31991S0612

KOMISSION PÄÄTÖS N:o 91/612/EHTY,

tehty 31 päivänä tammikuuta 1991,

hiilitilastoista

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 47 artiklan,

sekä katsoo, että

Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen 3 artiklassa määrättyjen velvollisuuksien suorittamiseksi yhteisöllä on välttämättä oltava käytettävissään hiilitilastot,

tämä on erityisen merkittävää ottaen huomioon hiilen tärkeyden yhteisön energianhankinnassa sekä energiamarkkinoiden kehittymisen yhteismarkkinoiden kannalta vuoden 1992 jälkeen, ja

hiilialan johto riippuu yhä enemmän mahdollisuudesta saada nopeasti käyttöön tuotantoa, muuntamista, hankintaa ja yritysten työllisyystilannetta koskevat luotettavat ja täydelliset tiedot,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Yritykset, jotka harjoittavat Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen 80 artiklassa tarkoitettua tuotantoa hiilialalla, ovat velvollisia tammikuusta 1991 alkaen toimittamaan komissiolle tämän päätöksen liitteessä määritellyt tilastotiedot (kyselylomakkeet) siinä esitetyin ehdoin.

2 artikla

Yrityksille, jotka eivät noudata 1 artiklassa tarkoitettua velvollisuutta, voidaan määrätä sakko Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen 47 artiklan kolmannen alakohdan mukaisesti.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä päätös on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 31 päivänä tammikuuta 1991.

Komission puolesta

Henning CHRISTOPHERSEN

Varapuheenjohtaja

LIITE

EUROOPAN YHTEISÖJEN

Kyselylomake M.10C

KOMISSIO

TILASTOTOIMISTO

Energiatilastot

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Kyselylomake M.10C

KIVIHIILI

Tuotanto ja varastot

SELITTÄVÄT HUOMAUTUKSET

I. YLEISET TIEDOT

1. Tämä kyselylomake sisältää väliaikaisia tietoja.

2. Kuukaudella tarkoitetaan tässä kalenterikuukautta.

II. RIVEJÄ KOSKEVAT HUOMAUTUKSET

1.1 ja 1.2 Ks. kyselylomakkeen M.20 selittävien huomautusten 1 ja 5 riviä.

EUROOPAN YHTEISÖJEN

Kyselylomake M.20

KOMISSIO

TILASTOTOIMISTO

Väliaikainen Energiatilastot

Lopullinen

Merkitään rastilla

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

EUROOPAN YHTEISÖJEN

Kyselylomake M.20

KOMISSIO

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

KIVIHIILI

1. Tuotanto

>TAULUKON PAIKKA>

2. Kaivosten kokonaisvarastot kuukauden lopussa

>TAULUKON PAIKKA>

EUROOPAN YHTEISÖJEN

Kyselylomake M20

KOMISSIO

TILASTOTOIMISTO

Energiatilastot

KIVIHIILI

Kaivosten ja niihin liittyvien laitosten toiminta

SELITTÄVÄT HUOMAUTUKSET

I. YLEISET TIEDOT

1. Kyselylomake on täytettävä maan kaikista kivihiilikaivoksista.

2. Kaivokseen liittyvinä laitoksina pidetään saman johdon alaisina olevia voimalaitoksia, koksaamoja ja puristetehtaita.

3. Kuukaudella tarkoitetaan tässä kalenterikuukautta.

II. RIVEJÄ KOSKEVAT HUOMAUTUKSET

1. Kivihiilen tuotanto määritellään kaivoksen nettotuotannoksi, joka saadaan, kun bruttotuotannosta (maan pinnalle nostetusta hiilestä) on poistettu jätteet seulonnan ja pesun avulla. Yleensä siihen kuuluu huonolaatuisen hiilen tuotanto (pöly ja seokset), mutta ei talteenotettavat tuotteet.

2. Talteenottoon kuuluvat lietteet sekä jäteliuskeet, jotka kaivosyritykset ottavat talteen ja myyvät.

3. Myytyyn määrään kuuluu pääasiassa kaivosten ja kansallisten varastojen välinen kauppa ja vähäisemmässä määrin myynti tukkukaupoille.

4. Kaivosten suoraa tuontia ovat kaivosten suoraan muista yhteisön jäsenvaltioista ja kolmansista maista tuomat kivihiilimäärät.

5. Varastomuutos johtuu varastoissa olevista määrien välisestä erosta kyseisen kauden lopussa (+) ja ( P) alussa, ottaen huomioon varastojen korjaukset. Varastot ovat kaivoksissa, voimalaitoksissa, koksaamoissa ja kaivoksen puristetehtaissa olevat määrät.

6. Kulutukseen muuntamista varten kuuluu kaivoksiin liittyvien laitosten kulutus, eli kaivosten voimalaitosten kulutus sähkön tuottamiseksi (6.1), koksaamojen kulutus (6.2) ja kaivoksen puristetehtaat (6.3).

7. Muuhun kulutukseen kuuluu kaivosten oma kulutus, eli kivihiilen suora kulutus höyryn ja paineilman tuottamiseksi, ja toimitukset henkilökunnalle, eli kaivosten ja niihin liittyvien laitosten henkilökunnalle toimitetut määrät.

8. Myyntiin, joka lasketaan edellä olevien määrien perusteella, kuuluvat kaikki kivihiilen määrät, jotka on toimitettu kaivosten ja niihin liittyvien laitosten ulkopuolelle ja jotka lopulta joko viedään maasta tai saatetaan maan sisämarkkinoille.

EUROOPAN YHTEISÖJEN

Kyselylomake A.20

KOMISSIO

TILASTOTOIMISTO

Väliaikainen Energiatilastot

Lopullinen

Merkitään rastilla

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

EUROOPAN YHTEISÖJEN

Kyselylomake A.20a

KOMISSIO

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

KIVIHIILI

1. Yksityiskohdat kaivoksista hiilikentittäin

>TAULUKON PAIKKA>

2. Tuotanto luokittain ja hiilikentittäin (1 000 tonnia)

>TAULUKON PAIKKA>

EUROOPAN YHTEISÖJEN

Kyselylomake A.20

KOMISSIO

TILASTOTOIMISTO

Energiatilastot

KIVIHIILI

Kaivosten ja niihin liittyvien laitosten toiminta

SELITTÄVÄT HUOMAUTUKSET

I. YLEISET TIEDOT

1. Kyselylomake on täytettävä maan kaikista kivihiilikaivoksista.

2. Kaivokseen liittyvinä laitoksina pidetään saman johdon alaisina olevia voimalaitoksia, koksaamoja ja puristetehtaita.

3. Vuodella tarkoitetaan tässä kalenterivuotta.

4. Kivihiilen eri luokat määritellään jaksossa "Kiinteitä polttoaineita koskevat määritelmät".

5. Lämpösisältö on laskettava kivihiilen nettolämpöarvon perusteella.

II. RIVEJÄ KOSKEVAT HUOMAUTUKSET

Ks. kyselylomakkeen M.20 huomautukset.

EUROOPAN YHTEISÖJEN

Kyselylomake M.21/A.21

KOMISSIO

TILASTOTOIMISTO

Väliaikainen Energiatilastot

Lopullinen

Merkitään rastilla

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Kyselylomake M.21/A.21

KIVIHIILIPURISTEET

Puristetehtaiden toiminta

SELITTÄVÄT HUOMAUTUKSET

I. YLEISET TIEDOT

1. Samaa lomaketta käytetään sekä kuukautta koskevana kyselylomakkeena (M.21) että vuotta koskevana kyselylomakkeena (A.21).

2. Kyselylomake on täytettävä maan kaikista puristetehtaista, sekä kaivoksen tehtaista että itsenäisistä tehtaista.

3. Kuukaudella (vuodella) tarkoitetaan tässä kalenterikuukautta (-vuotta).

II. RIVEJÄ KOSKEVAT HUOMAUTUKSET

1. Valmistukseen kuuluu kivihiilipuristeiden tuotanto maassa.

2. Uudelleenlataus tarkoittaa puristepölyä, joka käytetään uudelleen puristeiden valmistuksessa.

3. Varastomuutos muodostuu varastoissa olevien määrien välisestä erosta kyseisen kauden lopussa (+) ja ( P) alussa, ottaen huomioon varastojen korjaukset.

4. Kulutukseen kuuluu kivihiilipuristetehtaiden oma kulutus ja toimitukset puristetehtaiden henkilökunnalle sekä tarvittaessa niihin liittyvien kaivosten ja tehtaiden (kaivoksen tehtaiden) henkilökunnalle.

5. Myyntiin, joka lasketaan edellä olevien määrien perusteella, kuuluvat kaikki kivihiilipuristeiden määrät, jotka on toimitettu puristetehtaiden ja niihin liittyvien laitosten ulkopuolelle ja jotka lopulta joko viedään maasta tai saatetaan maan sisämarkkinoille.

EUROOPAN YHTEISÖJEN

Kyselylomake M.22/A.22

KOMISSIO

TILASTOTOIMISTO

Väliaikainen Energiatilastot

Lopullinen

Merkitään rastilla

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Kyselylomake M.22/A.22

KIVIHIILIKOKSI

Koksaamojen ja niihin liittyvien laitosten toiminta

SELITTÄVÄT HUOMAUTUKSET

I. YLEISET TIEDOT

1. Samaa lomaketta käytetään sekä kuukautta koskevana kyselylomakkeena (M.22) että vuotta koskevana kyselylomakkeena (A.22).

2. Kyselylomake on täytettävä maan kaikista kaivoksen koksaamoista, sulaton koksaamoista ja itsenäisistä koksaamoista.

3. Kaivoksen koksaamoon liittyvillä laitoksilla tarkoitetaan kaivosta, voimalaitoksia ja puristetehtaita, jotka ovat saman johdon alaisuudessa.

4. Kuukaudella (vuodella) tarkoitetaan tässä kalenterikuukautta (-vuotta).

II. RIVEJÄ KOSKEVAT HUOMAUTUKSET

1. Tuotantoon kuuluu koksiuunista tislauksen jälkeen saadut kivihiilimäärät.

2. Varastomuutos muodostuu varastoissa olevien määrien välisestä erosta kyseisen kauden lopussa (+) ja alussa ( P), ottaen huomioon varastojen korjaukset.

3. Kulutukseen muuntamista varten kuuluu koksin uudelleenlataus uuneihin koksausta varten.

4. Muuhun kulutukseen kuuluu koksaamon oma kulutus ja toimitukset koksaamojen henkilökunnalle, ja tarvittaessa niihin liittyvien laitosten henkilökunnalle (kaivoksen koksaamot).

5. Myyntiin, joka lasketaan edellä olevien määrien perusteella, kuuluvat kaikki kivihiilen määrät, jotka on toimitettu koksaamojen ja niihin liittyvien laitosten ulkopuolelle ja jotka lopulta joko viedään maasta tai saatetaan maan sisämarkkinoille.

EUROOPAN YHTEISÖJEN

Kyselylomake T.60/A.60

KOMISSIO

TILASTOTOIMISTO

Väliaikainen Energiatilastot

Lopullinen

Merkitään rastilla

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Kyselylomake T.60/A.60

KOKSAAMOJEN HANKINNAT

SELITTÄVÄT HUOMAUTUKSET

I. YLEISET TIEDOT

1. Neljännesvuotta koskeva kyselylomake (T.60) on täytettävä kaiken tyyppisten koksaamojen hankinnoista koko maassa.

2. Vuosittain on täytettävä kolme kyselylomaketta (A.60), jotka vastaavat kolmen tyyppisiä koksaamoja, eli kaivoksen ja sulaton koksaamoja sekä itsenäisiä koksaamoja.

II. RIVEJÄ KOSKEVAT HUOMAUTUKSET

1. Vastaanotettuihin lähetyksiin yhteensä kuuluvat tuottajilta tai maahantuojilta ja kaupan välittäjiltä tulleet lähetykset. Alkuperämaa on se maa, jossa polttoaineet on tosiasiallisesti tuotettu.

2. Varastomuutos johtuu varastoissa olevien määrien välisestä erosta kyseisen kauden lopussa (+) ja ( P) alussa, ottaen huomioon varastojen korjaukset.

EUROOPAN YHTEISÖJEN

KOMISSIO

TILASTOTOIMISTO

Energiatilastot

KIINTEITÄ POLTTOAINEITA KOSKEVAT MÄÄRITELMÄT

1. KIVIHIILI

Orgaaninen fossiilinen sedimentti, väriltään ruskea tai musta polttoaine, jonka bruttolämpöarvo on alle 24 MJ/kg tuhkattomassa aineessa ja jonka vesipitoisuus on 30 °C lämpötilassa ja 96° ilman suhteellisessa kosteudessa saatava.

Espanjassa tuotettu "lignito negro" kuuluu myös kivihiileen.

Seuraavaa kolmea kivihiililuokkaa käytetään niiden laadun (eikä varsinaisen käytön) perusteella.

1. Antrasiitti ja laiha hiili

Kivihiili, jonka haihtuvien aineiden pitoisuus ja vesipitoisuus ovat alhaiset (kivihiilen laatuluokituksen I ja II ryhmät).

2. Koksikivihiili

Kivihiili, joka soveltuu koksintuotantoon ja joka kestää masuunin panoksen painon (kivihiilen laatuluokituksen V ja VI ryhmät).

3. Kattilakivihiili

Kivihiili, jota voidaan käyttää sähköntuotantoon lämpövoimalaitoksissa ja muissa teollisuuskäytöissä (kivihiilen laatuluokituksen III, IV ja VII ryhmät).

2. KIVIHIILIPURISTEET

Kivihiilipuristeet ovat määrätyn kokoisia paloja, jotka valmistetaan tavallisesti kuumassa ja paineistetussa puristuksessa rakeisesta kivihiilestä, laihasta hiilestä ja antrasiitista lisäämällä sideaineita (piki).

3. KIVIHIILIKOKSI

Kivihiilikoksi on kiinteä keinotekoinen polttoaine, joka saadaan kivihiilen kuivatislauksella suojaamalla se osittain tai kokonaan ilmalta. Siinä erotetaan valmistusmenetelmän mukaan neljä koksilaatua:

P kivihiilikoksi, joka saadaan korkeassa lämpötilassa koksaamalla,

P puolikoksi, joka saadaan alhaisessa lämpötilassa koksaamalla,

P kaasukoksi, joka tuotetaan kaasulaitoksissa,

P puristekoksi, joka valmistetaan kivihiilipuristeista.

4. RUSKOHIILI

Orgaaninen fossiilinen sedimentti, väriltään ruskea tai musta polttoaine, jonka bruttolämpöarvo on alle 24 MJ/kg tuhkattomassa aineessa ja jonka vesipitoisuus on 30 °C lämpötilassa ja 96 °C ilman suhteellisessa kosteudessa saatava.

Siinä erotetaan seuraavat:

P vanha ruskohiili, jonka vesipitoisuus on 20 P25 % ja tuhkapitoisuus 9 P13 %, Vanha ruskohiili on muodostunut mesotsooisella kaudella. Sitä tuottaa yhteisössä enää Ranska (Provence) maanalaisissa kaivoksissa,

P nuori ruskohiili, jonka vesipitoisuus on 40 P70 % ja tuhkapitoisuus tavallisesti 2 P6 %; viimeksi mainittu voi eräissä esiintymissä olla 12 %. Nuori ruskohiili on muodostunut enimmäkseen tertiäärikaudella. Tätä polttoainetta louhitaan yleensä avolouhoksissa.

5. RUSKOHIILIBRIKETIT

Ruskohiilibrikettejä saadaan, kun raaka murskattu ja kuivattu ruskohiili puristetaan kovassa paineessa samankokoisiksi paloiksi ilman sidosaineita. Brikettimääriin kuuluu myös kuivattu ruskohiili ja ruskohiilipöly.

6. RUSKOHIILIKOKSI

Ruskohiilikoksi on ruskohiilen ilmattomassa kuivatislauksessa syntyvä kiinteä jäte. Murskaamisen, kuivaamisen ja mahdollisen puristamisen jälkeen raaka ruskohiili koksataan 900 P1 000 °C lämpötilassa.

KIVIHIILEN LAATUJEN LUOKITUS (RYHMÄT) HAIHTUVIEN AINEIDEN PITOISUUDEN MUKAAN

(kuiva-aine ilman tuhkaa)

RYHMÄ I

RYHMÄ II

RYHMÄ III

RYHMÄ IV

RYHMÄ V

RYHMÄ VI

RYHMÄ VII

>VIITTAUS FILMIIN>

EUROOPAN YHTEISÖJEN

Kyselylomake C-0

TILASTOTOIMISTO

Osasto E-1

Luxemburg P Postilokero 1907

>TAULUKON PAIKKA>

SELITTÄVÄT HUOMAUTUKSET

Ks. kyselylomake C-1 kyselyn alan ja yleisten määritelmien osalta

EUROOPAN YHTEISÖJEN

Kyselylomake C-1

TILASTOTOIMISTO

Osasto E-1

Luxemburg P Postilokero 1907

>TAULUKON PAIKKA>

SELITTÄVÄT HUOMAUTUKSET

1 Kyselyn ala

Kysely koskee kaikkia kivihiilikaivoksia, lukuun ottamatta niitä, jotka on hiilentuottajamaissa luokiteltu pieniksi kaivoksiksi (Saksan liittotasavallassa "Kleinzechen" Saarin alueella; Isossa-Britanniassa "licenced mines"), sekä avolouhoksia.

Kysely koskee maanpinnan alla ja maan pinnalla sijaitsevien kaivoslaitosten (joihin kuuluvat myös niitä avustavat laitokset) sekä niihin liittyvien laitosten ja hallintolaitosten ("Muut laitokset") kaikkia palkansaajia.

1.1 Maanpinnan alla työskenteleviä palkansaajia ovat kaikki louhimistehtäviin suoranaisesti osoitetut palkansaajat. Jos palkansaajan toiminta jakaantuu sekä maanpinnan alla että maan pinnalla tapahtuvaan toimintaan, olisi se luokiteltava pääasiallisen toimintapaikan mukaan.

1.2 Maan pinnalla työskenteleviä palkansaajia ovat kaivoksen maan pinnalla sijaitsevissa laitoksissa (joihin kuuluvat myös niitä avustavat laitokset) tai "Muissa laitoksissa" toimivat palkansaajat.

2 Laitosten määritelmät

A. Kaivoksen laitokset, joihin kuuluvat niitä avustavat laitokset (kaivos)

1 A. 1) Maanpinnan alla olevat laitokset

1 A. 2) maan pinnalla olevat laitokset

1 A. 3) kaivosta avustavat laitokset.

Avustavina laitoksina pidetään toimipaikassa suoraan maan pinnalla ja maanpinnan alla oleville louhoksille palveluja tarjoavia laitoksia.

B. Muut laitokset

1 A. 1) Koksaamot ja hiilen sivutuotteita talteenottavat laitokset

1 A. 2) puristetehtaat

1 A. 3) brikettitehtaat

1 A. 4) sähkövoimalaitokset, joiden tuottama energia on tarkoitettu pääasiassa ulkopuolisille kuluttajille

1 A. 5) työpajat, joiden palvelut kattavat useita toimipaikkoja (keskustyöpajat)

1 A. 6) laitokset, jotka kuljettavat paikalliseen myyntiin ja satamiin tarkoitetun käsitellyn hiilen varastointikeskuksiin

1 A. 7) rautatiet, satama- ja merenkulkulaitokset

1 A. 8) hallintolaitokset, joiden toiminta koostuu pääasiassa toimistotyöstä laajassa merkityksessä; esimerkiksi tieteellistä toimintaa harjoittavat henkilöt (varsinkin laboratoriossa), teknikot, kaupallisten laitosten toimihenkilöt (esimerkiksi kirjanpitäjät ja myyjät), hallintohenkilöstö (esimerkiksi henkilöstöosastot), toimiston toimihenkilöt (toimistovirkailijat, ajanseurantahenkilöstö, konekirjoittajat) ja tietotekniikan henkilöstö

1 A. 9) sosiaaliset laitokset (esimerkiksi keittiöt ja ruokalat), terveydenhoitopalvelut, urheilu- ja virkistyspalvelut

1 A. 10) työntekijöiden asunnoista vastaavat laitokset.

3 Henkilöstörakenne

Kokonaishenkilöstö käsittää kaikki työntekijät, jotka ovat yrityksen kirjoissa kokopäivä- tai osapäivätyöntekijöitä. Siihen kuuluvat ruumiillisen työn tekijät, toimihenkilöt ja työharjoittelijat.

Kivihiilikaivoksissa työskenteleviä ulkopuolisten yritysten työntekijöitä ei lasketa henkilöstöön.

Ruumiillisen työn tekijöiden ja toimihenkilöiden välinen ero

Ruumiillisen työn tekijöiden ja toimihenkilöiden välinen ero perustuu historiallisesti yleensä harjoitetun päätoiminnan luonteeseen:

P ruumiillisen työn tekijöinä pidetään työntekijöitä, jotka tekevät pääasiassa ruumiillista työtä ja joille maksetaan tavallisesti urakkapalkkaa tai tunti- tai päiväpalkkaa. Kuukausipalkkaiset ruumiillisen työn tekijät on laskettava myös ruumiillisen työn tekijöihin, jos he tekevät pääasiassa ruumiillista työtä,

P toimihenkilöt kuuluvat henkilöstöön, joka yleensä ja valtaosan ajasta ei tee ruumiillista työtä ja jolle maksetaan kuukausipalkkaa. Tähän luokkaan kuuluvat myös ne urakkapalkalla ja tai tunti- tai viikkopalkalla työskentelevät työntekijät, joiden työ on pääasiassa muuta kuin ruumiillista. Toimihenkilöihin kuuluu laitosten johto, tieteellinen, tekninen ja kaupallinen henkilöstö sekä hallintohenkilöstö.

Tekniikan kehittymisen vuoksi ruumiillisen työn tekijöiden ja toimihenkilöiden suorittamien päätehtävien ominaisuuksia ei enää voi erottaa toisistaan yhtä selkeästi. Ominaisuudet ovat kuitenkin tärkeitä sosiaalivakuutuksia ja muita asioita koskevassa tavanomaisessa lainsäädännössä, jossa tehdään ero ruumiillisen työn tekijöiden ja toimihenkilöiden välillä. On myös olemassa tiettyjä eroja yhteisön hiiltä tuottavien jäsenvaltioiden välillä.

Työharjoittelijat

Työharjoittelijat ovat henkilöitä, jotka työskentelevät erityisessä koulutusohjelmassa ja joille maksetaan erityisen harjoittelijoihin sovellettavan taksan mukaisesti (koulutussopimuksella olevat työntekijät) sekä muut nuoret työntekijät, jotka käyvät tavanomaisena työaikana oppilaitoksissa tai kursseilla.

Työnjohtajat

Työnjohtajina pidetään kaikkia henkilöitä, jotka ovat vastuussa henkilöstölle annettujen tehtävien moitteettomasta ja tarkoituksenmukaisesta suorittamisesta ja kaivoksia koskevien voimassa olevien asetusten, säännösten, velvollisuuksien ja valvontaohjeiden noudattamisesta.

EUROOPAN YHTEISÖJEN

Kyselylomake C-2

TILASTOTOIMISTO

Osasto E-1

Luxemburg P Postilokero 1907

>TAULUKON PAIKKA>

SELITTÄVÄT HUOMAUTUKSET

1 Ks. kyselylomake C-1 kyselyn alan ja yleisten määritelmien osalta.

2 Henkilöstömuutokset

Henkilöstömuutosten on käsitettävä yksinomaan kivihiilikaivosalalle tosiasiallisesti tulleet ja sieltä lähteneet työntekijät, mutta ei alan sisäisiä siirtoja.

Tulleet työntekijät ovat ne työntekijät, jotka tutkitun kauden aikana aloittavat työn kivihiilikaivoksissa.

Lähteneet työntekijät ovat ne työntekijät, jotka tutkitun kauden aikana lähtevät kivihiilikaivoksista.

Lähteneet työntekijät erotellaan tärkeimpien sosiaalisten tekijöiden mukaisesti:

2.1 Erottaminen

Erottaminen on työnantajan tekemä työsopimuksen irtisanominen määräajassa. Tässä ilmoitetaan ainoastaan ne tapaukset, joissa työntekijät lähtevät lopullisesti.

2.1.1 Erottaminen taloudellisista syistä

Erottamiseen johtavia taloudellisia syitä saattaa olla menekin laskeminen, louhinnan (osittainen) lopettaminen ja rakenteellista uudelleenjärjestelyä koskevat toimet. Varhaiseläkkeelle lähtemisen vuoksi tarvittavaa erottamista ei ilmoiteta tässä vaan kohdassa "Varhaiseläkkeelle siirtyminen".

2.2 Irtisanoutuminen

Tähän sisältyvät työntekijän tekemä sopimuksenmukainen työsopimuksen irtisanominen määräajassa sekä sopimuksen rikkominen. Irtisanoutumisia, jotka tehdään vartavasten helpottamaan sopimuksen korvaamista uudella, ei lueta mukaan.

2.3 Eläkkeelle siirtyminen

Eläkkeelle siirtyessään työntekijä saa yrityksestä lähtiessään oikeuden eläkkeeseen tai vastaavaan valtion maksamaan korvaukseen. Yleensä eläkkeelle siirtyminen merkitsee ammattitoiminnan lopullista lopettamista, koska kyseinen henkilö on saavuttanut laillisen eläkeiän, varhaiseläkeiän tai on työkyvytön.

2.3.1 Varhaiseläkkeelle siirtyminen taloudellisista syistä

Tässä eläkkeelle siirtymistavassa työntekijä lähtee yrityksestä ennen laillisen eläkeiän saavuttamista ja olematta kyvytön harjoittamaan ammattitoimintaa, koska hänen pitämisensä yrityksessä ei enää ole mahdollista taloudellisista syistä tai uudelleenjärjestelyä koskevien toimenpiteiden vuoksi. Tästä syystä työntekijällä on oikeus eläkkeeseen tai työpaikan vaihtamiseen liittyvään korvaukseen.

2.3.2 Varhaiseläkkeelle siirtyminen työkyvyttömyyden vuoksi

Tässä on kyse työntekijöistä, joilla on oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen.

2.4 Kuolema

2.5 Muut syyt

Muihin syihin kuuluvat henkilöiden lähteminen kaivostyöskentelyyn sopimattomuuden, ase- tai siviilipalveluksen tai muun syyn vuoksi (määräaikaisen työsuhteen päättyminen, esimerkiksi harjoittelijat tai opintojensa rahoittamiseksi työskennelleet opiskelijat; erottaminen/irtisanominen ilman irtisanomisaikaa; yrityksen johdon ja työntekijän välinen yhteinen sopimus irtisanoa työsopimus säädettyä irtisanomisaikaa noudattamatta; opiskelemaan tai kursseille lähtevät henkilöt, jolloin työsopimus lakkautetaan työntekijän poissaoloajaksi).

EUROOPAN YHTEISÖJEN

Kyselylomake C-3

TILASTOTOIMISTO

Osasto E-1

Luxemburg P Postilokero 1907

>TAULUKON PAIKKA>

SELITTÄVÄT HUOMAUTUKSET

1 Ks. kyselylomake C-1 kyselyn alan ja yleisten määritelmien osalta.

2 Ruumiillisen työn tekijöiden tekemät työtunnit ja menetetyt työtunnit

Tähän ei lasketa työnjohtajia, joilla on ruumiillisen työn tekijän asema, vaan heidät ilmoitetaan erikseen 3 sarakkeessa.

2.1 Tehdyt työtunnit

Tehtyihin työtunteihin sisältyvät:

a) tavanomaisena työaikana tehdyt todelliset työtunnit;

b) tavanomaisen työajan lisäksi tehdyt todelliset työtunnit, joista yleensä maksetaan tavanomaista korvausta korkeampi korvaus (kuten ylityöt, sunnuntai- ja pyhäpäivinä tehtävä työ, yötyö). Nämä työtunnit ilmoitetaan tuntipalkasta riippumatta, eli jos työntekijä on esimerkiksi saanut tunnista kaksinkertaisen palkan, siitä ilmoitetaan ainoastaan tunti. Tehtyjen työtuntien ja vapaa-aikaan kuuluvien tuntien hyvittämisessä ei ole kyse ylityön tekemisestä. (Ylityötunnit on ilmoitettava erikseen rivillä 1.1);

c) kausi, jonka aikana työpaikalla ei tehdä työtä, esimerkiksi työn tilapäisen puutteen, vian tai onnettomuuden vuoksi, sekä työpaikalla vietetty aika, jona ei tehty työtä, mutta josta kuitenkin maksettiin palkka sitovaan työsopimukseen sisältyvän takuun perusteella;

d) aika, joka käytetään työpaikalla työpaikan valmisteluun, korjaukseen ja ylläpitoon, työvälineiden valmisteluun ja puhdistamiseen, tositteiden laadintaan, työn suorittamiseen kulunutta aikaa koskeviin kyselylomakkeisiin vastaamiseen ja kertomusten laadintaan;

e) aika, joka kuluu lyhyisiin taukoihin ja ruokataukoihin.

Tehdyistä todellisista työtunneista on jätettävä pois:

a) maksetut työtunnit, joita ei ole tehty, kuten maksetut lomat ja juhlapäivät, palkalliset ja maksetut vuorot sekä palkanmaksun jatkaminen sairaustapauksessa;

b) aika, joka kuluu kodin ja työpaikan väliseen matkaan molempiin suuntiin.

2.2 Menetettyjen työtuntien määritelmä

Menetetyt työtunnit ovat ajanjaksoja, joina ei tehty työtä. Ne on eriteltävä seuraavien näkökohtien mukaisesti:

2.2.1 Henkilökohtaisista syistä menetetyt työtunnit

Näihin työtunteihin kuuluvat tunnit, joina työntekijä ei ole tehnyt työtä, esimerkiksi viralliset lomapäivät, sairaudet/onnettomuudet, hoidot, erityiset lomat (esimerkiksi ne, jotka johtuvat kiireellisistä perhesyistä, lääkärissäkäynnistä ja ammattiyhdistystoiminnasta johtuvat), muut hyväksytyt tai muut lomat ja vapaavuorot, joihin työntekijällä on oikeus.

2.2.1.1 Tavanomaiset lomat

Tällä käsitteellä tarkoitetaan työsopimuksen mukaista loma-aikaa sekä ylimääräistä lomaa vaikeasti vammaisille.

2.2.1.2 Sairaudet/onnettomuudet

Tässä kohdassa on ilmoitettava työkyvyttömyys sairauden (osoitettuna lääkärintodistuksella) tai onnettomuuden vuoksi sekä työntekijöille työkyvyttömyyden takia myönnetyt hoidot.

2.2.2 Taloudellisista ja teknisistä syistä menetetyt työtunnit

Tämä ilmaisu käsittää henkilökunnan tilapäisen lomauttamisen taloudellisista syistä, esimerkiksi huonon menekin vuoksi, tai teknisistä syistä. Tämän laatuisia tilanteita voi myös syntyä työriidoissa, myös toimitusja myyntialoilla.

2.2.2.1 Laillisella perusteella lyhennetty työaika

Tähän käsitteeseen kuuluvat kaikki menetetyt työtunnit, joista työntekijä saa osittaisen työttömyyskorvauksen tai jotka rahoitetaan vastaavilla valtion avustuksilla.

Lyhennettyä työaikaa koskevia lakeja on seuraavissa jäsenvaltioissa: Saksan liittotasavallassa, Ranskassa, Belgiassa ja Espanjassa. Espanjassa osa-aikatyöllä on ainoastaan toisarvoinen merkitys, joten kyseisiä tietoja ei saada tilastoarviointeihin. Isossa-Britanniassa lyhennettyä työaikaa ei tässä merkityksessä ole.

2.2.2.2 Työriitojen takia menetetyt työtunnit

Tähän kuuluvat pysähdykset tuotannossa ja/tai johdossa lakon tai työsulun takia. Tässä on ilmoitettava kaikki kyselyyn kuuluvien henkilöiden menettämät työtunnit lakkoon osallistumisen tai työsulun vaikutusten vuoksi.

2.2.3 Muista syistä menetetyt työtunnit

Tässä kohdassa tarkoitetaan tuotannon ja/tai johdon pysähdyksiä voittamattoman esteen vuoksi, esimerkiksi odottamattoman luonnontapahtuman, luonnonkatastrofin tai odottamattoman tapahtuman aiheuttaman julkisten jakelujärjestelmien puutteellisuuden (vesi, kaasu ja sähkö) vuoksi.

EUROOPAN YHTEISÖJEN

Kyselylomake C-4

TILASTOTOIMISTO

Osasto E-1

Luxemburg P Postilokero 1907

>TAULUKON PAIKKA>

SELITTÄVÄT HUOMAUTUKSET

1. Ks. kyselylomaketta C-1 kyselyn alan ja yleisten määritelmien osalta.

2. Henkilöstö iän mukaan

Laskelmat perustuvat täysinä vuosina ilmoitettuun ikään. Henkilöt lasketaan 31 päivänä joulukuuta.