Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 31991L0156

    Neuvoston direktiivi 91/156/ETY, annettu 18 päivänä maaliskuuta 1991, jätteistä annetun direktiivin 75/442/ETY muuttamisesta

    EYVL L 78, 26.3.1991, p. 32–37 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT)

    Tämä asiakirja on julkaistu erityispainoksessa (FI, SV, CS, ET, LV, LT, HU, MT, PL, SK, SL)

    Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 16/05/2006; Implisiittinen kumoaja 32006L0012

    ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/1991/156/oj

    31991L0156

    Neuvoston direktiivi 91/156/ETY, annettu 18 päivänä maaliskuuta 1991, jätteistä annetun direktiivin 75/442/ETY muuttamisesta

    Virallinen lehti nro L 078 , 26/03/1991 s. 0032 - 0037
    Suomenk. erityispainos Alue 15 Nide 10 s. 0066
    Ruotsink. erityispainos Alue 15 Nide 10 s. 0066


    NEUVOSTON DIREKTIIVI,

    annettu 18 päivänä maaliskuuta 1991,

    jätteistä annetun direktiivin 75/442/ETY muuttamisesta (91/156/ETY)

    EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

    ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 130 s artiklan,

    ottaa huomioon komission ehdotuksen(1),

    ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon(2),

    ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3),

    sekä katsoo, että

    direktiivillä 75/442/ETY(4) annettiin jätehuoltoa käsittelevä yhteisön säännöstö, jota on tämän direktiivin täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa saatujen kokemusten huomioon ottamiseksi muutettava; muutokset perustuvat korkeatasoiseen ympäristönsuojeluun,

    neuvosto on päättänyt 7 päivänä toukokuuta 1990 antamassaan jätepolitiikkaa koskevassa päätöslauselmassa(5) ryhtyä muuttamaan direktiiviä 75/442/ETY,

    jätehuollon tehokkuuden parantamiseksi yhteisössä tarvitaan yhteinen jäteterminologia ja jätteen määritelmä,

    korkeatasoisen ympäristönsuojelun saavuttamiseksi jäsenvaltioiden on sen lisäksi, että ne suorittavat toimenpiteitä, joilla varmistetaan vastuuntuntoinen jätteistä huolehtiminen ja niiden hyödyntäminen, toteutettava toimenpiteitä jätteen tuottamisen rajoittamiseksi, erityisesti edistämällä puhtaita teknologioita ja tuotteita, jotka voidaan kierrättää ja käyttää uudelleen ottaen huomioon talteenotetun jätteen nykyiset tai mahdolliset markkinat,

    lisäksi eroavuudet jäsenvaltioiden jätehuoltoa ja jätteiden hyödyntämistä koskevassa lainsäädännössä voivat vaikuttaa ympäristön laatuun ja häiritä sisämarkkinoiden toimintaa,

    on suotavaa edistää jätteiden kierrätystä ja jätteiden uudelleenkäyttöä raaka-aineina; saattaa olla tarpeellista antaa uudelleenkäyttöön kelpaavaa jätettä koskevia erityisiä sääntöjä,

    on tärkeää, että yhteisö kokonaisuudessaan kykenee itse huolehtimaan jätteistä; on suotavaa, että jokainen jäsenvaltio osaltaan pyrkii tähän tavoitteeseen,

    edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi jäsenvaltioissa olisi laadittava jätehuoltosuunnitelmat,

    jätteiden siirtoja olisi rajoitettava ja jäsenvaltiot voivat toteuttaa jätehuoltosuunnitelmissaan tätä koskevia tarpeellisia toimenpiteitä,

    korkeatasoisen suojelun ja tehokkaan valvonnan varmistamiseksi on tarpeen säätää, että jätteistä huolehtivilla ja niitä hyödyntävillä yrityksillä on lupa ja että yritykset tarkastetaan,

    eräät laitokset, jotka käsittelevät itse jätteensä tai ottavat jätteen talteen, voidaan tietyissä olosuhteissa ja edellyttäen, että laitokset täyttävät ympäristönsuojeluvaatimukset, vapauttaa velvollisuudesta hakea lupa; tällaiset laitokset olisi rekisteröitävä,

    jätteen valvomiseksi sen syntymisestä aina lopulliseen käsittelyyn asti, olisi myös jätteen kanssa tekemisissä olevilla muilla yrityksillä, kuten jätteen keräilijöillä, kuljettajilla ja välittäjillä oltava lupa tai ne olisi rekisteröitävä ja niitä olisi valvottava asianmukaisesti, ja

    olisi perustettava komitea avustamaan komissiota tämän direktiivin toimeenpanossa ja mukauttamisessa tieteen ja tekniikan kehitykseen,

    ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

    1 artikla

    Muutetaan direktiiviä 75/442/ETY seuraavasti:

    1 Korvataan direktiivin 1 12 artikla seuraavasti:

    "1 artikla

    Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

    a) `jätteellä` mitä tahansa liitteessä I esitetyissä luokissa mainittua ainetta tai esinettä, jonka haltija hävittää, aikoo hävittää tai on velvollinen hävittämään,

    Komissio laatii 18 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 1993 luettelon jätteistä, jotka kuuluvat liitteessä I lueteltuihin luokkiin. Luettelo tarkastetaan määräajoin ja uudistetaan tarvittaessa saman menettelyn mukaisesti;

    b) `tuottajalla` jokaista, jonka toiminta tuottaa jätettä (`alkuperäinen tuottaja`) tai joka suorittaa esikäsittelyä, sekoittamista tai muunlaista toimintaa, jonka tuloksena kyseisen jätteen laatu tai koostumus muuttuu;

    c) `haltijalla` jätteen tuottajaa, luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jonka hallussa jäte on;

    d) `jätehuollolla` jätteen keräilyä, kuljetusta, hyödyntämistä ja huolehtimista, mukaan lukien tämän toiminnan valvonta ja käsittelypaikkojen jälkihoito;

    e) `huolehtimisella` mitä tahansa liitteessä II A mainittuja toimintoja;

    f) `hyödyntämisellä` mitä tahansa liitteessä II B mainittua toimintaa;

    g) `keräilyllä` jätteen keräystä, lajittelua tai järjestelyä kuljetusta varten.

    2 artikla

    1 Tätä direktiiviä ei sovelleta:

    a) kaasumaisiin päästöihin ilmakehään;

    b) seuraaviin jätteisiin, milloin ne kuuluvat muun lainsäädännön alaan:

    i) radioaktiiviseen jätteeseen;

    ii) mineraalivarojen etsimisestä, louhimisesta, käsittelystä ja varastoinnista sekä louhosten toiminnasta syntyviin jätteisiin;

    iii) eläinten raatoihin ja seuraaviin maatalouden jätteisiin: ulosteet ja muut luonnonmukaiset, vaarattomat maanviljelyksessä käytetyt aineet;

    iv) jätevesiin, lukuun ottamatta nestemäistä jätettä;

    v) käytöstä poistettuihin räjähteisiin.

    2 Erityisdirektiiveillä voidaan antaa tiettyjä tapauksia koskevia erityisiä säännöksiä tai täydentää tämän direktiivin säännöksiä tiettyjen jätelajien kuljetuksen ja käsittelyn osalta.

    3 artikla

    1 Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet edistääkseen:

    a) ensiksi jätteiden tuotannon ja niiden haitallisuuden estämistä tai vähentämistä erityisesti:

    - kehittämällä luonnonvarojen käyttöä varten puhtaita ja säästeliäämpiä teknologioita;

    - kehittämällä teknisesti ja saattamalla markkinoille tuotteita, jotka on suunniteltu siten, ettei niiden valmistustapa, käyttö tai niistä huolehtiminen aiheuta lainkaan tai aiheuttaa mahdollisimman vähän jätteen määrän tai haitallisuuden lisääntymistä ja pilaantumisvaaraa;

    - kehittämällä sopivia tekniikoita hyödynnettäväksi tarkoitettuun jätteeseen sisältyvistä vaarallisista aineista huolehtimiseksi;

    b) toiseksi:

    - jätteen hyödyntämistä kierrättämisen, uudelleenkäytön tai talteenoton tai jonkin muun toiminnan avulla tarkoituksena erottaa siitä uusioraaka-aineita tai

    - jätteen käyttämistä energianlähteenä.

    2 Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikista toimenpiteistä, joita ne aikovat suorittaa 1 kohdassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi paitsi milloin sovelletaan teknisiä standardeja ja määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä 28 päivänä maaliskuuta 1983 annettua neuvoston direktiiviä 83/189/ETY(*). Komission on ilmoitettava muille jäsenvaltioille ja 18 artiklassa mainitulle komitealle tällaisista toimenpiteistä.

    (*) EYVL N:o L 109, 26.4.1983, s. 8

    4 artikla

    Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että jätteet hyödynnetään tai niistä huolehditaan vaarantamatta ihmisten terveyttä ja käyttämättä menettelyjä tai menetelmiä, joista voi aiheutua vahinkoa ympäristölle ja erityisesti, että:

    - ei vaaranneta vesiä, ilmaa, maaperää ja kasveja sekä eläimiä;

    - ei tuoteta melu- tai hajuhaittoja;

    - ei vahingoiteta haitallisesti maaseutua tai erityisalueita.

    Jäsenvaltioiden on myös toteutettava tarvittavat toimenpiteet jätteiden hylkäämisen, upottamisen tai valvomattoman huolehtimisen estämiseksi.

    5 artikla

    1 Jäsenvaltioiden on toteutettava aiheelliset toimenpiteet, tarvittaessa tai milloin on suositeltavaa yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden kanssa, perustaakseen yhtenäisen ja riittävän käsittelylaitosten verkoston, ottaen huomioon parhaan saatavilla olevan teknologian, josta ei aiheudu liiallisia kustannuksia. Verkoston on oltava sellainen, että yhteisö tulee kokonaisuudessaan omavaraiseksi jätteenkäsittelyn suhteen ja jäsenvaltiot pääsevät kukin erikseen lähemmäksi tätä tavoitetta ottaen kuitenkin huomioon maantieteelliset olosuhteet tai tietyn lajisiin jätteisiin erikoistuneiden laitosten tarpeen.

    2 Verkoston avulla on oltava myös mahdollista huolehtia jätteistä jossakin lähimmistä asianmukaisista laitoksista sopivimpien menetelmien ja teknologioiden avulla siten, että varmistetaan korkeatasoinen ympäristön ja ihmisten terveyden suojelu.

    6 artikla

    Jäsenvaltioiden on perustettava tai nimettävä toimivaltainen viranomainen tai toimivaltaiset viranomaiset, jotka vastaavat tämän direktiivin toimeenpanosta.

    7 artikla

    1 Edellä 3, 4 ja 5 artiklassa mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi on 6 artiklassa tarkoitettua toimivaltaista viranomaista tai viranomaisia vaadittava laatimaan niin pian kuin mahdollista yksi tai useampia jätehuoltosuunnitelmia. Näiden suunnitelmien on käsitettävä erityisesti seuraavat asiat:

    - hyödynnettävien tai käsiteltävien jätteiden lajit, määrät ja alkuperä;

    - yleiset tekniset vaatimukset;

    - tietynlaisia jätteitä varten mahdollisesti tarvittavat erityisjärjestelyt;

    - sopivat paikat tai laitokset jätteistä huolehtimiseksi.

    Suunnitelmat voivat koskea esimerkiksi:

    - luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä, joilla on jätteenkäsittelyyn tarvittava pätevyys;

    - jätteiden hyödyntämis- ja huolehtimistoiminnan arvioituja kustannuksia;

    - sopivia keinoja jätteiden keräilyn, lajittelun ja käsittelyn järkeistämisen edistämiseksi.

    2 Jäsenvaltioiden on oltava tarvittaessa yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden ja komission kanssa tällaisten suunnitelmien laatimiseksi. Niiden on ilmoitettava näistä suunnitelmista komissiolle.

    3 Jäsenvaltiot voivat toteuttaa tarvittavat toimenpiteet estääkseen sellaiset jätteiden siirrot, jotka eivät ole jätehuoltosuunnitelmien mukaisia. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille kaikista tällaisista toimenpiteistä.

    8 artikla

    Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että jokainen jätteen haltija:

    - antaa jätteet yksityisen tai julkisen jätteenkeräilijän tai sellaisen yrityksen käsiteltäväksi, joka suorittaa liitteessä II A tai II B tarkoitettuja toimia,

    - hyödyntää tai käsittelee jätteet itse noudattaen tämän direktiivin säännöksiä.

    9 artikla

    1 Edellä olevan 4, 5 ja 7 artiklan soveltamiseksi on kaikkien laitosten tai yritysten, jotka suorittavat liitteessä II A tarkoitettuja toimia, saatava siihen lupa 6 artiklassa tarkoitetulta toimivaltaiselta viranomaiselta.

    Tällaisessa luvassa on erityisesti mainittava:

    - jätteiden lajit ja määrät;

    - tekniset vaatimukset;

    - toteutettavat turvatoimet;

    - paikka, jossa jätteestä huolehditaan;

    - käsittelymenetelmä.

    2 Luvat voidaan myöntää määräajaksi, ne voidaan uusia, niihin voidaan liittää ehtoja ja velvoitteita tai luvat voidaan evätä varsinkin, jos aiottu huolehtimismenetelmä ei ole ympäristönsuojelun kannalta hyväksyttävä.

    10 artikla

    Edellä olevan 4 artiklan täytäntöönpanoa varten on kaikkien liitteessä II B mainittuja toimia suorittavilla laitoksilla ja yrityksillä oltava toimilupa.

    11 artikla

    1. Toimilupaa koskevasta 9 ja 10 artiklassa tarkoitetusta vaatimuksesta voidaan vapauttaa, tämän kuitenkaan rajoittamatta myrkyllisistä ja vaarallisista jätteistä 20 päivänä maaliskuuta 1978 annetun neuvoston direktiivin 78/319/ETY(*), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Espanjan ja Portugalin liittymisasiakirjalla, soveltamista.

    a) laitokset tai yritykset, jotka huolehtivat omista jätteistään niiden tuottamispaikalla, ja

    b) laitokset tai yritykset, jotka suorittavat jätteiden hyödyntämistä.

    Tätä vapauttamista voidaan soveltaa ainoastaan:

    - jos toimivaltaiset viranomaiset ovat antaneet kutakin toimintaa koskevat yleiset säännöt, joissa määritellään jätelajit ja -määrät sekä edellytykset, joilla kyseinen toiminta voidaan vapauttaa luvanhakuvelvollisuudesta, ja

    - jos jätelajit tai -määrät ja huolehtimis- tai hyödyntämismenetelmät ovat sellaisia, että ne täyttävät 4 artiklassa mainitut edellytykset.

    2 Toimivaltaisten viranomaisten on rekisteröitävä 1 kohdassa tarkoitetut laitokset tai yritykset.

    3 Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle 1 kohdan mukaisesti annetuista yleisistä säännöistä.

    (*) EGT nr L 84, 31.3.1978, s. 43.

    12 artikla

    Toimivaltaisten viranomaisten on rekisteröitävä laitokset tai yritykset, joiden toiminta ei ole luvanvaraista, mutta jotka keräilevät tai kuljettavat jätteitä ammattimaisesti tai jotka järjestävät jätteistä huolehtimista tai hyödyntämistä muiden puolesta (kauppiaat tai välittäjät).

    13 artikla

    Toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä määräajoin asianmukaiset tarkastukset laitoksissa tai yrityksissä, jotka suorittavat 9 12 artiklassa tarkoitettuja toimia.

    14 artikla

    Jokaisen 9 ja 10 artiklassa tarkoitetun laitoksen ja yrityksen on:

    - pidettävä kirjaa määristä, laadusta, alkuperästä ja tarvittaessa määränpäästä, keräilytiheydestä, kuljetustavasta ja käsittelymenetelmistä liitteessä I tarkoitettujen jätteiden ja liitteessä II A tai II B tarkoitettujen toimien osalta.

    - annettava nämä tiedot pyydettäessä 6 artiklassa tarkoitetuille toimivaltaisille viranomaisille.

    Jäsenvaltiot voivat myös vaatia, että jätteen tuottajat noudattavat tämän artiklan säännöksiä.

    15 artikla

    "Saastuttaja maksaa" -periaatteen mukaisesti jätteistä huolehtimisen kustannuksista vastaa:

    - jätteen haltija, joka antaa jätteen keräilijän tai 9 artiklassa tarkoitetun yrityksen haltuun,

    ja/tai

    - jätteen aiemmat haltijat tai valmistaja, jonka tuotteesta jäte on peräisin.

    16 artikla

    1 Joka kolmas vuosi ja ensimmäisen kerran 1 päivänä huhtikuuta 1995 jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kertomus tämän direktiivin toimeenpanemiseksi toteutetuista toimenpiteistä. Kertomuksen on perustuttava kyselyyn, joka on laadittu 18 artiklassa mainitun menettelyn mukaisesti ja joka komission on lähetettävä jäsenvaltioille kuusi kuukautta ennen edellä mainittua päivämäärää.

    2 Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen kertomusten perusteella komissio valmistelee joka kolmas vuosi yhteenvetokertomuksen, ensimmäisen kerran 1 päivänä huhtikuuta 1996.

    17 artikla

    Tarvittavat muutokset tämän direktiivin liitteiden mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen on annettava 18 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

    18 artikla

    Komissiota avustaa komitea, jossa on jäsenvaltioiden edustajat ja puheenjohtajana komission edustaja.

    Komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Komitea antaa lausuntonsa ehdotuksesta määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Lausunto annetaan perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa niiden päätösten edellytykseksi määrätyllä enemmistöllä, jotka neuvosto tekee komission ehdotuksesta. Komiteaan kuuluvien jäsenvaltioiden edustajien äänet komiteassa painotetaan mainitussa artiklassa määrätyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen.

    Komissio päättää suunnitelluista toimenpiteistä, jos ne ovat komitean lausunnon mukaiset.

    Jos suunnitellut toimenpiteet eivät ole komitean lausunnon mukaisia tai jos lausuntoa ei ole annettu, komissio tekee viipymättä neuvostolle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Neuvosto ratkaisee asian määräenemmistöllä.

    Jos neuvosto ei ole ratkaissut asiaa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asia on tullut vireille neuvostossa, komissio tekee päätöksen ehdotetuista toimenpiteistä."

    2 Direktiivin 13, 14 ja 15 artikla siirtyvät 19, 20 ja 21 artiklaksi.

    3 Lisätään seuraavat liitteet:

    "LIITE I

    JÄTTEIDEN LUOKAT

    Q 1 Tuotannon ja kulutuksen jäännöstuotteet, joita ei muuten eritellä seuraavissa kohdissa

    Q 2 Tuotteet, jotka eivät täytä niille asetettuja laatuvaatimuksia

    Q 3 Tuotteet, joiden viimeinen käyttöpäivämäärä on ohitettu

    Q 4 Materiaalit, jotka on heitetty pois, jotka ovat kadonneet tai muutoin vahingoittuneet, mukaan lukien kaikki materiaalit, laitteet jne., jotka ovat pilaantuneet vahingon seurauksena

    Q 5 Materiaalit, jotka ovat pilaantuneet tai likaantuneet tarkoituksellisen toiminnan tuloksena (esimerkiksi puhdistustöiden jätteet, pakkausmateriaalit, säilytysastiat jne.)

    Q 6 Käyttökelvottomat osat (esimerkiksi käytetyt paristot, käytetyt katalyytit jne.)

    Q 7 Aineet, jotka ovat tulleet käyttöön soveltumattomiksi (esimerkiksi pilaantuneet hapot, likaantuneet liuottimet, käytetyt karkaisusuolat jne.)

    Q 8 Teollisten menetelmien jäännöstuotteet (esimerkiksi kuonat, tislauskattilan pohjat jne.)

    Q 9 Saasteidenpoistomenetelmien jäännöstuotteet, (esimerkiksi puhdistuslietteet, säkkisuodatinpölyt, käytetyt suodattimet jne.)

    Q 10 Koneistuksen/viimeistelyn jäännöstuotteet (esimerkiksi sorvin lastut, valssihilse jne.)

    Q 11 Raaka-aineiden louhimisen ja työstämisen jäännöstuotteet (esimerkiksi kaivosjätteet, öljykenttien lietteet jne.)

    Q 12 Pilaantuneet materiaalit (esimerkiksi PCB:n saastuttamat öljyt jne.)

    Q 13 Kaikki materiaalit, aineet ja tuotteet, joiden käyttö on kielletty laissa

    Q 14 Tuotteet, joille niiden haltijalla ei ole enää käyttöä (esimerkiksi maatalouden, kotitalouden, toimistojen, kauppojen ja liikkeiden hylkäämät tuotteet jne.)

    Q 15 Maaperän puhdistustoimenpiteissä muodostuneet pilaantuneet materiaalit, aineet tai tuotteet

    Q 16 Kaikki materiaalit, aineet tai tuotteet, jotka eivät sisälly edellä mainittuihin luokkiin.

    LIITE II A

    HUOLEHTIMISTOIMET

    Huomautus: Tässä liitteessä on tarkoitus luetella huolehtimistoimet sellaisina, kuin ne esiintyvät käytännössä. Direktiivin 4 artiklan mukaisesti jätteistä on huolehdittava vaarantamatta ihmisten terveyttä ja käyttämättä menettelyjä tai menetelmiä, joista voi aiheutua vahinkoa ympäristölle.

    D 1 Sijoittaminen maan päälle tai maan alle (esimerkiksi kaatopaikat jne.)

    D 2 Maaperäkäsittely (esimerkiksi nesteen tai lietteen biohajottaminen maaperässä jne.)

    D 3 Syväinjektointi (esimerkiksi pumpattavien jätteiden injektoiminen kaivoihin, suolakupuihin tai luonnollisesti syntyneisiin varastoihin jne.)

    D 4 Allastaminen (esimerkiksi nesteen tai lietteen sijoittaminen kaivantoihin, lammikkoihin tai patoaltaisiin jne.)

    D 5 Erityisesti rakennetut kaatopaikat (esimerkiksi sijoittaminen vuorattuihin, erillisiin kennoihin, jotka on katettu ja eristetty toisistaan ja ympäristöstä jne.)

    D 6 Kiinteän jätteen päästäminen vesistöön lukuun ottamatta meriä

    D 7 Päästäminen meriin, mukaan lukien merenpohjaan upottaminen

    D 8 Biologinen käsittely, jota ei ole eritelty muualla tässä liitteessä ja josta muodostuu sellaisia yhdisteitä tai sekoituksia, joista huolehditaan tässä liitteessä mainitun menettelyn mukaisesti

    D 9 Fysikaalis-kemiallinen käsittely, jota ei ole eritelty muualla tässä liitteessä, josta muodostuu sellaisia yhdisteitä tai sekoituksia, joista huolehditaan käyttäen jotain tässä liitteessä mainituista toimista (esimerkiksi haihduttaminen, kuivaus, kalsinointi jne.)

    D 10 Polttaminen maalla

    D 11 Polttaminen merellä

    D 12 Pysyvä varastointi (esimerkiksi säiliöiden sijoittaminen kaivokseen jne.)

    D 13 Järjestäminen ennen jotain tässä liitteessä mainituista toiminnoista

    D 14 Uudelleen pakkaaminen ennen jotain tässä liitteessä mainituista toiminnoista

    D 15 Varastoiminen ennen jotain tässä liitteessä mainituista toimista, lukuun ottamatta väliaikaista varastointia jätteen tuottamispaikassa ennen keräilyä.

    LIITE II B

    TOIMET, JOTKA TÄHTÄÄVÄT HYÖDYNTÄMISEEN

    Huomautus: Tässä liitteessä on tarkoitus luetella hyödyntämistoimet sellaisina, kuin ne suoritetaan käytännössä. Direktiivin 4 artiklan mukaisesti jäte on hyödynnettävä vaarantamatta ihmisten terveyttä ja käyttämättä menettelyjä tai menetelmiä, joista voi aiheutua vahinkoa ympäristölle.

    R 1 Liuottimien talteenotto tai regenerointi

    R 2 Orgaanisten aineiden, joita ei käytetä liuottimina, kierrätys tai talteenotto

    R 3 Metallien ja metalliyhdisteiden kierrätys tai talteenotto

    R 4 Muiden epäorgaanisten aineiden kierrätys tai talteenotto

    R 5 Happojen tai emästen regenerointi

    R 6 Saasteiden poistamiseksi käytettyjen osien hyödyntäminen

    R 7 Katalysaattoreiden osien hyödyntäminen

    R 8 Öljyn uudelleenjalostus ja muu uudelleenkäyttö

    R 9 Käyttö pääasiassa polttoaineena tai muutoin energian tuottamiseksi

    R 10 Levittäminen maan pinnalle siten, että tuloksena on hyötyä maataloudelle tai maaperän ekologista parantumista, mukaan lukien kompostointi ja muut biologiset muuntumisprosessit, paitsi milloin kyseessä on 2 artiklan 1 kohdan b alakohdan iii luetelmakohdassa mainittu jäte

    R 11 Jostain kohdassa R 1 R 10 tarkoitetuista toiminnoista saatujen jätteiden käyttö

    R 12 Jätteiden vaihto johonkin kohdassa R 1 R 11 mainituista toimista

    R 13 Johonkin tässä liitteessä mainittuun toimintoon tarkoitetun materiaalin varastoiminen, lukuun ottamatta väliaikaista varastointia jätteen tuottamispaikalla ennen keräämistä."

    2 artikla

    1 Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 1993. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

    Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

    2 Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

    3 artikla

    Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

    Tehty Brysselissä 18 päivänä maaliskuuta 1991.

    Neuvoston puolesta

    Puheenjohtaja

    A. BODRY

    (1) EYVL N:o C 295, 19.11.1988, s. 3 ja EYVL N:o C 326, 30.12.1989, s. 6

    (2) EYVL N:o C 158, 26.6.1989, s. 232 ja 22 päivänä helmikuuta 1991 annettu lausunto

    (3) EYVL N:o C 56, 6.3.1989, s. 2

    (4) EYVL N:o L 194, 25.7.1975, s. 47

    (5) EYVL N:o C 122, 18.5.1990, s. 2

    Top