31975R2778

NEUVOSTON ASETUS (ETY) N:o 2778/75,

annettu 29 päivänä lokakuuta 1975,

siipikarjanliha-alalla sovellettavista maksun ja sulkuhinnan laskemista koskevista säännöistä

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon siipikarjanliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä lokakuuta 1975 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2777/75(1) ja erityisesti sen 4 artiklan 3 kohdan ja 7 artiklan 5 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo, että

teurastettuun siipikarjaan sovellettava maksu muodostuu erityisesti osasta, joka vastaa hinnan yhteisössä ja maailmanmarkkinahinnan erotusta rehuviljamäärältä, joka lajin mukaan tarvitaan tuotettaessa yhteisössä yksi kilo teurastettua siipikarjaa,

tämä määrä olisi vahvistettava teurastetun siipikarjan painon ja sen tuotantoon tarvittavan rehuviljan painon suhteen ilmaisevan muuntokertoimen avulla; tätä suhdetta vahvistettaessa olisi otettava huomioon rehuviljamäärä, joka tarvitaan yhden poikasen tuottamiseksi, sellaisena kuin se määritellään asetuksen (ETY) N:o 2777/75 1 artiklan 2 kohdan b alakohdassa, sekä tietty prosenttiosuus siipikarjan kuolleisuudesta lihotusvaiheessa; tätä kerrointa on vaihdeltava lajin mukaan; näiden huomioiden perusteella se on vahvistettava seuraavasti:

- 1:1,925 teurastetuille kanoille ja kananpojille, jotka ovat kynittyinä ja suolistettuina, päineen ja koipineen, jäljempänä "83-prosenttinen tarjontamuoto";

- 1:2,189 teurastetuille kanoille ja kananpojille, jotka ovat kynittyinä ja puhdistettuina, ilman päätä ja koipia, mutta sydämen, maksan ja kivipiiran kanssa, jäljempänä "70-prosenttinen tarjontamuoto";

- 1:2,385 teurastetuille kanoille ja kananpojille, jotka ovat kynittyinä ja puhdistettuina, ilman päätä ja koipia ja ilman sydäntä, maksaa ja kivipiiraa, jäljempänä "65-prosenttinen tarjontamuoto";

- 1:3,029 teurastetuille ankoille, jotka ovat kynittyinä, veret laskettuina, puhdistamattomina tai suolistettuina, päineen ja koipineen, jäljempänä "85-prosenttinen tarjontamuoto";

- 1:3,679 teurastetuille ankoille, jotka ovat kynittyinä ja puhdistettuina, ilman päätä ja koipia, mutta sydämen, maksan ja kivipiiran kanssa tai niitä ilman, jäljempänä "70-prosenttinen tarjontamuoto";

- 1:4,087 teurastetuille ankoille, jotka ovat kynittyinä, puhdistettuina, ilman päätä ja koipia ja ilman sydäntä, maksaa ja kivipiiraa, jäljempänä "63-prosenttinen tarjontamuoto";

- 1:3,122 teurastetuille hanhille, jotka ovat kynittyinä, veret laskettuina, puhdistamattomina, päineen ja koipineen, jäljempänä "82-prosenttinen tarjontamuoto";

- 1:3,413 teurastetuille hanhille, jotka ovat kynittyinä ja puhdistettuina, ilman päätä ja koipia, mutta sydämen ja kivipiiran kanssa tai niitä ilman, jäljempänä "75-prosenttinen tarjontamuoto";

- 1:2,338 teurastetuille kalkkunoille;

- 1:3,808 teurastetuille helmikanoille;

poikasiin sovellettava maksu on laskettava saman menetelmän mukaisesti kuin teurastettuun siipikarjaan sovellettava maksu; käytettävän rehuviljamäärän on kuitenkin vastattava rehuviljamäärää, joka tarvitaan tuotettaessa yhteisössä yksi poikanen, lajista riippumatta,

tämä määrä olisi vahvistettava muuntokertoimen 1:0,392 perusteella, joka ilmaisee poikasen ja sen tuottamiseen tarvittavien rehuviljojen painon suhteen; tämän suhteen vahvistamisessa olisi otettava huomioon yhden poikasen saantiin tarvittavien siitosmunien tuottamiseen tarvittavat rehuviljamäärät,

olisi määritettävä kyseiset määrät muodostavan viljaseoksen koostumus,

tämä sekoitus koostuu viljoista tai niiden sivutuotteista, jotka olisi rinnastettava yhteen kolmesta tärkeimmästä siipikarjan ravinnoksi käytettävästä viljasta eli maissiin, ohraan ja kauraan, ja erityisesti ohraan olisi rinnastettava rehuvehnä,

edustavina olisi pidettävä koostumukseltaan seuraavanlaisia viljaseoksia:

- poikasille:

maissi: 60 %

ohra: 30 %

kaura: 10 %

- kukoille, kanoille ja kananpojille:

maissi: 80 %

ohra: 20 %

- ankoille, hanhille, kalkkunoille ja helmikanoille:

maissi: 60 %

ohra: 30 %

kaura: 10 %,

näiden mainittujen rehuviljamäärien koostumuksen vuoksi näyttää olevan tarpeen, että niiden hinta yhteisössä ja maailmanmarkkinoilla vastaa kunkin kyseisen viljan yhteisön hintojen ja maailmanmarkkinahintojen mainitun koostumuksen mukaisesti painotettua keskiarvoa,

kunkin rehuviljan hinnan laskemisessa olisi käytettävä:

- asetuksen (ETY) N:o 2777/75 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuna ajanjaksona voimassa olevien kynnyshintojen, korotettuina niiden kuukausittaisella korotuksella, aritmeettista keskiarvoa,

- asetuksen (ETY) N:o 2777/75 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetuksi ajanjaksoksi vahvistettujen cif-hintojen aritmeettista keskiarvoa,

asetuksen (ETY) N:o 2777/75 7 artiklan mukaan teurastetun siipikarjan sulkuhinta muodostuu kahdesta tekijästä:

- lajin mukaan erotellusta maailmanmarkkinahinnasta sille rehuviljamäärälle, joka tarvitaan tuotettaessa kolmansissa maissa yksi kilogramma teurastettua siipikarjaa,

- lajin mukaan erotellusta kiinteästä määrästä, joka edustaa muita rehukustannuksia ja yleisiä tuotannon kustannuksia ja kaupan pitämisen kustannuksia;

poikasten sulkuhinta on laskettava saman menetelmän mukaisesti kuin teurastetun siipikarjan sulkuhinta; rehuviljamäärän maailmanmarkkinahinnan on kuitenkin vastattava hintaa sille rehuviljamäärälle, joka tarvitaan tuotettaessa kolmansissa maissa yksi poikanen; kiinteän osuuden on vastattava määrää, joka edustaa muita rehukustannuksia ja yhden poikasen yleisiä tuotannon kustannuksia ja kaupan pitämisen kustannuksia; rehuviljamäärän arvon ja kiinteän määrän on pysyttävä muuttumattomina lajista riippumatta,

rehuviljamäärät olisi vahvistettava muuntokertoimen perusteella, joka määritetään samojen perusteiden mukaisesti kuin ne, joita käytetään maksujen laskemisessa käytettyjen muuntokertoimien vahvistamisessa; teurastetun siipikarjan osalta ei kuitenkaan ole tarpeen ottaa huomioon yhden poikasen tuottamiseksi käytettävää rehuviljamäärää; näiden huomioiden perusteella kerroin on vahvistettava seuraavasti:

- 1:0,392 poikasille;

- 1:1,684 teurastetuille kanoille ja kananpojille, 83-prosenttinen tarjontamuoto;

- 1:1,915 teurastetuille kanoille ja kananpojille, 70-prosenttinen tarjontamuoto;

- 1:2,087 teurastetuille kanoille ja kananpojille, 65-prosenttinen tarjontamuoto;

- 1:2,824 teurastetuille ankoille, 85-prosenttinen tarjontamuoto;

- 1:3,429 teurastetuille ankoille, 70-prosenttinen tarjontamuoto;

- 1:3,810 teurastetuille ankoille, 63-prosenttinen tarjontamuoto;

- 1:3,049 teurastetuille hanhille, 82-prosenttinen tarjontamuoto;

- 1:3,333 teurastetuille hanhille, 75-prosenttinen tarjontamuoto;

- 1:2,275 teurastetuille kalkkunoille;

- 1:3,410 teurastetuille helmikanoille,

yhteisössä ja maailmanmarkkinoilla saatujen kokemusten perusteella olisi säädettävä, että rehuviljamäärän koostumus olisi maailmanmarkkinoilla sama kuin yhteisössä maksun laskemisessa käytetty koostumus,

rehuviljamäärän hinnan laskemiseksi olisi valittava tuontimaksun laskemisessa käytetty menetelmä,

cif-hintojen aritmeettista keskiarvoa olisi korotettava 0,475 laskentayksiköllä sataa viljakilogrammaa kohti kuljetuksesta kulutuspaikkaan ja jalostuksesta rehuiksi johtuvien kustannusten huomioon ottamiseksi,

rehuviljamäärää määritettäessä maailmanmarkkinoilla huomioon ei oteta muita rehukustannuksia eikä yleisiä tuotannon kustannuksia ja kaupan pitämisen kustannuksia; muita rehukustannuksia ovat lisävalkuaisrehuihin, mineraalisuoloihin, vitamiineihin ja sairauksien ehkäisyyn käytettäviin tuotteisiin liittyvät kustannukset; yleiset tuotannon kustannukset ja kaupan pitämisen kustannukset käsittävät eläinlääkintään, eläinten tiloihin, työvoimaan, vakuutuksiin, kuljetuksiin ja myyntimarginaaliin liittyvät kustannukset; nämä kustannukset voidaan arvioida kiinteästi seuraavasti:

- 0,1448 laskentayksikköä poikaselta;

- 0,6069 laskentayksikköä kilogrammalta teurastettuja kanoja ja kananpoikia, 83-prosenttinen tarjontamuoto;

- 0,6900 laskentayksikköä kilogrammalta teurastettuja kanoja ja kananpoikia, 70-prosenttinen tarjontamuoto;

- 0,7518 laskentayksikköä kilogrammalta teurastettuja kanoja ja kananpoikia, 65-prosenttinen tarjontamuoto;

- 0,5353 laskentayksikköä kilogrammalta teurastettuja ankkoja, 85-prosenttinen tarjontamuoto;

- 0,6500 laskentayksikköä kilogrammalta teurastettuja ankkoja, 70-prosenttinen tarjontamuoto;

- 0,7222 laskentayksikköä kilogrammalta teurastettuja ankkoja, 63-prosenttinen tarjontamuoto;

- 0,7240 laskentayksikköä kilogrammalta teurastettuja hanhia, 82-prosenttinen tarjontamuoto;

- 0,5916 laskentayksikköä kilogrammalta teurastettuja hanhia, 75-prosenttinen tarjontamuoto;

- 0,8929 laskentayksikköä kilogrammalta teurastettuja kalkkunoita;

- 1,1356 laskentayksikköä kilogrammalta teurastettuja helmikanoja, ja

rehuviljan maailmanmarkkinahintojen kehitys otetaan 1 päivästä marraskuuta, 1 päivästä helmikuuta ja 1 päivästä toukokuuta voimassa olevaa sulkuhintaa vahvistettaessa kuitenkin huomioon ainoastaan, jos rehuviljamäärän hinnassa ilmenee vähimmäismuutos suhteessa edellisen vuosineljänneksen sulkuhintaa laskettaessa käytettyyn rehuviljamäärän hintaan; alle kolmen prosentin muutoksella ei ole mainittavia vaikutuksia siipikarjan rehukustannuksiin; vähimmäismuutoksen määräksi olisi vahvistettava kolme prosenttia,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (ETY) N:o 2777/75 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja 2 kohdassa tarkoitetut rehuviljamäärät sekä niiden koostumus vahvistetaan liitteen I sarakkeessa 3 ja 4.

2 artikla

1. Rehuviljamäärän hinta yhteisössä vastaa tähän määrään sisältyvien viljojen kilohintojen yhteisössä liitteen I sarakkeessa 4 olevien prosenttiosuuksien mukaisesti painotettua keskiarvoa, joka on kerrottu liitteen I sarakkeessa 3 olevalla sitä vastaavalla luvulla.

2. Kunkin rehuviljan hinta yhteisössä vastaa tämän viljan kaksitoista kuukautta 1 päivästä elokuuta lukien voimassa olevien kynnyshintojen, korotettuna niiden kuukausittaisella korotuksella, aritmeettista keskiarvoa.

3 artikla

1. Rehuviljamäärän hinta maailmanmarkkinoilla vastaa tähän määrään sisältyvien viljojen kilohintojen maailmanmarkkinoilla liitteen I sarakkeessa 4 olevien prosenttiosuuksien mukaisesti painotettua keskiarvoa, joka on kerrottu liitteen I sarakkeessa 3 olevalla sitä vastaavalla luvulla.

2. Kunkin rehuviljan maailmanmarkkinahinta vastaa tälle viljalle asetuksen (ETY) N:o 2777/75 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan kolmannessa alakohdassa säädetyksi kuuden kuukauden jaksoksi vahvistettujen cif-hintojen aritmeettista keskiarvoa.

4 artikla

1. Asetuksen (ETY) N:o 2777/75 7 artiklan 2 kohdan a alakohdassa ja 3 kohdassa tarkoitettujen rehuviljamäärien hinta vastaa liitteen II sarakkeessa 3 vahvistettua hintaa rehuviljamäärille, joiden koostumus esitetään liitteen II sarakkeessa 4.

2. Näiden rehuviljamäärien hinta vastaa tähän määrään sisältyvien viljojen kilohintojen liitteen II sarakkeessa 4 olevien prosenttiosuuksien mukaisesti painotettua keskiarvoa, joka on kerrottu liitteen II sarakkeessa 3 olevalla sitä vastaavalla luvulla.

3. Kunkin viljan hinta vastaa tälle viljalle asetuksen (ETY) N:o 2227/75 7 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa säädetyksi kuuden kuukauden jaksoksi vahvistettujen cif- hintojen aritmeettista keskiarvoa, johon on lisätty 0,475 laskentayksikköä sataa viljakilogrammaa kohti.

5 artikla

Asetuksen (ETY) N:o 2777/75 7 artiklan 2 kohdan b alakohdassa ja 3 kohdassa tarkoitetut kiinteät määrät vahvistetaan liitteen II sarakkeessa 5.

6 artikla

Asetuksen (ETY) N:o 2777/75 7 artiklan 2 kohdan viimeisessä alakohdassa tarkoitettu vähimmäismuutos vahvistetaan kolmeksi prosentiksi.

7 artikla

1. Kumotaan siipikarjanliha-alalla sovellettavien maksujen ja sulkuhintojen laskemista koskevista säännöistä 21 päivänä kesäkuuta 1967 annettu neuvoston asetus N:o 146/67/ETY(2), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 1717/74(3).

2. Viittauksia 1 kohdalla kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen.

8 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1975.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Luxemburgissa 29 päivänä lokakuuta 1975.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

G. MARCORA

(1) EYVL N:o 282, 1.11.1975, s. 77

(2) EYVL N:o 125, 26.6.1967, 2470/67

(3) EYVL N:o L 181, 4.7.1974, s. 3

LIITE I

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE II

>TAULUKON PAIKKA>