This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 02002R1030-20171121
Council Regulation (EC) No 1030/2002 of 13 June 2002 laying down a uniform format for residence permits for third-country nationals
Consolidated text: Neuvoston asetus (EY) N:o 1030/2002, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2002, kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvan yhtenäisestä kaavasta
Neuvoston asetus (EY) N:o 1030/2002, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2002, kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvan yhtenäisestä kaavasta
02002R1030 — FI — 21.11.2017 — 002.001
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.
|
NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1030/2002, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2002, kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvan yhtenäisestä kaavasta (EUVL L 157 15.6.2002, s. 1) |
Muutettu:
|
|
|
Virallinen lehti |
||
|
N:o |
sivu |
päivämäärä |
||
|
NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 380/2008, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2008, |
L 115 |
1 |
29.4.2008 |
|
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2017/1954, annettu 25 päivänä lokakuuta 2017, |
L 286 |
9 |
1.11.2017 |
|
NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1030/2002,
annettu 13 päivänä kesäkuuta 2002,
kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvan yhtenäisestä kaavasta
1 artikla
1. Jäsenvaltioiden kolmansien maiden kansalaisille myöntämien oleskelulupien on oltava yhtenäisen kaavan mukaisia ja niihin on varattava riittävä tila tämän asiakirjan liitteessä mainituille tiedoille. ►M1 Kolmansien maiden kansalaisille myönnettävät oleskeluluvat myönnetään erillisenä asiakirjana ID 1- tai ID 2-formaatin mukaan. ◄ Jäsenvaltio voi lisätä yhtenäisessä kaavassa tätä varten varattuun kohtaan tarvittavia tietoja luvan luonteesta ja sen haltijan oikeudellisesta asemasta, erityisesti siitä, onko henkilöllä työlupa.
2. Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
a) ’oleskeluluvalla’ jäsenvaltion viranomaisten myöntämää lupaa, jonka perusteella kolmannen maan kansalainen voi laillisesti oleskella jäsenvaltion alueella, lukuun ottamatta:
i) viisumeja;
ii) turvapaikka- tai oleskelulupahakemuksen tai oleskeluluvan voimassaoloajan jatkamista koskevan hakemuksen käsittelyn ajaksi myönnettyjä lupia;
ii a) poikkeuksellisesti myönnettyjä lupia, joiden tarkoituksena on pidentää sallittua oleskelua enintään yhdellä kuukaudella;
iii) niiden jäsenvaltioiden, jotka eivät sovella tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen ( 1 ) 21 artiklan määräyksiä, myöntämiä enintään kuuden kuukauden pituiseen oleskeluun oikeuttavia lupia;
b) ’kolmannen maan kansalaisella’ henkilöitä, joilla ei ole yhteisön perustamissopimuksen 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua Euroopan unionin kansalaisuutta.
2 artikla
1. Yhtenäisen oleskeluluvan kaavaa varten vahvistetaan 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen tekniset lisäeritelmät, jotka koskevat seuraavia näkökohtia:
a) täydentävät turvaominaisuudet ja -vaatimukset, muun muassa tehostetut vaatimukset jäljittelyn ja väärentämisen estämiseksi;
b) yhtenäisen oleskeluluvan täyttämisessä käytettävät tekniset menettelyt ja yksityiskohtaiset säännöt;
c) muut yksityiskohtaiset säännöt, joita on noudatettava yhtenäisen oleskeluluvan kaavan täyttämiseksi;
d) biometristen tunnisteiden tallennusvälineitä ja niiden suojaamista, myös asiattoman käsittelyn estämistä, koskevat tekniset eritelmät;
e) kasvo- ja sormenjälkikuvia koskevat laatuvaatimukset ja yhteiset standardit;
f) tyhjentävä luettelo kansallisista lisäturvaominaisuuksista, joita jäsenvaltiot voivat lisätä liitteessä olevan h kohdan mukaisesti.
2. Yhtenäisen oleskeluluvan värejä voidaan muuttaa 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
3 artikla
Jäljempänä 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen voidaan päättää, että 2 artiklassa tarkoitetut eritelmät ovat salaisia eikä niitä saa julkaista. Tällöin ne saatetaan ainoastaan jäsenvaltioiden nimeämien painolaitosten käytettäviksi ja jäsenvaltion tai komission asianmukaisesti valtuuttamien henkilöiden saataville.
Kukin jäsenvaltio nimeää yhden laitoksen, joka huolehtii yhtenäisen kaavan mukaisten oleskelulupien painamisesta. Se ilmoittaa tämän painatuslaitoksen nimen komissiolle ja muille jäsenvaltioille. Kaksi tai useampi jäsenvaltio voi nimetä saman laitoksen. Kullakin jäsenvaltiolla on oikeus vaihtaa painatuslaitosta. Sen on ilmoitettava tästä komissiolle ja muille jäsenvaltioille.
4 artikla
Rajoittamatta tietosuojaa koskevien sääntöjen soveltamista on henkilöllä, jolle oleskelulupa on myönnetty, oikeus tarkistaa siihen sisältyvät henkilötiedot ja tarvittaessa pyytää tietojen korjaamista tai poistamista.
Jäljempänä 4 a artiklassa tarkoitetussa oleskeluluvassa tai oleskeluluvan tallennusvälineessä ei saa olla mitään muita koneellisesti luettavia tietoja kuin ne, joista säädetään tässä asetuksessa tai sen liitteessä tai jotka asianomaisen matkustusasiakirjan myöntänyt jäsenvaltio mainitsee kyseisessä matkustusasiakirjassa kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat myös tallentaa tietoja sähköisiä palveluita, kuten sähköisiä viranomaispalveluita ja sähköistä kaupankäyntiä, varten sekä oleskelulupaan liittyviä lisäsäännöksiä liitteessä olevassa 16 kohdassa tarkoitettuun kontaktisiruun. Kaikki kansalliset tiedot on kuitenkin pidettävä loogisesti erillään 4 a artiklassa tarkoitetuista biometrisistä tiedoista.
Tätä asetusta sovellettaessa oleskelulupien sisältämiä biometrisiä tunnisteita saa käyttää ainoastaan:
a) asiakirjan aitouden todentamiseen;
b) asiakirjan haltijan henkilöllisyyden todentamiseen vertaamalla biometrisiä tunnisteita suoraan saatavilla oleviin vertailukelpoisiin tunnisteisiin tilanteessa, jossa oleskelulupa on kansallisen lainsäädännön mukaan esitettävä.
4 a artikla
Oleskeluluvan yhtenäisen kaavan on sisällettävä tallennusväline, joka sisältää kasvokuvan ja kaksi oleskeluluvan haltijan sormenjälkikuvaa toisiinsa yhteensopivassa muodossa. Tiedot on suojattava, ja tallennusvälineen on oltava kapasiteetiltaan riittävä ja sen on pystyttävä takaamaan tietojen eheys, aitous ja luottamuksellisuus.
4 b artikla
Tätä asetusta sovellettaessa jäsenvaltioiden on kerättävä kolmansien maiden kansalaisilta biometriset tunnisteet, joihin sisältyvät kasvokuva ja kaksi sormenjälkikuvaa.
Menettely määräytyy asianomaisen jäsenvaltion kansallisen käytännön sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamisesta tehdyssä Euroopan ihmisoikeusyleissopimuksessa ja lapsen oikeuksista tehdyssä Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksessa määrättyjen turvalausekkeiden mukaisesti.
On kerättävä seuraavat biometriset tunnisteet:
— valokuva, jonka hakija on toimittanut tai joka otetaan hakemusta esitettäessä ja
— kaksi sormenjälkeä, jotka otetaan alas painetuista sormista ja rekisteröidään digitaalisesti.
Biometristen tunnisteiden keräämistä koskevat tekniset eritelmät laaditaan 7 artiklan 2 kohdassa kuvattua menettelyä ja kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) vaatimuksia noudattaen sekä jäsenvaltioiden myöntämien passien ja matkustusasiakirjojen turvatekijöitä ja biometriikkaa koskevista vaatimuksista 13 päivänä joulukuuta 2004 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2252/2004 ( 2 ) esitettyjen, jäsenvaltioiden kansalaisilleen myöntämiä passeja koskevien teknisten vaatimusten mukaisesti.
Sormenjälkien rekisteröinti on pakollista kuuden vuoden iästä alkaen.
Henkilöihin, joiden sormenjälkien ottaminen on fyysisesti mahdotonta, ei sovelleta sormenjälkien antamista koskevaa vaatimusta.
5 artikla
Tätä asetusta ei sovelleta kolmansien maiden kansalaisiin, jotka ovat
— unionin kansalaisten perheenjäseniä, jotka käyttävät oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen,
— Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen osapuolina olevien Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäsenvaltioiden kansalaisia tai heidän perheenjäseniään, jotka käyttävät oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen kyseisen sopimuksen mukaisesti,
— kolmansien maiden kansalaisia, jotka on vapautettu viisumivelvoitteesta ja joilla on oikeus oleskella jossakin jäsenvaltiossa alle kolmen kuukauden ajan.
5 a artikla
Kun jäsenvaltiot käyttävät yhtenäistä kaavaa muissa kuin tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa tarkoituksissa, on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että sekoittumisen vaaraa 1 artiklassa tarkoitettuun oleskelulupaan ei ole ja että tarkoitus on selkeästi mainittu kortissa.
6 artikla
Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä päätetään 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen.
7 artikla
1. Komissiota avustaa asetuksen (EY) N:o 1683/92 6 artiklan 2 kohdalla perustettu komitea.
2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä.
Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kahdeksi kuukaudeksi.
3. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.
8 artikla
Tämä asetus ei vaikuta jäsenvaltioiden toimivaltaan tunnustaa valtioita ja alueita sekä näiden viranomaisten myöntämiä passeja ja henkilö- tai matkustusasiakirjoja.
9 artikla
Jäsenvaltioiden on otettava 1 artiklan mukainen oleskelulupa käyttöön viimeistään vuoden kuluttua siitä, kun 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut täydentävät turvaominaisuudet ja -vaatimukset on hyväksytty.
Mainitusta päivästä lähtien tämä asetus korvaa asianomaisissa jäsenvaltioissa yhteisen toiminnan 97/11/YOS.
Kasvokuvan tallentaminen ensisijaisena biometrisenä tunnisteena on toteutettava viimeistään kahden vuoden kuluttua ja kahden sormenjälkikuvan tallentaminen viimeistään kolmen vuoden kuluttua 2 artiklan 1 kohdan d ja e alakohdassa säädettyjen teknisten toimenpiteiden hyväksymisestä.
Tämän asetuksen soveltaminen ei kuitenkaan saa vaikuttaa jo myönnettyjen oleskelulupien voimassaoloon, ellei asianomainen jäsenvaltio toisin päätä.
Oleskelulupa voidaan myöntää tarran muodossa siirtymäkauden ajan eli kaksi vuotta sen jälkeen, kun tämän artiklan kolmannessa kohdassa tarkoitetut tekniset eritelmät kasvokuvasta on hyväksytty.
Yhtenäisen oleskelulupien kaavan käyttöönotto ei kuitenkaan vaikuta toiselle oleskeluluvan kaavalle aiemmin myönnettyyn pätevyyteen, ellei kyseinen jäsenvaltio toisin päätä.
10 artikla
Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti.
LIITE
KORTIN ETU- JA KÄÄNTÖPUOLI
a) Kuvaus
Oleskelulupa, joka sisältää biometrisiä tunnisteita, valmistetaan erillisenä asiakirjana ID 1 -formaatin mukaan. Se laaditaan Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) koneellisesti luettavia matkustusasiakirjoja koskevan asiakirjan (asiakirja 9303, seitsemäs painos, 2015) perusteella. Se sisältää seuraavat merkinnät ( 3 ):
Kortin etupuoli:
1. Koneellisesti luettavia matkustusasiakirjoja koskevassa ICAO:n asiakirjassa 9303 esitetty oleskeluluvan myöntäneen jäsenvaltion kolmikirjaiminen maatunnus taustapainatukseen integroituna.
2. Väriltään optisesti muuttuva ICAO:n symboli sellaisille koneellisesti luettaville matkustusasiakirjoille, joissa on kontaktiton mikrosiru (e-MRTD-symboli). Symbolin väri vaihtelee tarkastelukulman mukaan.
3.1 Asiakirjan nimi (Oleskelulupa) merkitään sen myöntäneen jäsenvaltion virallisella kielellä tai virallisilla kielillä.
3.2 Edellä 3.1 kentässä tarkoitettu asiakirjan nimi toistetaan vähintään yhdellä (ja enintään kahdella) muulla unionin toimielinten virallisella kielellä, jotta kortti olisi helpompi tunnistaa kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvaksi.
4.1 Asiakirjan numero.
4.2 Asiakirjan numero toistetaan (käyttäen erityisiä turvaominaisuuksia).
5. Kortin turvakoodi (CAN).
Merkintöjen 6–12 otsikot merkitään oleskeluluvan myöntävän jäsenvaltion kielellä tai kielillä. Oleskeluluvan myöntävä jäsenvaltio voi lisätä maininnan muulla unionin toimielinten virallisella kielellä samalle riville siten, että kieliä on yhteensä enintään kaksi.
6. Nimi: sukunimi tai sukunimet ja etunimi tai etunimet mainitussa järjestyksessä ( 4 ).
7. Sukupuoli.
8. Kansalaisuus.
9. Syntymäaika.
10. Oleskeluluvan tyyppi: jäsenvaltion kolmannen maan kansalaiselle myöntämän oleskeluluvan täsmällinen tyyppi. Kolmannen maan kansalaisen, joka on sellaisen Euroopan unionin kansalaisen perheenjäsen, joka ei ole käyttänyt oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen, oleskelulupaan on merkittävä maininta ”perheenjäsen”. Jos kyse on henkilöistä, joihin sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38/EY ( 5 ) 3 artiklan 2 kohtaa, jäsenvaltiot voivat lisätä maininnan ”henkilö, johon sovelletaan direktiivin 2004/38/EY 3 artiklan 2 kohtaa”.
11. Asiakirjan voimassaolon päättymispäivä ( 6 ).
12. Huomautuksia: jäsenvaltiot voivat lisätä kansalliseen käyttöön tarkoitettuja tietoja ja huomautuksia, jotka ovat niiden kolmansien maiden kansalaisia koskevien kansallisten määräystensä edellyttämiä, mukaan lukien huomautukset työluvasta tai oleskeluluvan rajoittamattomasta voimassaolosta ( 7 ).
13. Korttipohjaan integroidaan suojattuna oleskeluluvan haltijan valokuva, joka varmennetaan diffraktiivisella optisesti muuttuvalla tekijällä (DOVID).
14. Oleskeluluvan haltijan allekirjoitus.
15. Valokuvaa suojaava DOVID.
Kortin kääntöpuoli:
16. Huomautuksia: jäsenvaltiot voivat lisätä kansalliseen käyttöön tarkoitettuja tietoja ja huomautuksia, jotka ovat niiden kolmansien maiden kansalaisia koskevien kansallisten määräystensä edellyttämiä, mukaan lukien huomautukset työluvasta ( 8 ); huomautusten jälkeen tulevat seuraavat kaksi pakollista merkintää:
16.1 Myöntämispäivä, myöntämispaikka / oleskeluluvan myöntänyt viranomainen: oleskeluluvan myöntämisaika ja -paikka. Myöntämispaikka voidaan tarvittaessa korvata oleskeluluvan myöntäneellä viranomaisella.
16.2 Syntymäpaikka.
Merkintöjen 16.1 ja 16.2 jälkeen voi olla valinnaisia merkintöjä ( 9 ), kuten ”Oleskeluluvan haltijan osoite”.
16.3 Valinnainen kenttä kortin valmistamiseen liittyviä tietoja, kuten valmistajan nimi, version numero jne., varten.
17. Koneellisesti luettava alue. Koneellisesti luettava alue on ICAO:n koneellisesti luettavia matkustusasiakirjoja koskevassa asiakirjassa 9303 esitettyjen ohjeiden mukainen.
18. Painettu alue sisältää jäsenvaltion kansallisen tunnuksen oleskelulupien erottamiseksi toisistaan ja kansallisen alkuperän varmistamiseksi.
19. Koneellisesti luettavan alueen taustapainatuksessa on painoteksti, joka osoittaa oleskeluluvan myöntäneen jäsenvaltion. Tämä teksti ei vaikuta koneellisesti luettavan alueen teknisiin ominaisuuksiin.
Näkyvät kansalliset turvaominaisuudet (rajoittamatta tämän asetuksen 2 artiklan 1 kohdan f alakohdan nojalla vahvistettuja teknisiä eritelmiä):
20. Tallennusvälineenä käytetään radiotaajuustunnistuksessa käytettävää sirua tämän asetuksen 4 a artiklan mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat myös sisällyttää oleskelulupaan kansallista käyttöä varten duaalisirun (dual interface) tai erillisen kontaktisirun. Tällaiset sirut on sijoitettava kortin kääntöpuolelle, niiden on oltava ISO-standardien mukaisia eivätkä ne saa aiheuttaa minkäänlaisia häiriöitä radiotaajuustunnistuksessa käytettävälle sirulle.
21. Valinnainen läpinäkyvä ikkuna.
22. Valinnainen läpinäkyvä reunus.
b) Väri, painatusmenetelmä
Jäsenvaltiot vahvistavat värin ja painatusmenetelmän tässä liitteessä kuvatun yhtenäisen kaavan ja tämän asetuksen 2 artiklan nojalla vahvistettavien teknisten lisäeritelmien mukaisesti.
c) Materiaali
Kortti valmistetaan kokonaan polykarbonaatista tai vastaavasta synteettisestä polymeeristä (joka kestää vähintään kymmenen vuotta).
d) Painatustekniikka
Painatuksessa käytetään seuraavia tekniikoita:
— korkean turvatason taustapainatus offsetpainatuksella,
— UV-valossa fluoresoiva painatus,
— iirispainatus.
Kortin etu- ja kääntöpuolen turvakuviointien on oltava keskenään erilaiset.
e) Numerointi
Asiakirjan numeron on oltava asiakirjassa useammassa kuin yhdessä kohdassa (koneellisesti luettavaa aluetta lukuun ottamatta).
f) Jäljentämisen estäminen
Oleskeluluvan etupuolella on aiempaa korkeatasoisempi DOVID, jonka tunnistusominaisuuksien laatu ja turvallisuuden taso ovat vähintään nykyisessä yhtenäisessä viisumin kaavassa käytetyn tekijän tasoiset, ja jossa on kehittynyt kuviointi ja kehittyneet ominaisuudet, mukaan lukien kehittyneempi diffraktiivinen tekijä kehittynyttä koneellista todentamista varten.
g) Henkilötietojen merkintätekniikka
Jotta oleskeluluvan sisältämät tiedot voidaan suojata tehokkaasti yrityksiltä väärentää asiakirja tai valmistaa täysin väärä asiakirja, henkilötiedot valokuva mukaan lukien, haltijan allekirjoitus ja muut keskeiset tiedot sisällytetään itse asiakirjan valmistusmateriaaliin. Tässä henkilötietojen merkitsemisessä käytetään laserkaiverrustekniikkaa tai muuta vastaavaa turvallista tekniikkaa.
|
h) |
Jäsenvaltiot voivat lisätä myös kansallisia lisäturvaominaisuuksia edellyttäen, että ne sisältyvät tämän asetuksen 2 artiklan 1 kohdan f alakohdan nojalla laadittuun luetteloon, että ne ovat edellä esitettyjen yhdenmukaistettujen mallien mukaisia ja että yhtenäisten turvaominaisuuksien toimivuus ei kärsi. |
( 1 ) EYVL L 239, 22.9.2000, s. 19.
( 2 ) EUVL L 385, 29.12.2004, s. 1.
( 3 ) Tulostettavat otsikot määritetään teknisissä eritelmissä, jotka hyväksytään tämän asetuksen 6 artiklan nojalla.
( 4 ) Sukunimille ja etunimille on varattu yhteinen kenttä. Sukunimet esitetään suuraakkosin ja etunimet pienaakkosin isolla alkukirjaimella. Sukunimien ja etunimien välillä ei saa olla erottimia. Kirjainmerkki ”,” on kuitenkin sallittu erottimena ensimmäisten ja toisten sukunimien ja etunimien välillä (esimerkki: TOLEDO, BURGOS Ana, Maria). Ensimmäiset ja toiset sukunimet voidaan tarvittaessa yhdistää tilan säästämiseksi samalle riville, kuten myös sukunimet ja etunimet.
( 5 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/38/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, asetuksen (ETY) N:o 1612/68 muuttamisesta ja direktiivien 64/221/ETY, 68/360/ETY, 72/194/ETY, 73/148/ETY, 75/34/ETY, 75/35/ETY, 90/364/ETY, 90/365/ETY ja 93/96/ETY kumoamisesta (EUVL L 158, 30.4.2004, s. 77).
( 6 ) Tieto ilmoitetaan ainoastaan päivämääränä (pp/kk/vvvv) eikä sanallisesti, kuten ”väliaikainen” tai ”rajoittamaton”, koska voimassaolon päättymispäivä koskee fyysistä asiakirjaa eikä oleskeluoikeutta.
( 7 ) Lisähuomautuksia voidaan merkitä myös kenttään 16 (”Huomautuksia”) kortin kääntöpuolella.
( 8 ) Kortin kääntöpuolella oleva tila on (koneellisesti luettavaa aluetta lukuun ottamatta) varattu ”Huomautuksia” -kentälle. Kenttä sisältää varsinaiset huomautukset, ja sen jälkeen tulevat pakolliset kentät (myöntämispäivä, myöntämispaikka / oleskeluluvan myöntänyt viranomainen, syntymäpaikka) ja kunkin jäsenvaltion tarpeita vastaavat valinnaiset kentät.
( 9 ) Valinnaisilla merkinnöillä tulee olla väliotsikot.