Euroopan alueiden komitean työjärjestys

JOHDANTO

Alueiden komitea on antanut Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 306 artiklan toisen kohdan nojalla 5. heinäkuuta 2023 seuraavan työjärjestyksen.

I OSASTO

KOMITEAN JÄSENET JA SEN ELIMET

1 LUKU

KOMITEAN ELIMET

1 artikla – Komitean elimet

Komitean elimet ovat täysistunto, komitean puheenjohtaja, työvaliokunta, puheenjohtajakokous ja valiokunnat.

2 artikla – Sukupuolijakauma

1.

Komitean jäsenten sukupuolijakauman tulee heijastua mahdollisimman pitkälti sen elinten kokoonpanossa.

2.

Työvaliokunta hyväksyy sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevan toimintasuunnitelman, jolla pyritään sisällyttämään sukupuolinäkökulma kaikkeen komitean toimintaan. Sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevaa toimintasuunnitelmaa tarkastellaan vuosittain ja tarkistetaan vähintään viiden vuoden välein.

2 LUKU

KOMITEAN JÄSENET

3 artikla – Jäsenten ja varajäsenten asema

Komitean jäsenet ja heidän varajäsenensä edustavat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 300 artiklan mukaisesti alueellisia ja paikallisia yhteisöjä. He ovat alue- tai paikallisvaaleissa valittuja luottamushenkilöitä tai poliittisesti vastuussa vaaleilla valitulle elimelle. Heitä eivät sido mitkään ohjeet, ja he hoitavat tehtäväänsä unionin yleisen edun mukaisesti täysin riippumattomina.

4 artikla – Toimikausi

1.

Jäsenen tai varajäsenen toimikausi alkaa sinä päivänä, jona neuvoston päätös hänen nimeämisestään tulee voimaan.

2.

Jäsenen tai varajäsenen jäsenyys päättyy hänen erotessaan, hänen nimeämisensä perusteena olleen tehtävän päättyessä tai hänen kuollessaan.

3.

Jäsenen tai varajäsenen on ilmoitettava erostaan kirjallisesti komitean puheenjohtajalle. Ilmoituksessa on mainittava päivämäärä, josta lähtien ero on voimassa. Puheenjohtaja välittää tiedon neuvostolle, joka toteaa paikan tulleen avoimeksi ja ryhtyy toimiin sen täyttämiseksi.

4.

Jäsen tai varajäsen antaa komitean puheenjohtajalle välittömästi kirjallisen ilmoituksen, mikäli tehtävä, jonka perusteella hänet on nimetty komitean jäseneksi, päättyy.

5.

Tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa neuvosto nimeää seuraajan toimikauden loppuun saakka.

5 artikla – Erioikeudet ja vapaudet

Jäsenet ja heidän asianmukaisesti valtuuttamansa varajäsenet nauttivat erioikeuksia ja vapauksia Euroopan unionin erioikeuksia ja vapauksia koskevan pöytäkirjan mukaisesti.

6 artikla – Jäsenten ja varajäsenten osallistuminen

1.

Jos jäsen on estynyt osallistumasta täysistuntoon, samaan maakohtaiseen valtuuskuntaan kuuluva varajäsen voi edustaa häntä siinä sijaisen ominaisuudessa, vaikka sijaisuus rajoittuisi tiettyihin täysistuntopäiviin. Kaikkien jäsenten ja heidän asianmukaisesti valtuutettujen sijaistensa täytyy allekirjoittaa läsnäololuettelo.

2.

Jos jäsen on estynyt osallistumasta valiokunnan kokoukseen tai työvaliokunnan hyväksymään muuhun kokoukseen, samaan maakohtaiseen valtuuskuntaan tai poliittiseen ryhmään kuuluva jäsen tai varajäsen voi edustaa häntä kokouksessa sijaisen ominaisuudessa. Kaikkien jäsenten ja heidän asianmukaisesti valtuutettujen sijaistensa täytyy allekirjoittaa läsnäololuettelo.

3.

Jäsen tai varajäsen, joka on kirjattu työjärjestyksen 37 tai 61 artiklan nojalla asetetun työryhmän jäsenten sijaisina toimivien luetteloon, voi toimia kenen tahansa poliittisen ryhmänsä jäsenen sijaisena.

4.

Sijaisena toimiva jäsen tai varajäsen voi edustaa vain yhtä varsinaista jäsentä. Hänellä on kyseisessä kokouksessa samat valtuudet kuin varsinaisella jäsenellä. Äänioikeuden siirrosta on ilmoitettava pääsihteeristölle vaadittuja ilmoittamismenettelyjä noudattaen, ja ilmoituksen on oltava perillä viimeistään päivää ennen kokousta.

5.

Yhtä täysistuntoa kohden korvataan vain joko jäsenen tai hänen varajäsenensä kulut. Työvaliokunta antaa asiasta yksityiskohtaiset ohjeet matka- ja oleskelukuluja koskevissa säännöissä.

6.

Esittelijäksi nimetty varajäsen voi esitellä vastuullaan olevan lausuntoluonnoksen siinä täysistunnossa, jonka esityslistalla kyseinen lausuntoluonnos on. Jäsen voi siirtää äänioikeutensa kyseisen lausuntoluonnoksen käsittelyn ajaksi sijaiselleen. Äänioikeuden siirrosta on ilmoitettava pääsihteerille kirjallisesti ennen asianomaisen kokouksen alkua.

7.

Valtuutuksien voimassaolo lakkaa siitä hetkestä alkaen, kun estyneen jäsenen jäsenyys komiteassa päättyy, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 24 artiklan 1 kohdan soveltamista.

7 artikla – Äänioikeuden siirtäminen

Jollei 6 artiklan tai 32 artiklan määräyksistä muuta johdu, äänioikeutta ei voi siirtää.

8 artikla – Maakohtaiset valtuuskunnat ja poliittiset ryhmät

Maakohtaiset valtuuskunnat ja poliittiset ryhmät tukevat tasasuhtaisesti komitean työn organisointia.

9 artikla – Maakohtaiset valtuuskunnat

1.

Kustakin jäsenvaltiosta olevat jäsenet ja varajäsenet muodostavat maakohtaisen valtuuskunnan. Kukin maakohtainen valtuuskunta määrää itse omista sisäisistä säännöistään ja valitsee puheenjohtajan, jonka nimi ilmoitetaan virallisesti komitean puheenjohtajalle.

2.

Pääsihteeri vastaa komitean sisäisistä hallinnollisista järjestelyistä maakohtaisten valtuuskuntien avustamiseksi. Nämä järjestelyt mahdollistavat jäsenille tiedon ja tuen saannin kunkin valitsemalla virallisella kielellä. Järjestelyjen toteutuksesta huolehtii komitean virkamiehistä tai muista toimihenkilöistä muodostettu ryhmä, joka varmistaa, että maakohtaiset valtuuskunnat voivat käyttää komitean tarjoamia palveluja asianmukaisella tavalla. Pääsihteeri huolehtii erityisesti siitä, että maakohtaisilla valtuuskunnilla on mahdollisuus kokoontua juuri ennen täysistuntoa tai sen aikana.

3.

Maakohtaisten valtuuskuntien apuna toimivat lisäksi maakohtaiset koordinaattorit, jotka eivät kuulu pääsihteeristön henkilöstöön. He avustavat komitean jäseniä näiden tehtävän hoidossa.

10 artikla – Poliittiset ryhmät ja sitoutumattomat jäsenet

1.

Jäsenet ja varajäsenet voivat muodostaa ryhmiä poliittisten kantojensa mukaisesti. Ryhmien jäsenyysehdot määritellään kunkin poliittisen ryhmän sisäisissä säännöissä.

2.

Poliittisen ryhmän muodostaminen edellyttää vähintään 18:aa jäsentä tai varajäsentä; heistä vähintään puolen on oltava varsinaisia jäseniä, jotka ovat vähintään viidesosasta jäsenvaltioita. Kukin jäsen tai varajäsen voi kuulua vain yhteen poliittiseen ryhmään. Poliittinen ryhmä hajotetaan, jos sen jäsenmäärä alittaa ryhmän perustamiseen tarvittavan määrän.

3.

Poliittisen ryhmän muodostamisesta, hajottamisesta tai muusta muutoksesta ilmoitetaan komitean puheenjohtajalle. Ilmoituksessa ryhmän muodostamisesta mainitaan ryhmän nimi sekä sen jäsenten ja sen työvaliokunnan jäsenten nimet.

4.

Kutakin poliittista ryhmää avustaa sihteeristö, jonka jäsenet kuuluvat pääsihteeristön henkilöstöön. Poliittiset ryhmät voivat tehdä nimittävälle viranomaiselle ehdotuksensa sihteeristön jäsenten valinnasta, palvelukseenotosta, ylennyksistä ja työsopimusten jatkamisesta. Nimittävä viranomainen tekee päätöksensä kuultuaan kyseisen poliittisen ryhmän puheenjohtajaa.

5.

Pääsihteeri asettaa poliittisten ryhmien ja niiden muodostamien elinten käyttöön asianmukaiset resurssit kokouksia, ryhmätoimintaa, julkaisuja ja sihteeristön toimintaa varten. Kullekin poliittiselle ryhmälle osoitetaan varat talousarviossa. Poliittiset ryhmät ja niiden sihteeristöt voivat käyttää komitean palveluita ja välineitä soveltuvalla tavalla.

6.

Poliittiset ryhmät ja niiden työvaliokunnat voivat kokoontua juuri ennen täysistuntoja tai niiden aikana. Ryhmät voivat pitää kaksi ylimääräistä kokousta vuodessa. Varajäsenellä on näihin kokouksiin osallistuessaan oikeus matka- ja oleskelukulujen korvauksiin vain, jos hän edustaa niissä samaan poliittiseen ryhmään kuuluvaa varsinaista jäsentä.

7.

Sitoutumattomille jäsenille annetaan hallinnollista tukea. Yksityiskohtaisista säännöistä päättää työvaliokunta pääsihteerin ehdotuksesta.

11 artikla – Alueidenväliset ryhmät

Jäsenet ja varajäsenet voivat muodostaa alueidenvälisiä ryhmiä. Tällaisen ryhmän muodostamisesta ilmoitetaan komitean puheenjohtajalle. Työvaliokunta päättää, onko alueidenvälinen ryhmä perustettu säännönmukaisesti.

II OSASTO

KOMITEAN ORGANISAATIO JA TOIMINTA

1 LUKU

KOMITEAN KOKOONKUTSUMINEN JA ASETTAMINEN

12 artikla – Komitean kokoonkutsuminen

Komitean toimikausi on viisi vuotta; jokaisen uuden viisivuotiskauden alussa komitean kutsuu kokoon komitean väistyvä puheenjohtaja tai väistyvä ensimmäinen varapuheenjohtaja tai vanhin väistyvä varapuheenjohtaja tai komitean vanhin jäsen kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on nimennyt komitean jäsenet.

Se jäsen, joka toimii väliaikaisesti komitean puheenjohtajana ensimmäisen kohdan nojalla, toimii väliaikana komitean edustajana, jatkaa käynnissä olevien asioiden hoitamista ja johtaa puhetta avajaisistunnossa väliaikaisena puheenjohtajana.

Häntä avustavat neljä nuorinta läsnä olevaa jäsentä ja komitean pääsihteeri, jotka yhdessä muodostavat väliaikaisen työvaliokunnan.

13 artikla – Komitean asettaminen ja valtuuskirjojen tarkistaminen

1.

Ensimmäisessä istunnossa väliaikainen puheenjohtaja lukee komitealle neuvoston tiedonannon jäsenten nimeämisestä ja tekee selkoa edustustehtävän ja käynnissä olevien asioiden hoidosta. Väliaikainen puheenjohtaja voi pyydettäessä tarkistaa jäsenten valtuuskirjat ennen kuin hän julistaa komitean asetetuksi uudeksi toimikaudeksi.

2.

Väliaikainen työvaliokunta toimii siihen asti, kun työvaliokunnan jäsenten vaalien tulos on julistettu.

2 LUKU

TÄYSISTUNTO

14 artikla – Täysistunnon tehtävät

Komitea kokoontuu täysistunnossa. Sen päätehtävät ovat erityisesti seuraavat:

a)	lausuntojen, selvitysten ja päätöslauselmien hyväksyminen

b)	ennakkoarvion hyväksyminen komitean tuloista ja menoista

c)	komitean poliittisten painopisteiden hyväksyminen

d)	komitean puheenjohtajan, ensimmäisen varapuheenjohtajan ja työvaliokunnan muiden jäsenten valitseminen

e)	valiokuntien asettaminen

f)	komitean työjärjestyksen hyväksyminen ja tarkistaminen

g)	jäsenten käytännesääntöjen hyväksyminen ja tarkistaminen

h)

päätöksen tekeminen joko komitean puheenjohtajan tai 57 ja 58 artiklan mukaisesti toimivan toimivaltaisen valiokunnan esittämästä ehdotuksesta kanteen nostamiseksi Euroopan unionin tuomioistuimessa tai väliintulohakemuksen esittämiseksi sille; päätös tehdään 22 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetun päätösvaltaisuuden toteamisen jälkeen ja annettujen äänten enemmistöllä. Kun päätös asiasta on tehty, komitean puheenjohtaja panee kanteen vireille tai esittää väliintulohakemuksen komitean nimissä.

15 artikla – Täysistunnon kokoonkutsuminen

1.

Komitean puheenjohtaja kutsuu täysistunnon kokoon vähintään kerran neljännesvuosittain. Työvaliokunta päättää täysistuntojen aikataulusta edeltävän vuoden ensimmäisen puoliskon aikana. Täysistunto kokoontuu yhtenä tai useampana päivänä.

2.

Jos vähintään neljäsosa jäsenistä asiaa kirjallisesti vaatii, komitean puheenjohtajan on kutsuttava kokoon ylimääräinen täysistunto, jonka on kokoonnuttava aikaisintaan viikon ja viimeistään kuukauden kuluttua vaatimuksen esittämisestä. Kirjallisessa vaatimuksessa tulee mainita aihe, jota ylimääräisessä täysistunnossa halutaan käsitellä. Kyseisessä istunnossa ei voida käsitellä muita asioita.

16 artikla – Täysistunnon esityslista

1.

Työvaliokunta laatii alustavan esityslistaluonnoksen, joka sisältää luettelon seuraavan täysistunnon jälkeisessä täysistunnossa käsiteltäväksi tarkoitetuista lausunto-, selvitys- ja päätöslauselmaluonnoksista sekä muista asiakirjoista, joista on määrä tehdä päätös.

2.

Vähintään 21 työpäivää ennen täysistunnon alkua jäsenten ja varajäsenten saataville asetetaan sähköisessä muodossa esityslistaluonnos sekä siinä mainitut päätettäväksi esitettävät asiakirjat kullakin virallisella kielellä.

3.

Komitean puheenjohtajan tehtävänä on valmistella esityslistaluonnos kuultuaan puheenjohtajakokousta.

4.

Ellei 2 kohdassa mainittua määräaikaa voida noudattaa, komitean puheenjohtaja voi perustelluissa erityistapauksissa tehdä poikkeuksen ja ottaa esityslistalle päätettäväksi esitettävän asiakirjan, jos jäsenet ja varajäsenet ovat saaneet kyseisen asiakirjan valitsemallaan virallisella kielellä viimeistään viikko ennen täysistunnon alkua. Jos tätä menettelyä käytetään, puheenjohtajan on ilmoitettava syy siihen päätettäväksi esitettävän asiakirjan kansilehdellä.

5.

Kirjalliset muutosehdotukset esityslistaluonnokseen on jätettävä pääsihteerille vähintään kolme työpäivää ennen täysistunnon alkua.

6.

Lopullisesta esityslistasta päätetään täysistunnon alkua välittömästi edeltävässä työvaliokunnan kokouksessa. Tässä kokouksessa työvaliokunta voi annettujen äänten kahden kolmasosan enemmistöllä hyväksyä esityslistalle kiireellisiä tai ajankohtaisia asioita, joiden käsittelyä ei voida lykätä seuraavaan täysistuntoon.

7.

Työvaliokunta tai täysistunto voi komitean puheenjohtajan, poliittisen ryhmän tai 32 jäsenen ehdotuksesta ennen siirtymistä muutosehdotuksista äänestämiseen päättää siirtää päätettäväksi esitetyn asiakirjan käsittelyn johonkin seuraavista täysistunnoista. Määräystä ei sovelleta tapauksiin, joissa päätettäväksi esitetyn asiakirjan hyväksymistä ei voida lykätä neuvoston, komission tai Euroopan parlamentin asettaman määräajan vuoksi. Kaikki jossakin seuraavista täysistunnoista käsiteltäväksi siirrettyyn päätettäväksi esitettyyn asiakirjaan liittyvät, asianmukaisesti jätetyt muutosehdotukset siirtyvät sen mukana. Äänestyksen lykkääminen käynnistää myös uuden määräajan muutosehdotusten jättämiselle.

17 artikla – Täysistunnon avaaminen

Komitean puheenjohtaja avaa täysistunnon ja ehdottaa esityslistan hyväksymistä.

18 artikla – Julkisuus, vieraat ja vierailevat puhujat

1.

Täysistunnon kokoukset ovat julkisia, ellei täysistunto toisin päätä koko kokouksen tai esityslistan tietyn kohdan osalta.

2.

Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission edustajat voivat osallistua täysistuntoihin. Heitä voidaan pyytää käyttämään puheenvuoro.

3.

Komitean puheenjohtaja voi omasta aloitteestaan tai työvaliokunnan esityksestä kutsua myös muita arvovaltaisia vieraita puhumaan täysistuntoon.

19 artikla – Käyttäytymissäännöt ja puheaika

1.

Jäsenten käyttäytymisen tulee ilmentää keskinäistä kunnioitusta, perustua Euroopan unionin keskeisissä asiakirjoissa määritettyihin arvoihin ja periaatteisiin ja kunnioittaa komitean arvokkuutta, eikä sen tule häiritä komitean elinten toiminnan sujuvuutta eikä työrauhaa komitean tiloissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sananvapautta.

2.

Työvaliokunnan ehdotuksesta täysistunto määrää kokouksen alussa kussakin esityslistan kohdassa noudatettavan puheajan. Kokouksen aikana komitean puheenjohtaja päättää omasta tai jäsenen aloitteesta puheajan rajoittamisesta.

3.

Yleisistä tai erityisistä aiheista käytävien keskustelujen kohdalla komitean puheenjohtaja voi ehdottaa täysistunnolle, että käytettävä puheaika jaetaan poliittisten ryhmien ja maakohtaisten valtuuskuntien kesken.

4.

Puheaika on yleensä rajoitettu yhteen minuuttiin, jos kyseessä on kommentti pöytäkirjaan, työjärjestyspuheenvuoro taikka kommentti lopullisesti vahvistettavan esityslistaluonnoksen tai esityslistan muuttamiseen.

5.

Jos puhuja ylittää hänelle myönnetyn puheajan, komitean puheenjohtaja voi keskeyttää puheenvuoron.

6.

Jäsen voi tehdä keskustelun päättämistä koskevan esityksen, jonka komitean puheenjohtaja asettaa äänestykseen.

20 artikla – Puheenvuorot täysistunnossa

1.

Puheenvuoroa pyytävien jäsenten nimet merkitään pyyntöjen esittämisjärjestyksessä puhujalistaan. Komitean puheenjohtaja myöntää puheenvuorot listan mukaisesti ja varmistaa mahdollisuuksien mukaan puhujien moninaisuuden.

2.

Etusija voidaan kuitenkin antaa asiasta vastaavan valiokunnan esittelijälle sekä poliittisten ryhmien ja maakohtaisten valtuuskuntien edustajille, kun nämä haluavat puhua ryhmänsä tai valtuuskuntansa nimissä.

3.

Kenelläkään ei ole oikeutta enempään kuin kahteen puheenvuoroon samasta aiheesta paitsi komitean puheenjohtajan luvalla. Asianomaisten valiokuntien puheenjohtajille ja esittelijöille voidaan kuitenkin heidän pyynnöstään myöntää ylimääräinen puheenvuoro, jonka keston komitean puheenjohtaja määrää.

21 artikla – Työjärjestyspuheenvuoro

1.

Jäsenellä on mahdollisuus käyttää työjärjestyspuheenvuoro tai muu puheenvuoro kiinnittääkseen komitean puheenjohtajan huomion työjärjestyksen laiminlyöntiin. Työjärjestyspuheenvuoron on liityttävä käsiteltävänä olevaan asiaan tai esityslistaan.

2.

Työjärjestyspuheenvuoroa koskeva pyyntö on etusijalla kaikkiin muihin puheenvuoropyyntöihin nähden.

3.

Komitean puheenjohtaja päättää työjärjestyspuheenvuorossa esitetystä asiasta välittömästi työjärjestyksen mukaisesti ja ilmoittaa päätöksensä välittömästi sen jälkeen, kun työjärjestykseen on vedottu. Päätöksestä ei äänestetä.

22 artikla – Päätösvaltaisuus

1.

Täysistunto on päätösvaltainen, jos enemmistö jäsenistä on läsnä. Päätösvaltaisuus todetaan, jos joku jäsenistä sitä vaatii ja jos vähintään 16 jäsentä äänestää päätösvaltaisuuden toteamisen puolesta. Jos päätösvaltaisuuden toteamista ei ole vaadittu, kukin äänestys on pätevä läsnäolijoiden lukumäärästä riippumatta. Komitean puheenjohtaja voi keskeyttää istunnon enintään kymmeneksi minuutiksi ennen päätösvaltaisuuden toteamista. Päätösvaltaisuuden toteamista vaatineet jäsenet lasketaan läsnäolijoiksi, vaikka he eivät enää olisikaan istuntosalissa. Mikäli paikalla on alle 16 jäsentä, komitean puheenjohtaja voi todeta, että kokous ei ole päätösvaltainen.

2.

Jos todetaan, että kokous ei ole päätösvaltainen, kaikki äänestystä edellyttävät esityslistan kohdat siirretään seuraavaan kokouspäivään, jolloin täysistunto on siirrettyjen esityslistan kohtien osalta päätösvaltainen läsnä olevien jäsenten lukumäärästä riippumatta. Kaikki kokouksessa ennen päätösvaltaisuuden toteamista tehdyt päätökset tai syntyneet äänestystulokset säilyttävät pätevyytensä.

23 artikla – Äänestäminen

1.

Täysistunto tekee päätökset annettujen äänten enemmistöllä, ellei työjärjestyksessä toisin määrätä.

2.

Kantansa voi ilmaista puolesta, vastaan tai pidättymällä äänestämästä. Enemmistöä laskettaessa huomioon otetaan vain puolesta ja vastaan annetut äänet. Jos äänet menevät tasan, teksti tai esitys, josta äänestettiin, katsotaan hylätyksi.

3.

Äänioikeus on henkilökohtainen oikeus. Jäsenet äänestävät kukin erikseen ja henkilökohtaisesti.

4.

Jos ääntenlaskun tuloksen oikeellisuutta epäillään, äänestys voidaan uusia komitean puheenjohtajan määräyksestä tai jos joku jäsenistä sitä vaatii ja jos vähintään 16 jäsentä kannattaa äänestyksen uusimista koskevaa vaatimusta.

5.

Komitean puheenjohtajan, poliittisen ryhmän tai vähintään 32 jäsenen ehdotuksesta, joka on tehtävä ennen lopullisen esityslistan hyväksymistä, täysistunto voi päättää, että yhdestä tai useammasta esityslistalla olevasta asiasta äänestetään nimiäänestyksellä, jonka tulos kirjataan täysistunnon pöytäkirjaan. Ellei täysistunto toisin päätä, nimiäänestystä ei käytetä muutosehdotuksista äänestettäessä.

6.

Komitean puheenjohtajan, poliittisen ryhmän tai vähintään 32 jäsenen ehdotuksesta voidaan päättää toimittaa salainen äänestys, kun päätös koskee henkilökysymyksiä.

7.

Komitean puheenjohtaja voi milloin tahansa päättää, että äänestys suoritetaan sähköisesti. Sähköisen äänestysjärjestelmän tallentaman tuloksen on oltava yleisön saatavilla täysistunnon jälkeen.

24 artikla – Muutosehdotusten jättäminen

1.

Vain jäsenet ja asianmukaisesti valtuutetut varajäsenet – sekä esittelijäksi nimetty varajäsen, jolla ei ole nimenomaista sijaisvaltuutusta, kun kyseessä on teksti, jonka esittelijä hän itse on – voivat tehdä muutosehdotuksia päätettäväksi esitettyihin asiakirjoihin noudattaen vaadittua muutosehdotusten jättämistapaa. Oikeutta tehdä muutosehdotuksia voi yksittäisessä täysistunnossa käyttää joko jäsen tai hänen asianmukaisesti valtuutettu varajäsenensä. Jos jäsen antaa varajäsenelle valtuutuksen koko täysistuntoon tai osaan siitä, vain toinen heistä voi tehdä muutosehdotuksia. Jos jäsen esittää muutosehdotuksen jossain vaiheessa täysistuntoa, varajäsen ei voi esittää muutosehdotusta tämän jälkeen. Vastaavasti, jos varajäsen on saanut valtuutuksen osaan täysistuntoa ja esittää muutosehdotuksen lausuntoon ennen jäsentä, jäsen ei voi enää tehdä muutosehdotuksia kyseisessä täysistunnossa. Ennen komitean jäsenyyden tai varajäsenyyden päättymistä tai valtuutuksen antamista tai perumista asianmukaisesti jätetyt muutosehdotukset säilyttävät pätevyytensä.

2.

Päätettäväksi esitettyä asiakirjaa koskevia muutosehdotuksia voivat tehdä joko poliittiset ryhmät tai vähintään kuuden jäsenen tai asianmukaisesti valtuutetun varajäsenen muodostama ryhmä, jonka jäsenten nimet on mainittava, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 28 artiklan soveltamista. Maakohtaiset valtuuskunnat, joissa on vähemmän kuin kuusi jäsentä, voivat tehdä muutosehdotuksia, kun niiden tekijöinä ovat valtuuskunnan kaikki jäsenet tai näiden asianmukaisesti valtuutetut varajäsenet ja kun niissä mainitaan heidän nimensä.

3.

Muutosehdotukset on toimitettava viimeistään täysistunnon avaamista edeltävänä 11. työpäivänä kello 15:een mennessä. Muutosehdotusten on oltava käytettävissä sähköisessä muodossa heti kun ne on käännetty, mutta viimeistään neljä työpäivää ennen täysistunnon avaamista. Muutosehdotukset käännetään ensisijaisina ja toimitetaan esittelijälle, jotta tällä on mahdollisuus jättää esittelijän tekemät muutosehdotukset pääsihteeristöön vähintään kolme työpäivää ennen täysistunnon avaamista. Esittelijän tekemien muutosehdotusten on kytkeydyttävä nimenomaisesti yhteen tai useampaan 1 kohdassa tarkoitettuun muutosehdotukseen, jotka esittelijän on mainittava. Esittelijän tekemiin muutosehdotuksiin voi tutustua täysistunnon avaamista edeltävästä päivästä alkaen. Komitean puheenjohtaja voi 16 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa lyhentää muutosehdotusten jättämistä koskevan määräajan vähimmillään kolmeen työpäivään ennen täysistunnon avaamista. Määräaika ei koske 16 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuihin kiireellisiin asioihin tehtäviä muutosehdotuksia.

4.

Kaikki muutosehdotukset jaetaan jäsenille ennen täysistunnon alkua.

25 artikla – Muutosehdotusten käsittely

1.

Äänestyksessä sovelletaan seuraavaa menettelyä: a) Ensiksi äänestetään luonnosasiakirjaan mahdollisesti tehdyistä muutosehdotuksista. Muutosehdotukset asetetaan etusijalle siihen tekstiin nähden, jota ne koskevat. b) Seuraavaksi äänestetään mahdollisesti muutetun tekstin sanamuodosta kokonaisuudessaan.

2.

Äänestystä koskevat periaatteet a) Kokouksessa esitettävät kompromissiehdotukset Jos samaan päätettäväksi esitetyn asiakirjan osaan on ehdotettu yhtä tai useampaa muutosta, komitean puheenjohtaja, esittelijä tai kyseisten muutosehdotusten tekijät voivat poikkeustapauksissa tehdä kompromissiehdotuksia. Kompromissiehdotukset asetetaan etusijalle äänestyksessä. Jos esittelijä tai kuka tahansa alkuperäisen muutosehdotuksen tekijöistä vastustaa ehdotettua kompromissimuutosta, siitä ei äänestetä. b) Äänestys useista muutosehdotuksista ryhmänä Komitean puheenjohtaja voi ennen yksittäisen muutosehdotuksen hyväksymistä tai hylkäämistä päättää, että useista muista samansisältöisistä tai samaa tarkoitusta varten esitetyistä muutosehdotuksista äänestetään yhtenä ryhmänä. Kyseiset muutosehdotukset voivat koskea alkuperäisen tekstin eri osia. c) Yhteenniputettu äänestys Esittelijä voi laatia omaa lausuntoluonnostaan koskevista muutosehdotuksista niiden ehdotusten luettelon, joiden hyväksymistä hän suosittaa (äänestyssuositus). Jos esittelijä on tehnyt äänestyssuosituksen, komitean puheenjohtaja voi äänestyttää tietyistä äänestyssuosituksen käsittämistä muutosehdotuksista yhdessä (yhteenniputettu äänestys). Jäsenet voivat kuitenkin esittää äänestyssuositukseen vastustavan huomautuksen, jossa on ilmoitettava, mistä muutosehdotuksista on äänestettävä erikseen. d) Kohta kohdalta -äänestys Esittelijä, poliittinen ryhmä, maakohtainen valtuuskunta tai kuka tahansa muutosehdotuksen tehneistä jäsenistä voi pyytää kohta kohdalta -äänestystä, jos äänestettävä teksti sisältää vähintään kaksi tekstikohtaa tai viittauksia vähintään kahteen aiheeseen tai se voidaan jakaa vähintään kahteen erilliseen osaan, joilla on oma merkityksensä ja/tai normatiivinen arvonsa. Asiaa koskeva pyyntö tulee esittää vähintään tunti ennen täysistunnon alkua, ellei komitean puheenjohtaja aseta muuta määräaikaa. Komitean puheenjohtaja päättää pyynnön hyväksymisestä. Kohta kohdalta -äänestystä ei voida toimittaa äänestettäessä kompromissiehdotuksesta tai esittelijän tekemästä muutosehdotuksesta.

3.

Äänestys muutosehdotuksista Muutosehdotuksista äänestetään koko tekstin numerointijärjestyksessä noudattaen seuraavaa tärkeysjärjestystä: — kompromissiehdotukset, ellei joku alkuperäisten muutosehdotusten tekijöistä vastusta sitä — esittelijän tekemät muutosehdotukset — muut muutosehdotukset. — Jos esittelijän tekemä muutosehdotus tai kompromissiehdotus hyväksytään, se mitätöi kaikki sen pohjana olevat muutosehdotukset. — Kun eri jäsenet ovat esittäneet identtisiä muutosehdotuksia, niistä äänestetään yhtenä muutosehdotuksena. — Kielellisiksi luokitelluista muutosehdotuksista ei äänestetä.

4.

Jos samaan tekstikohtaan on jätetty kaksi tai useampia toisensa poissulkevia muutosehdotuksia, muutosehdotus, joka poikkeaa eniten alkuperäisestä tekstistä, on etusijalla ja siitä äänestetään ensin.

5.

Komitean puheenjohtaja ilmoittaa ennen äänestystä, mitätöikö tietyn muutosehdotuksen hyväksyminen yhden tai useampia muita muutosehdotuksia joko siksi, että kyseiset samaa tekstikohtaa koskevat muutosehdotukset ovat toisensa poissulkevia, tai siksi, että ne aiheuttavat ristiriidan. Muutosehdotus katsotaan rauenneeksi, jos se on ristiriidassa samasta lausunnosta aiemmin suoritetun äänestyksen kanssa. Jos muutosehdotuksen tekijät kiistävät asiaa koskevan komitean puheenjohtajan päätöksen, täysistunto päättää, äänestetäänkö kyseisestä muutosehdotuksesta.

6.

Jos teksti kokonaisuutena ei saa lopullisessa äänestyksessä annettujen äänten enemmistöä tuekseen, täysistunto päättää, palautetaanko lausuntoluonnos toimivaltaiseen valiokuntaan vai luovutaanko siitä. Lausunto katsotaan mitätöityneeksi, jos käsittelyn jatkamiseen ei ole toimielinten välisen aikataulun vuoksi enää aikaa. Komitean puheenjohtaja ilmoittaa lausuntoa pyytäneelle toimielimelle asiasta. Jos lausunto palautetaan toimivaltaiseen valiokuntaan, valiokunnan on valittava jokin seuraavista vaihtoehdoista: — Valiokunta esittää lausuntoluonnoksen uudestaan käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi sellaisena kuin se on muutettuna täysistunnossa hyväksytyillä muutosehdotuksilla — Valiokunta nimeää uuden esittelijän ja käynnistää niin ollen lausunnonlaadintaprosessin uudelleen. — Valiokunta päättää olla laatimatta lausuntoa.

26 artikla – Lopullisen tekstin yhtenäisyys

Jos lopullisen tekstin yhtenäisyys kärsii sellaisen muutosehdotuksen hyväksymisen johdosta, jonka mitätöitymisestä ei ole ilmoitettu 25 artiklan 5 kohdan mukaisesti tai joka edellyttää muiden asiaankuuluvien tekstijaksojen muuttamista vastaavanlaisesti, komitean hallinto tekee poliittisia ryhmiä, esittelijää ja asianomaisten muutosehdotusten tekijöitä kuultuaan tekstiin muutoksia lopullisen tekstin yhtenäisyyden palauttamiseksi. Tekstiin mahdollisesti tehtävät muutokset on rajattava vain ehdottomasti tarpeellisiin, yhtenäisyyden edellyttämiin muutoksiin. Jäsenille tiedotetaan kaikista tehdyistä muutoksista.

27 artikla – Kiireelliset lausunnot

Kiireellisissä tapauksissa, joissa normaalimenettelyin ei voida noudattaa neuvoston, komission tai Euroopan parlamentin asettamaa määräaikaa mutta vastaava valiokunta on hyväksynyt lausuntoluonnoksen yksimielisesti, komitean puheenjohtaja toimittaa sen neuvoston, komission ja Euroopan parlamentin tietoon. Lausuntoluonnos käsitellään muuttamattomana seuraavassa täysistunnossa. Kaikkiin tällaisia lausuntoja koskeviin asiakirjoihin on merkittävä, että kyseisessä tapauksessa sovelletaan kiireellisyysmenettelyä.

28 artikla – Yksinkertaistettu menettely

Lausunto- tai selvitysluonnos, joka on hyväksytty valiokunnassa yksimielisesti, annetaan täysistunnon hyväksyttäväksi sellaisenaan, paitsi jos vähintään 32 jäsentä tai asianmukaisesti valtuutettua varajäsentä tai poliittinen ryhmä on esittänyt siihen muutosta 24 artiklan 3 kohdan ensimmäisen virkkeen mukaisesti. Tässä tapauksessa muutosehdotus käsitellään täysistunnossa. Esittelijä esittelee lausunto- tai selvitysluonnoksen täysistunnossa, ja siitä voidaan käydä keskustelu. Se toimitetaan jäsenille yhdessä esityslistaluonnoksen kanssa.

29 artikla – Täysistunnon päättäminen

Ennen täysistunnon päättämistä komitean puheenjohtaja ilmoittaa seuraavan istunnon paikan ja ajankohdan sekä mahdollisesti tiedossa olevat esityslistan kohdat.

30 artikla – Tunnukset

1.

Komitea tunnustaa ja omaksuu seuraavat unionin tunnukset: a) lippu, jossa on sinisellä pohjalla 12 kultaisen tähden muodostama ympyrä b) hymni, jonka perustana on ”Oodi ilolle” Ludwig van Beethovenin yhdeksännestä sinfoniasta c) tunnuslause ”Moninaisuudessaan yhtenäinen”.

2.

Komitea viettää Eurooppa-päivää toukokuun 9 päivänä ja kannustaa jäseniä tekemään samoin.

3.

Lippua käytetään kaikissa komitean rakennuksissa ja virallisissa tilaisuuksissa.

4.

Hymni esitetään kunkin järjestäytymisistunnon ja muiden juhlaistuntojen alussa etenkin, kun toivotetaan tervetulleiksi valtion- tai hallitusten päämiehiä tai vastaanotetaan unionin laajentumisen jälkeen komiteaan liittyviä uusia jäseniä.

3 LUKU

TYÖVALIOKUNTA JA KOMITEAN PUHEENJOHTAJA

31 artikla – Työvaliokunnan kokoonpano

Työvaliokunnan muodostavat

a)	komitean puheenjohtaja

b)	ensimmäinen varapuheenjohtaja

c)	yksi varapuheenjohtaja kustakin jäsenvaltiosta

d)	26 muuta jäsentä

e)	poliittisten ryhmien puheenjohtajat.

Komitean puheenjohtajan, ensimmäisen varapuheenjohtajan ja poliittisten ryhmien puheenjohtajien lisäksi kustakin maakohtaisesta valtuuskunnasta työvaliokuntaan valittavien jäsenten määrä on seuraava:

—	kolme jäsentä: Saksa, Espanja, Ranska, Italia, Puola

—	kaksi jäsentä: Belgia, Bulgaria, Kroatia, Tšekki, Tanska, Kreikka, Irlanti, Liettua, Unkari, Alankomaat, Itävalta, Portugali, Romania, Slovakia, Suomi, Ruotsi

—	yksi jäsen: Viro, Kypros, Latvia, Luxemburg, Malta, Slovenia.

32 artikla – Työvaliokunnan jäsenten sijaiset

1.

Kukin maakohtainen valtuuskunta nimeää keskuudestaan työvaliokunnan jäsenilleen, komitean puheenjohtajaa ja ensimmäistä varapuheenjohtajaa lukuun ottamatta, jäsenen tai varajäsenen sijaiseksi.

2.

Kukin poliittinen ryhmä nimeää keskuudestaan puheenjohtajalleen jäsenen tai varajäsenen sijaiseksi.

3.

Sijaisella on kokouksissa läsnäolo-, puhe- ja äänioikeus vain hänen edustaessaan nimenomaista työvaliokunnan jäsentä. Kun jäsen on estynyt osallistumasta työvaliokunnan kokoukseen ja siirtää äänioikeutensa toiselle, siirrosta on ilmoitettava pääsihteerille ennen kyseistä kokousta, vaaditun ilmoitusmenettelyn mukaisesti.

33 artikla – Vaalimääräykset

1.

Täysistunto valitsee työvaliokunnan kahdeksi ja puoleksi vuodeksi.

2.

Vaalit toimitetaan 12 ja 13 artiklan mukaisesti väliaikaisen puheenjohtajan johdolla. Tieto ehdokkaaksi asettumisesta on toimitettava pääsihteerille kirjallisesti vähintään tunti ennen täysistunnon alkua. Vaalit voidaan toimittaa vasta 22 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetun päätösvaltaisuuden toteamisen jälkeen.

34 artikla – Komitean puheenjohtajan ja ensimmäisen varapuheenjohtajan vaali

1.

Ennen vaalia ehdokkaat komitean puheenjohtajan ja ensimmäisen varapuheenjohtajan tehtävään voivat käyttää täysistunnossa lyhyen puheenvuoron. Puheaika on kaikille sama, ja sen vahvistaa väliaikainen puheenjohtaja.

2.

Komitean puheenjohtajan ja ensimmäisen varapuheenjohtajan vaali toimitetaan erikseen. Heidät valitaan, jos he saavat tuekseen enemmistön annetuista äänistä.

3.

Äänestyksessä hyväksytään puoltoäänet ja äänestämästä pidättyminen. Enemmistöä laskettaessa otetaan huomioon vain annetut äänet.

4.

Jos kukaan ehdokkaista ei ensimmäisellä äänestyskierroksella saa tuekseen enemmistöä, järjestetään toinen äänestyskierros, jolloin valituksi tulee se ehdokas, joka on saanut eniten annettuja ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.

35 artikla – Työvaliokunnan jäsenten ja heidän sijaistensa valitseminen

1.

Niiden maakohtaisten valtuuskuntien ehdokkaista, jotka ovat asettaneet vain yhden ehdokkaan niille varatuille paikoille, voidaan laatia yhteislista. Lista voidaan hyväksyä yhdellä äänestyskierroksella, jos se saa tuekseen enemmistön annetuista äänistä. Jos yhteistä ehdokaslistaa ei hyväksytä tai maakohtaisia ehdokkaita on asetettu enemmän kuin kyseiselle valtuuskunnalle on työvaliokunnassa varattu paikkoja, kullekin paikalle valittavasta jäsenestä äänestetään erikseen; tällöin sovelletaan komitean puheenjohtajan ja ensimmäisen varapuheenjohtajan vaalia koskevia määräyksiä 33 artiklan ja 34 artiklan 2–4 kohdan mukaisesti.

2.

Sijaisten valitsemisessa noudatetaan samoja määräyksiä, ja heidät voidaan valita työvaliokunnan jäsenten valinnan yhteydessä.

3.

Poliittisten ryhmien puheenjohtajikseen valitsemat jäsenet ovat asemansa oikeuttamina myös työvaliokunnan jäseniä.

36 artikla – Lisävaalit vapautuneiden työvaliokuntapaikkojen täyttämiseksi

Kun työvaliokunnan jäsenen tai hänen sijaisensa jäsenyys komiteassa päättyy tai hän eroaa työvaliokunnasta, vapautuva paikka täytetään jäljellä olevaksi toimikaudeksi 31–35 artiklan mukaisesti. Lisävaalit vapautuneen paikan täyttämiseksi järjestetään täysistunnossa komitean puheenjohtajan tai hänen sijaisensa johdolla 39 artiklan 3 kohdan määräyksiä noudattaen.

37 artikla – Työvaliokunnan tehtävät

Työvaliokunnan tehtävät ovat seuraavat:

a)	työvaliokunnan poliittisten painopisteiden valmistelu ja esittäminen täysistunnolle työvaliokunnan toimikauden alussa ja niiden toteuttamisen seuranta; selonteon antaminen täysistunnolle poliittisten painopisteiden toteuttamisesta työvaliokunnan toimikauden lopussa

b)	täysistunnon ja valiokuntien työskentelyn organisointi ja koordinointi

c)	jäsenten käytännesääntöjen valmistelu ja esittäminen täysistunnolle

d)	yleisvastuu taloudellisista, organisatorisista ja hallinnollisista asioista, jotka koskevat jäseniä ja varajäseniä; komitean, sen pääsihteeristön ja komitean elinten sisäinen organisaatio, organisaatiokaavio mukaan luettuna

e)	mahdollisuus — perustaa jäsentensä tai komitean jäsenten keskuudesta työryhmiä avukseen erityistapauksissa; työryhmissä voi olla enintään 13 jäsentä — kutsua kokouksiinsa muita komitean jäseniä heidän asiantuntemuksensa tai tehtäviensä perusteella sekä myös ulkopuolisia henkilöitä

f)	lausuntojen, selvitysten ja päätöslauselmien jatkotoimien ja komitean vuotuisen vaikutustenarvioinnin seuranta sekä komitean puheenjohtajan avustaminen tulosten täytäntöönpanossa

g)	pääsihteerin sekä 71 artiklassa tarkoitettujen virkamiesten ja muun henkilöstön palvelukseen ottaminen

h)	komitean tuloista ja menoista laaditun ennakkoarvion esittäminen täysistunnolle 73 artiklan mukaisesti

i)	lupien myöntäminen kokousten pitämiseksi komitean tavanomaisen toimipaikan ulkopuolella

j)

työryhmien, alueiden komitean ja jäsenehdokasvaltioiden sekakomiteoiden ja muiden sellaisten poliittisten elinten, joihin komitean jäsenet osallistuvat, muodostamista ja työskentelytapaa koskevien määräysten antaminen Neuvoa-antavat sekakomiteat muodostetaan jäsenehdokasvaltioiden paikallis- ja aluetason edustajien kanssa vakautus- ja assosiaatiosopimuksen määräysten perusteella. Jäsenehdokasvaltion hallitus nimeää virallisesti maataan edustavat sekakomiteoiden jäsenet edustamaan paikallis- ja alueyhteisöjään. Päätökset tehdään sekakomiteoissa yhteisesti kumppanimaiden edustajien kanssa, ja alueiden komitea ja kumppanimaa jakavat puheenjohtajuuden. Neuvoa-antavien sekakomiteoiden tulee antaa selvityksiä ja suosituksia sellaisista kysymyksistä, joilla on laajentumisprosessissa merkitystä paikallisviranomaisille. Selvitykset voidaan osoittaa myös assosiaationeuvostolle.

k)

jos täysistunto ei pysty päättämään asiasta määräajassa, päätöksen tekeminen joko komitean puheenjohtajan tai 57 ja 58 artiklan mukaisesti toimivan toimivaltaisen valiokunnan esittämästä ehdotuksesta kanteen nostamiseksi Euroopan unionin tuomioistuimessa tai väliintulohakemuksen esittämiseksi sille; päätös tehdään 38 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetun päätösvaltaisuuden toteamisen jälkeen ja annettujen äänten enemmistöllä. Kun päätös asiasta on tehty, komitean puheenjohtaja panee kanteen vireille komitean nimissä ja esittää kanteen jatkamisen täysistunnon päätettäväksi seuraavassa istunnossa. Jos täysistunto 22 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetun päätösvaltaisuuden toteamisen jälkeen asettuu 14 artiklan h kohdassa vaadittavalla enemmistöllä vastustamaan kannetta, komitean puheenjohtaja peruuttaa sen.

38 artikla – Työvaliokunnan kokoonkutsuminen, päätösvaltaisuus ja päätöksenteko

1.

Komitean puheenjohtaja kutsuu työvaliokunnan kokoon ja päättää kokouksen ajankohdasta ja esityslistasta yhteisymmärryksessä ensimmäisen varapuheenjohtajan kanssa. Työvaliokunta kokoontuu vähintään kerran neljännesvuosittain tai 14 päivän kuluessa vähintään neljäsosan työvaliokunnan jäsenistä yhdessä kirjallisesti esittämän vaatimuksen vastaanottamisesta.

2.

Työvaliokunta on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä on läsnä. Päätösvaltaisuus todetaan, jos joku jäsenistä sitä vaatii ja jos vähintään kuusi jäsentä äänestää vaatimuksen puolesta. Jos päätösvaltaisuuden toteamista ei ole vaadittu, kukin äänestys on pätevä läsnäolijoiden lukumäärästä riippumatta. Jos todetaan, että kokous ei ole päätösvaltainen, työvaliokunta voi jatkaa käsittelyä, mutta äänestykset siirretään seuraavaan kokoukseen.

3.

Työvaliokunta tekee päätöksensä annettujen äänten enemmistöllä, ellei tässä työjärjestyksessä toisin määrätä. Asiassa noudatetaan 23 artiklan 2 ja 6 kohtaa.

4.

Työvaliokunnan päätöksen valmistelemiseksi komitean puheenjohtaja voi antaa pääsihteerin tehtäväksi laatia kutakin käsittelyyn tulevaa asiaa koskevat asiakirjat ja päätössuositukset, jotka liitetään esityslistaluonnokseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 40 artiklan 4 kohdan b alakohdan soveltamista.

5.

Asiakirjat on asetettava jäsenten saataville sähköisessä muodossa vähintään 10 päivää ennen kokouksen alkua. Työvaliokunnan asiakirjoja koskevien muutosehdotusten on oltava pääsihteerillä vähintään kaksi työpäivää ennen työvaliokunnan kokouksen alkua siten, että ne on jätetty vaadittuja menettelyjä noudattaen, ja ne on asetettava saataville sähköisessä muodossa heti kun ne on käännetty. Työvaliokunnalle valmistelluissa asiakirjoissa on mahdollisuuksien mukaan esitettävä useita vaihtoehtoja, joista työvaliokunta voi valita, ja niihin on voitava esittää muutosehdotuksia heti julkaisemisen jälkeen.

6.

Komitean puheenjohtaja voi poikkeustapauksissa käyttää kirjallista menettelyä hyväksynnän saamiseksi muulle kuin henkilöitä koskevalle päätökselle. Komitean puheenjohtaja osoittaa tällöin jäsenille asiaa koskevan päätösehdotuksen ja pyytää heitä esittämään mahdolliset vastustavat huomautuksensa kirjallisesti kolmen työpäivän kuluessa. Päätös katsotaan hyväksytyksi, ellei vähintään kuusi jäsentä esitä vastustavaa huomautusta.

39 artikla – Komitean puheenjohtaja

1.

Komitean puheenjohtaja johtaa komitean työskentelyä.

2.

Komitean puheenjohtaja edustaa komiteaa, ja hän voi siirtää nämä valtuutensa toiselle.

3.

Komitean puheenjohtajan ollessa poissa hänen sijaisenaan toimii ensimmäinen varapuheenjohtaja; jos tämä on poissa, komitean puheenjohtajan sijaisena toimii joku muista varapuheenjohtajista.

4.

Komitean puheenjohtaja vastaa komitean tilojen turvallisuudesta ja loukkaamattomuudesta.

40 artikla – Talous- ja hallintoasiain komissio

1.

Työvaliokunta perustaa 37 artiklan mukaisesti neuvoa-antavan talous- ja hallintoasiain komission (thk), jonka puheenjohtajana toimii joku työvaliokunnan jäsenistä.

2.

Kokousajankohdasta ja esityslistasta päättää thk:n puheenjohtaja yhteisymmärryksessä ensimmäisen varapuheenjohtajan kanssa.

3.

Thk voi nimetä jäsentensä keskuudesta esittelijän, joka auttaa sitä laatimaan työvaliokunnalle selvityksiä thk:lle osoitetuista tehtävistä. Kyseinen jäsen tekee tarvittaessa ja yhteisymmärryksessä puheenjohtajan kanssa selkoa thk:lle ja työvaliokunnalle vastuullaan olevista asioista. Jäsen voi esittää valmistelemansa selvityksen thk:lle kirjallisesti tai suullisesti.

4.

Thk:n tehtävät ovat seuraavat: a) pääsihteerin esittämän, komitean tuloja ja menoja koskevan ennakkoarvion käsittely ja hyväksyminen 73 artiklan mukaisesti b) työvaliokunnan ohjeiden ja päätösten valmistelu taloudellisissa, organisatorisissa ja hallinnollisissa asioissa sekä jäseniä ja varajäseniä koskevissa asioissa Kyseiset asiakirjat sekä luettelo talous- ja hallintoasiain komission päätöksistä lähetetään työvaliokunnan jäsenille 38 artiklan 4 ja 5 kohdan mukaisesti. c) sellaisten tärkeiden seikkojen tuominen ilmi, jotka voivat vaarantaa moitteettoman varainhoidon tai saattavat estää asetettujen tavoitteiden saavuttamisen erityisesti määrärahojen käyttöä koskevien arvioiden osalta, etenkin niin, että arvioidaan kuluvan varainhoitovuoden talousarvion toteuttamista, määrärahasiirtoja, henkilöstötaulukoihin liittyviä menettelyjä, hallintomäärärahoja ja kiinteistöihin liittyviä hankkeita.

5.

Komitean puheenjohtaja voi poikkeustapauksissa käyttää kirjallista menettelyä hyväksynnän saamiseksi päätökselle. Komitean puheenjohtaja osoittaa tällöin jäsenille asiaa koskevan päätösehdotuksen ja pyytää heitä esittämään mahdolliset vastustavat huomautuksensa kirjallisesti kolmen työpäivän kuluessa. Päätös katsotaan hyväksytyksi, ellei vähintään kolme jäsentä esitä vastustavaa huomautusta.

6.

Thk:n puheenjohtaja edustaa komiteaa sen suhteissa unionin budjettivallan käyttäjiin. Lausunnot, selvitykset ja päätöslauselmat – työvaliokunnassa sovellettava menettely

41 artikla – Lausunnot – oikeusperusta

Komitea antaa lausuntonsa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 307 artiklan nojalla

a)	Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä perussopimuksissa määrätyissä tapauksissa sekä muissa kyseisten toimielimien aiheellisiksi katsomissa tapauksissa, erityisesti rajojen yli ulottuvan yhteistyön osalta

b)

omasta aloitteestaan aiheellisiksi katsomissaan tapauksissa joko i) Euroopan unionin jonkin toimielimen komitealle tiedoksi toimittaman tiedonannon, kertomuksen tai lainsäädäntöehdotuksen perusteella tai neuvoston senhetkisen tai tulevan puheenjohtajavaltion esittämän pyynnön perusteella tai ii) täysin omasta aloitteestaan ja, 14 artiklan mukaisesti, komitean poliittisten painopisteiden pohjalta kaikissa muissa tapauksissa

c)	kun talous- ja sosiaalikomitealta on pyydetty lausunto Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artiklan nojalla ja alueiden komitea katsoo asiaan liittyvän erityisiä alueellisia etuja.

42 artikla – Lausunnot – valiokunnan nimeäminen

1.

Komitean puheenjohtaja osoittaa Euroopan parlamentin, Eurooppa-neuvoston, neuvoston tai komission esittämät asiakirjat niiden saavuttua kyseisestä aiheesta kulloinkin vastaavalle valiokunnalle; päätöksistä ilmoitetaan työvaliokunnalle seuraavassa kokouksessa.

2.

Jos lausunnon aihe kuuluu useamman kuin yhden valiokunnan toimialaan, komitean puheenjohtaja nimeää päävastuullisen valiokunnan kuultuaan asianomaisten valiokuntien puheenjohtajia. Ennen kuin komitean puheenjohtaja kuulee valiokuntien puheenjohtajia, pääsihteeri tekee perusteellisen analyysin niistä objektiivisista syistä, joiden perusteella asiakirja kuuluu useamman kuin yhden valiokunnan toimialaan. Jos aihe kuuluu erottamattomasti useamman kuin yhden valiokunnan toimialaan, komitean puheenjohtaja voi ehdottaa kyseisten valiokuntien yhtä monesta edustajasta koostuvan väliaikaisen työryhmän perustamista. Työryhmä voi nimetä esittelijän laatimaan yhteistä lausuntoa tai täysistunnolle esitettävää päätöslauselmaa.

3.

Jos valiokunta ei ole tyytyväinen komitean puheenjohtajan tämän artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti tekemään päätökseen, se voi puheenjohtajansa välityksellä pyytää työvaliokuntaa tekemään asiasta päätöksen.

43 artikla – Yleisesittelijän nimeäminen

1.

Jos valiokunta ei pysty laatimaan lausuntoluonnosta vaaditussa määräajassa, työvaliokunta voi ehdottaa, että täysistunto nimeää yleisesittelijän, joka laatii lausuntoluonnoksensa suoraan täysistunnolle.

2.

Jos täysistunto ei vaaditun määräajan puitteissa ehdi nimetä yleisesittelijää kokouksessaan, komitean puheenjohtaja voi nimetä yleisesittelijän ja täysistunnolle tiedotetaan asiasta seuraavassa kokouksessa.

3.

Yleisesittelijän tulee olla asianomaisen valiokunnan jäsen.

4.

Kummassakin tapauksessa asianomainen valiokunta kokoontuu mahdollisuuksien mukaan käymään lausunnon aihetta kartoittavaa yleiskeskustelua.

44 artikla – Oma-aloitteiset lausunnot

1.

Neljä työvaliokunnan jäsentä, valiokunta puheenjohtajansa välityksellä tai 32 komitean jäsentä voi ehdottaa työvaliokunnalle oma-aloitteisen lausunnon laatimista 41 artiklan b kohdan ii alakohdan nojalla. Ehdotus perusteluineen on jätettävä työvaliokunnalle yhdessä 38 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen muiden asiakirjojen kanssa ja mahdollisuuksien mukaan ennen kuin vuotuisesta työohjelmasta päätetään.

2.

Valiokunnat päättävät 41 artiklan b kohdan ii alakohdan nojalla laadittavia oma-aloitteisia lausuntoja koskevista ehdotuksista annettujen äänten kahden kolmasosan enemmistöllä. Työvaliokunta päättää 41 artiklan b kohdan ii alakohdan nojalla laadittavia oma-aloitteisia lausuntoja koskevista ehdotuksista annettujen äänten enemmistöllä. Lausunnot osoitetaan 42 artiklan mukaisesti asianomaisten valiokuntien valmisteltaviksi. Komitean puheenjohtaja saattaa täysistunnon tietoon kaikki työvaliokunnan päätökset näiden oma-aloitteisten lausuntojen laatimisesta ja niiden osoittamisesta valiokuntien valmisteltavaksi.

45 artikla – Päätöslauselmien esittäminen

1.

Päätöslauselmia tulee ottaa esityslistalle ainoastaan, jos ne käsittelevät Euroopan unionin toiminta-aloihin liittyviä aiheita, koskevat alue- ja paikallisyhteisöjen kannalta tärkeitä kysymyksiä ja ovat ajankohtaisia.

2.

Ehdotuksia päätöslauselmiksi tai niiden laatimiseksi voivat tehdä poliittiset ryhmät tai vähintään 32 jäsenen yhteenliittymät. Ehdotukset on annettava työvaliokunnalle kirjallisina, ja niistä on käytävä ilmi ehdottajien nimet tai ehdottava poliittinen ryhmä. Ehdotukset on toimitettava pääsihteerille vähintään viisi työpäivää ennen työvaliokunnan kokouksen alkamista. Niiden on oltava jäsenten saatavilla kaikilla kielillä viimeistään kolme päivää ennen työvaliokunnan kokousta. Alustavia muutosehdotuksia voi esittää sähköisesti siitä lähtien, kun päätöslauselmaluonnos on asetettu saataville. Jos työvaliokunta tekee myönteisen päätöksen, alustavat muutosehdotukset esitetään automaattisesti muutosehdotuksina. Jos työvaliokunta tekee kielteisen päätöksen, alustavat muutosehdotukset poistetaan automaattisesti järjestelmästä.

3.

Jos työvaliokunta päättää, että komitean tulee käsitellä päätöslauselmaluonnosta tai käsitellä ehdotusta päätöslauselman laatimiseksi, se voi vaihtoehtoisesti a) 16 artiklan 1 kohdan mukaisesti merkitä päätöslauselmaluonnoksen käsittelyn täysistunnon alustavaan esityslistaluonnokseen b) 16 artiklan 6 kohdan toisen virkkeen nojalla merkitä päätöslauselmaluonnoksen käsittelyn seuraavan täysistunnon esityslistaan. Tällainen päätöslauselmaluonnos käsitellään täysistunnon toisena päivänä.

4.

Päätöslauselmaluonnokset, jotka koskevat tämän artiklan 2 kohdassa asetetun määräajan jälkeen sattuneita odottamattomia tapahtumia (kiireelliset päätöslauselmat) ja jotka ovat tämän artiklan 1 kohdan määräysten mukaisia, voidaan toimittaa työvaliokunnan kokouksen alussa. Mikäli työvaliokunta toteaa ehdotuksen koskevan komitean tehtävien ydinaluetta, se käsitellään tämän artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti. Jäsenet voivat esittää täysistunnossa muutosehdotuksia kiireellisiin päätöslauselmaluonnoksiin.

4 LUKU

PUHEENJOHTAJAKOKOUS

46 artikla – Kokoonpano

Puheenjohtajakokouksen muodostavat komitean puheenjohtaja, ensimmäinen varapuheenjohtaja ja poliittisten ryhmien puheenjohtajat. Poliittisen ryhmän puheenjohtajaa voi edustaa saman ryhmän toinen jäsen.

47 artikla – Valtuudet

Puheenjohtajakokous käsittelee komitean puheenjohtajan sille toimittamia kysymyksiä poliittisen konsensuksen valmistelemiseksi ja sen aikaansaamisen helpottamiseksi päätöksistä, joita komitean muiden elinten on määrä tehdä.

Komitean puheenjohtajan tulee työvaliokunnalle antamassaan tiedonannossa tehdä selkoa puheenjohtajakokouksen kokouksessa käydyistä keskusteluista.

5 LUKU

VALIOKUNNAT

48 artikla – Kokoonpano ja vastuualueet

1.

Kunkin viisivuotisen toimikauden alussa täysistunto muodostaa valiokuntia, jotka valmistelevat täysistunnossa käsiteltäviä asioita. Täysistunto päättää valiokuntien kokoonpanosta ja vastuualueista työvaliokunnan ehdotuksen perusteella.

2.

Valiokuntien kokoonpanon tulee heijastaa komitean jäsenistön jakautumaa jäsenvaltioittain.

3.

Komitean jäsenen on kuuluttava vähintään yhteen, ja hän saa kuulua enintään kahteen valiokuntaan. Työvaliokunta voi myöntää niille maakohtaisille valtuuskunnille, joissa on vähemmän jäseniä kuin komiteassa on valiokuntia, poikkeuksia tästä säännöstä.

49 artikla – Valiokunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat

1.

Jokainen valiokunta valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan, ensimmäisen varapuheenjohtajan ja enintään kaksi muuta varapuheenjohtajaa. Heidät valitaan tehtävään kahdeksi ja puoleksi vuodeksi.

2.

Jos ehdokkaiden määrä on sama kuin täytettävien paikkojen määrä, vaali voidaan järjestää avoäänestyksenä. Muussa tapauksessa tai jos vähintään kuudesosa valiokunnan jäsenistä sitä vaatii, vaali toimitetaan noudattaen 34 artiklan 2–4 kohdan mukaista menettelyä kuten komitean puheenjohtajan ja ensimmäisen varapuheenjohtajan vaalissa.

3.

Kun valiokunnan puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan jäsenyys komiteassa päättyy tai hän eroaa valiokunnan puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan tehtävästä, vapautuva paikka täytetään tämän artiklan määräysten mukaisesti.

50 artikla – Valiokuntien tehtävät

1.

Valiokunnat käsittelevät unionin politiikkoja täysistunnon niille 48 artiklan perusteella myöntämien toimivaltuuksien mukaisesti. Ne valmistelevat etenkin lausunto-, selvitys- ja päätöslauselmaluonnoksia, jotka esitetään täysistunnolle hyväksyttäviksi.

2.

Valiokunnat päättävät seuraavien artiklojen nojalla annettavien lausuntojen laatimisesta: — 41 artiklan a kohta — 41 artiklan b kohdan i alakohta — 41 artiklan c kohta.

3.

Valiokunnat laativat vuosittaiset työohjelmansa komitean poliittisten painopisteiden mukaisesti ja toimittavat ne työvaliokunnalle tiedoksi.

51 artikla – Valiokuntien kokoonkutsuminen ja esityslista

1.

Kokousajankohdasta ja esityslistasta päättää valiokunnan puheenjohtaja yhteisymmärryksessä ensimmäisen varapuheenjohtajan kanssa.

2.

Valiokunta kokoontuu valiokunnan puheenjohtajan kutsusta. Kutsu tavanomaiseen kokoukseen sekä kokouksen esityslista on toimitettava jäsenille vähintään neljä viikkoa ennen kokousta.

3.

Vähintään neljäsosan jäsenistä kirjallisesti niin vaatiessa valiokunnan puheenjohtajan on kutsuttava kokoon valiokunnan ylimääräinen kokous, joka pidetään neljän viikon kuluessa siitä, kun vaatimus on esitetty. Ylimääräistä kokousta vaatineet jäsenet laativat kokouksen esityslistan. Se toimitetaan jäsenille kokouskutsun yhteydessä.

4.

Lausuntoluonnokset ja muut käsittelyyn kuuluvat, kääntämistä edellyttävät asiakirjat on toimitettava valiokunnan sihteeristöön viimeistään viisi viikkoa ennen kyseistä kokousta. Asiakirjat asetetaan sen jälkeen jäsenten saataville sähköisessä muodossa vähintään 14 työpäivää ennen kokousta. Valiokunnan puheenjohtaja voi poikkeustapauksissa muuttaa edellä mainittuja määräaikoja.

5.

Asiakirjat toimitetaan sihteeristöön sähköpostitse, ja niiden tulee noudattaa työvaliokunnan hyväksymää standardimuotoa. Asiakirjan sisältämien poliittisten suositusten pituus saa olla enintään 10 sivua (15 000 merkkiä), johon voidaan soveltaa enintään 10 prosentin mukautusta kielellisistä syistä. Valiokunnan puheenjohtaja voi kuitenkin myöntää poikkeuslupia erityistapauksissa, joissa käsiteltävä asia antaa aihetta laajempaan tarkasteluun.

52 artikla – Jäsenten osallistuminen ja kokousten julkisuus

1.

Kaikkien kokoukseen osallistuvien jäsenten ja varajäsenten täytyy allekirjoittaa läsnäololuettelo erikseen kunakin kokouspäivänä.

2.

Valiokuntien kokoukset ovat julkisia, ellei valiokunta toisin päätä koko kokouksen tai esityslistan tietyn kohdan osalta.

3.

Euroopan parlamentin, neuvoston sekä komission edustajia ja muita henkilöitä voidaan kutsua osallistumaan valiokuntien kokouksiin ja vastaamaan jäsenten kysymyksiin.

53 artikla – Lausuntojen laatimista koskevat määräajat

1.

Valiokunta esittää lausuntoluonnoksen toimielinten välisen aikataulun mukaisessa määräajassa. Se pitää lausuntoluonnoksen käsittelyä varten enintään kaksi kokousta, joihin ei lasketa työskentelyn järjestelyn vuoksi pidettävää ensimmäistä kokousta.

2.

Poikkeustapauksissa työvaliokunta voi hyväksyä useampien kokouksien pitämisen lausuntoluonnoksen käsittelemiseksi tai pidentää luonnoksen esittämiseksi annettua määräaikaa.

54 artikla – Lausuntojen sisältö

1.

Komitean lausunto sisältää käsiteltävää aihetta koskevat komitean näkemykset ja suositukset.

2.

Komitean antaessa lausuntoja sellaisia aloja koskevista säädösehdotuksista, jotka eivät kuulu unionin yksinomaiseen toimivaltaan, lausunnoissa otetaan kantaa siihen, noudattaako ehdotus toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita. Muissa komitean lausunnoissa voidaan viitata toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamiseen aina kun se on tarkoituksenmukaista.

3.

Lausunnoissa arvioidaan myös aina kun se on mahdollista, millaisia ovat odotettavissa olevat hallinnolliset vaikutukset sekä alue- ja paikallistasoon kohdistuvat taloudelliset vaikutukset.

4.

Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä säädöksiä koskevien lausuntojen tulee sisältää suosituksia Euroopan komission ehdottaman tekstin muuttamiseksi.

5.

Esittelijä vastaa siitä, että tarpeen vaatiessa lausuntoon laaditaan perusteluosa. Siitä ei äänestetä. Perusteluosan täytyy kuitenkin sanonnaltaan noudattaa lausuntoa, josta on äänestetty.

6.

Lausuntoluonnokseen, jossa ehdotetaan sellaista komitean uutta toimintaa, jolla on taloudellisia vaikutuksia, on liitettävä arvio tämän toiminnan kustannuksista.

55 artikla – Komitean lausuntojen, selvitysten ja päätöslauselmien jatkotoimet

Kun komitea on hyväksynyt lausunnon, selvityksen tai päätöslauselman, esittelijä ja/tai kyseisen asiakirjaluonnoksen laatimisesta vastaavaksi nimetyn valiokunnan puheenjohtaja seuraavat pääsihteeristön avustuksella komitean kuulemisen perustana olevan menettelyn kulkua ja ryhtyvät kaikkiin tarvittaviin toimiin lausunnossa omaksuttujen komitean näkemysten tunnetuksi tekemiseksi ottaen asianmukaisesti huomioon toimielinten työskentelyaikataulun.

56 artikla – Tarkistetut lausunnot

1.

Valiokunta voi katsoa tarpeelliseksi laatia samasta aiheesta tarkistetun lausuntoluonnoksen, josta mahdollisuuksien mukaan vastaa sama esittelijä, jotta kyetään ottamaan huomioon asianomaisen lainsäädäntömenettelyn eteneminen toimielimissä ja reagoimaan siihen.

2.

Valiokunta kokoontuu mahdollisuuksien mukaan keskustelemaan lausuntoluonnoksesta ja hyväksymään sen, minkä jälkeen se toimitetaan käsiteltäväksi seuraavaan täysistuntoon.

3.

Jos komitean kuulemisen perustana oleva menettely on edennyt vaiheeseen, jossa valiokunta ei ehdi hyväksyä tarkistettua lausuntoluonnosta, valiokunnan puheenjohtaja ilmoittaa siitä suoraan komitean puheenjohtajalle, jotta voidaan käyttää 43 artiklan mukaista menettelyä yleisesittelijän nimeämiseksi.

57 artikla – Kanne toissijaisuusperiaatteen noudattamatta jättämisestä

1.

Komitean puheenjohtaja tai valiokunta, jolle lausuntoluonnoksen laatiminen oli annettu tehtäväksi, voi ehdottaa kanteen nostamista Euroopan unionin tuomioistuimessa tai väliintulohakemuksen esittämistä sille toissijaisuusperiaatteen noudattamatta jättämisestä, kun on kyse sellaisesta lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävästä säädöksestä, jonka hyväksyminen edellyttää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaan komitean kuulemista.

2.

Valiokunta tekee päätöksensä annettujen äänten enemmistöllä 63 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun päätösvaltaisuuden toteamisen jälkeen. Valiokunnan esitys osoitetaan päätöstä varten täysistunnolle 14 artiklan h kohdan mukaisesti tai työvaliokunnalle 37 artiklan k kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa. Valiokunta perustelee ehdotuksensa seikkaperäisessä selvityksessä, jossa esitetään tarvittaessa syyt tehdä kiireellinen päätös 37 artiklan k kohdan nojalla.

58 artikla – Komitean pakollisen kuulemisen laiminlyöminen

1.

Jos komiteaa ei ole kuultu tapauksissa, joista määrätään Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa, komitean puheenjohtaja tai jokin valiokunnista voi ehdottaa täysistunnolle 14 artiklan h kohdan mukaisesti tai työvaliokunnalle 37 artiklan k kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa kanteen nostamista Euroopan unionin tuomioistuimessa tai väliintulohakemuksen esittämistä sille.

2.

Valiokunta tekee päätöksensä annettujen äänten enemmistöllä 63 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun päätösvaltaisuuden toteamisen jälkeen. Valiokunta perustelee ehdotuksensa seikkaperäisessä selvityksessä, jossa esitetään tarvittaessa syyt tehdä kiireellinen päätös 37 artiklan k kohdan nojalla.

59 artikla – Kertomus lausuntojen vaikutuksesta

Pääsihteeristö esittää vähintään kerran vuodessa täysistunnolle kertomuksen komitean lausuntojen vaikutuksesta; se perustuu eritoten kunkin toimivaltaisen valiokunnan pääsihteeristöön tätä tarkoitusta varten toimittamaan aineistoon sekä asianomaisista toimielimistä kerättyihin tietoihin.

60 artikla – Esittelijät

1.

Lausuntoluonnoksen valmistelemiseksi valiokunta nimeää puheenjohtajansa esityksestä jäsentensä tai asianmukaisesti valtuutettujen varajäsenten keskuudesta yhden tai perustellusta syystä kaksi esittelijää.

2.

Kukin valiokunta varmistaa esittelijöitä nimetessään, että lausunnot jakautuvat oikeudenmukaisesti ja tasapainoisesti.

3.

Kiireellisissä tapauksissa valiokunnan puheenjohtaja voi nimetä esittelijän kirjallista menettelyä käyttäen. Puheenjohtaja pyytää valiokunnan jäseniä esittämään mahdolliset vastustavat huomautuksensa ehdotetun esittelijän suhteen kirjallisesti kolmen työpäivän kuluessa. Jos vastustavia huomautuksia esitetään, puheenjohtaja ja ensimmäinen varapuheenjohtaja ratkaisevat asian yhteisymmärryksessä.

4.

Jos valiokunnan puheenjohtaja tai joku varapuheenjohtajista nimetään esittelijäksi, hän luovuttaa lausuntoluonnoksensa käsittelyn ajaksi kokouksen puheenjohtajuuden jollekulle muista varapuheenjohtajista tai muulle läsnä olevalle jäsenelle

5.

Kun esittelijä menettää komitean jäsenyyden tai varajäsenyyden, valiokunta nimeää keskuudestaan samaan poliittiseen ryhmään kuuluvan uuden esittelijän turvautuen tarvittaessa 3 kohdassa tarkoitettuun menettelyyn.

61 artikla – Valiokuntien työryhmät

1.

Valiokunta voi tietyissä perustelluissa tapauksissa perustaa työryhmiä työvaliokunnan luvalla. Työryhmässä voi olla jäseniä myös muista valiokunnista.

2.

Jos työryhmän jäsen on estynyt osallistumasta kokoukseen, kyseisen työryhmän sijaisten luetteloon kirjattu, asianomaisen jäsenen kanssa samaan poliittiseen ryhmään kuuluva muu jäsen tai varajäsen voi edustaa häntä kokouksessa sijaisen ominaisuudessa. Jos luetteloon kirjattua sijaista ei ole saatavilla, kyseisen jäsenen sijaisena voi toimia kuka tahansa hänen kanssaan samaan poliittiseen ryhmään kuuluva jäsen tai varajäsen.

3.

Kukin työryhmä voi valita keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

4.

Työryhmät voivat hyväksyä päätelmiä raportoidakseen omalle valiokunnalleen.

62 artikla – Esittelijän asiantuntijat

1.

Kukin esittelijä voi käyttää apunaan asiantuntijaa.

2.

Esittelijän asiantuntijoilla ja valiokunnan kutsumilla asiantuntijoilla on oikeus korvaukseen matka- ja oleskelukuluista.

3.

Asiantuntijat eivät edusta komiteaa eivätkä puhu sen nimissä.

63 artikla – Päätösvaltaisuus

1.

Valiokunta on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet sen jäsenistä on läsnä.

2.

Päätösvaltaisuus todetaan, jos joku jäsenistä sitä vaatii ja jos vähintään kymmenen jäsentä äänestää vaatimuksen puolesta. Jos päätösvaltaisuuden toteamista ei ole vaadittu, kukin äänestys on pätevä läsnäolijoiden lukumäärästä riippumatta. Valiokunnan puheenjohtaja voi keskeyttää valiokunnan kokoukseen enintään kymmeneksi minuutiksi ennen päätösvaltaisuuden toteamista. Päätösvaltaisuuden toteamista vaatineet jäsenet lasketaan läsnäolijoiksi, vaikka he eivät enää olisikaan kokoussalissa. Mikäli paikalla on alle kymmenen jäsentä, valiokunnan puheenjohtaja voi todeta, että kokous ei ole päätösvaltainen.

3.

Jos todetaan, että kokous ei ole päätösvaltainen, valiokunta voi jatkaa niiden esityslistan kohtien käsittelyä, jotka eivät edellytä äänestystä, ja siirtää ratkaisematta jäävien esityslistan kohtien käsittelyn ja niitä koskevat äänestykset seuraavaan kokoukseen. Kaikki kokouksessa ennen päätösvaltaisuuden toteamista tehdyt päätökset tai syntyneet äänestystulokset säilyttävät pätevyytensä.

64 artikla – Muutosehdotukset

1.

Muutosehdotukset on toimitettava viimeistään yhdeksäntenä työpäivänä ennen kokousta kello 15.00:een mennessä. Valiokunnan puheenjohtaja voi poikkeustapauksissa muuttaa määräaikaa. Muutosehdotuksia voivat jättää vain kyseessä olevan valiokunnan jäsenet, 6 artiklan 2 kohdassa mainittujen ehtojen mukaan asianmukaisesti valtuutetut muut jäsenet tai varajäsenet sekä esittelijäksi nimetty varajäsen, jolla ei ole nimenomaista sijaisvaltuutusta, kun kyseessä on teksti, jonka esittelijä hän itse on, taikka poliittiset ryhmät. Oikeutta tehdä muutosehdotuksia voi yksittäisessä valiokuntakokouksessa käyttää ainoastaan joko kyseisen valiokunnan jäsen tai asianmukaisesti valtuutettu muu jäsen tai varajäsen. Jos jäsen antaa sijaiselle valtuutuksen valiokunnan koko kokoukseen tai osaan siitä, vain toinen heistä voi tehdä muutosehdotuksia. Jos jäsen esittää muutosehdotuksen jossain vaiheessa valiokunnan kokousta, sijainen ei voi esittää muutosehdotusta tämän jälkeen. Vastaavasti, jos sijainen on saanut valtuutuksen osaan valiokunnan kokousta ja esittää muutosehdotuksen lausuntoon ennen jäsentä, jäsen ei voi enää tehdä muutosehdotuksia kyseisessä kokouksessa. Ennen komitean jäsenyyden tai varajäsenyyden päättymistä tai valtuutuksen antamista tai perumista asianmukaisesti jätetyt muutosehdotukset säilyttävät pätevyytensä. Muutosehdotukset käännetään ensisijaisina ja toimitetaan esittelijälle, jotta tällä on mahdollisuus jättää esittelijän tekemät muutosehdotukset sähköisessä muodossa pääsihteeristöön vähintään kolme työpäivää ennen kokouksen avaamista. Esittelijän tekemien muutosehdotusten on kytkeydyttävä nimenomaisesti yhteen tai useampaan 1 kohdassa tarkoitettuun muutosehdotukseen. Esittelijän tekemät muutosehdotukset ovat sähköisesti saatavilla heti kun ne on käännetty, ja ne on jaettava paperimuodossa viimeistään kokouksen alkaessa. 25 artiklan 1–6 kohdan määräyksiä sovelletaan soveltuvin osin.

2.

Äänestykset muutosehdotuksista toimitetaan samassa järjestyksessä, jossa kyseiset kohdat ovat käsiteltävänä olevan lausuntoluonnoksen tekstissä.

3.

Lopullinen äänestys suoritetaan tekstistä kokonaisuutena riippumatta siitä, onko siihen tehty muutoksia vai ei. Jos lausunto ei saa annettujen äänten enemmistöä tuekseen, valiokunta — esittää lausuntoluonnoksen uudestaan käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi sellaisena kuin se on muutettuna valiokunnassa hyväksytyillä muutosehdotuksilla ottaen huomioon 53 artiklan määräykset — nimeää uuden esittelijän ja käynnistää niin ollen uuden lausunnonlaadintaprosessin tai — päättää olla laatimatta lausuntoa.

4.

Kun lausuntoluonnos on hyväksytty valiokunnassa, valiokunnan puheenjohtaja toimittaa sen komitean puheenjohtajalle.

65 artikla – Päätös olla antamatta lausuntoa

1.

Jos vastuullinen valiokunta katsoo, että aihe, josta sitä on pyydetty valmistelemaan lausunto 41 artiklan a kohdan nojalla, ei koske alueellisia tai paikallisia etuja tai ei ole poliittisesti merkittävä, se voi päättää, ettei aiheesta laadita lausuntoa. Pääsihteeri ilmoittaa päätöksestä asianomaiselle Euroopan unionin toimielimelle.

2.

Kun vastuullinen valiokunta katsoo, että 41 artiklan a kohdan nojalla sille osoitettu lausuntopyyntö on tärkeä, mutta tärkeysjärjestyksestä johtuen ja/tai siksi, että komitea on jo äskettäin antanut aihepiiriin kuuluvia lausuntoja, uutta lausuntoa ei katsota välttämättömäksi, vastuullinen valiokunta voi päättää olla antamatta lausuntoa. Siinä tapauksessa komitea voi antaa Euroopan unionin toimielimille perustellun vastauksen, jossa se ilmoittaa, miksi se on luopunut lausunnon antamisesta.

66 artikla – Kirjallinen menettely

1.

Valiokunnan puheenjohtaja voi poikkeustapauksessa käyttää kirjallista menettelyä valiokunnan hyväksynnän saamiseksi sen toimintaa koskevalle päätökselle.

2.

Valiokunnan puheenjohtaja osoittaa tällöin valiokunnan jäsenille asiaa koskevan päätösehdotuksen ja pyytää heitä esittämään mahdolliset vastustavat huomautukset kirjallisesti kolmen työpäivän kuluessa.

3.

Päätös katsotaan hyväksytyksi, ellei vähintään kuusi jäsentä esitä vastustavaa huomautusta.

67 artikla – Muut valiokuntiin sovellettavat määräykset

12 artiklaa (Komitean kokoonkutsuminen)

13 artiklan (Komitean asettaminen ja valtuuskirjojen tarkistaminen) 2 kohtaa

16 artiklan (Täysistunnon esityslista) 7 kohtaa

18 artiklaa (Julkisuus, vieraat ja vierailevat puhujat)

21 artiklaa (Työjärjestyspuheenvuoro)

23 artiklaa (Äänestäminen) ja

26 artiklaa (Lopullisen tekstin yhtenäisyys) sovelletaan valiokuntiin soveltuvin osin.

6 LUKU

KOMITEAN HALLINTO

68 artikla – Pääsihteeristö

1.

Komiteaa avustaa pääsihteeristö.

2.

Pääsihteeristöä johtaa pääsihteeri.

3.

Työvaliokunta organisoi pääsihteerin esityksestä pääsihteeristön sisäisen rakenteen niin, että pääsihteeristö kykenee takaamaan komitean ja sen elinten kitkattoman toiminnan ja tukemaan jäseniä heidän tehtäviensä hoitamisessa. Työvaliokunta määrittää samalla palvelut, joita pääsihteeristön tulee antaa jäsenille, maakohtaisille valtuuskunnille, poliittisille ryhmille ja sitoutumattomille jäsenille.

4.

Pääsihteeristö pitää pöytäkirjaa komitean elinten kokouksista.

69 artikla – Pääsihteeri

1.

Pääsihteerillä on hallinnollinen vastuu niiden päätösten täytäntöönpanosta, jotka työvaliokunta tai komitean puheenjohtaja on tehnyt työjärjestyksen määräysten ja voimassa olevien säännösten nojalla. Pääsihteeri osallistuu työvaliokunnan kokouksiin, joissa hänellä on puheoikeus ja joista hän pitää pöytäkirjaa. Pääsihteeri avustaa komitean puheenjohtajaa komitean tilojen turvallisuuden ja loukkaamattomuuden varmistamisessa.

2.

Pääsihteeri hoitaa tehtäviään työvaliokuntaa edustavan komitean puheenjohtajan alaisuudessa. Pääsihteeri vakuuttaa juhlallisesti työvaliokunnan edessä suorittavansa tehtävänsä täysin puolueettomasti ja tunnollisesti. Hän ei saa edustaa komiteaa poliittisesti ilman komitean puheenjohtajalta ennakolta saatua lupaa. Pääsihteeri toimittaa työvaliokunnalle tehtäviensä hoitamisesta valtuutettuna tulojen ja menojen hyväksyjänä vuosittain toimintakertomuksen ja esittää kertomuksesta tiivistelmän mahdollista keskustelua varten.

70 artikla – Pääsihteerin palvelukseenotto

1.

Työvaliokunta ottaa pääsihteerin palvelukseen annettujen äänten kahden kolmasosan enemmistöllä ja 38 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetun päätösvaltaisuuden toteamisen jälkeen tekemänsä päätöksen perusteella.

2.

Pääsihteeri otetaan palvelukseen viideksi vuodeksi. Työvaliokunta määrittelee hänen työsopimuksensa tarkemmat ehdot Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan säännösten ja vastaavien säännösten mukaisesti. Pääsihteerin toimikautta voidaan jatkaa vain kerran enintään viidellä vuodella. Pääsihteerin ollessa poissa tai estynyt hänen tehtäviään hoitaa työvaliokunnan nimeämä johtaja.

3.

Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen mukaisista työsopimuksista vastaavan viranomaisen toimivaltaa käyttää pääsihteerin osalta työvaliokunta.

71 artikla – Virkamiehiin sovellettavat henkilöstösäännöt ja muuhun henkilöstöön sovellettavat palvelussuhteen ehdot

1.

Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavissa henkilöstösäännöissä nimittävälle viranomaiselle annettua toimivaltaa käyttää — tehtäväryhmän AD palkkaluokkiin 5–12 sekä tehtäväryhmiin AST ja AST-SC kuuluvien virkamiesten osalta pääsihteeri — muiden virkamiesten osalta työvaliokunta pääsihteerin esityksestä.

2.

Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen mukaisista työsopimuksista vastaavan viranomaisen toimivaltaa käyttää — tehtäväryhmän AD palkkaluokkiin 5–12 sekä tehtäväryhmiin AST ja AST-SC kuuluvien väliaikaisten toimihenkilöiden osalta pääsihteeri — muiden väliaikaisten toimihenkilöiden osalta työvaliokunta pääsihteerin esityksestä — komitean puheenjohtajan tai ensimmäisen varapuheenjohtajan kabinetissa työskentelevien väliaikaisten toimihenkilöiden osalta: — tehtäväryhmän AD palkkaluokkien 5–12 sekä tehtäväryhmien AST ja AST-SC osalta pääsihteeri puheenjohtajan esityksestä — muiden tehtäväryhmän AD palkkaluokkien osalta työvaliokunta puheenjohtajan esityksestä. Komitean puheenjohtajan tai ensimmäisen varapuheenjohtajan kabinetissa työskentelevät väliaikaiset toimihenkilöt palkataan komitean puheenjohtajan tai ensimmäisen varapuheenjohtajan toimikauden loppuun asti. — Sopimussuhteiset toimihenkilöt, erityisneuvonantajat ja paikalliset toimihenkilöt palkkaa pääsihteeri Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen mukaisesti.

3.

Työvaliokunta ja pääsihteeri voivat siirtää tämän artiklan mukaiset toimivaltuutensa muille. Valtuutusasiakirjoissa vahvistetaan myönnettyjen toimivaltuuksien laajuus, niiden rajat ja kesto sekä se, voivatko valtuutetut siirtää niitä edelleen.

72 artikla – Suljetuin ovin käsiteltävät asiat

Tehdessään 70 ja 71 artiklaan perustuvia, henkilöitä koskevia päätöksiä työvaliokunta kokoontuu suljetuin ovin.

73 artikla – Talousarvio

1.

Talous- ja hallintoasiain komissio esittää työvaliokunnalle alustavan ennakkoarvion komitean tuloista ja menoista tulevaa varainhoitovuotta varten. Työvaliokunta esittää ennakkoarvion tuloista ja menoista täysistunnolle hyväksyttäväksi. Komitean puheenjohtaja toimittaa puheenjohtajakokousta kuultuaan työvaliokunnalle yleiset strategiset suuntaviivat, jotka esitetään talous- ja hallintoasiain komissiolle varainhoitovuoden n+2 talousarvion laatimista varten.

2.

Täysistunto hyväksyy ennakkoarvion komitean tuloista ja menoista ja toimittaa sen komissiolle, neuvostolle ja Euroopan parlamentille kyllin ajoissa, jotta varainhoitoa koskevissa säännöksissä säädettyjä määräaikoja pystytään noudattamaan.

3.

Kuultuaan talous- ja hallintoasiain komissiota komitean puheenjohtaja toteuttaa komitean tulo- ja menoarvion tai antaa sen toteuttamisen toimeksi työvaliokunnan antamien varainhoitoa koskevien sisäisten sääntöjen mukaisesti. Komitean puheenjohtaja hoitaa näitä tehtäviä Euroopan unionin yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen säännösten mukaisesti.

4.

Komitean puheenjohtaja siirtää talousarvion toteuttamisvaltuudet varainhoitoasetuksen ja sisäisten varainhoitosääntöjen mukaisesti pääsihteerille, joka nimetään valtuutetuksi tulojen ja menojen hyväksyjäksi.

III OSASTO

YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

1 LUKU

YHTEISTYÖ, ASIAKIRJOJEN TOIMITTAMINEN EDELLEEN JA JULKAISEMINEN

74 artikla – Yhteistyösopimukset

Työvaliokunta voi pääsihteerin esityksestä tehdä yhteistyösopimuksia, joiden tarkoituksena on helpottaa komitean toimivaltuuksien käyttöä perussopimusten soveltamisen yhteydessä tai tehostaa komitean poliittista yhteistyötä.

75 artikla – Lausuntojen ja päätöslauselmien toimittaminen edelleen ja julkaiseminen

1.

Komitean lausunnot samoin kuin ilmoitus 28 artiklan mukaisen yksinkertaistetun menettelyn käyttämisestä tai 65 artiklan mukaisesta päätöksestä olla antamatta lausuntoa osoitetaan neuvostolle, komissiolle ja Euroopan parlamentille. Komitean puheenjohtaja huolehtii niiden sekä päätöslauselmien toimittamisesta kyseisille toimielimille.

2.

Komitean lausunnot ja päätöslauselmat julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2 LUKU

JULKISUUS, AVOIMUUS JA JÄSENTEN TALOUDELLISTEN SIDONNAISUUKSIEN ILMOITTAMINEN

76 artikla – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin

1.

Jokaisella unionin kansalaisella ja jokaisella luonnollisella henkilöllä, joka asuu jossain jäsenvaltiossa, sekä jokaisella oikeushenkilöllä, jolla on sääntömääräinen kotipaikka jossain jäsenvaltiossa, on oikeus tutustua alueiden komitean asiakirjoihin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 15 artiklan 3 kohdan, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 (1) säädettyjen periaatteiden, edellytysten ja rajoitusten sekä komitean työvaliokunnan antamien erityismääräysten mukaisesti. Komitean asiakirjat saatetaan mahdollisuuksien mukaan samoin edellytyksin muidenkin luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden saataville.

2.

Komitea perustaa rekisterin asiakirjoistaan. Työvaliokunta antaa tätä tarkoitusta varten sisäiset säännöt asiakirjojen saatavuuteen liittyvistä järjestelyistä sekä hyväksyy luettelon suoraan saatavilla olevista asiakirjoista.

77 artikla – Jäsenten taloudellisten sidonnaisuuksien ilmoittaminen sekä taloudellisia sidonnaisuuksia ja eturistiriitoja koskevat käytännesäännöt

Jäsenet laativat tehtäväänsä ryhtyessään taloudellisista sidonnaisuuksistaan työvaliokunnan hyväksymän mallin mukaisen ilmoituksen, jota heidän on pidettävä ajan tasalla ja joka asetetaan yleisön saataville. Tehtäviään hoitaessaan jäsenten on myös noudatettava taloudellisia sidonnaisuuksia ja eturistiriitoja koskevia käytännesääntöjä.

3 LUKU

KIELTEN KÄYTTÖ

78 artikla – Tulkkausta koskevat kielijärjestelyt

Tulkkausta koskevissa kielijärjestelyissä noudatetaan mahdollisuuksien mukaan seuraavia periaatteita:

a)	Komitean keskusteluissa ovat käytettävissä viralliset kielet, ellei työvaliokunta toisin päätä.

b)

Kaikilla komitean jäsenillä on oikeus käyttää täysistunnossa puheenvuoroja haluamallaan virallisella kielellä. Tietyllä virallisella kielellä käytetyt puheenvuorot tulkataan simultaanisesti muille virallisille kielille ja kaikille muille työvaliokunnan tarpeelliseksi katsomille kielille. Tätä sovelletaan myös kieliin, joille tämä mahdollisuus on varattu komitean ja eri jäsenvaltioiden välisissä hallinnollisissa sopimuksissa.

c)	Työvaliokunnan, valiokuntien ja työryhmien kokouksissa järjestetään tulkkaus niistä kielistä ja niille kielille, joita kokoukseen osallistumisensa vahvistaneet jäsenet käyttävät.

4 LUKU

TARKKAILIJAT

79 artikla – Tarkkailijat

1.

Kun sopimus Euroopan unioniin liittymisestä on allekirjoitettu liittyvän valtion kanssa, komitean puheenjohtaja voi työvaliokunnan suostumuksen saatuaan pyytää liittyvän valtion hallitusta nimeämään tarkkailijoita, joiden määrä on sama kuin tälle valtiolle komiteassa tulevien paikkojen määrä.

2.

Tarkkailijat osallistuvat kaikkeen komitean työskentelyyn tai osaan siitä, kunnes liittymissopimus tulee voimaan, ja heillä on oikeus käyttää puheenvuoroja komitean elimissä. Heillä ei ole äänestysoikeutta, eivätkä he voi asettua ehdokkaaksi tehtäviin komiteassa. Heidän osallistumisellaan ei ole oikeudellisia vaikutuksia komitean työskentelyyn.

3.

Heitä kohdellaan komitean jäsenten tavoin komitean hallinnollisten palvelujen käytön ja heidän tarkkailijatoiminnastaan aiheutuvien kustannusten korvaamisen suhteen asiaa koskevaan budjettikohtaan tätä tarkoitusta varten varattujen määrärahojen puitteissa.

5 LUKU

TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

80 artikla – Kokousten järjestäminen

1.

Seuraavien elinten ja rakenteiden sääntömääräiset kokoukset järjestetään lähikokouksina: a) täysistunto b) työvaliokunta c) puheenjohtajakokous d) valiokunnat e) talous- ja hallintoasiain komissio f) työjärjestyksen tarkistamista käsittelevä väliaikainen valiokunta g) työvaliokunnan 37 artiklan e ja j alakohdan nojalla perustamat neuvoa-antavat sekakomiteat, työryhmät ja muut poliittiset elimet, joiden toiminta liittyy kolmansiin maihin h) poliittiset ryhmät.

2.

Edellä mainittujen elinten ja rakenteiden puheenjohtajat voivat määrärahatilanteen ja teknisten resurssien salliessa antaa esittelijälle luvan osallistua kokoukseen poikkeuksellisesti digitaalisten yhteyksien välityksellä silloin, kun hän ei pysty olemaan läsnä kokouspaikalla mutta voi osallistua kokoukseen etäyhteyden kautta eikä hänen valmistelemansa lausunnon käsittelyaikataulua ole voitu muuttaa lainsäädäntämenettelyn määräaikojen vuoksi.

3.

Muut kokoukset voidaan järjestää hybridi- tai etäkokouksina noudattaen työjärjestyksessä kutakin kokousta varten määrättyjä kokoonkutsumismenettelyjä. Huomioon otettavia tekijöitä ovat määräraha-, ympäristö- ja järjestelysyyt, ja tarvittaessa kuullaan talous- ja hallintoasiain komissiota.

6 LUKU

POIKKEUKSELLISET OLOSUHTEET

81 artikla – Poikkeustoimenpiteet

1.

Jos alueiden komitea ei pysty hoitamaan perussopimuksissa määrättyjä tehtäviään eikä käyttämään perussopimusten mukaisia oikeuksiaan sellaisten poikkeuksellisten ja ennalta arvaamattomien olosuhteiden vuoksi, joihin se ei voi vaikuttaa, tietyistä komitean säännöistä voidaan poiketa tilapäisesti, jotta komitea pääsee jatkamaan kyseisten tehtävien hoitamista ja oikeuksien käyttämistä. Tällaisten olosuhteiden katsotaan vallitsevan, mikäli komitean puheenjohtaja päätyy komitean pääsihteerin esittämän luotettavan näytön perusteella siihen, että komitean on turvallisuussyistä tai teknisten välineiden puuttumisen takia mahdotonta tai vaarallista kokoontua tai toimia tavanomaisten sääntöjensä ja menettelyjensä mukaisesti.

2.

Edellä 1 kohdassa määrättyjen edellytysten täyttyessä komitean puheenjohtaja voi puheenjohtajakokouksen suostumuksella ja asianomaisten elinten puheenjohtajia mahdollisuuksien mukaan kuultuaan päättää turvautua yhteen tai useampaan seuraavista poikkeustoimenpiteistä: a) suunnitellun täysistunnon, komitean muun elimen kokouksen tai muun toiminnan peruuttaminen tai lykkääminen b) täysistunnon, komitean muun elimen kokouksen tai muun toiminnan järjestäminen 82 artiklassa määrättyjen etäosallistumisjärjestelyjen mukaisesti c) muut erityisten ja poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi aiheelliset ja tarpeelliset toimenpiteet.

3.

Edellä olevan 2 kohdan nojalla päätettävien poikkeustoimenpiteiden kesto on rajoitettava enintään neljän kuukauden mittaiseen ajanjaksoon, joka voidaan uusia, ja niiden laajuus on rajoitettava siihen, mitä toiminta erityisissä ja poikkeuksellisissa olosuhteissa vaatii. Päätös poikkeustoimenpiteistä tulee voimaan, kun se julkaistaan komitean verkkosivuilla tai, jos olosuhteet estävät tällaisen julkaisemisen, kun se julkaistaan parhain käytettävissä olevin keinoin. Päätös on perusteltava, ja siitä ilmoitetaan viipymättä kaikille jäsenille. Komitean puheenjohtaja peruuttaa tämän artiklan nojalla toteutettavat toimenpiteet heti, kun niiden toteuttamiseen johtaneet 1 kohdassa tarkoitetut poikkeukselliset olosuhteet ovat lakanneet olemasta.

82 artikla – Etäosallistumisjärjestelyt

1.

Jos komitean puheenjohtaja päättää 81 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla turvautua etäosallistumisjärjestelyihin, komitea voi hoitaa työskentelynsä etäyhteyksien välityksellä muun muassa niin, että jäsenten sallitaan käyttää tiettyjä oikeuksiaan sähköisesti.

2.

Etäosallistumisjärjestelyillä varmistetaan mahdollisimman pitkälti, että jäsenet pystyvät hoitamaan tehtävänsä ja erityisesti käyttämään — oikeuttaan käyttää ja kuunnella puheenvuoroja täysistunnoissa ja komitean muiden elinten kokouksissa, myös 78 artiklan määräysten mukaisesti — oikeuttaan antaa äänensä kukin erikseen ja tarkistaa, että heidän äänensä on laskettu.

3.

Puheenjohtaja määrää 1 kohdassa tarkoitettua päätöstä tehdessään, sovelletaanko kyseisiä järjestelyjä ainoastaan täysistuntoihin vai myös komitean muiden elinten kokouksiin ja komitean muuhun toimintaan.

4.

Kun on kyse päätösvaltaisuuden toteamista ja komitean elinten äänestyksiä koskevien artiklojen soveltamisesta, etäyhteyksien välityksellä osallistuvien jäsenten katsotaan olevan fyysisesti läsnä. Komitean puheenjohtaja määrää tarvittaessa, millaisin edellytyksin ja missä määrin jäsenet pääsevät kokoussaliin etäosallistumisjärjestelyjä sovellettaessa ja erityisesti mikä on fyysisesti läsnä olevien jäsenten enimmäismäärä.

7 LUKU

TYÖJÄRJESTYS

83 artikla – Työjärjestyksen tarkistus

1.

Täysistunto voi annettujen äänten enemmistöllä päättää, että tätä työjärjestystä on syytä muuttaa joko osittain tai kauttaaltaan. Työvaliokunta antaa komitean toimikauden puolivälissä täysistunnolle suosituksen siitä, onko työjärjestystä syytä tarkistaa.

2.

Täysistunto asettaa tarkoitusta varten väliaikaisen valiokunnan; tämä laatii selvityksen ja tekstiluonnoksen, joiden pohjalta täysistunto hyväksyy uudet määräykset jäsentensä äänten enemmistöllä. Uudet määräykset tulevat voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona ne julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

84 artikla – Työvaliokunnan ohjeet

Työvaliokunta voi antaa tarkemmat ohjeet tämän työjärjestyksen soveltamisesta sitä noudattaen.

85 artikla – Työjärjestyksen voimaantulo

Tämä työjärjestys tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30 päivänä toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43).