29.9.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 252/233

—

ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan tasa-arvoinstituutin talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2015,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen IV,

—

ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon (A8-0106/2017),

A.

toteaa, että Euroopan tasa-arvoinstituutin (jäljempänä ’tasa-arvoinstituutti’) tilinpäätöksen mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2015 oli 7 658 166 euroa, mikä merkitsee 4,33 prosentin vähennystä vuoteen 2014 verrattuna; toteaa, että 97,5 prosenttia tasa-arvoinstituutin talousarviosta rahoitetaan unionin talousarviosta;

B.

ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin totesi kertomuksessaan tasa-arvoinstituutin tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2015 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että Euroopan tasa-arvoinstituutin tilit varainhoitovuonna 2015 ovat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet ovat lailliset ja sääntöjenmukaiset;

C.

korostaa vastuuvapausmenettelyn yhteydessä, että unionin toimielinten demokraattista legitimiteettiä on tärkeää edelleen vahvistaa lisäämällä avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä soveltamalla tulosbudjetoinnin käsitettä ja henkilöresursseja koskevaa hyvää hallintotapaa;

1.

panee merkille, että varainhoitovuonna 2015 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli korkea, 98,55 prosenttia, mikä merkitsee, että maksusitoumukset oli tehty oikea-aikaisesti, ja laskua oli hieman, 0,5 prosenttia vuoteen 2014 verrattuna; panee myös merkille, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 67,64 prosenttia, mikä merkitsee 4,35 prosentin vähennystä edellisvuoteen verrattuna;

2.

toteaa, että tasa-arvoinstituutin matala maksujen toteutusaste osastossa 3 (toimintamenot) oli seurausta siitä, että neljässä sen hankkeessa kohdattiin merkittäviä haasteita, joiden vuoksi ne siirrettiin vuodelle 2016; toteaa, että hankkeiden viivästymiseen oli syynä muun muassa neuvoston puheenjohtajavaltion myöhään tekemä päätös erään tutkimuksen aiheesta sekä hankintamenettelyjen viipeet, joihin tasa-arvoinstituutti ei voinut vaikuttaa;

3.

panee tyytyväisenä merkille, että talousarvion toteutuma oli 2,2 prosenttia vuonna 2015, mikä oli selvästi alle komission asettaman viiden prosentin seuraamusrajan ja merkitsi tyydyttävää tulosta talousarvion toteutuksessa; panee merkille myönteisen suuntauksen talousarvion toteutuma-asteen pienentämisessä, sillä se oli 7,3 prosenttia vuonna 2012;

4.

panee merkille, että tasa-arvoinstituutti allekirjoitti vuonna 2015 sopimuksen ulkopuolisen konsultin kanssa saadakseen neuvontaa siitä, miten se voisi siirtyä kohti projektipohjaista organisaatiota ja toimintoperusteista budjetointia/kustannuslaskentaa; toteaa, että palveluihin kuului joukko uudistuksia, joilla pyrittiin maksimoimaan työnkulkua, turvaamaan laatu sekä parantamaan valvonta- ja hallintavälineitä; panee tyytyväisenä merkille, että hankkeen onnistuneen ensimmäisen vuoden jälkeen tasa-arvoinstituutti jatkoi menettelyn täysimääräistä toteuttamista vuonna 2016;

5.

toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan osastossa 3 (toimintamenot) seuraavalle varainhoitovuodelle siirrettyjen sidottujen määrärahojen osuus oli 61 prosenttia, kun se vuonna 2014 oli 54 prosenttia; panee merkille, että määrärahojen siirrot johtuivat lähinnä tasa-arvoinstituutin toiminnan luonteesta: se tekee tutkimuksia, jotka kestävät useita kuukausia ja jatkuvat usein vuodenvaihteen jälkeenkin; toteaa, että määrärahojen siirrot seuraavalle varainhoitovuodelle voivat usein olla osittain tai täysin perusteltuja tasa-arvoinstituutin toimenpideohjelmien monivuotisen luonteen vuoksi tai ne voivat johtua siitä, että neuvoston puheenjohtajavaltio on tehnyt päätöksiä tutkimusaiheesta myöhässä, eivätkä tällaiset siirrot eivät välttämättä ole osoitus talousarvion suunnittelun ja toteuttamisen heikkouksista eivätkä ne ole myöskään aina vastoin talousarvion vuotuisuuden periaatetta etenkään, jos tasa-arvoinstituutti on suunnitellut ne etukäteen ja ilmoittanut niistä tilintarkastustuomioistuimelle;

6.

pitää myönteisenä, että vuodelta 2014 siirrettyjen määrärahojen yleinen peruutusaste on 2,2 prosenttia, mikä on komission asettaman viiden prosentin ylärajan alapuolella ja osoittaa, että edellisvuodelta siirrettyjä määrärahoja on käytetty maksuihin hyvin;

7.

panee merkille, että tasa-arvoinstituutin hankintasopimukset kilpailutettiin mahdollisimman laajasti, kun taas arvoltaan vähäisiä sopimuksia koskevissa neuvottelumenettelyissä kutsuttujen hakijoiden määrä asetettiin siten, että varmistettiin julkisuuden ja suhteellisuuden välinen tasapaino; panee lisäksi merkille, että 41 operatiivista hankintamenettelyä, joiden arvo oli 3 086 063 euroa, saatettiin päätökseen, kun taas loput vuoden 2015 toimintamäärärahoista käytettiin käännöksiin, asiantuntijoille maksettuihin päivärahoihin, henkilöstön virkamatkoihin ja yksittäisiin hankintoihin laskua vastaan;

8.

korostaa tasa-arvoinstituutin henkilöstön suurta työtaakkaa ja kehottaa jälleen kerran antamaan instituutin käyttöön lisää henkilöstöä, jotta se voi työskennellä painopistealoilla, naisiin kohdistuvan väkivallan vastustaminen mukaan lukien, ja tehostaa valmiuttaan avustaa komissiota toimittamalla asiaankuuluvia tietoja ja teknistä apua;

9.

panee merkille, että tasa-arvoinstituutin henkilöstökaavion täyttöaste vuoden 2015 lopulla oli sata prosenttia (28 väliaikaista henkilöstön jäsentä, 11 sopimussuhteista henkilöstön jäsentä ja 11 tilapäisesti siirrettyä kansallista asiantuntijaa); panee merkille, että palvelukseenotto vuoden aikana oli erityisen aktiivista ja avoimiksi julistettiin peräti 12 tointa; panee merkille, että tasa-arvoinstituutissa oli edustettuina 19 kansallisuutta; pitää myönteisenä, että tasa-arvoinstituutti on edelleen täysin sitoutunut se n varmistamiseen, että henkilöstö saa ammatillisen kehityksen edellyttämän tarvittavan koulutuksen; panee merkille, että sen seurauksena vuonna 2015 toteutettiin kahdeksan erilaista koulutusohjelmaa, joihin osallistui 185 henkilöä;

10.

toteaa, että tasa-arvoinstituutin sisäinen valvontajärjestelmä perustuu tehtävien, riskinhallinnan ja valvontastrategian erottamiseen, eturistiriitojen välttämiseen, asianmukaisiin kirjausketjuihin ja tietojärjestelmien tietojen loukkaamattomuuteen sekä tulosten seurannassa käytettäviin vakiintuneisiin menettelyihin sekä havaittujen sisäisten valvonnan heikkouksien seurantaan;

11.

panee huolestuneena merkille, että joitakin tasa-arvoinstituutin hallintoneuvoston jäsenten ja henkilöstön ansioluetteloista ja ilmoituksia sidonnaisuuksista ei ole julkaistu instituutin verkkosivustolla; kehottaa instituuttia julkaisemaan ansioluettelot, jotta yleisö voi valvoa sen ylintä johtoa asianmukaisella tavalla;

12.

panee merkille, että vuonna 2015 tasa-arvoinstituutti havaitsi kolme rahoitukseen ja menettelyyn liittyvää poikkeusta, kun tällaisia poikkeuksia oli edellisvuonna kuusi; panee tyytyväisenä merkille, ettei vuonna 2015 havaittu petoksia eikä varoja menetetty;

13.

panee tyytyväisenä merkille, että tasa-arvoinstituutin hyväksyttyä petosten vastaisen strategiansa marraskuussa 2014 instituutin henkilöstölle järjestettiin sarja koulutustilaisuuksia vuosina 2015 ja 2016;

14.

panee merkille, että tasa-arvoinstituutti muokkasi verkkosivustoaan vuonna 2015 tietojen esittämiseksi entistä mielenkiintoisemmin ja se määritteli myös uudelleen viestintästrategiansa, jossa määritetään yleiset tavoitteet viestinnälle, sidosryhmien osallistumiselle sekä tiedonhallintatoimille; panee merkille, että vuonna 2016 tasa-arvoinstituutti otti käyttöön uuden seurantamekanismin kaikkia viestintävälineitään varten; pyytää instituuttia tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tämän uuden mekanismin tuloksista;

15.

panee merkille, että komission sisäisen tarkastuksen osasto (IAS) suoritti instituutin toimintaa tukevia hankintoja koskevan tarkastuksen; panee merkille, että sen lopullinen raportti välitettiin tasa-arvoinstituutille lokakuun 2015 puolivälissä; panee merkille, että vuoden 2015 loppuun mennessä IAS:n suosituksista 90 prosenttia (46 suositusta 51:stä) oli jo pantu täytäntöön, mikä käsitti IAS:n vuonna 2015 tasa-arvoinstituution toimintaa tukevien hankintojen tarkastuksen yhteydessä esittämät suositukset sekä IAS:n sisäisiä tarkastuksia koskevaan vuosien 2015–2017 strategiseen suunnitelmaan liittyvät suositukset;

16.

toteaa, että IAS:n suorittaman tarkastuksen tulosten mukaan yksi suosituksista oli merkitty ”erittäin tärkeäksi” ja luokiteltu uudelleen ”tärkeäksi” tammikuussa 2016 ja viisi oli merkitty ”tärkeiksi” – neljä vuoden 2015 tarkastuksessa ja yksi vuonna 2016 suoritetussa vuotta 2013 koskeneessa tarkastuksessa; toteaa, että toimintaohjelma hyväksyttiin kaikkine suosituksineen toteutettavaksi vuoden 2016 ensimmäisellä puoliskolla; kehottaa tasa-arvoinstituuttia tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle edelleen toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta;

17.

toteaa, että sisäisen valvonnan standardien toteuttamiseksi tasa-arvoinstituutti sai valmiiksi laadunvarmistuspolitiikkansa ja kehitti sekä hyväksyi väärinkäytösten paljastusmenettelyn sekä jatkuvuussuunnitelman; panee merkille, että se suoritti myös jälkitarkastuksia, vahvisti petosten vastaisia toimiaan ja pani täytäntöön useita toimia sellaisen ympäristön aikaansaamiseksi, jossa häirintää ei suvaita; panee merkille, että jotkin toimista toteutettiin käytännössä vuoden 2015 loppuun mennessä, kun taas jotkin toimet oli tarkoitus toteuttaa vuoden 2016 aikana; kehottaa tasa-arvoinstituuttia tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle, kun nämä toimet on toteutettu;

18.

toteaa, että tasa-arvoinstituutti otti käyttöön uuden menettelyn sukupuolten tasa-arvoon liittyvien unionin politiikkatoimien säännölliseksi seuraamiseksi, jotta instituutti voisi antaa työhönsä perustuvan oikea-aikaisen ja merkityksellisen panoksen; panee merkille tiettyjä aiheita koskevat tehokkaat synergiavaikutukset parlamentin naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan (FEMM) kanssa, jotka saadaan aikaan suorilla yhteyksillä sen jäseniin; panee merkille, että tasa-arvoinstituutti osallistui useiden virastojen työohjelmien suunnitteluun;

19.

panee merkille, että instituutti tekee tiivistä yhteistyötä Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) sekä Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) kanssa; toteaa, että kansainvälisten organisaatioiden kanssa tehtävän yhteistyön vahvistamiseksi tasa-arvoinstituutti piti kokouksia keskeisten kumppaneiden, kuten YK:n naisjärjestön ja naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan asiantuntijaryhmän, kanssa; panee lisäksi merkille, että se antoi panoksen sukupuolta ja mediaa käsittelevään Unescon konferenssiin ja suostui järjestämään työpajan yhdessä YK:n Euroopan talouskomission kanssa sukupuoleen liittyvistä vuoden 2016 tilastotiedoista;

20.

panee tyytyväisenä merkille, että instituutti etsii synergioita yhdistämällä tiettyjä tehtäviä ja ottamalla käyttöön muiden virastojen kanssa yhteisiä palveluja; panee merkille tasa-arvoinstituutin ja Euroopan raja- ja rannikkovartioviraston (Frontex) välillä allekirjoitetun sopimuksen, jonka nojalla vaihdetaan asiantuntijoiden vaihtoon liittyviä jälkitarkastuspalveluita;

21.

arvostaa panosta, jonka tasa-arvoinstituutti on antanut naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan työhön; kehottaa lisäämään vuorovaikutusta naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lainsäädäntöä ja muuta kuin lainsäädäntöä koskevien prioriteettien ja instituutin tutkimustyön välillä ja ottamaan myös huomioon instituutin kehittämän tasa-arvoindeksin; panee merkille, että tasa-arvoinstituutista tehdyn ulkoisen arvioinnin tulos oli yleisesti myönteinen;

22.

pitää ilahduttavina tasa-arvoinstituutin keskeisiä saavutuksia vuonna 2015, erityisesti tasa-arvoindeksin toista versiota, sukupuolen perusteella eriytetyn tilastotietokannan päätökseensaantia ja sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista käsittelevän verkkofoorumin toteuttamista;

23.

panee merkille tasa-arvoinstituutin ponnistelut rakenteensa uudelleen järjestämiseksi, jotta se voi keskittyä viestintään ja sidosryhmien sitouttamistoimintaan, ja kehottaa koordinoimaan toimintaa paremmin komission kanssa, jotta voidaan varmistaa, että tasa-arvoinstituutin tekninen apu tukee unionin toimintalinjojen suunnittelua, täytäntöönpanoa, seurantaa ja arviointia ja että sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen pannaan tehokkaasti täytäntöön toimintapoliittisen syklin kaikissa vaiheissa;

24.

suhtautuu myönteisesti siihen, että työtä on priorisoitu useilla aloilla, joiden tuotokset ovat korkealaatuisia ja näkyvyys merkittävä, ja että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevaa painopistettä ei ole kadotettu; kehottaa sisällyttämään naisiin kohdistuvan väkivallan vastustamisen ja maahanmuuttajanaiset sekä naisten sukupuolielinten silpomisen tasa-arvoinstituutin tehtäviin siinä tapauksessa, että asetusta (EY) N:o 1922/2006 tarkistetaan;

25.

palauttaa mieliin, että instituutin tavoitteena on myötävaikuttaa sukupuolten tasa-arvon edistämiseen ja vahvistaa sitä, mihin sisältyy ennen kaikkea tasa-arvon valtavirtaistaminen kaikissa unionin politiikoissa ja niihin perustuvissa kansallisissa politiikoissa, torjua sukupuoleen perustuvaa syrjintää ja lisätä unionin kansalaisten tietoisuutta sukupuolten tasa-arvosta;

26.

viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 27. huhtikuuta 2017 (1) antamaansa päätöslauselmaan.