6.1.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 3/1

(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, ilmoitti 7 päivänä heinäkuuta 2016Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistulla ilmoituksella (2) tiettyjen Brasiliasta, Iranista, Serbiasta, Ukrainasta ja Venäjältä peräisin olevien kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn vireillepanosta sen jälkeen, kun EUROFER, jäljempänä ’valituksen tekijä’, oli tehnyt 23 päivänä toukokuuta 2016 valituksen sellaisten tuottajien puolesta, joiden tuotanto muodostaa yli 25 prosenttia tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden kokonaistuotannosta unionissa.

(2)

Kirjaamisvelvoitteen kohteena ovat Brasiliasta, Iranista, Serbiasta, Ukrainasta ja Venäjältä, jäljempänä ’asianomaiset maat’, peräisin olevat tietyt raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistetut valssatut levyvalmisteet, kelatut tai kelaamattomat (määrämittaan leikatut tuotteet ja kapea nauha mukaan luettuina), ei enempää valmistetut kuin kuumavalssatut, pleteroimattomat ja muulla tavalla metallilla tai muulla aineella pinnoittamattomat, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’.

(3)

Tarkasteltavana oleva tuote ei sisällä seuraavia:

(4)

Tarkasteltavana oleva tuote luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin 7208 10 00, 7208 25 00, 7208 26 00, 7208 27 00, 7208 36 00, 7208 37 00, 7208 38 00, 7208 39 00, 7208 40 00, 7208 52 10, 7208 52 99, 7208 53 10, 7208 53 90, 7208 54 00, 7211 13 00, 7211 14 00, 7211 19 00, ex 7225 19 10, 7225 30 10, 7225 30 30, 7225 30 90, ex 7225 40 12, ex 7225 40 15, ex 7225 40 60, 7225 40 90, ex 7226 19 10, ex 7226 20 00, 7226 91 20, 7226 91 91 ja 7226 91 99. Kyseiset CN-koodit ovat ainoastaan ohjeellisia.

(5)

Valituksen tekijä toimitti 11 päivänä lokakuuta 2016 pyynnön asianomaisista maista peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin asettamiseksi kirjaamisvelvoitteen alaiseksi. Valituksen tekijä päivitti pyyntöään 21 päivänä marraskuuta 2016 toimittamalla tuoreempia rahoitustietoja. Valituksen tekijä pyysi, että asianomaisista maista peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti asetetaan kirjaamisvelvoitteen alaiseksi siten, että kyseiseen tuontiin voidaan myöhemmin soveltaa toimenpiteitä kirjaamispäivästä alkaen.

(6)

Pyynnön esittämisen jälkeen neljä asianomaista osapuolta ilmoittautui ja väitti, ettei valituksen tekijän alkuperäiseen kirjaamispyyntöön sisältynyt riittävästi näyttöä Iranista (3), Serbiasta (4), Ukrainasta (5) ja Venäjältä (6) peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin asettamiseksi kirjaamisvelvoitteen alaiseksi.

(7)

Perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdan mukaan komissio voi määrätä tulliviranomaiset toteuttamaan aiheelliset toimenpiteet tuonnin kirjaamiseksi siten, että kyseiseen tuontiin voidaan myöhemmin soveltaa toimenpiteitä. Tuonnin kirjaaminen voidaan tehdä pakolliseksi unionin tuotannonalan asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä.

(8)

Valituksen tekijä väitti, että tuojat olivat tietoisia polkumyyntikäytännöistä, jotka ulottuivat pitkälle ajanjaksolle ja aiheuttivat vahinkoa unionin tuotannonalalle. Tuonti asianomaisista maista aiheutti vahinkoa unionin tuotannonalalle, ja kyseisen tuonnin määrä kasvoi merkittävästi vielä tutkimusajanjakson jälkeenkin. Tämä heikentäisi vakavasti polkumyyntitullin korjaavaa vaikutusta, jos tällaista tullia sovelletaan.

(9)

Komissio tarkasteli pyyntöä perusasetuksen 10 artiklan 4 kohdan perusteella. Se tarkisti erityisesti, olivatko tuojat – tai olisiko niiden pitänyt olla – tietoisia polkumyynnistä siltä osin kuin on kyse sen laajuudesta ja väitetystä tai todetusta vahingosta. Se myös analysoi, kasvoiko tuonti edelleen merkittävästi, mikä todennäköisesti heikentäisi vakavasti sovellettavan lopullisen polkumyyntitullin korjaavaa vaikutusta, kun otetaan huomioon tuonnin kasvun ajoittuminen ja määrä sekä muut olosuhteet.

(10)

EUROFERin 23 päivänä toukokuuta 2016 esittämään valitukseen sisältyi riittävä alustava näyttö väitetystä polkumyynnistä asianomaisten viiden maan osalta. Valituksen ei-luottamuksellisessa versiossa arvioitiin asianomaisten viiden maan polkumyyntimarginaalien olevan vähintään 20 prosenttia. Asianomaisista viidestä maasta neljän (Brasilia, Iran, Ukraina ja Venäjä) osalta valituksen tekijä esitti valituksessaan näyttöä normaaliarvosta joko Steel Firstiltä tai muista markkinaraporteista saatujen hintatietojen perusteella. Viimeisen asianomaisen maan (Serbia) osalta valituksen tekijä esitti näyttöä laskennallisesta normaaliarvosta (arvioidut valmistuskustannukset, myynti-, yleis- ja hallintokustannukset sekä voitto). Polkumyyntiä koskeva näyttö perustuu tällä tavoin määritettyjen normaaliarvojen ja unioniin suuntautuvaa vientiä varten myydyn tarkasteltavana olevan tuotteen vientihinnan (noudettuna lähettäjältä -tasolla) vertailuun. Asianomaisten maiden vientihinnat joko määritettiin Steel Firstiltä saatujen tietojen perusteella tai muodostettiin käyttäen Eurostatin tietoja. Valituksessa toimitettiin alustava näyttö myös väitetystä vahingosta.

(11)

Nämä seikat todettiin tämän menettelyn vireillepanoilmoituksessa 7 päivänä heinäkuuta 2016 (7). Koska kyseinen ilmoitus on julkinen asiakirja, joka on kaikkien tuojien saatavissa, komissio katsoi, että tuojat olivat tietoisia tai niiden olisi pitänyt olla tietoisia väitetyistä polkumyyntikäytännöistä ja niiden laajuudesta sekä väitetystä vahingosta viimeistään kyseisenä ajankohtana. Näin ollen se päätteli, että kirjaamisvelvoitteen ensimmäinen kriteeri täyttyi.

(12)

Päivitetyssä kirjaamispyynnössään valituksen tekijä vertaili 1 päivästä heinäkuuta 201530 päivään kesäkuuta 2016 tapahtunutta tarkasteltavana olevan tuotteen yhteenlaskettua keskimääräistä kuukausittaista tuontimäärää kaikista asianomaisista maista 1 päivän heinäkuuta 2016 ja 31 päivän lokakuuta 2016 väliseen ajanjaksoon. Vertailu osoitti, että keskimääräinen kuukausittainen tuontimäärä asianomaisista viidestä maasta kasvoi 24 prosenttia.

(13)

Komissio katsoi, että heinäkuun 2016 tietojen käyttäminen ei ollut asianmukaista. Kuten 12 kappaleessa selitetään, tuojien olisi pitänyt olla tietoisia väitetystä polkumyynnistä ja vahingosta 7 päivästä heinäkuuta alkaen. Kyseistä päivää edeltävät tiedot eivät voi olla ratkaisevia kirjaamisvelvoitetta tarkasteltaessa. Koska tuontitilastot laaditaan kuukausittain, komissio päätti vertailla 1 päivän heinäkuuta 2015 ja 30 päivän kesäkuuta 2016 välisellä ajanjaksolla asianomaisista maista tulleen tuonnin keskimääräisiä määriä 1 päivän elokuuta 2016 ja 30 päivän marraskuuta 2016 väliseen ajanjaksoon (eli neljän kuukauden jaksoon 7 päivänä heinäkuuta 2016 tapahtuneen vireillepanon jälkeen).

(14)

Komissio havaitsi asianomaisista maista tulevan tuonnin kasvaneen kyseisenä ajanjaksona merkittävästi eli 14 prosenttia, kun vertaillaan tuonnin keskimääräistä kuukausittaista yhteismäärää. Samaan aikaan komissio totesi kuitenkin, että viiden maan yksittäisten vientitulosten välillä oli merkittäviä eroja, jotka tuotiin esiin 6 kappaleessa tarkoitetuissa ilmoituksissa.

(15)

Erityisesti kuukausittaisen tuonnin keskimääräisen yhteismäärän 14 prosentin kasvuun asianomaisten viiden maan osalta 13 kappaleessa mainittuna ajanjaksona vaikuttivat yhdessä tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin merkittävä lisääntyminen Venäjältä (+ 73 %) ja Brasiliasta (+ 26 %), väheneminen kahdesta muusta asianomaisesta maasta (Ukrainasta ja Iranista) ja Serbiasta tulevan tuonnin pysyminen aiemmalla tasolla.

(16)

Siten asianomaisista viidestä maasta tulleen polkumyyntituonnin määrän kasvun voidaan katsoa johtuvan kokonaan pelkästään Venäjältä ja Brasiliasta tulleiden tuontimäärien merkittävästä kasvusta. Näissä poikkeuksellisissa olosuhteissa komissio ei nähnyt mitään syytä kirjata muista kolmesta maasta tuleva tuontia. Vaikka komissio arvioisi kaikkien viiden maan aiheuttaman vahingon kumulatiivisesti perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti päätutkimuksessa, tullien taannehtiva käyttöönotto niistä maista tulevan tuonnin osalta, joiden vienti on pysynyt ennallaan tai jopa vähentynyt asian vireillepanon jälkeen, vaikuttaisi kohtuuttomalta. Näin ollen komissio päätteli, ettei tällaisen tuonnin kirjaaminen ollut tarpeen.

(17)

Valituksen tekijä esitti 23 päivänä toukokuuta 2016 toimittamassaan valituksessa alustavaa näyttöä myös asianomaisista maista tulevan tuonnin myyntihintojen laskevasta suuntauksesta. Unioniin suuntautuvan myynnin keskimääräiset hinnat laskivat vuosien 2011 ja 2015 välillä ja alittivat unionin teräksentuottajien keskimääräiset myyntihinnat vähintään 30 prosentilla. Kun otetaan huomioon valituksen mukaisten väitettyjen polkumyyntimarginaalien suuruus, näyttö antoi kaiken kaikkiaan tässä vaiheessa riittävästi tukea sille, että asianomaisten maiden viejät harjoittavat polkumyyntiä. Valituksen tekijä ei kuitenkaan sisällyttänyt 11 päivänä lokakuuta 2016 toimittamaansa kirjaamispyyntöön päivitettyjä tietoja tämän tutkimuksen vireillepanon jälkeisistä tuontihinnoista.

(18)

Komissio katsoi, että hintojen kehitys asian vireillepanon jälkeen on toinen merkityksellinen kirjaamispyyntöä tukeva seikka. Sen vuoksi komissio analysoi tuontihintoja Eurostatilta saatujen lukujen pohjalta. Se totesi asianomaisten maiden tuontihintojen nousseen jonkin verran tämän tutkimuksen vireillepanon jälkeen.

(19)

Arvioidessaan kyseistä Venäjältä ja Brasiliasta tulevan tuonnin hintojen nousevaa suuntausta komissio totesi, että hintojen absoluuttinen taso pysyi edelleen kriittisen alhaisena. Se oli ennen kaikkea alhaisempi kuin unionin tuotannonalan tuotantokustannukset vuoden 2015 lopussa, sellaisina kuin komissio ne vahvisti rinnakkaisessa Kiinasta tuotavia kuumavalssattuja levyvalmisteita koskevassa tapauksessa (8). Näissä olosuhteissa komissio päätteli, että kyseisistä kahdesta maasta tulevan tuonnin kirjaaminen on aiheellista.

(20)

Päätelmänä voidaan todeta, että asianomaisista viidestä maasta polkumyynnillä tulleen tuonnin määrän kasvun voidaan katsoa johtuvan kokonaan Venäjältä ja Brasiliasta tulleiden tuontimäärien merkittävästä kasvusta. Tämän Venäjältä ja Brasiliasta tulevan tuonnin määrän merkittävän kasvun ajoittuminen todennäköisesti heikentää vakavasti mahdollisten lopullisten polkumyyntitullien korjaavaa vaikutusta, ellei tulleja sovelleta takautuvasti.

(21)

Edellä esitetyn perusteella komissio totesi, että alustava näyttö on riittävä, jotta Venäjältä ja Brasiliasta tuleva tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti on perusteltua asettaa kirjaamisvelvoitteen alaiseksi perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

(22)

Kaikkia asianomaisia osapuolia pyydetään esittämään näkökantansa kirjallisesti ja toimittamaan asiaa tukevaa näyttöä. Komissio voi lisäksi kuulla asianomaisia osapuolia, jos ne pyytävät sitä kirjallisesti ja osoittavat, että niiden kuulemiseen on olemassa erityisiä syitä.

(23)

Perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdan mukaisesti tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti Venäjältä ja Brasiliasta olisi kirjattava, jotta voidaan varmistaa, että tullit voidaan tarvittavien edellytysten täyttyessä periä Venäjältä ja Brasiliasta tulevan kirjatun tuonnin osalta takautuvasti perusasetuksen 10 artiklan 4 kohdan mukaisesti, jos tutkimuksen tulosten perusteella otetaan käyttöön polkumyyntitullit.

(24)

Valituksen tekijä arvioi valituksessa, että keskimääräinen polkumyyntimarginaali on 20–40 prosenttia Venäjän osalta ja 40–70 prosenttia Brasilian osalta. Lisäksi se arvioi tarkasteltavana olevan tuotteen keskimääräisen hinnan alittavuuden marginaalin olevan 20–50 prosenttia sekä Venäjän että Brasilian osalta. Mahdollisten tullien arvioiduksi määräksi vahvistetaan Venäjän ja Brasilian osalta valituksen perusteella arvioitu polkumyyntimarginaalien taso eli 20–50 prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen CIF-tuontiarvosta (arvo unionin rajalla tullaamattomana).

(25)

Tämän kirjaamisen yhteydessä kerättyjä henkilötietoja käsitellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (9) mukaisesti,

—

tuotteet, jotka ovat ruostumatonta terästä tai kidesuunnattua piiseosteista sähköteknistä terästä,

—

tuotteet, jotka ovat kelaamattomia ja ilman pintakuviointia ja joiden paksuus on yli 10 mm ja leveys vähintään 600 mm, ja

—

tuotteet, jotka ovat kelaamattomia ja ilman pintakuviointia ja joiden paksuus on vähintään 4,75 mm mutta enintään 10 mm ja leveys vähintään 2 050 mm.