Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta: ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle uudesta varainhankintastrategiasta NextGenerationEU-välineen rahoittamiseksi”

(COM(2021) 250 final)

(2021/C 374/07)

Esittelijä:

Judith VORBACH

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 31.5.2021
Oikeusperusta	EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus”
Hyväksyminen jaostossa	22.6.2021
Hyväksyminen täysistunnossa	8.7.2021
Täysistunnon nro	562
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	186/0/4

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK on tyytyväinen siihen, että kaikki jäsenvaltiot ovat saattaneet päätökseen neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 (1) (omia varoja koskeva päätös) ratifioinnin ja että uusi omia varoja koskeva päätös tuli siis voimaan 1. kesäkuuta 2021, minkä ansiosta komissio voi aloittaa lainanoton elpymisvälinettä varten. Komitea kehottaa kaikkia sidosryhmiä hoitamaan seuraavat vaiheet ripeästi, jotta varat saadaan liikkeelle.

1.2

NextGenerationEU-välineen luottamusta lisäävä vaikutus on jo auttanut vakauttamaan unionin ja jäsenvaltioiden talouksia ja lainanottokustannuksia. Välineen varainhankinta kasvattaa EU:n turvallisten omaisuuserien volyymia ja vahvistaa euron kansainvälistä asemaa. ETSK toteaa, että NextGenerationEU-varainhankintastrategia perustuu lainanottoon pääomamarkkinoilta sekä yksityisiin investointeihin.

1.3

NextGenerationEU-välineen varojen käytöstä käytävään laajaan keskusteluun verrattuna varainhankintaa pidetään teknisenä kysymyksenä. Toimivalla varainhankintastrategialla on kuitenkin keskeinen merkitys välineen sujuvan täytäntöönpanon kannalta. On kansalaisyhteiskunnan etujen mukaista huolehtia järkevästä varainhankinnasta, vakaalla pohjalla olevasta riskinhallinnasta, alhaisista lainanottokustannuksista ja kestävästä rahoituksesta, sillä markkinariskit jäävät viime kädessä sen kannettaviksi. Lainanoton ja velanhallinnan on pohjauduttava demokraattiseen valvontaan, legitimiteettiin ja avoimuuteen.

1.4

NextGenerationEU-välineen rahoitustarpeet edellyttävät pitkälle kehitettyä strategiaa, jonka avulla varmistetaan, että EU voi täyttää maksusitoumuksensa oikea-aikaisesti ja suotuisissa markkinaolosuhteissa. ETSK pitää erittäin tärkeänä, että komissio hallinnoi varainhankintastrategiaa suoraan, ja suhtautuu myönteisesti siihen, että se lisää tähän liittyviä henkilöresurssejaan. Tämä olisi kuitenkin tehtävä niin, että huolehditaan sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta. Lisäksi olisi perustettava neuvoa-antava lautakunta, jossa ovat edustettuina komissio, Euroopan parlamentti, neuvosto, työmarkkinaosapuolet ja järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta.

1.5

ETSK korostaa, että on tärkeää turvata EU:n erittäin hyvän luottokelpoisuuden säilyminen ja alhaiset lainanottokustannukset, jotta voidaan välttää lainanantajia lainanottajien kustannuksella hyödyttävät uudelleenjakovaikutukset. Tämä – yhdessä nopeutuvan talouskasvun kanssa – helpottaa myös takaisinmaksua. Luottokelpoisuus riippuu ennen kaikkea EU:n taloudellisesta, poliittisesta ja sosiaalisesta vahvuudesta, ja talous- ja rahaliiton syventäminen saattaisi sen entistä vakaammalle pohjalle. Kriiseihin olisi joka tapauksessa varauduttava, ja tähän voisi kuulua myös Euroopan keskuspankin (EKP) toimiminen viimesijaisena ostajana.

1.6

Uudessa varainhankintastrategiassa keskitytään kaiken kaikkiaan suurelta osin sijoittajasuhteisiin. ETSK suhtautuu myönteisesti lainanottopäätökseen ja rahoitussuunnitelmiin, jotka ovat lähinnä keinoja huolehtia avoimuudesta rahoitusmarkkinoiden kannalta. Suurelle yleisölle ja sen edustajille suunnatun viestinnän ei kuitenkaan pitäisi koskaan olla toissijainen painopiste. Komiteasta on ilahduttavaa, että yksi EU:n päämarkkinatakaajien verkostoon kuulumisen edellytyksistä on unionin toimivaltaisen viranomaisen suorittama valvonta. Koska asiaa koskevien sääntöjen noudattaminen on välttämätöntä, ETSK kannattaa Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) mahdollista osallistumista tähän valvontaan ja on tyytyväinen siihen, että myös muita viranomaisia voidaan nimetä tarkastamaan, noudattavatko päämarkkinatakaajaverkoston jäsenet asiasta annetussa päätöksessä vahvistettuja sääntöjä.

1.7

Mittavaan toimintaan pääomamarkkinoilla liittyy monenlaisia riskejä. ETSK kannattaa vankkojen riskinhallintajärjestelmien perustamista ja ”NextGenerationEU-tilin” pitämistä EKP:ssä. Koska hyvässä riskinhallinnassa on kyse yleisestä edusta, riskienhallintajohtajan olisi kuultava Euroopan parlamenttia ja neuvostoa korkean tason riskienhallinta- ja sääntöjenmukaisuuspolitiikkaa laatiessaan. Lisäksi komitea kehottaa komissiota huolehtimaan vastuuvelvollisuudesta, avoimuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta NextGenerationEU-välineeseen liittyvän lainanoton alusta alkaen ja varoittaa ottamasta liikaa lainaa EU:n ulkopuolisilta sijoittajilta sekä kannattaa uusien omien varojen käyttöönottoa.

1.8

ETSK suhtautuu yleisesti ottaen myönteisesti NextGenerationEU-välineen tehostettuun riskinjakokomponenttiin mutta korostaa myös riskien vähentämisen olevan tärkeää, jotta voidaan turvata rahoitusmarkkinoiden vakaus ja suojella kunnolla unionin taloudellisia etuja. ETSK on kansalaisyhteiskunnan intressien asianmukaista huomioon ottamista silmällä pitäen tyytyväinen kaavailtuun ”NextGenerationEU-välineen vihreitä joukkolainoja koskevaan kehykseen” ja ehdottaa, että harkitaan myös välineeseen liittyvien sosiaalivaikutteisten joukkolainojen liikkeeseenlaskua.

2.   Lausunnon taustaa

2.1

EU:n talouteen ohjataan NextGenerationEU-välineen kautta avustusten ja lainojen muodossa enimmillään 806 miljardia euroa. Tämä määrä on 5 prosenttia suhteessa EU:n BKT:hen, ja komissio rahoittaa sen ottamalla EU:n lukuun lainaa kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta. NextGenerationEU:n on tarkoitus olla tilapäinen väline, ja lainat otetaan vuoden 2021 puolivälin ja vuoden 2026 välisenä aikana. Komissio toteuttaa tällöin 150–200 miljardin euron varainhankintatoimet vuosittain. EU:n markkinoilta hankkima rahoitus on määrä maksaa takaisin joko suoraan jäsenvaltioiden toimesta (kun kyseessä ovat lainat) tai EU:n talousarvion kautta (kun kyseessä on tuki, jota saajan ei tarvitse maksaa takaisin) joulukuuhun 2058 mennessä.

2.2

Tiedonanto uudesta varainhankintastrategiasta NextGenerationEU-välineen rahoittamiseksi (2) on annettu päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 5 artiklan 3 kohdan nojalla. Kyseisessä kohdassa edellytetään, että komissio vahvistaa tarvittavat järjestelyt lainanottotoimien hallinnointia varten ja tiedottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle säännöllisesti velanhallintastrategiansa kaikista näkökohdista. Koska kaikki jäsenvaltiot ovat hyväksyneet omia varoja koskevan päätöksen, komissio panee tiedonannossa esitetyn ja kolmessa asiaan liittyvässä päätöksessä (3) täsmennetyn varainhankintastrategian täytäntöön. Strategian mukaisiin instrumentteihin kuuluvat EU:n joukkolainat ja EU:n velkasitoumukset, ja tekniikkana käytetään syndikointia ja huutokauppaa. Lainattavien enimmäismäärien vahvistamisesta tehdään vuotuinen päätös, ja rahoitussuunnitelmat laaditaan puoleksi vuodeksi kerrallaan. Komissio vahvistaa omia rakenteitaan ja perustaa yleiseurooppalaisen päämarkkinatakaajien verkoston.

3.   Yleistä

3.1

ETSK on kannattanut NextGenerationEU-välinettä alusta alkaen ja ilmaissut sille toistuvasti tukensa (4). Komitea vahvistaa vuotuisesta kestävän kasvun strategiasta 2021 antamassaan lausunnossa (5), että ”Next Generation EU -aloite on laadittu ja hyväksytty oikeassa muodossa ja hyvissä ajoin”. Koska väline on omiaan lisäämään luottamusta, se vaikuttaa jo nyt myönteisesti EU:n talouteen ja on vähentänyt syvän kriisin todennäköisyyttä eräissä maissa. Pitkällä aikavälillä EU:n talouden tuotannon odotetaan kasvavan sen ansiosta huomattavasti, mikä tarkoittaa sitä, että loppujen lopuksi kaikista jäsenvaltioista todennäköisesti tulee nettosaajia (6). Komitea on tyytyväinen siihen, että kaikki jäsenvaltiot ovat saattaneet päätökseen omia varoja koskevan päätöksen ratifioinnin, minkä ansiosta lainanotto voidaan aloittaa, ja kehottaa kaikkia sidosryhmiä hoitamaan seuraavat vaiheet ripeästi, jotta varat saadaan liikkeelle.

3.2

NextGenerationEU-välineen varojen käytöstä käydään aivan aiheellisesti laajaa keskustelua, ja myös uusista omista varoista keskustellaan, tosin vähäisemmässä määrin. Tähän verrattuna NextGenerationEU-välineen varainhankintaan, jota pidetään pikemminkin teknisenä kuin poliittisena kysymyksenä, on kiinnitetty niukalti huomiota. Välineeseen liittyvä lainanotto lisää kuitenkin ratkaisevasti unionin taloudellisia velvoitteita, ja se on hoidettava demokraattisen valvonnan alaisuudessa ja legitiimillä ja avoimella tavalla. ETSK korostaa, että on yleisen edun mukaista huolehtia järkevästä ja kestävästä rahoituksesta, vakaalla pohjalla olevasta riskinhallinnasta ja alhaisista lainanottokustannuksista. Euroopan kansalaisyhteiskunta on viime kädessä vastuussa syntyneistä veloista, ja korkeammat lainanottokustannukset merkitsisivät uudelleenjakovaikutuksia, jotka hyödyttäisivät lainanantajia lainanottajien kustannuksella. Toimivalla varainhankintastrategialla on myös keskeinen merkitys NextGenerationEU-välineen sujuvan täytäntöönpanon kannalta.

3.3

ETSK panee merkille, että ehdotettu strategia perustuu kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta hankittavaan rahoitukseen. Käyttöön ei oteta pääomapuskureita, kuten Euroopan vakausmekanismissa (EVM), eikä suunnitelmissa ole pidentää velkojen takaisinmaksuaikaa vuoden 2058 jälkeen. Julkista keskustelua on kuitenkin käyty myös muista lähestymistavoista, esimerkiksi ikuisista joukkolainoista, jotka taattaisiin ja laskettaisiin liikkeeseen yhdessä EKP:n kanssa (7). Pitkällä aikavälillä ja erityisesti silloin, kun on kyse pysyvän yhteisen velan liikkeeseenlaskusta, olisi harkittava viimesijaisen lainanantajan tehtävän antamista EKP:lle.

3.4

Koska NextGenerationEU-välineen rahoitustarpeet ovat suuret, tukien maksatusaikataulu on monimutkainen ja siihen saattaa liittyä epävarmuutta eivätkä talousarviomäärärahat ole tarkasti tiedossa, lainanotto markkinoilta edellyttää pitkälle kehitettyä varainhankintastrategiaa. Rahoitusmarkkinoiden kehityssuuntauksia on ennakoitava, jotta voidaan varmistaa, että unioni pystyy täyttämään maksusitoumuksensa oikea-aikaisesti eikä joudu hankkimaan pääomaa epäsuotuisissa markkinaolosuhteissa. Tämä vaatii markkinatuntemusta ja mahdollisuutta päättää joustavasti, milloin varainhankintatoimia toteutetaan ja mitä tekniikoita varainhankinnassa käytetään, jotta toteutusriski ja varainhankintakustannukset jäävät mahdollisimman pieniksi. ETSK pitää erittäin tärkeänä, että komissio hallinnoi varainhankintastrategiaa suoraan eikä ulkoista hallinnointia. Tätä varten tarvitaan uusia toimintavalmiuksia, ja komissio on aivan oikeutetusti ryhtynyt vahvistamaan tähän liittyviä henkilöresurssejaan ja osaamistaan. Komitea kehottaa komissiota soveltamaan tässä yhteydessä sukupuolten tasapuoliseen edustukseen perustuvaa lähestymistapaa.

3.5

Lisäksi ETSK panee merkille, että komissio saa NextGenerationEU-välineen varainhankintastrategian myötä yhä enemmän vastuuta, ja suhtautuu myönteisesti sekä toimielinten välisen sopimuksen (8) määräyksiin että komission velvoitteeseen tiedottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle säännöllisesti velanhallintastrategian kaikista näkökohdista. Päivitetyt tiedot toimitetaan niille vuosittain vuoden 2021 kolmannesta neljänneksestä alkaen. Koska yleisen edun kannalta on hyvin tärkeää, että välineen varainhankinta on vakaalla pohjalla, vaikuttaa siltä, että osallistumisen on oltava vähintäänkin tämäntasoista. ETSK ehdottaa lisäksi NextGenerationEU-välineen varainhankintaa käsittelevän neuvoa-antavan lautakunnan perustamista. NextGenerationEU-välineen riskienhallinta- ja valvontakomitean jäsenten olisi kokoonnuttava puolivuosittain Euroopan parlamentin, neuvoston, työmarkkinaosapuolten ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan valikoitujen, rahoitusmarkkinakysymysten asiantuntemusta omaavien edustajien kanssa.

3.6

EU:n korkean luottoluokituksen ja vakaiden näkymien ansiosta komissio saa lainaa edullisin rahoitusehdoin ja voi siirtää hyödyn edelleen jäsenvaltioille. ETSK korostaa, että lainanottokustannukset on tärkeää saada pysymään alhaisina koko rahoituskauden ajan. Yhdessä talouskasvun ennustetun nopeutumisen kanssa tämä helpottaa takaisinmaksua huomattavasti. EU:n luottokelpoisuus riippuu ennen kaikkea unionin taloudellisesta, poliittisesta ja sosiaalisesta vahvuudesta, ja talous- ja rahaliiton syventäminen saattaa sen entistä vakaammalle pohjalle. Valitettavasti hajottavat voimat ja jäsenvaltioiden väliset sitkeät ristiriidat taas todennäköisesti heikentävät sitä, ja takauksien realisoituminen (9) tiettyjen jäsenvaltioiden kustannuksella saattaa aiheuttaa vakavia poliittisia jännitteitä (10). Lisäksi olisi varauduttava talous-, rahoitusmarkkina-, terveys- tai muihin kriiseihin, ja siksi on välttämätöntä rakentaa varainhankintastrategia mahdollisimman joustavalle ja kestävälle perustalle. Tähän voi kuulua myös Euroopan keskuspankin (EKP) toimiminen viimesijaisena ostajana.

3.7

NextGenerationEU-välineen varainhankintatoimet ovat jo käynnistyneet, mutta uusien omien varojen käyttöönoton aikataulu ei ole yhtä selvä. Komission on määrä esittää vuoden 2021 puolivälissä ehdotukset hiilitullimekanismiin, päästökauppajärjestelmään ja digitaaliveroon perustuvista uusista omista varoista. Lisäksi vuonna 2024 voitaisiin tehdä ehdotuksia muun muassa finanssitransaktioverosta tai yrityssektoriin liittyvästä rahoitusosuudesta. Jos uusia omia varoja on käytettävissä ennen vuoden 2028 tammikuuta, takaisinmaksu aloitetaan niiden turvin jo suunniteltua aikaisemmin. ETSK kehottaa komissiota aikaistamaan vuodeksi 2024 kaavailtuja ehdotuksia ja kannattaa uusien omien varojen ripeää käyttöönottoa. Jos käyttöönotto hoidetaan asianmukaisesti, niiden avulla voitaisiin kompensoida veroja, joita ei verokilpailun vuoksi pystytä käytännössä perimään kansallisella tasolla, ja lisäksi niistä olisi apua oikeudenmukaisen takaisinmaksujärjestelmän luomisessa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa. Näin voitaisiin myös välttää tarve lisätä jäsenvaltioiden rahoitusosuuksia tai leikata EU:n talousarviosta rahoitettavia menoja.

3.8

NextGenerationEU-välineen puitteissa tapahtuva noin 800 miljardin euron lainanotto kasvattaa euromääräisten turvallisten omaisuuserien volyymin osapuilleen 2 biljoonaan euroon, mukaan lukien SURE (11) ja EVM:n/EFVJ:n ja Euroopan investointipankin (EIP) kautta ennen pandemiaa liikkeeseen lasketut 800 miljardin euron arvoiset omaisuuserät (12). Lisäämällä turvallisia eurooppalaisia omaisuuseriä, joiden maturiteetti voi olla jopa 30 vuotta, tarjotaan uusia turvallisia sijoitusvälineitä, autetaan pankkeja monipuolistamaan hallussaan olevien valtionvelkakirjojen valikoimaa, parannetaan euroalueen houkuttavuutta ja vahvistetaan euron kansainvälistä asemaa. NextGenerationEU-välineen luottamusta vahvistava vaikutus todennäköisesti myös vähentää valtioiden ja yksityisen sektorin lainanottokustannuksia erityisesti niissä euroalueen maissa, joissa kustannuserot Saksaan nähden ovat suuret. Lisäksi NextGenerationEU-välineeseen liittyvä lainananto tarjoaa jäsenvaltioille vaihtoehdon silloin, kun markkinahäiriöt vaikuttavat kansallisten joukkolainojen liikkeeseenlaskuun. ETSK suhtautuu myönteisesti riskinjakokomponentin tehostamiseen mutta korostaa, että on myös tärkeää vähentää riskejä huolehtimalla rahoitusmarkkinoiden hyvästä sääntelystä ja valvonnan lähentämisestä.

4.   Erityistä

4.1

ETSK on tyytyväinen siihen, että vuotuisessa lainanottopuitepäätöksessä vahvistetaan esimerkiksi pitkäaikaisen ja lyhytaikaisen varainhankinnan enimmäismäärät ja että lainanotto toteutetaan puolivuosittain laadittavien, suoritettaviksi tuleviin maksuihin perustuvien varainhankintasuunnitelmien pohjalta. Näiden on ilmeisesti tarkoitus lisätä avoimuutta markkinoiden kannalta niin, että liikkeeseenlaskut ovat sijoittajien ennakoitavissa ja koordinointi muiden liikkeeseenlaskijoiden kanssa on helpompaa, sekä toimia Euroopan parlamentille ja neuvostolle suunnatun tiedotuksen lähtökohtana. Komitea on täysin tietoinen sijoittaja- ja liikkeeseenlaskijasuhteiden merkityksestä mutta korostaa, että suurelle yleisölle ja sen edustajille kohdennetun viestinnän ei pitäisi koskaan olla toissijainen painopiste ja että unionin taloudellisia etuja on suojeltava tarkoin.

4.2

Jatkuvalla likviditeettisuunnittelulla varmistetaan, että käteisvarat ovat riittävät likviditeettivajeiden välttämiseksi ja ettei tarpeettoman suuria käteisvarasaldoja pääse syntymään. Kun otetaan huomioon, että pääomamarkkinoiden vastaanottokyky on rajallinen ja että likviditeettivajeet haittaisivat NextGenerationEU-välineen täytäntöönpanoa, ETSK kehottaa asettamaan vakaat riskipuskurit kohtuuttoman kustannusten minimoinnin edelle ja kannattaa varsinkin sitä, että toiminnan vakautta turvaavia käteisvaroja säilytetään EKP:ssä nimenomaan tähän tarkoitukseen varatulla tilillä, jotta niihin ei kohdistuisi vastapuoliriskiä.

4.3

EU:n päämarkkinatakaajien verkoston jäsenyys antaa rahoituslaitoksille oikeuden osallistua huutokauppoihin. Se tuo mukanaan muun muassa sellaisia tehtäviä kuin markkinoiden likviditeetin edistäminen ja rehellisen neuvonnan ja markkinatietouden tarjoaminen komissiolle, ja siihen liittyy myös osto- ja raportointisitoumuksia. ETSK on tyytyväinen siihen, että hakijoiden on jo oltava jonkin EU:ssa toimivan päämarkkinatakaajien verkoston aktiivisia jäseniä ja unionin toimivaltaisen viranomaisen valvonnassa. Päämarkkinatakaajilla on keskeinen rooli NextGenerationEU-välineen varainhankinnassa, ja yksikin laiminlyönti tai väärinkäytös saattaisi johtaa korkeampiin lainanottokustannuksiin. Lisäksi on otettava huomioon vastapuoliriskit sekä päämarkkinatakaajien markkinavoima ja merkitys järjestelmän kannalta.

4.3.1

Koska päämarkkinatakaajien verkoston jäsenillä on merkittäviä vastuutehtäviä, niiden on ehdottomasti noudatettava asiaa koskevia sääntöjä. Päämarkkinatakaajien verkostosta annetussa päätöksessä (13) vahvistettujen sääntöjen noudattamisen valvonta perustuu suurelta osin päämarkkinatakaajien omiin raportointivelvollisuuksiin. Lisäksi ETSK kannattaa OLAFin mahdollista osallistumista valvontaan ja suhtautuu myönteisesti siihen, että myös muita viranomaisia voidaan nimetä kolmansina osapuolina suorittamaan komission ohella tarkastuksia sen todentamiseksi, että päämarkkinatakaajien verkoston jäsenet noudattavat päätöstä.

4.3.2

Komissio aikoo myös kehittää menetelmän sen määrittämiseksi, mitkä päämarkkinatakaajat voidaan valita osallistujiksi syndikoituihin transaktioihin ja nimetä kutakin lainanottotransaktiota varten. Erityisen aktiivisten verkoston jäsenten olisi voitava toimia syndikoitujen transaktioiden pääjärjestäjinä ja järjestäjinä ja saada tästä korvaus. Tämän ryhmän olisi osallistuttava markkinatakaustoimintaan, edistettävä liikkeeseenlaskuja sijoittajien kanssa ja tarjottava komissiolle lisäksi rehellistä neuvontaa ja markkinatietoutta. ETSK panee merkille rahoituslaitosten keskeisen aseman varainhankintatoimissa ja kiinnittää huomiota mahdollisiin eturistiriitoihin, erityisesti neuvoa-antavan roolin yhteydessä. Joka tapauksessa on erittäin suotavaa huolehtia siitä, että viranomaisilla on korkeatasoista rahoitusmarkkinaosaamista ja -tietoutta.

4.4

Mittavaan toimintaan pääomamarkkinoilla liittyy monenlaisia riskejä, jotka jäävät viime kädessä Euroopan kansalaisyhteiskunnan kannettaviksi. ETSK on täysin samaa mieltä komission kanssa siitä, että kun ”otetaan huomioon rahoitustoimien ennennäkemätön volyymi ja varainhankintastrategialta vaadittava kehittyneisyys, on äärimmäisen tärkeää, että NextGenerationEU-välineen toimiin sovelletaan vankkaa ja riippumatonta kehystä, jolla varmistetaan riskienhallinta ja sääntöjen noudattaminen”. Onkin varmistettava, että välineeseen liittyvät toimet toteutetaan tiukimpien rehellisyyttä, nuhteettomuutta ja moitteetonta varainhoitoa koskevien vaatimusten mukaisesti. Komitea kannattaa vankkojen hallinto- ja riskinhallintajärjestelmien perustamista, ja tähän kuuluu myös sellaisten periaatteiden vahvistaminen ja rakenteiden luominen, joilla varmistetaan kaikkien NextGenerationEU-välineen rahoitustoimien tinkimätön ja riippumaton valvonta.

4.4.1

Ehdotetussa järjestelmässä keskeisessä asemassa on riskienhallintajohtaja, joka hoitaa tehtäviään täysin itsenäisesti ja raportoi muun muassa komission budjettipääosaston pääjohtajalle ja talousarviosta vastaavalle kollegion jäsenelle. Riskienhallintajohtaja vastaa korkean tason riskienhallinta- ja sääntöjenmukaisuuspolitiikan kehittämisestä ja varmistaa, että kaikki NextGenerationEU-välineen toimet ovat sen mukaisia, ja häntä avustavat sääntöjen noudattamista valvova virkamies ja riskienhallinta- ja valvontakomitea. Hyvän riskinhallinnan tärkeän merkityksen ja siihen liittyvän yleisen edun vuoksi olisi harkittava mahdollisuutta velvoittaa riskienhallintajohtaja kuulemaan Euroopan parlamenttia ja neuvostoa korkean tason riskienhallinta- ja sääntöjenmukaisuuspolitiikan laadinnan yhteydessä.

4.4.2

Riskien hallintaan lainanottotoimien alussa, erityisesti riskienhallintajohtajan nimittämistä edeltävänä aikana ja korkean tason riskienhallinta- ja sääntöjenmukaisuuspolitiikan laatimista varten kaavaillun kolmen kuukauden ajanjakson kuluessa, liittyy vielä avoimia kysymyksiä. Lainojen ja niiden rahoittamiseksi liikkeeseen laskettujen instrumenttien maturiteettierojen vaikutuksen poistamiseksi komissio turvautuu erityisesti vuonna 2021 erinäisiin rahoitusmarkkinavälineisiin, kuten vaihtosopimuksiin (swap) sekä mahdollisesti yritystodistuksiin, jotka ovat erityisen riskialttiita. ETSK kehottaa komissiota huolehtimaan vastuuvelvollisuudesta, avoimuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta NextGenerationEU-välineeseen liittyvän lainanoton alusta alkaen.

4.5

On ilmeistä, että monipuolisen varainhankintastrategian asianmukainen hallinnointi edellyttää yksityiskohtaista ja kattavaa kirjanpitojärjestelmää, ja ETSK suhtautuu myönteisesti komission back-office- ja kirjanpitotoimintojen vahvistamiseen. Testattujen ja hyväksi havaittujen ohjelmistojen käytön olisi tietysti oltava vakiokäytäntö. Komitea panee merkille, että komission tilinpitäjällä on tärkeä rooli, sillä tämän tehtävänä on huolehtia kaikkien NextGenerationEU-välineen toimien asianmukaisesta kirjanpidosta ja ”NextGenerationEU-tilin” avaamisesta EKP:hen.

4.6

ETSK toteaa, että sijoittajasuhdestrategian ja siihen liittyvien välineiden kehittäminen on keskeinen osa uutta varainhankintastrategiaa. Yksi kaavailtu väline on EU:n varainhankintaa koskeva uutiskirje, jolla komissio tiedottaa sijoittajille suunnitelmistaan säännöllisesti ja läpinäkyvästi. Komissio pyrkii myös aktiivisesti tavoittamaan ”sijoittajat eri puolilla maailmaa” järjestelmällisen vierailuohjelman avulla. Komitea varoittaa kuitenkin ottamasta liikaa lainaa EU:n ulkopuolisilta sijoittajilta, sillä siihen saattaa erityisesti kriisiaikoina liittyä yhä suurempia riskejä, esimerkiksi vaara lainanannon äkillisestä keskeyttämisestä.

4.7

Komissio pyrkii hankkimaan 30 prosenttia NextGenerationEU-välineen rahoittamiseen tarvittavista varoista laskemalla liikkeeseen vihreitä joukkolainoja. Tämä voi merkitä sitä, että niitä lasketaan liikkeeseen yhteensä jopa 250 miljardin euron arvosta, jolloin EU:sta tulisi yksi maailman suurimmista vihreiden joukkolainojen liikkeeseenlaskijoista ja sen asema politiikan suunnannäyttäjänä ja markkinajohtajana kestävän rahoituksen alalla vahvistuisi. ETSK on tyytyväinen kaavailtuun ”NextGenerationEU-välineen vihreitä joukkolainoja koskevaan kehykseen”, jonka lähtökohtana on jäsenvaltioiden velvollisuus varmistaa, että 37 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineen turvin rahoitetuista menoista liittyy ilmastonmuutoksen torjuntaan. NextGenerationEU-välineen puitteissa olisi niin ikään lisättävä sosiaalivaikutteisten joukkolainojen liikkeeseenlaskua SURE-välineen 100 miljardin euron suuruisen rahoituskapasiteetin täydentämiseksi. Jotta EU-maat voivat saada elpymis- ja palautumistukivälineestä tukea, niitä kehotetaan myös suunnittelemaan hankkeita esimerkiksi sellaisilla politiikanaloilla kuin osallistava kasvu ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus. Tämä luo perustan sosiaalivaikutteisten joukkolainojen liikkeeseenlaskua koskevan kehyksen laatimiselle, ja näin kansalaisyhteiskunnan intressit voitaisiin ottaa varainhankintastrategiassa kaikilta osin huomioon.

---

(1)  Neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053, annettu 14 päivänä joulukuuta 2020, Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä ja päätöksen 2014/335/EU, Euratom kumoamisesta (EUVL L 424, 15.12.2020, s. 1).

(2)  COM(2021) 250 final

(3)  C(2021) 2500 final (EUVL L 131, 16.4.2021, s. 170), C(2021) 2501 final ja C(2021) 2502 final

(4)  EUVL C 364, 28.10.2020, s. 124

(5)  EUVL C 155, 30.4.2021, s. 45

(6)  The nonsense of Next Generation EU net balance calculations | Bruegel

(7)  Covid Perpetual Eurobonds: Jointly guaranteed and supported by the ECB

(8)  Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välinen toimielinten sopimus, 16. joulukuuta 2020.

(9)  Omia varoja koskevan päätöksen hyväksymisen johdosta.

(10)  Ks. päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 9 artiklan 5 kohta.

(11)  Eurooppalainen hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäinen tukiväline.

(12)  Klaus Regling, verkkoseminaari Deepening EMU and the role of ESM, 5.5.2021.

(13)  C(2021) 2500 final