Access to European Union law
<a href="https://eur-lex.europa.eu/content/help/eurlex-content/experimental-features.html" target="_blank">More about the experimental features corner</a>
Choose the experimental features you want to try
EUR-Lex
Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

You are here
Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search

Document 52021XE0693

    Euroopan talous- ja sosiaalikomitea päätöslauselma aiheesta ”Järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan osallistuminen kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien valmisteluun – mikä toimii ja mikä ei?” — (päätöslauselma pohjautuu unionin 27 jäsenvaltiossa toteutettuihin kuulemisiin)

    EUVL C 155, 30.4.2021, p. 1–7 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    30.4.2021   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 155/1

    Euroopan talous- ja sosiaalikomitea päätöslauselma aiheesta ”Järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan osallistuminen kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien valmisteluun – mikä toimii ja mikä ei?”

    (päätöslauselma pohjautuu unionin 27 jäsenvaltiossa toteutettuihin kuulemisiin)

    (2021/C 155/01)

    Esittelijät:

    Gonçalo LOBO XAVIER

    Javier DOZ ORRIT

    Luca JAHIER

    Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 24. ja 25. helmikuuta 2021 pitämässään täysistunnossa (helmikuun 25. päivän kokouksessa) seuraavan päätöslauselman äänin 268 puolesta ja 5:n pidättyessä äänestämästä.

    1.   Johdanto

    1.1

    		 ETSK on antanut useita lausuntoja, päätöslauselmia ja julkilausumia Next Generation EU -elpymissuunnitelmasta ja sen eri osioista, erityisesti elpymis- ja palautumistukivälineestä. Komitea on ilmaissut kannattavansa sen sisältöä ja taloudellisen ja sosiaalisen elpymisen vauhdittamiseen ja tuotantoparadigman muutoksen käynnistämiseen tähtäävien uudistusehdotusten suuntausta.

    1.2

    		 ETSK katsoo, että kaikkien uudelleenjärjestelyprosessin uudistusten on perustuttava EU:n perusperiaatteisiin: ihmisoikeuksien, sosiaalisten oikeuksien, demokraattisten arvojen ja oikeusvaltioperiaatteen turvaamiseen. Elpymis- ja palautumistukivälineen investoinneilla on pyrittävä hyödyntämään sisämarkkinoiden koko potentiaali, vahvistamaan EU:n talouden kestokykyä, saavuttamaan Yhdistyneiden kansakuntien vahvistamat kestävän kehityksen tavoitteet, luomaan kiertotalous, saavuttamaan ilmastoneutraalius EU:ssa viimeistään vuoteen 2050 mennessä, edistämään talouden ja yhteiskunnan digitalisointiin liittyvää innovointia ja nykyaikaistamista sekä varmistamaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tehokas täytäntöönpano sosiaalisen yhteenkuuluvuuden turvaamiseksi, köyhyyden poistamiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Näillä investoinneilla on vastattava pandemian aiheuttamaan taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kriisiin ottaen huomioon, että sen vaikutukset ovat laajempia, raskaampia ja syvempiä kuin aiemmin ennakoitiin, ja varmistettava nopea elpyminen. Elpymis- ja palautumistukivälineen käytön olisi myös oltava täysin niiden kansainvälisten yleissopimusten ja sopimusten mukaista, joiden osapuolia EU ja jäsenvaltiot ovat (esimerkiksi vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus). Komitea katsoo, että on olennaisen tärkeää varmistaa hyvä hallintotapa, korruption torjunta ja demokraattinen vastuuvelvollisuus.

    1.3

    		 Komitea pitää myös erittäin tärkeänä, että uudistuksilla tähdätään sekä talouden tuottavuuden parantamiseen että innovatiivisen elinkeinoelämän vahvistamiseen tukemalla pk-yrityksiä ja yhteisötalouden yrityksiä. Se korostaa tutkimuksen merkitystä Euroopan tasolla ja sen yhteyksiä tuotantoprosessiin. Komitea katsoo myös, että olisi otettava käyttöön mekanismeja, joilla varmistetaan oikeudenmukainen vihreä siirtymä ja digitalisaatio EU:ssa ja kaikissa jäsenvaltioissa ja tuetaan työmarkkinoilta syrjäytyneiden taloudellista uudelleenintegroitumista. ETSK toistaa tässä yhteydessä huolensa siitä, että vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä oikeudenmukaiseen siirtymään varatut määrärahat ovat riittämättömät.

    1.4

    		 EU:n toimielimet ovat reagoineet nykytilanteeseen hyvin eri tavoin kuin vuoden 2008 kriisiin. Elpymissuunnitelman rahoittaminen laskemalla liikkeeseen yhteistä eurooppalaista velkaa on virstanpylväs EU:n historiassa. Komitea on erityisen huolestunut talous- ja rahaliiton (EMU) syventämiseen varatusta tuesta. Tätä kysymystä olisi tarkasteltava tulevassa Euroopan tulevaisuutta käsittelevässä konferenssissa. Samalla olisi annettava asiankuuluva arvo Porton huippukokoukselle, jonka puheenjohtajavaltio Portugali kutsuu koolle keskustelemaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tehokkaasta täytäntöönpanosta. ETSK katsoo, että kansalaisyhteiskunnan osallistumisen on ulotuttava talous-, sosiaali- ja ympäristöaloja laajemmalle sellaisiin tärkeisiin kysymyksiin kuin Euroopan tulevaisuus tai EU:n jäsenyyttä hakeneiden maiden kanssa käytävät liittymisneuvottelut ja liittymistä edeltävät neuvottelut.

    1.5

    		 Kansallisia elvytyssuunnitelmia arvioidessaan komission olisi otettava huomioon pandemian vaikutus eri jäsenvaltioihin ja niiden valmiudet.

    1.6

    		 Tässä päätöslauselmassa komitea haluaa myös ilmaista tyytyväisyytensä Euroopan parlamentin ja neuvoston viime joulukuussa kolmikantaneuvotteluissa aikaansaamaan yhteisymmärrykseen, johon sisältyy sellaisen asetuksen hyväksyminen, jossa vahvistetaan työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tarve osallistua – kuulemisten kautta – kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien laatimiseen ja täytäntöönpanoon (18 artikla).

    1.7

    		 Päätöslauselman aiheena on nimenomaan kansalaisyhteiskunnan osallistuminen kansallisiin elpymis- ja palautumissuunnitelmiin. Eurooppalaista ohjausjaksoa käsittelevän ryhmän maakohtaisten valtuuskuntien laatimien raporttien perusteella komitea haluaisi tehdä alustavan arvion siitä, miten tämä osallistuminen kehittyy, ja tiedottaa EU:n toimielimille ja jäsenvaltioiden hallituksille havaituista puutteista. Näin komitea voisi auttaa varmistamaan, että jäsenvaltioiden hallitukset ja EU:n toimielimet toteuttavat asianmukaiset korjaavat toimenpiteet ennen määräaikaa, johon mennessä jäsenvaltioiden hallitusten on viimeisteltävä kansalliset elpymis- ja palautumissuunnitelmat, ja ennen kuin ne hyväksytään Euroopan komissiossa. Arvioinnissa olisi tuotava esiin paitsi se, missä määrin kansalaisyhteiskunta on osallistunut suunnitelmien laatimiseen, myös sen osallistumisen laatu ja se, miten avoimesti eri jäsenvaltiot ovat saattaneet kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien luonnokset yleisön saataville.

    1.8

    		 Mitä tulee yleiseurooppalaisten työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallistumiseen Next Generation EU -elpymissuunnitelmaan, ne ovat todenneet, että edistymistä on tapahtunut verrattuna tavanomaisiin eurooppalaisen ohjausjakson menettelyihin. Ne tunnustavat myös Euroopan komission myönteisen roolin kansalaisyhteiskunnan osallistumisen edistämisessä kansallisella tasolla. Useimmat niistä kuitenkin katsovat, että todellinen osallistumisaste on edelleen pitkälti riittämätön ja että prosesseissa ei anneta kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kannoille riittävästi painoarvoa. Työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot kehottavat korjaamaan nämä puutteet kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpano- ja arviointivaiheissa ottamalla käyttöön muodollisempia menettelyjä, jotka helpottavat todellista vuoropuhelua.

    2.   Tausta

    2.1

    		 Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan parlamentti pääsivät 18. joulukuuta 2020 yhteisymmärrykseen elpymis- ja palautumistukivälineestä. Rahoituksen saamiseksi jäsenvaltiot valmistelevat kansalliset elpymis- ja palautumissuunnitelmat, joissa esitetään investointi- ja uudistuspaketti kuulemisprosessia koskevien Euroopan unionin ohjeiden mukaisesti. Jo ensimmäisessä, syyskuussa julkaistussa ohjeasiakirjassa jäsenvaltioita kehotetaan yksilöimään kaikki työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kuulemiset ja panokset, jotka vaikuttavat elpymis- ja palautumissuunnitelman laatimiseen ja täytäntöönpanoon (1).

    2.2

    		 Euroopan parlamentin ja neuvoston joulukuussa aikaansaamaan yhteisymmärrykseen sisältyy kohta, jossa käsitellään muun muassa työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista. 18 artiklan 4 kohdan q alakohdassa edellytetään, että kansallisissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissa esitetään tiivistelmä kansallisen lainsäädännön mukaisesti toteutetusta paikallis- ja alueviranomaisten, työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kuulemisprosessista suunnitelman valmistelua ja soveltuvissa tapauksissa täytäntöönpanoa varten sekä selvitys siitä, kuinka sidosryhmiltä saadut tiedot on otettu suunnitelmassa huomioon (2).

    2.3

    		 Eurooppalaista ohjausjaksoa käsittelevä ryhmä hyväksyi 16. joulukuuta 2020 pitämässään ensimmäisessä kokouksessa vuosien 2020–2023 työohjelmansa. Tärkeä uusi osa työohjelmaa oli, että ETSK:n jäsenet järjestivät tammikuussa 2021 jäsenvaltioissa virtuaalisia kuulemisia tiedon keräämiseksi järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan osallistumisesta kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien valmisteluun, jotta helmikuun täysistunnossa aiheesta voitaisiin antaa päätöslauselma.

    3.   Menetelmä

    3.1

    		 Tätä kertomusta varten tarvittavat tiedot kerättiin tammikuussa 2021.

    Kuuleminen tuotti vastauksia yhteensä 26 jäsenvaltiosta. Kuulemiset toteutettiin jäsenten omaan asiantuntemukseen tukeutuen, ja niihin osallistui työmarkkinaosapuolia ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioita. Eräissä maissa mukana olivat kansalliset talous- ja sosiaalineuvostot tai vastaavat elimet, ja toisissa kuultiin myös valtiovallan edustajia.

    3.2

    		 Kuulemisten pohjana olivat seuraavat viisi kysymystä:

    1)

    Onko maassanne mekanismeja elpymis- ja palautumissuunnitelmia koskevaa kuulemista varten? Ovatko ne mielestänne riittäviä ja asianmukaisia?

    2)

    Onko maassanne työmarkkinaosapuolia ja muuta järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa varten olemassa erilliset kuulemismekanismit?

    3)

    Maanne on esitettävä kansallinen elpymis- ja palautumissuunnitelmansa viimeistään 30. huhtikuuta. Missä vaiheessa prosessi on maassanne?

    4)

    Miten maassanne elpymis- ja palautumissuunnitelmamenettely eroaa järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan kuulemisesta tavanomaisen ohjausjakson yhteydessä?

    5)

    Missä määrin maanne elpymis- ja palautumissuunnitelma vastaa maanne järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan poliittisia tavoitteita?

    4.   Kuulemisten tuloksia koskevat huomiot

    4.1   Kysymys 1: Onko maassanne mekanismeja elpymis- ja palautumissuunnitelmia koskevaa kuulemista varten?

    4.1.1

    		 Valtaosassa vastauksista todettiin, että kyseisen maan hallitus on perustanut jonkinlaisen kuulemismekanismin, jotta järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta voi osallistua elpymis- ja palautumissuunnitelman laatimiseen. Eräissä jäsenvaltioissa kansalaisyhteiskuntaa on jo kuultu, kun taas toisissa kuulemiset ovat edelleen käynnissä tai ne on tarkoitus järjestää myöhemmin.

    4.1.2

    		 Käytössä on monenlaisia mekanismeja, kuten kirjallisten ehdotusten esittäminen, korkean tason tapaamiset asiasta vastaavien ministerien kanssa, kohdennetusti laadittujen ja palautettujen kyselylomakkeiden arviointi sekä pyöreän pöydän keskustelut hallitusvallan ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden edustajien välillä. Eräät jäsenvaltiot ovat myös hyödyntäneet ja kehittäneet edelleen tavanomaisessa talouspolitiikan EU-ohjausjaksoa koskevassa menettelyssä käyttöön otettuja kuulemismekanismeja mukauttaen niitä vuoden 2021 uuteen erityiseen aikatauluun ja ottaen huomioon covid-19-pandemian rajoittavat olosuhteet.

    4.1.3

    		 Useissa vastauksissa kuitenkin viitattiin kansalaisyhteiskunnan todellisen osallistumisen puuttumiseen. Yksi todettu osallistumisen este oli tiettyjen jäsenvaltioiden hallitusvallan ilmeinen haluttomuus ottaa kansalaisyhteiskunta mukaan suunnitelman laatimiseen. Sen sijaan, että hallitus olisi pyrkinyt ottamaan kansalaisyhteiskunnan mukaan suunnitelmien laatimiseen, kuulemisia järjestettiin usein työmarkkinaosapuolten ja muiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden aloitteesta ja niiden esittämien vetoomusten johdosta.

    4.1.4

    		 Vaikka eräissä maissa kansalaisyhteiskunta oli otettu virallisesti mukaan suunnitteluun, kansalaisyhteiskunnan kuulemiseen varattu liian lyhyt aika katsottiin yhdeksi todellisen osallistumisen esteeksi. Osallistujat suhtautuivat kriittisesti eräiden hallitusten asettamiin tiukkoihin aikatauluihin, sillä nämä tuskin edistävät perinpohjaista keskustelua ja kansalaisyhteiskunnan elpymis- ja palautumissuunnitelmiin antaman panoksen huomioimista. Eli vaikka monilla jäsenvaltioilla on jonkinlainen järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan kuulemismekanismi osana elpymis- ja palautumissuunnitelmien laatimisprosessiaan, huomattavasti pienempi määrä itse asiassa mahdollistaa kansalaisyhteiskunnan todellisen osallistumisen ja sen tuottamien ehdotusten todellisen vaikuttavuuden.

    4.1.5

    		 Ikävä kyllä monet osallistujat ilmoittivat, että kuulemisia ei ole järjestetty eikä niitä ole suunniteltu järjestettävän kansallisen suunnitelman laatimisvaiheessa. Lisäksi eräät vastaajat ilmoittivat, että vaikka kuulemisia on järjestetty, ne on tähän mennessä suunnattu vain työmarkkinaosapuolille eikä järjestäytyneelle kansalaisyhteiskunnalle laajemmin.

    4.1.6

    		 Komitean saamien tietojen (3) perusteella jäsenvaltiot jaoteltiin tämän päätöslauselman aiheen osalta kolmeen ryhmään: jäsenvaltiot, joissa osallistumista ei ole ainakaan tähän mennessä ollut lähes lainkaan (Tanska, Slovakia); jäsenvaltiot, joissa on ollut jonkin verran virallista tai epävirallista osallistumista mutta joissa ei ole ollut vaikutusmahdollisuuksia (Itävalta, Belgia, Tšekki, Saksa, Kreikka, Espanja, Viro, Ranska, Kroatia, Unkari, Irlanti, Liettua, Latvia, Luxemburg, Alankomaat, Puola, Portugali, Romania, Ruotsi, Slovenia); jäsenvaltiot, joissa osallistuminen on ollut järjestelmällisempää ja on joissakin tapauksissa vaikuttanut tiettyihin suunnitelmien osa-alueisiin (Bulgaria, Kypros, Suomi, Italia, Malta).

    4.1.7

    		 Kaiken kaikkiaan vastaukset osoittavat järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan voimakkaan halun osallistua kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien laatimiseen. Työmarkkinaosapuolia ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioita edustavat vastaajat kertoivat pyrkimyksistään osallistua toimintaan, muun muassa laatimalla ehdotuksia ja pyrkimällä tavoittamaan hallitusten edustajia. Joissakin jäsenvaltioissa nämä aloitteet ovat johtaneet siihen, että kansalaisyhteiskunta on osallistunut enemmän suunnitelmien laatimiseen, mutta valitettavasti toisissa jäsenvaltioissa ehdotukset näyttävät kaikuneen kuuroille korville.

    4.2   Kysymys 2: Onko maassanne työmarkkinaosapuolia ja muuta järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa varten olemassa erilliset kuulemismekanismit?

    4.2.1

    		 Suurimmassa osassa jäsenvaltioista menettelyt työmarkkinaosapuolten ja muiden organisaatioiden kuulemiseksi eroavat toisistaan. Vastaajat ilmoittivat, että työmarkkinaosapuolet on otettu mukaan järjestelmällisemmällä, virallisemmalla ja pysyvämmällä tavalla, kun taas muita kansalaisyhteiskunnan organisaatioita kuullaan tapauskohtaisesti ja epävirallisesti. Kuten edellä mainittiin, useat jäsenvaltiot ovat kuulleet vain työmarkkinaosapuolia eivätkä laajempaa kansalaisyhteiskuntaa osana elpymis- ja palautumissuunnitelmien laatimisprosessiaan. Yhdessä jäsenvaltiossa valtiovalta puolestaan kuulee kansalaisyhteiskuntaa ainoastaan laajana kokonaisuutena eli työmarkkinaosapuolet mukaan luettuina, mutta ei sen suppeampaa ryhmää, johon kuuluvat ainoastaan työmarkkinaosapuolet. Harvemmin jäsenvaltiot ovat päättäneet käyttää vain yhtä ja samaa menettelyä, joka kattaa kaikki sidosryhmät.

    4.3   Kysymys 3: Maanne on esitettävä kansallinen elpymis- ja palautumissuunnitelmansa viimeistään 30. huhtikuuta. Missä vaiheessa prosessi on maassanne?

    4.3.1

    		 Vastausten sisältö vaihtelee. Kaikki osallistujat ilmoittivat, että niiden kansallinen hallitus on aloittanut elpymis- ja palautumissuunnitelman laatimisen, mutta jäsenvaltiot ovat prosessin eri vaiheissa.

    4.3.2

    		 Useimmissa jäsenvaltioissa asiasta vastaava ministeriö – useimmiten valtiovarainministeriö – laatii parhaillaan ensimmäistä luonnosta kansallisesta elpymis- ja palautumissuunnitelmasta. Osa on saanut päätökseen kansalaisyhteiskunnan kuulemiset, kun taas toiset eivät ole vielä kuulleet ulkopuolisia sidosryhmiä. Useat vastaajat ilmoittivat myös, että heidän maansa hallitus neuvottelee tiiviisti Euroopan komission kanssa tai aikoo aloittaa neuvottelut lähiaikoina.

    4.3.3

    		 Muutaman jäsenvaltion kerrottiin valmistelevan kansallisen suunnitelmansa toista luonnosta Euroopan komission kanssa käytyjen neuvotteluiden jälkeen.

    4.4   Kysymys 4: Miten elpymis- ja palautumissuunnitelmamenettely eroaa maassanne järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan kuulemisesta tavanomaisen ohjausjakson yhteydessä?

    4.4.1

    		 Myös tähän kysymykseen esitetyt vastaukset eroavat toisistaan eikä niistä voi tehdä varmoja päätelmiä. Tässä voidaan kuitenkin havaita tiettyjä samoja suuntauksia kuin vastauksissa edellisiin kysymyksiin: eräiden vastaajien mukaan on liian aikaista tehdä päätelmiä; toiset sanovat, että asianmukaiselle kuulemiselle ei ole riittävästi aikaa, ja jotkut sanovat, että työmarkkinaosapuolet osallistuvat enemmän kuin muut kansalaisyhteiskunnan organisaatiot. Muutamat vastaajat kertovat, että elpymis- ja palautumissuunnitelman laatimismenettely on ollut avoimempi tai mukautettu paremmin kansalaisyhteiskunnan organisaatioille kuin tavanomainen ohjausjaksomenettely, mutta vielä useammat toteavat, että laatimismenettelyssä ei hyödynnetä vakiintuneita puitteita, joita käytetään kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kuulemiseen tavanomaisessa ohjausjaksomenettelyssä.

    4.5   Kysymys 5: Missä määrin maanne elpymis- ja palautumissuunnitelma vastaa maanne järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan poliittisia tavoitteita?

    4.5.1

    		 Vastaukset tähän kysymykseen jakautuvat kolmeen laajaan, suunnilleen saman suuruiseen ryhmään. Yksi ryhmä katsoo, että tavoitteet vastaavat yleisesti toisiaan, joko kuulemismenettelyn tuloksena tai siksi, että intressit olivat jo alun pitäen samat. Toinen ryhmä pitää valitettavana, että hallitusvalta on jättänyt huomiotta järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan yleisesti tiedossa olleet intressit suunnitelmien laatimisessa. Kolmas ja viimeinen ryhmä ei pysty vastaamaan joko luotettavien tietojen puutteen vuoksi tai siksi, että prosessi on vielä liian varhaisessa vaiheessa.

    5.   Päätelmät

    5.1

    		 Vaikka kansallisiin elpymis- ja palautumissuunnitelmiin liittyvät työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kuulemisprosessit ovat yleisesti ottaen parannus aiempien vuosien tavanmukaiseen eurooppalaiseen ohjausjaksoon verrattuna, ETSK katsoo, että useimmissa jäsenvaltioissa ne eivät ole läheskään tyydyttäviä kansalaisyhteiskunnan perusteltuihin vaatimuksiin nähden eikä edes elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen ehtojen suhteen. Vaikka työmarkkinaosapuolilla on yleensä enemmän osallistumismahdollisuuksia joko työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun tai kansallisiin elpymis- ja palautumissuunnitelmiin liittyvien prosessien kautta, muiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden mahdollisuudet ovat rajallisempia.

    5.2

    		 Tämän päätöslauselman perustana olevan kyselyn tulokset ovat yhdenmukaisia niiden muiden tutkimusten (4) tulosten kanssa, joita yleiseurooppalaiset kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ovat toteuttaneet jäsenvaltioiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallistumisesta kansallisiin elpymis- ja palautumissuunnitelmiin. Näiden tutkimusten mukaan kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden todellinen osallistuminen on useimmissa maissa ollut vähäistä tai olematonta. Tammikuussa ETSK:n tutkimusta varten kerätyt tiedot osoittavat, että tilanne on parantunut vain hieman. Samankaltainen tyytymättömyys käy ilmi alueiden komitean toteuttamasta kuulemisesta (5), joka koski alue- ja paikallistason poliittisten elinten osallistumista kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien laatimiseen.

    5.3

    		 Komitea katsoo, että kyse on todellisesta osallistumisesta silloin, kun kansalaisyhteiskunnan organisaatiot saavat oikeudellisiin sääntöihin ja julkisiin ja avoimiin menettelyihin perustuvissa virallisissa kuulemisprosesseissa asianmukaiset tiedot kirjallisessa muodossa, niillä on riittävästi aikaa analysoida hallituksen ehdotuksia ja laatia omat ehdotuksensa, jotka joko otetaan huomioon tai jotka perustellusti hylätään ja jotka kirjataan joka tapauksessa pöytäkirjoihin tai julkisiin asiakirjoihin. Kun uudet puite-ehdot astuvat voimaan, kuuleminen olisi toistettava. Kansalaisyhteiskunnan osallistumisella ei ole tarkoitus korvata tai kyseenalaistaa parlamentaaristen demokraattisten instituutioiden ensisijaisuutta, vaan ainoastaan täydentää niitä tekemällä yhteistyötä niiden kanssa.

    5.4

    		 ETSK kehottaa niiden jäsenvaltioiden hallituksia, jotka eivät ole ottaneet käyttöön asianmukaisia menettelyjä työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kuulemiseksi, toteuttamaan tällaiset menettelyt kiireellisesti ja noudattamaan elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevaa asetusta. Komitea kehottaa EU:n toimielimiä ja erityisesti komissiota käyttämään valtuuksiaan vaatiakseen niitä valtioita, jotka eivät ole sitä tehneet, noudattamaan velvoitteitaan tässä asiassa. Tämä on edelleen mahdollista kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien hyväksymiselle asetettuja määräaikoja noudattaen. ETSK on samaa mieltä muiden poliittisten ja yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa siitä, että Euroopan talouksien ja yhteiskuntien elvyttämiseen ja uudistamiseen tarkoitettujen investointien rahoittamista varten varatut varat on saatava mahdollisimman pian jäsenvaltioiden ja niiden yhteiskuntien ulottuville.

    5.5

    		 Kansalaisyhteiskunnan osallistumisesta kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien laatimisvaiheeseen saatuja kokemuksia ja siihen liittyvien puutteiden arviointia on hyödynnettävä sen varmistamiseksi, että nämä puutteet korjataan tulevaisuudessa kansallisten suunnitelmien täytäntöönpanovaiheissa ja vuoden 2022 kansallisten suunnitelmien laatimista silmällä pitäen. Työmarkkinaosapuolten ja yleisemmin kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden vahva osallistuminen on tae alhaalta ylöspäin suuntautuville muutoksille, jotka ovat kestäviä ja vaikuttavia. Myös kansalaisyhteiskunnan organisaatiot on otettava huomioon suunnitelmien täytäntöönpanossa, sillä monet sosiaalipalvelut ovat kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tarjoamia.

    5.6

    		 Riskeihin, jotka johtuvat siitä, että julkisten ja yhteiskunnallisten toimijoiden on investoitava huomattavia taloudellisia resursseja lyhyessä ajassa, kuuluvat muun muassa vaikeudet ottaa varoja vastaan ja käyttää ne suunnitellussa aikataulussa sekä näiden varojen tehoton käyttö. Vielä vakavamman riskin muodostaa korruptio. Vaikka komitea kehottaakin jäsenvaltioiden hallituksia toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet hallinnollisten valmiuksien parantamiseksi ja avoimuuden sekä hallinnollisen ja parlamentaarisen valvonnan edistämiseksi, komitea kuitenkin korostaa, että näiden riskien torjumista ajatellen edustuksellisten kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallistuminen kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpanon seurantaan on tehokas väline korruption ja tehottomuuden estämiseksi.

    5.7

    		 ETSK on huolissaan siitä, että laadittaessa eri jäsenvaltioita koskevia raportteja, joihin tämä päätöslauselma perustuu, useimmissa jäsenvaltioissa ei ollut riittävää selvyyttä kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien hallintojärjestelmistä eikä niiden täytäntöönpanoon liittyvästä vastuunjaosta keskus-, alue- ja paikallistason välillä. Riittävää selvyyttä ei myöskään ole asianmukaisista mekanismeista, joilla järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ja työmarkkinaosapuolet saadaan mukaan kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpano-, seuranta- ja mukautusvaiheisiin.

    5.8

    		 Tässä päätöslauselmassa keskitytään työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallistumiseen kansallisiin elpymis- ja palautumissuunnitelmiin aikana, jolloin näiden suunnitelmien laatimisprosessia ei ole vielä saatu päätökseen. Tarkoituksena on saada aikaan parannuksia näissä prosesseissa ja myös ajaa työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden asianmukaista osallistamista suunnitelmien täytäntöönpanoon, seurantaan ja mukauttamiseen. Komitea on tietoinen suunnitelmien sisällöistä sellaisina kuin ne on esitetty puiteohjelmissa ja joidenkin jäsenvaltioiden kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien ensimmäisissä luonnoksissa. Kyselylomakkeen kysymykseen 5 annetuista vastauksista voidaan kuitenkin päätellä, että niiden osalta, jotka esittävät kantansa prosessin tässä vaiheessa, useimmissa maissa (kymmenessä kuudestatoista) puiteohjelmien ja kansallisten suunnitelmien sisältö on laajasti tai osittain yhdenmukainen kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tavoitteiden kanssa, mikä vastaa komission ja Euroopan parlamentin Next Generation EU -välineelle ja sen elpymis- ja palautumistukivälineelle asettamia tavoitteita ja suuntaviivoja. Kuudessa muussa maassa kansalaisyhteiskunnan organisaatiot esittävät kritiikkiä, ja kymmenessä maassa ne jättävät vastaamatta kysymykseen, pääasiallisesti koska ne pitävät sitä ennenaikaisena.

    5.9

    		 Komitea haluaa kuitenkin tuoda esiin eräitä työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden esittämiä huolenaiheita ja vaatimuksia, jotka koskevat kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien sisältöä:

    —

    Vihreän kehityksen ohjelman ja digitalisaation tavoitteiden – ja niihin liittyvien oikeudenmukaisten siirtymien – mukaisten sekä kansallisiin sosiaalisiin haavoittuvuuksiin, työllisyyteen, kansanterveyteen ja sosiaaliseen suojeluun liittyvien investointien sekä vuosien 2019 ja 2020 maakohtaisissa suosituksissa esitettyjen tarvittavien rakenneuudistusten täytäntöönpanon olisi johdettava siirtymiseen kohti tuottavuutta lisäävää, ympäristön ja yhteiskunnan kannalta kestävää talousmallia.

    —

    Kansallisissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissa olisi ilmaistava selkeästi investointihankkeiden ja kunkin maan uudistusohjelman välinen kytkös ja esitettävä asianmukaiset indikaattorit, aikataulut ja seurantamenetelmät.

    —

    Next Generation EU -ohjelma tarjoaa EU:lta ennennäkemätöntä taloudellista tukea kansallisiin talousarvioihin. Jäsenvaltioiden suunnitelmia arvioidessaan komission olisi vaadittava, että EU:n varoja käytetään myös todellisen eurooppalaisen lisäarvon luomiseen tukemalla rajatylittäviä infrastruktuuri-investointeja ja -hankkeita. Rajatylittävillä investoinneilla on selviä suotuisia taloudellisia ja sosiaalisia heijastusvaikutuksia, joita on edistettävä voimakkaammin.

    —

    Kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien mukaisilla investoinneilla tulisi olla vipuvaikutus muihin, yksityisiin investointeihin suunnitelmissa ensisijaisiksi määritellyillä aloilla. Investointiohjelmissa on otettava riittävällä tavalla huomioon pk-yritysten ja yhteisötalouden yritysten tukikelpoiset hankkeet.

    —

    Kuten äärimmäistä köyhyyttä ja ihmisoikeuksia käsittelevä YK:n erityisraportoija Olivier De Schutter ilmaisi hyvin selkeästi ETSK:n täysistunnossa 28. tammikuuta 2021 pitämässään puheessa, on olemassa riski, että kansallisissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissa ei anneta tarvittavaa painoarvoa sosiaalisille kysymyksille, muun muassa köyhyyden ja eriarvoisuuden torjumisvälineille. On tärkeää korostaa suurta riskiä epäonnistua digitaalisen kuilun pienentämisessä, kun otetaan huomioon, että talouden ja yhteiskunnan digitalisointi on yksi Next Generation EU -välineen keskeisistä painopisteistä.

    —

    Investoinnit laadukkaaseen koulutukseen, elinikäiseen oppimiseen ja tutkimukseen ja kehitykseen ovat olennaisen tärkeitä Next Generation EU -elpymisvälineen edistämien taloudellisten ja sosiaalisten muutosten vauhdittamiseksi ja täydentämiseksi. Sama koskee investointeja, joilla vahvistetaan covid-19-pandemian pahoin koettelemien yhteiskuntien terveydenhuoltojärjestelmiä ja kansanterveyspolitiikkaa.

    5.10

    		 ETSK kehottaa jäsenvaltioiden hallituksia ja EU:n toimielimiä ottamaan kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä huomioon edellä esitetyt, niiden sisältöä koskevat Euroopan kansalaisyhteiskunnan huolenaiheet.

    Bryssel 25. helmikuuta 2021.

    Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

    Christa SCHWENG

    (1)  SWD(2020) 205 final.

    (2)  EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17.

    (3)  Eri jäsenvaltioiden kertomuksia analysoidaan tämän päätöslauselman liitteessä. Koko aineisto löytyy komitean internetsivuilta.

    (4)  Civil Society Europe -järjestö ja European Center for Not-for-Profit Law -järjestö: Participation of civil society organisations in the preparation of the EU National Recovery and Resilience Plans, joulukuu 2020.

    (5)  AK & CEMR: Kuntien, kaupunkien ja alueiden osallistuminen kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien valmisteluun; 20. tammikuuta 2021.

    Top