52020AE5152

EUR-Lex

Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 52020AE5152 - EN

Help

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

Document 52020AE5152

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Uusi lähestymistapa Atlantin alueen meristrategiaan – Atlantin toimintasuunnitelma 2.0 – Kestävää, selviytymiskykyistä ja kilpailukykyistä sinistä taloutta Atlantin alueella Euroopan unionissa edistävä päivitetty toimintasuunnitelma” (COM(2020) 329)

EESC 2020/05152

EUVL C 123, 9.4.2021, p. 42–58 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

HTML

PDF

Official Journal

9.4.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 123/42

(COM(2020) 329)

(2021/C 123/08)

Esittelijä:

Carlos Manuel TRINDADE

Lausuntopyyntö	komissio, 23.9.2020
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	Maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö
Hyväksyminen jaostossa	11.1.2021
Hyväksyminen täysistunnossa	27.1.2021
Täysistunnon numero	557
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	257/0/7

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK yhtyy komission arvioon, jonka mukaan EU:n jäsenvaltioiden lainkäyttövaltaan kuuluva Atlantin merialue on keskeinen tekijä näiden valtioiden mutta myös koko EU:n taloudellisessa ja sosiaalisessa kehityksessä. Viimeisimpien saatavilla olevien ja komission tiedonannossa esitettyjen tietojen mukaan sininen talous Atlantin valtamerellä tuotti 73,4 miljardia euroa bruttoarvonlisäystä ja antoi työtä 1,29 miljoonalle ihmiselle vuonna 2017 (1).

1.2

ETSK korostaa myös, että ympäristön kestävyyteen liittyen EU:n ja YK:n tasolla tunnustetaan valtamerten ratkaisevan tärkeä rooli hiilestä irtautumisessa, hapen tuottamisessa, ravinnon tarjoamisessa ihmisille sekä ilmastonmuutoksen ja happamoitumisen torjunnassa.

1.3

Covid-19-kriisin yhteydessä tunnustetaan sinisen talouden kasvava merkitys Euroopan elpymisen vauhdittamisessa sekä työpaikkojen suojelemisessa ja luomisessa.

1.4

ETSK suhtautuu erittäin myönteisesti Atlantin toimintasuunnitelman 2.0 laatimiseen, sillä näin edistetään osaltaan talouden elpymistä sekä työpaikkojen säilymistä ja luomista samalla kun tehostetaan rannikko- ja meriekosysteemien säilyttämistä ja edistetään ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemistä ja niihin sopeutumista.

1.5

Se, että toimintasuunnitelma 2.0 nivoutuu Euroopan vihreän kehityksen ohjelman periaatteisiin, korostaa sinisen talouden keskeistä roolia kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa.

1.6

ETSK pitää myös Atlantin aluetta koskevaa Euroopan komission lähestymistapaa hyvin myönteisenä: satamien rooli rannikkomatkailun, vesiviljelyn, laivanrakennuksen, valtamerten uusiutuvan energian ja innovoinnin kestäväpohjaisessa kehittämisessä; sinisen osaamisen kehittäminen laadukkaaseen valtamerten tuntemukseen panostamisen tuloksena; merten uusiutuvien energialähteiden rooli energiasiirtymän mahdollistajana; terveeseen valtamereen ja selviytymiskykyisiin rannikoihin panostaminen.

1.7

ETSK ehdottaa kuitenkin kattavampaa visiota, jonka avulla voidaan toteuttaa hankkeita, jotka mahdollistavat luonnollisen vuorovaikutuksen eri pilareita vastaavien alojen välillä.

1.8

ETSK suosittaa myös painottamaan merten aluesuunnittelua ja merialueiden hallinnointia, sillä ilman asianmukaisesti hallinnoitua merialuetta tuskin kyetään varmistamaan sinisen talouden kestäväpohjaista kehittämistä sekä ympäristön että hankkeisiin tehtävien investointien kannalta. ETSK katsoo, että asianmukaisella merten aluesuunnittelulla edistetään meritalouden sekä meriluonnonvarojen hyödyntämisen kestävää kasvua parantamalla toimintojen välisten ristiriitojen hallintaa ja lisäämällä mereen liittyvien eri toimintojen välistä synergiaa. Tämä on linjassa Euroopan parlamentin 15. tammikuuta 2020 antaman päätöslauselman kanssa, jossa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmalle annetaan sininen ulottuvuus.

1.9

ETSK katsoo, että toimintasuunnitelmassa olisi esitettävä laajat suuntaviivat transatlanttisille kumppanuuksille, sillä Atlantti ulottuu monille rannoille eikä valtamerellä ole rajoja, vaikka onkin ymmärrettävää, että sinisen talouden kehittämisen tarkoituksena on edistää hankkeita EU:n rannikkovaltioiden suvereniteettiin kuuluvilla merialueilla.

1.10

ETSK pitää kalastukseen ja matkailuun liittyvien tavoitteiden ja toimenpiteiden puuttumista kielteisenä ja suosittaa, että komissio antaa suunnitelmassa näille toimille enemmän painoarvoa.

1.11

ETSK pitää kielteisenä myös sitä, ettei komissio ole määritellyt erityisiä toimenpiteitä ja tavoitteita saaristoalueille, sillä kyse on syrjäisimmistä alueista, joilla meritalouden painoarvo on vielä merkityksellisempi kuin muualla Atlantin alueella, ja kehottaa siksi komissiota sisällyttämään ne suunnitelmaan.

1.12

ETSK katsoo, että jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisten kumppanuuksien tavoitteet ja säännöt olisi määriteltävä selkeästi. ETSK:n mielestä jäsenvaltioiden välisten sääntöjen ohella on kiinnitettävä erityistä huomiota Euroopan unionin ulkopuolisten maiden, Yhdistyneen kuningaskunnan, Norjan ja Islannin, kanssa solmittavien kumppanuuksien puitteisiin. Komitea katsoo, että etenkin Yhdistyneen kuningaskunnan tapauksessa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota toimenpiteisiin, joilla estetään informaation häviäminen tai yhteistyön heikkeneminen.

1.13

ETSK katsoo, että Atlantin alueen meristrategian kaltaisessa strategisessa asiakirjassa olisi rahoitukseen liittyen esitettävä myös hankkeiden hyväksymistä koskevat laajat suuntaviivat pelkän rahoituslähteiden luettelemisen lisäksi.

1.14

ETSK ehdottaa, että innovoinnin, tieteellisen tutkimuksen, ekologisen kestävyyden, sosiaalisen kehityksen edistämisen ja sijainnin asianmukaisesti hallinnoidulla merialueella tulee kuulua niihin seikkoihin, jotka otetaan huomioon rahoituspäätöksissä tarkkaan määriteltyjä indikaattoreita sisältävän mallin mukaisesti.

1.15

ETSK suosittaa painokkaasti, että toimintasuunnitelman 2.0 puitteissa toteutettaville hankkeille luodaan erillinen budjettikohta samaan tapaan kuin muillekin EU:n julkista rahoitusta saaville toimialoille, sillä muutoin vaarana on, että hankkeet sivuutetaan, kun niihin haetaan rahoitusta järjestelmistä, joissa ne eivät kuulu ohjelmien ytimeen.

1.16

ETSK katsoo, että käsillä olevassa lausunnossa esitetyt hankkeiden arviointia ja rahoitusta sekä niiden seurantaa ja valvontaa koskevat suositukset huomioon ottamalla parannetaan osaltaan Atlantin toimintasuunnitelman 2.0 täytäntöönpanon avulla saavutettavien sosiaalisten, taloudellisten ja ympäristöön liittyvien tulosten laatua ja vaikuttavuutta.

1.17

ETSK katsoo lisäksi, että komitean aiemmissa lausunnoissaan esittämät suositukset parantavat mahdollisuuksia onnistua suunnitelman toteuttamisessa erityisesti Atlantin makroalueen perustamisen ja Atlantti-foorumin elvyttämisen osalta.

2. Tausta ja puitteet

2.1

Atlantin alueen meristrategia (2) hyväksyttiin vuonna 2011 tukemaan sinisen talouden kestävää kehitystä Atlantin rannikolla sijaitsevissa EU:n jäsenvaltioissa, ja sen käytännön toteuttamista varten Euroopan komissio esitti vuonna 2013 Atlantin aluetta koskevan toimintasuunnitelman (3).

2.2

ETSK analysoi nämä välineet ja antoi kaksi lausuntoa (4) asiaankuuluvine päätelmine ja suosituksineen (muutamat niistä ovat strategisesti merkittäviä Euroopan oman taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöön liittyvän kehityksen kannalta, mistä esimerkkinä mainittakoon Itämeren ja Tonavan alueiden kaltaisen Atlantin makroalueen mahdollinen perustaminen), jotka ovat edelleen ajankohtaisia ja merkityksellisiä.

2.3

Sittemmin on laadittu useita alakohtaisia strategioita, jotka ovat vaikuttaneet valmiuksiin saavuttaa Atlantin alueen meristrategian tavoitteet ja parantaneet strategian toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa: komission joulukuussa 2019 hyväksymä Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (5), vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia (6) ja Pellolta pöytään -strategia (7).

2.4

Tämän kehityksen vuoksi ja covid-19-pandemian aiheuttamaan ennennäkemättömään sosioekonomiseen kriisiin vastaamiseksi Euroopan komissio katsoo aiheelliseksi päivittää alueellisen yhteistyön painopisteitä ja antaa uusi sysäys kestävälle ja työpaikkoja tarjoavalle meritaloudelle.

2.5

Samasta syystä Euroopan komissio on ryhtynyt toimenpiteisiin, joilla autetaan korjaamaan sosiaalisia ja taloudellisia vahinkoja, vauhditetaan elpymistä Euroopassa sekä suojellaan ja luodaan työpaikkoja, ja se on esitellyt uuden elpymistä tukevan Next Generation EU -välineen (8).

2.6

ETSK tähdentää, että EU:n toimien keskeisenä periaatteena on kestävyys, ja niiden tavoitteena on tehdä Euroopasta ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä.

2.7

Uusissa alakohtaisissa strategioissa painotetaan sinisen talouden keskeistä merkitystä tekijänä, jonka avulla EU:n ja koko maapallon kestävää kehitystä voidaan vauhdittaa ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia hillitä.

2.8

Komission tiedonannossa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle esitellään ”uusi lähestymistapa Atlantin alueen meristrategiaan – Atlantin toimintasuunnitelma 2.0”, joka on ”kestävää, selviytymiskykyistä ja kilpailukykyistä sinistä taloutta Atlantin alueella Euroopan unionissa edistävä päivitetty toimintasuunnitelma” (9) (10).

2.9

Komission mukaan tarkistettu toimintasuunnitelma perustuu aiemmasta toimintasuunnitelmasta tehtyyn väliarviointiin (11) sekä kuulemisiin sidosryhmien ja Atlantin alueen jäsenvaltioiden kanssa. Arvioinnista käy ilmi, että aiemman toimintasuunnitelman pohjalta on käynnistetty yli 1 200 uutta merialan hanketta ja saatu investointeja lähes kuusi miljardia euroa, suurimmaksi osaksi EU:n talousarviosta.

2.10

ETSK panee kiinnostuneena merkille, että yksi arvioinnin päätelmistä oli ”tarve parantaa suunnitelman temaattista painotusta ja hallintorakennetta ja ottaa käyttöön seurantakehys” (12). Tämä kuului edellä mainituissa ETSK:n lausunnoissa esitettyihin suosituksiin.

3. Uusi lähestymistapa Atlantin alueen meristrategiaan – Atlantin toimintasuunnitelma 2.0

3.1

Euroopan komissio asettaa Atlantin toimintasuunnitelman 2.0 päätavoitteeksi suuria työllistämismahdollisuuksia Atlantin rannikkoyhteisöissä tarjoavan sinisen talouden potentiaalin kasvattamisen ja hyödyntämisen ja samalla meriekosysteemien säilyttämisen sekä ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemisen edistämisen, mikä on linjassa kestävää kehitystä koskevien maailmanlaajuisten sitoumusten ja vuosiksi 2019–2024 asetettujen poliittisten painopisteiden – erityisesti Euroopan vihreän kehityksen ohjelman – kanssa.

3.2

Toimintasuunnitelmassa 2.0 on neljä aihekohtaista pilaria, ja siinä pyritään saavuttamaan seitsemän tavoitetta konkreettisilla toimilla, joihin osallistuvat kaikki Atlantin alueen sidosryhmät.

3.3

Pilarissa I tähdätään Atlantin satamien tukemiseen sinisen talouden portteina ja solmukohtina.

3.3.1

Tässä pilarissa lähtökohtana on, että satamilla ja satamaoperaattoreilla on tärkeä rooli sinisen talouden keskeisten toimintojen kestävässä kehittämisessä: rannikkomatkailu, vesiviljely, laivanrakennus ja valtamerten uusiutuvan energian kaltaiset uudet toiminnot voivat toimia innovoinnin katalysaattoreina näissä ja muissa sinisissä toiminnoissa.

3.3.2

Yhteistyössä toimiessaan satamat voivat saada rahoitusta älykkäisiin infrastruktuureihin ja edistää hiilidioksidipäästöjen lähteistä eroon pääsemistä merellä.

3.3.3

Suunnitelmassa todetaan, että esitettyjen konkreettisten toimien avulla on saavutettava kaksi erityistä tavoitetta: ”satamat kaupankäynnin portteina Atlantilla” ja ”satamat liiketoiminnan katalysaattoreina”.

3.4

Pilarissa II painotetaan asianmukaisen, tulevaisuuden vaatimukset täyttävän sinisen osaamisen luomista ja valtamerten tuntemusta keinona houkutella nuoria lahjakkuuksia sinisen talouden pariin ja myös parantaa kilpailukykyä.

3.4.1

Tämän pilarin ytimessä on tarve huolehtia siitä, että tulevat sukupolvet ovat paremmin koulutettuja ja valistuneempia.

3.4.2

Tässä tarkoituksessa toimintasuunnitelmassa 2.0 määritellään kyseisen pilarin erityistavoitteiksi ”laadukas koulutus ja elinikäinen oppiminen” sekä ”valtamerten tuntemuksen” vahvistaminen.

3.5

Pilarissa III keskitytään merten uusiutuvaan energiaan, joka on keskeinen tekijä siirryttäessä ilmastoneutraaliin talouteen.

3.5.1

Tiedonannossa todetaan, että EU:n Atlantin alue on uudenlaisten merten uusiutuvien energialähteiden kehittämisen edelläkävijä ja kokeiluympäristö ja ”[j]otta seuraava kehitysvaihe eli menestyksekkäiden prototyyppien saattaminen kaupallisesti hyödynnettävään muotoon voidaan saavuttaa, on olennaisen tärkeää säilyttää teknologinen johtoasema, pitää kiinni lahjakkuuksista ja tarjota kohtuuhintaista puhdasta energiaa ja samalla ottaa huomioon mahdolliset vaikutukset meriympäristöön sekä keinot lieventää vaikutuksia”.

3.5.2

Toimintasuunnitelman 2.0 mukaan on saavutettava yksi erityinen tavoite yksilöityjen konkreettisten toimien avulla: ”hiilineutraaliuden edistäminen merten uusiutuvia energialähteitä hyödyntämällä”.

3.6

Pilarissa IV keskitytään terveeseen valtamereen ja selviytymiskykyisiin rannikkoihin.

3.6.1

Atlantin rannikko EU:ssa on haavoittuva, koska ihmisten toiminta alueella on intensiivistä.

3.6.2

Tilannetta pahentavat myös voimakkaiden myrskyjen, tulvien, eroosion ja kiihtyvään tahtiin jatkuvan merenpinnan kohoamisen kielteiset vaikutukset, joilla on taipumus kärjistyä ilmastonmuutoksen seurauksena, mikä lisää äärimmäisiä sääilmiöitä.

3.6.3

Melu ja erityisesti muoveista johtuva meriympäristön pilaantuminen ovat saavuttaneet erittäin korkean tason, mikä vahingoittaa luontopääomaa ja taloudellista toimintaa.

3.6.4

Toimintasuunnitelmassa pidetään tarpeellisina toimenpiteitä ilmastoriskien hallitsemiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi sekä kiertotalouden, saasteettomuuden, energiatehokkuuden ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen tukemista kehityksen ja työllisyyden ohjaavina periaatteina.

3.6.5

Tämän lähestymistavan edistämiseksi toimintasuunnitelmassa 2.0 asetetaan kyseessä olevan pilarin erityistavoitteiksi ”selviytymiskykyisempien rannikkojen” luominen ja ”meriympäristön pilaantumisen torjunta”.

3.7

Toimintasuunnitelman hallinnointia varten otetaan käyttöön koordinointia, täytäntöönpanoa ja raportointia sekä rahastojen ja rahoituksen hyödyntämistä koskevat toimenpiteet.

3.7.1

Koordinoinnin tasoja on kaksi: poliittinen koordinointi, josta vastaavat Atlantin alueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden meriasioista vastaavat ministerit, ja toiminnan koordinointi, josta huolehtii Atlantti-strategian komitea, jonka työskentelyyn voivat osallistua rannikkoalueiden edustajat tai muut toimijat.

3.7.2

Täytäntöönpanoa ja raportointia varten vahvistetaan säännöt menettelyjen selkeyttämiseksi.

3.7.2.1

Komission asiakirjassa vahvistetaan joukko toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa sekä seuranta- ja raportointimekanismia koskevia ennakkoedellytyksiä sekä julkisia toimijoita että yksityisiä osapuolia varten, ja tässä yhteydessä korostetaan EU:n ja toimintaan osallistuvien jäsenvaltioiden jaettua vastuuta.

3.7.2.2

Seuranta- ja arviointimekanismin avulla pyritään seuraamaan ja arvioimaan, missä määrin toimintasuunnitelman tavoitteet on saavutettu. Tämän pohjalta toimintasuunnitelmaan tehdään muutoksia tulevaisuudessa.

3.7.3

Rahastojen ja rahoituksen hyödyntämisen osalta esitetään eräitä huomioita, jotka on aiheellista tuoda esiin.

3.7.3.1

Toimintasuunnitelmassa painotetaan, ettei EU:n talousarviosta ole osoitettu varoja Atlantin toimintasuunnitelmaan, vaan se on riippuvainen pääasiassa sellaisista rahastoista ja rahoitusvälineistä, joista on saatavilla varoja jäsenvaltio- ja EU-tasolla.

3.7.3.2

Toimintasuunnitelmassa luetellaan rahastot, ohjelmat ja mekanismit, joita EU:n jäsenvaltiot ja rannikkoalueet voivat hyödyntää.

4. Yleistä

4.1

ETSK pitää tervetulleena Euroopan komission aloitetta esittää Atlantin aluetta koskeva päivitetty toimintasuunnitelma, johon sisällytetään erilaiset äskettäin hyväksytyt eurooppalaiset alakohtaiset strategiat.

4.2

ETSK pitää myönteisenä sitä, että komissio on sisällyttänyt tarkistettuun suunnitelmaan huomiot ja suositukset, jotka ETSK on esittänyt Atlantin alueen meristrategiasta ja edellisestä toimintasuunnitelmasta antamissaan lausunnoissa erityisesti temaattisen kohdentamisen, hallintorakenteen ja seurantakehyksen osalta.

4.3

ETSK suhtautuu myönteisesti toimintasuunnitelman 2.0 entistä jäsennellympään lähestymistapaan, joka perustuu – väliarvioinnin ja alhaalta ylöspäin suuntautuvien kuulemisten tuloksena – temaattiseen kohdentamiseen toteutettavien toimien kartoittamiseksi.

4.4

ETSK korostaa, että temaattiset aihealueet ovat linjassa EU:n kestävyystavoitteiden kanssa sinisen talouden toimintojen kehittämisen, ammattitaitoa vaativien työpaikkojen luomisen ja valtamerten tuntemuksen, hiilestä irtautumisen edistämisen ja puhtaaseen energiaan siirtymisen sekä luonnonpääoman ja rannikoiden ekosysteemien ennallistamisen ja suojelun osalta.

4.5

ETSK suosittaa, että sinisen osaamisen luomiseksi otetaan käyttöön toimenpiteitä, joilla parannetaan ammatillisen kokemuksen hyödyntämistä merenkulkualan ammattien opetusohjelmia määriteltäessä.

4.6

ETSK pitää kuitenkin kielteisenä kalastukseen ja matkailuun liittyvien tavoitteiden ja toimenpiteiden puuttumista, sillä kyse on kahdesta sinisen talouden toiminnosta, joilla on suurin vaikutus bruttoarvonlisäykseen ja työpaikkojen luomiseen sekä meriekosysteemiin Atlantin alueeseen suoraan kuuluvilla alueilla, ja suosittaa, että komissio antaa suunnitelmassa näille toiminnoille enemmän painoarvoa tämän epäkohdan korjaamiseksi.

4.7

ETSK pahoittelee myös sitä, ettei komissio ole määritellyt erityisiä toimenpiteitä ja tavoitteita saaristoalueille, sillä kyse on syrjäisimmistä alueista, joilla meritalouden painoarvo on vielä merkityksellisempi kuin muualla Atlantin alueella, ja kehottaa siksi komissiota sisällyttämään ne suunnitelmaan.

4.8

ETSK korostaa, että laatu ja avoimuus paranevat sen myötä, kun otetaan käyttöön seurantakehys, jonka avulla suunnitelmaan tulevaisuudessa tehtäviä muutoksia voidaan mukauttaa suunnitelman todellisen täytäntöönpanon ja tavoitteiden saavuttamisasteen perusteella.

4.9

ETSK pitää valitettavana, ettei komissio ole ottanut huomioon ETSK:n aiemmissa lausunnoissaan esittämiä suosituksia Atlantin makroalueen kehittämisestä nykyisten Tonavan ja Itämeren makroalueiden tapaan eikä Atlantti-foorumin säilyttämisestä.

5. Erityistä

5.1

ETSK pitää tarpeellisena arvioida, missä määrin toimintasuunnitelma 2.0 on meriasioita koskevan eurooppalaisen strategian – EU:n yhdennetyn meripolitiikan (13) – mukainen.

5.2

Yhdennetty meripolitiikka on poliittinen kehys, jolla pyritään edistämään kaikkien mereen liittyvien toimintojen ja rannikkoalueiden kestäväpohjaista kehittämistä parantamalla valtameriin, meriin, saariin, rannikkoalueisiin ja syrjäisimpiin alueisiin sekä merielinkeinoihin liittyvien politiikkojen koordinointia ja kehittämällä monialaisia välineitä.

5.3

Yhdennetyn meripolitiikan tärkeimmät tavoitteet ja toiminta-alat ovat seuraavat: merten ja valtamerten kestävän käytön tehostaminen; meripolitiikan osaamis- ja innovaatioperustan luominen; elämänlaadun parantaminen rannikkoalueilla; EU:n johtavan aseman vahvistaminen kansainvälisissä meriasioissa tehostamalla yhteistyötä kansainvälisen valtamerten hallinnoinnin alalla sekä Euroopan laajuisesti Euroopan naapuruuspolitiikan avulla; EU:n merialan näkyvyyden lisääminen.

5.4

Yhdennetty meripolitiikka kattaa seuraavat yhtenäiset toiminta-alat: sininen kasvu (14), merialan tieto ja meriosaaminen (15), merten aluesuunnittelu ja yhdennetty merivalvonta.

5.5

ETSK suosittaa, että alalla tuotettu tieto, data ja osaaminen olisivat organisaatioiden, tiede- ja koulutusalan toimijoiden sekä mereen liittyvien hankkeiden saatavilla vapaasti ja maksutta, vaikkakin tarvittaessa luottamuksellisuutta koskevin ehdoin tai tietyin varauksin. Tässä yhteydessä ETSK suosittaa, että parannetaan koordinointia eri valvontaelinten välillä Atlantin alueella tehokkaiden, helposti saatavilla olevien ja yhteentoimivien tietokantojen luomiseksi.

5.6

ETSK katsoo, että Atlantin alueen meristrategian kaltaisen strategisen asiakirjan tavoitteiden ja niiden saavuttamista koskevien ehdotusten on oltava selkeitä ja ytimekkäitä. ETSK suosittaakin, että asiakirjassa käsiteltäisiin yksityiskohtaisemmin kysymyksiä, jotka ovat tällaisen strategisen asiakirjan kannalta ratkaisevan tärkeitä.

5.7

ETSK pitää myönteisenä sitä, että toimintasuunnitelmassa 2.0 painotetaan suuresti sinistä taloutta ja osaamista ja niiden arvoa. On kuitenkin suositeltavaa ottaa asianmukaisesti huomioon merten aluesuunnittelun ja merialueiden hallinnoinnin sekä kansainvälisten kumppanuuksien merkitys.

5.8

Merten aluesuunnittelun ja merialueiden hallinnoinnin alalla valtameriin kohdistuva ihmisen toiminnan kasvava vaikutus sekä nopeasti lisääntyvä kysyntä ja kilpailu merialueista eri käyttötarkoituksiin – esimerkiksi kalastustoiminta, uusiutuvaa energiaa tuottavat laitteistot avomerellä ja ekosysteemien suojelu – ovat tuoneet esiin sen, että valtamerten yhdennetylle hallinnoinnille ja merten aluesuunnittelun puitteiden (16) määrittelylle on kiireellinen tarve.

5.8.1

ETSK katsoo, että asianmukaisella merten aluesuunnittelulla edistetään meritalouden sekä meriluonnonvarojen hyödyntämisen kestävää kasvua parantamalla ristiriitojen hallintaa ja lisäämällä mereen liittyvien eri toimintojen välistä synergiaa. Tämä on linjassa Euroopan parlamentin 15. tammikuuta 2020 antaman päätöslauselman kanssa, jossa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmalle annetaan sininen ulottuvuus.

5.8.2

Merten aluesuunnittelun yhteisen eurooppalaisen kehyksen luomisesta on monia etuja: se auttaa vähentämään eri alojen välisiä ristiriitoja ja luo synergioita eri toimintojen välille, se kannustaa investointeihin tarjoamalla ennustettavuutta, avoimuutta ja selkeitä sääntöjä, se lisää rajatylittävää yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä energiantuotantoverkkojen ja -alustojen, merireittien, öljyputkistojen, merenalaisten kaapeleiden ja muiden toimintojen kehittämiseksi mutta myös yhtenäisten suojelualueverkostojen kehittämiseksi sekä suojelee ympäristöä vaikutusten varhaisen havaitsemisen ja alueiden moninaisten käyttömahdollisuuksien ansiosta.

5.8.3

Se, että edistetään merten aluesuunnitelmien laatimista ja merten aluesuunnittelun hyödyntämistä (suunnitelmien laatimiselle asetettua vuoden 2021 määräaikaa noudattaen) sekä aluesuunnittelun koordinointia eri jäsenvaltioiden välillä, hyödyttää Atlantin alueen meristrategian ja yhdennetyn meripolitiikan kaikkia – ekologista, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä koskevia – tavoitteita.

5.8.4

ETSK katsoo näin ollen, että Atlantin alueen meristrategian toimintasuunnitelmaan 2.0 on sisällytettävä tämä näkökohta, sillä muutoin tuskin kyetään varmistamaan sinisen talouden kestävää kehittämistä ympäristön ja yhteiskunnan tai hankkeisiin tehtävien investointien kannalta.

5.8.5

ETSK suosittaa, että toimintasuunnitelmassa 2.0 painotetaan entistä vahvemmin merten aluesuunnittelun merkitystä sinisen talouden kehittämisessä erityisesti ensimmäisen, toisen ja neljännen pilarin kohdalla.

5.8.6

ETSK suosittaa myös, että suunniteltu seuranta ja arviointi toteutetaan merten aluesuunnittelun yhteydessä asiaankuuluvien indikaattoreiden mukaisesti asettamalla rahoituksen saamisen edellytykseksi se, että hankkeet sijaitsevat asianmukaisesti hallinnoidulla merialueella.

5.9

ETSK katsoo, että jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisten kumppanuuksien tavoitteet ja säännöt olisi määriteltävä selkeästi.

5.9.1

Atlantti ulottuu monille rannoille eikä valtamerellä ole rajoja, joten ETSK katsoo, että toimintasuunnitelman 2.0 neljän pilarin yhteydessä on tarkasteltava sekä sosiaalisia, ekologisia ja taloudellisia kumppanuuksia että kumppanuuksia innovoinnin ja tieteellisen tutkimuksen alalla

5.9.2

ETSK:n mielestä jäsenvaltioiden välisten sääntöjen ohella on kiinnitettävä erityistä huomiota Euroopan unionin ulkopuolisten maiden, Yhdistyneen kuningaskunnan, Norjan ja Islannin, kanssa solmittavien kumppanuuksien puitteisiin. Komitea katsoo, että etenkin Yhdistyneen kuningaskunnan tapauksessa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota toimenpiteisiin, joilla estetään informaation häviäminen tai yhteistyön heikkeneminen.

5.9.3

ETSK suosittaa, että Atlantin alueen meristrategian toimintasuunnitelmassa määritellään laajat suuntaviivat transatlanttisille kumppanuuksille kumppanuuksien luomiseksi sekä Amerikan Atlantin puoleisten rannikkovaltioiden että Afrikan maiden kanssa, vaikka onkin ymmärrettävää, että sinisen talouden kehittämisessä tarkoituksena on edistää hankkeita EU:n rannikkovaltioiden suvereniteettiin kuuluvilla merialueilla (17).

5.10

Lisäksi rahastojen ja rahoituksen hyödyntämisen osalta ETSK suosittaa, että toimintasuunnitelmassa 2.0 määritellään selkeästi ja yksiselitteisesti rahoituslähteet, rahoituksen myöntämistä koskevat säännöt sekä se, miten hankkeiden tuloksellisuutta voidaan seurata ja arvioida.

5.10.1

ETSK pitää myönteisenä sitä, että kuten Euroopan komission tiedonannossa todetaan, toimintasuunnitelmassa yksilöityjen toimien onnistunut toteuttaminen edellyttää jäsenvaltioiden ja EU:n talousarvioista rahoitettavien julkisten investointien ja yksityisten varojen yhdistämistä.

5.10.2

Tätä varten esitetään luettelo rahastoista ja ohjelmista, joita jäsenvaltiot ja niiden rannikkoalueet voivat hyödyntää. ETSK suosittaa, että luettelo olisi tyhjentävä ja sisältäisi myös muita rahoitusmekanismeja, kuten ETA-avustusten mekanismin (18), joka on erityisen hyödyllinen tulevissa kumppanuuksissa eurooppalaisten kolmansien maiden kanssa.

5.10.3

ETSK katsoo, että Atlantin alueen meristrategian kaltaisessa strategisessa asiakirjassa olisi pelkän rahoituslähteiden luettelemisen lisäksi esitettävä suuntaviivat hankkeiden hyväksymistä koskeville päätöksille.

5.10.4

ETSK suosittaa, että laaditaan seuranta- ja arviointimalli, joka sisältää tarkoin määritellyt indikaattorit, joita ovat muun muassa innovointi, tieteellinen tutkimus, ekologinen kestävyys, sosiaalisen kehityksen edistäminen ja sijainti hallinnoidulla merialueella, ja jota käytetään rahoituspäätösten viitekehyksenä.

5.10.5

ETSK suosittaa painokkaasti, että luodaan erillinen budjettikohta samaan tapaan kuin muille unionin merialueille ja muille EU:n julkista rahoitusta saaville toimialoille. Atlantin toimintasuunnitelman toteuttaminen ei itse asiassa ole yhdenkään luettelossa mainitun rahaston tai ohjelman päätavoite, mikä heikentää sen täytäntöönpanon mahdollisuuksia.

Bryssel 27. tammikuuta 2021.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Christa SCHWENG

(1) Tilastojen viivästyminen vaikeuttaa jäsenvaltioiden todellisuuteen mukautettujen EU:n toimintapolitiikkojen määrittelyä ja hankaloittaa niiden seurantaa. ETSK:n mielestä on suositeltavaa panostaa tähän voimakkaasti.

(2) COM(2011) 782 final, https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/ALL/?uri=CELEX:52011DC0782.

(3) COM(2013) 279 final, https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/ALL/?uri=CELEX:52013DC0279.

(4) ETSK:n lausunto aiheesta ”Meristrategian laadinta Atlantin valtameren alueelle”(EUVL C 229, 31.7.2012, s. 24) ja ETSK:n lausunto aiheesta ”Atlantin alueen meristrategiaa koskeva toimintasuunnitelma” (EUVL C 341, 21.11.2013, s. 77).

(5) COM(2019) 640 final.

(6) COM(2020) 380 final.

(7) COM(2020) 381 final.

(8) COM(2020) 456 final.

(9) COM(2020) 329 final.

(10) SWD(2020) 140 final.

(11) SWD(2018) 49 final, https://ec.europa.eu/maritimeaffairs/sites/maritimeaffairs/files/swd-2018-49_en.pdf.

(12) Ks. edellinen alaviite.

(13) COM(2007) 575.

(14) COM(2012) 494 final, COM(2014) 254 final, COM(2008) 768 final, COM(2013) 229 final, COM(2014) 8 final, COM(2014) 86 final, strateginen etenemissuunnitelma Building Ocean Energy for Europe.

(15) Meriosaaminen 2020 -strategian etenemissuunnitelma (SWD(2014) 149 final).

(16) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/89/EU (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 135).

(17) Esimerkkinä hyvästä käytännöstä on kestävää valtameritaloutta käsittelevä korkean tason paneeli, johon kuuluu 14 maata, joista kaksi on eurooppalaisia: Portugali ja Norja.

(18) ETA-avustukset – ETA:n ja Norjan avustukset perustuvat Islannin, Liechtensteinin ja Norjan osallistumiseen sisämarkkinoihin ETA-sopimuksen kattamilla aloilla.

LIITE I

ATLANTIN ALUE (1)

ATLANTIN ALUE – Syrjäisimmät alueet

(1) Asiakokonaisuus ECO/306 – CESE 1298/2012.

LIITE II

ALUEELLINEN ASUKASKOHTAINEN BKT (NUTS 2 -ALUEITTAIN)

Ostovoimastandardi (OVS), EU-28

ALUE	2009	2017
PORTUGALI
Pohjois-Portugali	63,6	65
Algarve	84,6	83
Keski-Portugali	66,5	67
Lissabon	112,4	100
Alentejo	72,2	72
Azorien autonominen alue	75,2	68
Madeiran autonominen alue	104,9	73
ESPANJA
Kanariansaaret	87,3	75
Andalusia	79,1	68
Galicia	92,7	82
Asturias	95,8	82
Kantabria	100,0	83
Baskimaa	134,4	121
RANSKA
Akvitania	96,3	91
Poitou-Charentes	86,4	83
Pays-de-la-Loire	96,4	94
Bretagne	90,5	88
Ala-Normandia	84,1	81
Ylä-Normandia	93,0	88
YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA
Cornwall ja Scillynsaaret	71,9	68
Devon	86,5	77
Hampshire ja Wightsaari	110,3	104
Dorset ja Somerset	93,5	81
Itä-Wales	99,3	94
Länsi-Wales ja The Valleys	68,4	66
Gloucestershire, Wiltshire ja Bristolin/Bathin alue	114,1	106
Merseyside	79,2	79
Lancashire	83,4	84
Cheshire	113,1	128
Cumbria	87,6	89
Lounais-Skotlanti	99,9
Ylämaa ja saaret	84,4	93
Pohjois-Irlanti	83,0	81
IRLANTI
Border, Midland ja Western	88,6
Southern ja Eastern	142,0

Lähde: Eurostat. Asukaskohtainen BKT 2009, 2017.

LIITE III

TOIMINTASUUNNITELMA 2.0 – AIHEKOHTAISET PILARIT (1)

(1) COM(2020) 329 final.

LIITE IV

TOIMINTASUUNNITELMA 2.0 – TAVOITTEET JA TOIMET

PILARI I: SATAMAT SINISEN TALOUDEN PORTTEINA JA SOLMUKOHTINA

Pilariin sisältyy kaksi erityistavoitetta ja joukko toimia:

Tavoite 1: Satamat kaupankäynnin portteina Atlantilla

Toimet

—	Kehitetään Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) merten moottoriteitä Atlantilla

—	Luodaan vihreiden satamien verkosto vuoteen 2025 mennessä

—	Tuetaan lähimerenkulkuverkostoa Atlantin alueella Irlannin yhteyksien parantamiseksi

—	Käynnistetään nesteytettyä maakaasua koskeva Atlantin alueen strategia

—	Kehitetään eko-kannustinjärjestelmiä satamainfrastruktuurin parantamiseksi

—	Kehitetään yhteiset jätehuolto- ja jätteenkäsittelysuunnitelmat Atlantin satamia varten

Tavoite 2: Satamat liiketoiminnan katalysaattoreina

Toimet

—	Kehitetään sinistä taloutta vauhdittava järjestelmä Atlantin satamia varten avuksi innovatiivisten yritysten laajentumiseen

—	Jaetaan hyviä käytäntöjä, vaihdetaan ajatuksia ja puututaan ongelmiin yhdessä

—	Laajennetaan tietojenkeruuta myös muuhun kuin perinteisiin (logistiikka)tietoihin

—	Lisätään satamien talouspotentiaalia koskevaa tiedottamista ja parannetaan tietojen saatavuutta

PILARI II: TULEVAISUUDEN SININEN OSAAMINEN JA VALTAMERTEN TUNTEMUS

Pilariin sisältyy kaksi erityistavoitetta ja joukko toimia:

Tavoite 3: Laadukas koulutus ja elinikäinen oppiminen

Toimet

—	Määritetään sinisen osaamisen puutteet EU:n Atlantin alueella

—	Yhdenmukaistetaan sinisiä työuria koskeva tiedonkeruu

—	Luodaan liiketoimintatiedon hallintajärjestelmä ja edistetään yhteyskeskuksia yritysten ja koulutuksen tarjoajien välisen yhteistyön parantamiseksi

—	Tunnistetaan vertaisoppimisen avulla innoitusta antavia hyviä käytäntöjä työnantajien ja työnhakijoiden kohtaamista varten

—	Hyödynnetään olemassa olevia työmahdollisuuksista tiedottavia foorumeita ja niiden potentiaalia merialan työpaikkoihin liittyen

Tavoite 4: Valtamerten tuntemus

Toimet

—	Käynnistetään Atlantin valtameren tuntemusta koskevan opetusohjelman kokeiluhanke

—	Perustetaan 25 Atlantin alueen sinistä koulua vuoteen 2025 mennessä

—	Liitetään valtamerten tuntemusta koskeva osio (tiedon levittäminen) asiaankuuluviin hankkeisiin

—	Hyödynnetään Atlantin valtameren alueen nuorisofoorumia

—	Kannustetaan kansalaisia valtamereen liittyvään toimintaan EU:n Atlantin alueella

—	Otetaan kansalaiset mukaan Euroopan meripäivän, kansainvälisen valtameripäivän ja tulevan EU4Ocean-foorumin puitteissa järjestettävään toimintaan

PILARI III: MERTEN UUSIUTUVAT ENERGIALÄHTEET

Pilariin sisältyy yksi erityistavoite ja joukko toimia:

Tavoite 5: Hiilineutraaliuden edistäminen merten uusiutuvia energialähteitä hyödyntämällä

Toimet

—	Asetetaan täsmälliset tavoitteet merten uusiutuvien energialähteiden käyttöönotolle Atlantin alueella ottaen huomioon niiden ympäristövaikutukset

—	Määritetään parhaat paikat merten uusiutuvan energian tuotantolaitoksille (myös merituulivoimaloille) ja lähisatamille Atlantin alueella ottaen huomioon mahdolliset vaikutukset meriympäristöön

—	Toteutetaan kannustinjärjestelmiä innovatiivisten uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian laitosten käyttöönottoa varten

—	Kootaan yhteen erilaisia merten uusiutuviin energialähteisiin liittyviä aloitteita koko EU:n Atlantin alueelta Euroopan strategisen energiateknologiasuunnitelman (SET-suunnitelma) perusajatuksen mukaisesti ja sen tavoitteita edistäen

—	Parannetaan yleistä tietoisuutta merten uusiutuvista energialähteistä Atlantin alueella käyttäen asianmukaisia viestintävälineitä

—	Tehostetaan valtamerienergiaa käsittelevän eurooppalaisen yhteisön yhteistyötä

—	Laaditaan erityiset valtamerienergiaa koskevat puitteet Atlantilla sijaitseville EU:n saarille

PILARI IV: TERVE VALTAMERI JA SELVIYTYMISKYKYISET RANNIKOT

Pilariin sisältyy kaksi erityistavoitetta ja joukko toimia:

Tavoite 6: Selviytymiskykyisemmät rannikot

Toimet

—	Esitellään kattava varoitus- ja havainnointijärjestelmä ilmastonmuutoksen vuoksi lisääntyvien myrskyjen ja tulvien varalta

—	Luodaan yhteisvaikutuksia EU:n nykyisten infrastruktuurien välillä rannikkoalueiden tarkkailua ja suojelua sekä varoituksia ja seurantaa varten ja vauhditetaan paikallisten meriobservatorioiden kehittämistä

—	Kehitetään testitiloja ja kokeilualueita rannikkoalueiden suojelumenetelmien testaamista ja luontopohjaisten ratkaisujen edistämistä varten

—	Edistetään kestäviä käytäntöjä rannikko- ja merimatkailussa

—	Kootaan luettelo ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevista kansallisista ja alueellisista rannikkoalueiden strategioista ja toimenpiteistä, jotka liittyvät riskinarviointi- ja riskinhallintasuunnitelmiin, ja jaetaan parhaita käytäntöjä

—	Laaditaan Atlantin rannikkoyhteisöille suunnattuja tiedotuskampanjoita

—	Valistetaan nuorisoa ja rannikkoyhteisöjä rantaviivan muuttumisesta ja tavoista sopeutua merenpinnan nousuun

—	Jaetaan parhaita käytäntöjä merten aluesuunnittelun soveltamisesta rannikkoalueiden sopeutumiseen ja selviytymiskykyyn ja sovellettaviin ympäristöarviointeihin (ympäristövaikutusten arviointi (1), strateginen ympäristöarviointi (2), asiaankuuluvat arvioinnit (3))

—	Kartoitetaan rannikoiden kosteikkoja niiden suojelemiseksi ja jotta voidaan seurata niiden toimintaa hiilinieluina

Tavoite 7: Meriympäristön pilaantumisen torjunta

Toimet

—	Kehitetään ”roskattomia” rannikkoyhteisöjä koskeva kokeiluhanke

—	Hyödynnetään käytettävissä olevia välineitä meren roskaantumisen sekä tahattoman ja tahallisen pilaamisen merkittävimpien lähteiden, reittien ja kriittisimpien alueiden tunnistamiseksi

—	Edistetään kiertotalouteen perustuvaa liiketoimintaa, kehitetään kannustimia ja ympäristösertifiointijärjestelmiä

—	Käynnistetään yhteisiä toimia, joilla lisätään yleistä tietoisuutta ongelmasta, kuten rantapäiviä, jotka kokoavat yhteisöjä yhteen puhdistamaan rantoja

—	Edistetään roskien kalastamista koskevia aloitteita, joilla kannustetaan kaikkia kalastajia tuomaan tavanomaisten kalastustoimien yhteydessä pyydyksiin tarttuneet jätteet maihin

—	Sitoudutaan OSPAR-yleissopimuksen puitteissa toteuttamaan meren roskaantumista koskevan alueellisen toimintasuunnitelman mukaista yhteistoimintaa

—	Edistetään EU:n jäsenvaltioilta meristrategiapuitedirektiivissä vaadittua meren roskaantumisen ja vedenalaisen melun torjuntaa koskevien toimien koordinoitua ja tehokasta toteuttamista

—	Tuetaan unionin pelastuspalvelumekanismin sekä Bonnin ja Lissabonin sopimusten puitteissa toteutettavaa työtä, jonka tavoitteena on tehokkaasti ehkäistä tahallista ja tahatonta pilaamista sekä varautua ja reagoida siihen

—	Edistetään yhteistyötä toimialojen välillä koordinoitujen toimien toteuttamiseksi merellä ja rannikolla

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/92/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista (EUVL L 26, 28.1.2012, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna 16 päivänä huhtikuuta 2014 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2014/52/EU (EUVL L 124, 25.4.2014, s. 1).

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/42/EY, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2001, tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (EYVL L 197, 21.7.2001, s. 30).

(3) Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7), sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston direktiivillä 97/62/EY (EYVL L 305, 8.11.1997, s. 42), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1), neuvoston direktiivillä 2006/105/EY (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 368) ja neuvoston direktiivillä 2013/17/EU (EUVL L 158, 10.6.2013, s. 193).

Top

Choose the experimental features you want to try