Nuoret ja työn tulevaisuus

(2019/C 189/05)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO

OTTAA HUOMIOON SEURAAVAA:

1.

Euroopan unionin nuorisostrategiassa 2019–2027 todetaan, että nuoret ovat oman elämänsä arkkitehteja, vaikuttavat yhteiskunnan positiiviseen muutokseen ja monipuolistavat EU:n pyrkimyksiä, ja että nuorisopolitiikka voi olla mukana luomassa ympäristöä, jossa nuoret voivat tarttua mahdollisuuksiin ja tuntea eurooppalaiset arvot omikseen. Työmarkkinoiden muuttumisen johdosta Euroopan unionin olisi tuettava nuorten henkilökohtaista kehitystä ja kasvua kohti itsenäisyyttä, kehitettävä heidän selviytymiskykyään sekä varustettava nuoret tarvittavilla resursseilla, jotta he voivat osallistua yhteiskuntaan. Näin edistetään nuorten köyhyyden ja kaikenlaisen syrjinnän poistamista ja kannustetaan nuorten sosiaalista osallisuutta.

2.

”Työn tulevaisuus” on yläkäsite, joka kuvaa työpaikkojen kehittymistä keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä, kun tietyt suuntaukset vaikuttavat siihen. EU:n nuorisoasioiden moninaisessa ympäristössä ”työn tulevaisuutta” ohjaavat muun muassa seuraavat seikat: a) Väestörakenteen muutos siinä mielessä, että EU:n kasvava taloudellinen vanhushuoltosuhde luo paineita lisätä niiden henkilöiden tuottavuutta, jotka siirtyvät työmarkkinoille, jotta voidaan kompensoida kokeneen työvoiman siirtyminen eläkkeelle ja samalla osaltaan vastata kasvaviin sosiaalimenoihin, jotka nekin ovat seurausta ikääntyvän väestön määrän lisääntymisestä. Vaikka nämä kehityskulut avaavat mahdollisuuksia hoivataloudessa, ne saattavat myös edellyttää vuoropuhelua sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden kysymyksistä. b) On odotettavissa, että teknologian ja innovaatioiden kehitys, jota EU:n digitaaliset sisämarkkinat sekä tutkimus- ja kehitysaloitteet edistävät, johtaa digitaaliteknologian käytön lisääntymiseen taloudessa sekä tiettyjen työpaikkojen katoamiseen samalla, kun muilla talouden aloilla voi avautua työmahdollisuuksia. Voidakseen hyötyä näistä muutoksista kaikilla nuorilla eurooppalaisilla, myös niillä, joilla on muita heikommat mahdollisuudet, on oltava pääsy inklusiiviseen ja laadukkaaseen viralliseen ja epäviralliseen koulutukseen, jonka avulla he voivat parantaa kaikkia taitojaan. c) Korkeamman osaamistason kysyntä työmarkkinoilla. Työnantajilla on jo nyt vaikeuksia täyttää korkeamman ja keskitason osaamista edellyttäviä avoimia työpaikkoja, ja samalla työvoimassa on kolme kertaa enemmän matalan osaamistason työntekijöitä kuin tarjolla on perustason ammatteja (1). Koska matalan osaamistason työntekijöiden kysyntä vähenee edelleen eriasteisesti eri jäsenvaltioissa, työmarkkinoille tulevilla nuorilla on oltava korkeampi koulutustaso, joka antaa heille elinikäisen oppimisen avaintaidot sekä erityiset digitaaliset, ammatilliset ja henkilökohtaiset taidot, jotka tukevat heitä erilaisten tulevien urapolkujen hallinnassa. d) Tarve puuttua ilmastonmuutokseen, minkä yhteydessä EU:n pyrkimykset siirtyä kilpailukykyiseen vähähiiliseen talouteen voivat lisätä työmarkkinoiden kysyntää sellaisilla aloilla tarvittavalle osaamiselle kuin uusiutuva energia, ympäristön kannalta kestävä rakentaminen ja jälkiasentaminen tai kestävä maatalous. e) Globaalit arvoketjut, joissa tavaroiden ja palvelujen tuotanto tapahtuu eri maanosissa, ovat lisääntyneet. Tätä prosessia edesauttaa työllisyyden uusien muotojen syntyminen esimerkiksi alustatalouden myötä, sillä alustatalous vaikuttaa työnantajan ja työntekijän välisiin perinteisiin suhteisiin, työmarkkinoiden kehitykseen ja työlainsäädäntöön. Tulojen epävarmuus, sosiaalisen suojelun puute, työssäkäyvien köyhyys, epävarmat työolot ja työpaikkakiusaaminen ovat haasteita, joihin on vastattava.

3.

Euroopan unionin nuoret ovat taipuvaisia suhtautumaan tulevaan työelämäänsä pelon tai epävarmuuden tuntein (2). Tällaiset huolet, erityisesti jos ne liittyvät työnhaussa hylätyksi tulemiseen, työnvälityksen laadun ongelmiin, epävarmoihin työsuhteisiin tai sosiaaliseen painostukseen, joka koskee työpaikan löytämistä tai siinä pysymistä, voivat vaikuttaa kielteisesti nuorten tunne-elämään, mikä voi johtaa myös henkisen ja fyysisen terveyden ongelmiin tai kasvavaan huolestuneisuuteen nuorten eurooppalaisten keskuudessa (3).

4.

Työllisyyden uusista muodoista tähän mennessä saadut kokemukset osoittavat, että tulevaisuudessa käytössä voi olla enemmän joustavia tapoja ottaa työntekijöitä palvelukseen, mikä voi vaikuttaa myönteisesti työvoiman jakautumiseen ja niiden työntekijöiden henkilökohtaiseen hyvinvointiin, jotka valitsevat freelancetyöhön perustuvan elämäntavan. Toisaalta vaikka nämä työpaikat ovat yleensä nuorten ja erityisesti sellaisten nuorten, joilla on muita heikommat mahdollisuudet, hallussa, vaarana on, että he juuttuvat pienipalkkaisiin määräaikaisiin työsuhteisiin, joissa on vähäinen sosiaaliturva ja heikot ammatillisen etenemisen mahdollisuudet.

5.

Osaamiseen ja asianmukaiseen ohjaukseen perustuva vankka pohja, jota täydentävät laadukas osaamista koskevan tiedon hankinta sekä laadukkaat, mukautuvat ja tarpeisiin vastaavat koulutusjärjestelmät ja elinikäisen oppimisen edistäminen, voi auttaa nuoria siirtymään menestyksekkäästi työmarkkinoille ja liikkumaan niiden sisällä sekä luomaan itselleen palkitsevan uran.

6.

Vankan kognitiivisen pohjan hankkimiseksi on tulevaisuuden työympäristön kannalta välttämätöntä edistää sellaisten taitojen hankkimista, jotka tukevat teknologian tehokasta käyttöä ja sen ymmärtämistä. Taitojen pitäisi keskittyä uuden teknologian hallinnan lisäksi siihen, että ymmärretään, miten sillä voidaan vaikuttaa yhteiskuntaan. Kun nuoret eurooppalaiset parantavat valmiuksiaan voidakseen hyötyä tehokkaasti työn muuttuvasta luonteesta, heidän olisi saatava myös tärkeimmät pehmeän osaamisen taidot, jotka liittyvät muun muassa ongelmanratkaisuun, viestintään, yrittäjyystaitoihin, kriittiseen ajatteluun, luovaan ajatteluun, itsensä esiintuomiseen, itseilmaisuun ja neuvottelemiseen.

7.

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaan jokaisella on oikeus ”saada oikea-aikaista ja räätälöityä apua omien työllisyysnäkymiensä parantamiseksi ja itsensä työllistämisen helpottamiseksi. Tähän kuuluu oikeus saada tukea työpaikan etsimiseen, kouluttautumiseen ja uudelleenkoulutukseen. Jokaisella on oikeus siirtää sosiaalista suojelua ja koulutusta koskevat etuudet työelämän muutostilanteissa” sekä oikeus ”oikeudenmukaiseen ja yhdenvertaiseen kohteluun työolojen, sosiaalisen suojelun saatavuuden ja koulutuksen osalta”. Kun valmistetaan nuoria työn tulevaisuutta varten, on näin ollen ratkaisevan tärkeää, että ”nuorilla henkilöillä on oikeus täydennyskoulutukseen, oppisopimuskoulutukseen, harjoitteluun tai tasokkaaseen työtarjoukseen neljän kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta tai koulutuksen päättämisestä” (4).

8.

EU:n nuorisostrategiaan 2019–2027 ja siihen liittyvään vuosien 2019–2021 työsuunnitelmaan on sisällytetty Euroopan nuorison työtä koskevat näkemykset ja visio, jotka ilmenevät nuorisotavoitteissa ja erityisesti tavoitteessa nro 7 ”Laatutyöpaikkoja kaikille”,

KOROSTAA SEURAAVAA:

9.

Tulevien sukupolvien nuoret eurooppalaiset astuvat työmarkkinoille, jotka ovat täynnä mahdollisuuksia ja haasteita, osana globaalia toimintaympäristöä, jossa EU pyrkii parantamaan kansalaistensa elämänlaatua ja siten parantamaan taloudellista kilpailukykyään, työn tuottavuutta ja työvoiman osaamista sekä varmistamaan, että nuorten tavoitteet ja päämäärät voidaan saavuttaa ja heidän odotuksiinsa vastata.

10.

Työn luonteen muuttumisella voi olla myönteisiä vaikutuksia nuorten eurooppalaisten ja tulevien sukupolvien elämään. Samalla on tärkeää vastata muun muassa niihin työmuotoja ja ammattiasemaa koskeviin asiaankuuluviin huolenaiheisiin ja vaikutuksiin, joita tällaiset muutokset synnyttävät, erityisesti sellaisten nuorten osalta, joilla on muita heikommat mahdollisuudet ja joiden osaamistaso saattaa olla matala. Tässä yhteydessä on lisättävä nuorten tietämystä ja tietoisuutta erilaisten työmuotojen ja ammattiasemien vaikutuksista.

11.

Nuoret eurooppalaiset katsovat, että työllisyyden olisi oltava yksi EU:n kolmesta tärkeimmästä prioriteetista sekä myös yksi niistä aloista, joilla EU:n on ryhdyttävä toimiin kannustaakseen nuoria ilmaisemaan solidaarisuutta (5). Tämä osoittaa, että nuorilla on taipumus omaksua ihmiskeskeinen lähestymistapa tulevaan työelämäänsä.

12.

Ensimmäisten työpaikkojen olisi luotava pohja palkitsevalle uralle, joka edistää sosiaalista nousua, erityisesti niiden nuorten osalta, joilla on muita heikommat mahdollisuudet ja jotka eivät ole työelämässä tai koulutuksessa (NEET-nuoret). Kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman ja erityisesti kestävän kehityksen tavoitteen 8 sekä nuorisotavoitteen 7 mukaisesti ihmisarvoista työtä on pidettävä nuorten oikeutettuna toiveena heidän ensimmäisestä palkallisesta työkokemuksestaan lähtien.

13.

On oletettavaa, että koulunkäynnin keskeyttäneet ja vähän koulutetut nuoret ovat edelleen haavoittuvaisia tulevaisuuden työmarkkinoilla, joilla matalan ja keskitason osaamistason työntekijöiden palkkaerojen voidaan olettaa lisääntyvän, mikä saattaa aiheuttaa työssäkäyvien köyhyyteen liittyviä haasteita. Vaikka NEET-nuorten määrä vähenee (6), he ovat edelleen erittäin haavoittuvassa asemassa ja heitä tuetaan edelleen nuorisotakuun puitteissa (7). Niille, joita nuorisotakuu ei koske, taitojen parantamisen polun (8) pitäisi tarjota lisämahdollisuuksia perustaitojen parantamiseen ja etenemiseen kohti työmarkkinoilla vaadittavia pätevyyksiä.

14.

On olennaista varmistaa sujuva siirtyminen koulusta työelämään ja työpaikasta toiseen sekä helpottaa nuorten työllistymistä ja vähentää työttömyysjaksoja, jotta vältetään kielteiset seuraukset nuorten työurien kannalta (9).

15.

Olisi painotettava enemmän sellaisia arvoja ja politiikkoja, joilla kannustetaan työntekoon ja joiden tavoitteena on parantaa nuorten omaa elämänlaatua, mutta olisi myös edistettävä merkityksellisellä tavalla sen sosiaalisen ja fyysisen ympäristön yleistä hyvinvointia, jossa nuoret elävät. Tässä yhteydessä kestävän kehityksen olisi oltava työn tulevaisuutta koskevien toimintamallien perustana.

16.

On jatkuvasti edistettävä kaikkien nuorten yhdenvertaista pääsyä laadukkaisiin työpaikkoihin ja ryhdyttävä toimenpiteisiin kaikkia sellaisia stereotypioita vastaan, jotka vaikuttavat nykylasten urahaaveisiin ja rajoittavat pääsyä tiettyihin työpaikkoihin sekä pitävät yllä syrjintää ja eriarvoisuutta koulutuksessa ja työmarkkinoilla.

17.

Taitojen kehittämisen lisäksi nuorisotyöllä on myönteinen vaikutus nuorten ja erityisesti sellaisten nuorten elämään, joilla on muita heikommat mahdollisuudet, esimerkiksi työttömyyteen tai työnhakuprosessissa koettuihin takaiskuihin liittyvien mielenterveyden tai tunne-elämän ongelmien yhteydessä.

KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA TOISSIJAISUUSPERIAATTEEN MUKAISESTI JA ASIANMUKAISILLA TASOILLA

18.

kiinnittämään erityistä huomiota nuoriin, jotka ovat vaarassa marginalisoitua tai tulla syrjityiksi esimerkiksi etnisen alkuperänsä, sukupuolensa, seksuaalisen suuntautumisensa, vammaisuutensa, uskontonsa, vakaumuksensa tai poliittisten mielipiteidensä vuoksi, jotta varmistetaan kaikkien nuorten osallisuus tulevaisuuden työmarkkinoilla;

19.

tukemaan nuorisotakuuta koskevan suosituksen täysimääräistä täytäntöönpanoa ottaen samalla huomioon asiaankuuluvat kansalliset olosuhteet, politiikat ja toimenpiteet;

20.

tarvittaessa edistämään ja asettamaan etusijalle uudistukset, jotka koskevat sekä virallisen että epävirallisen koulutuksen aloja ja joissa keskitytään nuorten erilaisissa oppimisympäristöissä – koulutuksessa, vapaaehtoistyössä, harjoittelussa tai palkkatyössä – hankkimien avaintaitojen kehittämiseen ja validointiin, jotta voidaan helpottaa tällaisen osaamisen sovittamista yhteen työmarkkinoiden ja tulevaa työvoimaa koskevan kysynnän kanssa;

21.

tehostamaan yhteistyötä, jonka yleisenä tavoitteena on taata kaikkien lasten ja nuorten oikeus laadukkaaseen ja inklusiiviseen opetukseen, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen, erityisesti jotta vähennetään koulunkäynnin keskeyttämistä ja lisätään kaikkien nuorten yhtäläisiä mahdollisuuksia koulutukseen ja työelämään, myös niiden, jotka muuttavat perheenjäsentensä työn vuoksi toiseen EU:n jäsenvaltioon (10);

22.

antamaan työllisyysaiheille runsaasti tilaa kuulemisissa, joita käydään nuorten kanssa osana EU:n nuorisodialogiin liittyviä prosesseja ja/tai niiden ulkopuolella, jotta saadaan parempi käsitys nuorten huolenaiheista, kiinnostuksen kohteista, odotuksista ja kyvyistä. Yhtä tärkeää on toimittaa näiden kuulemisten tulokset nuorten, päättäjien ja työnantajien saataville jatkotoimien varmistamiseksi;

23.

edistämään nuorten yrittäjyyttä ja keskittymään muun muassa nuorille suunnattuihin yrittäjyyskoulutukseen sekä neuvonta-, mentorointi- tai valmennuspalveluihin ja tarvittaessa aiheeseen liittyvään nuorisotyöhön. Yhteiskunnallista ja osallistavaa yrittäjyyttä pidetään myös esimerkkeinä mahdollisista tavoista, joilla nuoret työllistävät toisia nuoria, mikä edistää solidaarisuustoimia;

24.

edistämään Euroopan sosiaalirahastosta, työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevasta EU:n ohjelmasta, nuorisotyöllisyysaloitteesta, Erasmus+-ohjelmasta tai Euroopan solidaarisuusjoukoista ja niiden seuraajaohjelmista myönnettyjen varojen käyttöä; silloin kun se on tässä yhteydessä asianmukaista, antamaan mahdollisille edunsaajille ohjeita siitä, miten hyödyntää näiden ohjelmien välisiä synergioita ja niiden täydentävyyttä;

25.

tarvittaessa hyödyntämään EU:n nuorisopolitiikan välineitä, kuten Youth Wiki -verkostoa tai tulevien kansallisten toimien suunnitelmia ja keskinäisen oppimisen toimia hyvien käytäntöjen vaihtamiseksi, jotta edistetään konkreettisten poliittisten ratkaisujen löytämistä nuorten tulevan työelämään siirtymisen yhteydessä;

26.

tukemaan nuorisojärjestöjä ja muita asiaankuuluvia toimijoita niiden valmistaessa nuoria siihen, että nämä voivat osallistua tehokkaasti nuorisodialogin prosesseihin ja hyötyä nuorisotyöstä;

27.

tukemaan edelleen nuoria tilanteissa, joissa heihin saattaa työttömyyden, työodotusten tai ammatti-/koulutusvalintojen takia kohdistua sukupolveen liittyviä stereotypioita;

28.

edistämään monialaista poliittista toimintamallia, kun käsitellään nuorisotyöllisyyteen liittyviä kysymyksiä niin kansallisella ja Euroopan tasolla kuin jäsenvaltioiden välisen yhteistyön puitteissa;

29.

kansalliset olosuhteet huomioon ottaen lisäämään sosiaalisen suojelun saatavuutta nuorille parantamalla tarvittaessa sosiaalisen suojelun järjestelmien kykyä mukautua nuorten todellisiin työllistymisnäkymiin ja ottaa huomioon työelämän ulkopuolella olevien nuorten tarpeet.

KEHOTTAA EUROOPAN KOMISSIOTA

30.

nojaamaan myönteisiin kokemuksiin, joita Europass (11)- ja Youthpass (12)-järjestelyjen puitteissa on saatu yksilötason taitojen ja pätevyyksien tunnistamisesta ja niistä tiedottamisesta, jotta voidaan lisätä niiden vaikuttavuutta nuorten eurooppalaisten ja erityisesti sellaisten nuorten, joilla on muita heikommat mahdollisuudet, keskuudessa ja auttaa heitä esittelemään taitojaan ja luomaan yhteyksiä asiaankuuluviin työpaikkoihin;

31.

antamaan kansallisille hallintorakenteille ohjeita siitä, miten lisätä mahdollisten edunsaajien tietoisuutta keinoista hyödyntää synergioita ja täydentävyyttä nuorille tarkoitettujen EU-rahoitusmahdollisuuksien edistämisessä;

32.

asettamaan etusijalle järjestelmät, jotka noudattavat Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ensimmäistä periaatetta, jonka mukaan ”jokaisella on oikeus laadukkaaseen ja inklusiiviseen opetukseen, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen sellaisten taitojen ylläpitämiseksi ja hankkimiseksi, jotka mahdollistavat osallistumisen yhteiskunnan toimintaan ja auttavat työmarkkinoille siirtymisessä” (13);

33.

lisäämään edelleen sukupuolen mukaan eriteltyihin tietoihin perustuvaa laadullista, määrällistä ja näyttöön perustuvaa tutkimusta sukupolvien sisäisestä ja välisestä sosiaalisesta liikkuvuudesta, keskittyen erityisesti nuoriin, sekä laadullista tutkimusta nuorten asenteista ja huolenaiheista, jotka liittyvät työelämään siirtymiseen, jotta voidaan tukea EU:n nuorisopolitiikkojen tehokkuutta työllisyyskysymyksissä;

34.

järjestämään keskinäisen oppimisen toimia tai tapahtumia yhdessä nuorisoalan, ammattiliittojen, liike-elämän järjestöjen ja hallitusten edustajien kanssa, jotta voidaan käsitellä monialaisesta näkökulmasta, myös nuorisopolitiikan näkökulmasta, niitä haasteita ja mahdollisuuksia, joita työn tulevaisuus aiheuttaa nuorille eurooppalaisille;

35.

hyödyntämään kaikkia asiaankuuluvia EU:n välineitä, myös EU:n nuorisokoordinaattoria, käsiteltäessä työn luonteeseen vaikuttavia suuntauksia, jotta nuorisonäkökulma voidaan sisällyttää monialaiseen poliittiseen päätöksentekoon EU:n tasolla ja kannustaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä.

KEHOTTAA EU:N NUORISOALAA (14)

36.

pyrkimään aktiivisesti varmistamaan, että nuoret ovat edustettuina ja osallistuvat tehokkaasti EU:n nuorisodialogin ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun prosesseihin sekä Euroopan unionin että jäsenvaltioiden tasolla ja alueellisella tasolla ja edistävät näin tiivistä yhteistyötä viranomaisten sekä työmarkkinaosapuolten ja talouselämän osapuolten kanssa nuorten työelämään liittyvissä asioissa;

37.

lisäämään osaltaan nuorten työntekijöiden tietoisuutta heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan, myös työpaikkakiusaamisen ja kaikenlaisen syrjinnän osalta, tavoitteena suojella heidän koulutuspyrkimyksiään ja koulutustaan työhön liittyvien vaatimusten yhteydessä;

38.

ottamaan huomioon työmarkkinat ja osaamista koskevan tiedon hankinta, jotta voidaan jatkuvasti parantaa nuorisotyön menetelmiä ja lisätä näin nuorisotyön tehokuutta nuorten osaamisen kehittämisen välineenä;

39.

edistämään nuorisotyötoimintaa kaikkien nuorten keskuudessa, myös sellaisten nuorten, jotka ovat vaarassa marginalisoitua työmarkkinoilla köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vuoksi;

40.

tekemään yhteistyötä asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa, jotta voidaan perustaa kansallisen tason kumppanuuksia ja edistää näin nuorisotakuun täytäntöönpanoa;

41.

hyödyntämään saatavilla olevia mahdollisuuksia EU:n, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla, jotta parannetaan nuorisotyön keinojen laatua nuorten työhön pääsyn osalta.

---

(1)  Eurostat (2018), EU:n työvoimatutkimus.

(2)  Kansainvälinen työjärjestö (ILO) (2018), Addressing the situation and aspirations of youth. Raportti on laadittu työn tulevaisuutta käsittelevän maailmanlaajuisen komission toista kokousta varten.

(3)  Jäsennelty vuoropuhelu VI – Aihekohtainen raportti nuorisotavoitteesta nro 5: Mielenterveys ja henkinen hyvinvointi (2018).

(4)  Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari, I luku, periaate 4 (Työllisyyden aktiivinen tukeminen)https://ec.europa.eu/commission/priorities/deeper-and-fairer-economic-and-monetary-union/european-pillar-social-rights/european-pillar-social-rights-20-principles_fi. Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio allekirjoittivat yhdessä julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista 17. marraskuuta 2017 oikeudenmukaisia työpaikkoja ja kasvua käsitelleessä sosiaalialan huippukokouksessa Göteborgissa, Ruotsissa.

(5)  Flash-eurobarometri nro 455 Euroopan nuorisosta (2018). Kyselyn toteutti ”TNS political & social” Euroopan komission koulutuksen, nuorisoasioiden, urheilun ja kulttuurin pääosaston pyynnöstä.

(6)  NEET-nuorten osuus 15–29-vuotiaiden ikäryhmässä on pienentynyt vuoden 2012 ennätyksellisistä 15,9 prosentista ja oli Eurostatin mukaan vuonna 2017 enää 13,4 prosenttia (Sustainable Development in the European Union: Eurostat 2018 Monitoring report on progress towards the SDG’s in an EU context).

(7)  Neuvoston suositus, annettu 22 päivänä huhtikuuta 2013, nuorisotakuun perustamisesta (EUVL C 120, 26.4.2013, s. 1).

(8)  Neuvoston suositus, annettu 19 päivänä joulukuuta 2016, taitojen parantamisesta: uusia mahdollisuuksia aikuisille (EUVL C 484, 24.12.2016, s. 1).

(9)  Eurofound (2017), Long-term unemployed youth: Characteristics and policy responses, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg.

(10)  Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari, I luku, periaate 1 (Opetus, koulutus ja elinikäinen oppiminen) (ks. alaviite 4).

(11)  https://europass.cedefop.europa.eu/

(12)  https://www.youthpass.eu/en/

(13)  Ks. alaviite 10.

(14)  ”EU:n nuorisoalalla” tarkoitetaan yleensä kaikki niitä järjestöjä, nuorisotyöntekijöitä, tiedeyhteisön jäseniä, nuorisoalan kansalaisyhteiskunnan edustajia tai muita nuorisopolitiikan kehittämiseen osallistuvia asiantuntijoita, jotka toteuttavat nuorisoa koskevia toimia ja hankkeita EU:ssa.