Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 508/2014 kumoamisesta”

(COM(2018) 390 final – 2018/0210 (COD))

(2019/C 110/20)

Esittelijä:

Brian CURTIS (UK–II)

Neuvoston lausuntopyyntö	12.7.2018
Euroopan parlamentin lausuntopyyntö	2.7.2018
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 42 artikla, 43 artiklan 2 kohta, 91 artiklan 1 kohta, 100 artiklan 2 kohta, 173 artiklan 3 kohta, 175 artikla, 188 artikla, 192 artiklan 1 kohta, 194 artiklan 2 kohta, 304 artikla ja 349 artikla
Työvaliokunnan päätös	22.5.2018 (lausuntopyyntöä ennakoiden)
Vastaava erityisjaosto	”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö”
Hyväksyminen erityisjaostossa	27.11.2018
Hyväksyminen täysistunnossa	12.12.2018
Täysistunnon nro	539
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	214/1/3

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen, joka tarjoaa jäsenvaltioille nykyistä joustavamman järjestelmän niiden strategisia painopisteitä mukaillen ja jolla on tarkoitus tukea kalastajien kestäväpohjaista liiketoimintamallia ja säilyttää kalastusalan kilpailukyky. ETSK peräänkuuluttaa erityisesti uuden asetuksen nopeaa hyväksymistä, helpommin saatavilla olevaa rahoitusmekanismia sekä oikeasuhtaisempaa ja yhdenmukaisempaa seuraamusjärjestelmää. Järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta ja alueelliset sidosryhmäfoorumit olisi otettava mukaan prosessin kaikkiin vaiheisiin kansallisten suunnitelmien laatimisesta aina täytäntöönpanoon ja lopulliseen arviointiin.

1.2

ETSK katsoo, että EMKR:n nykyinen talousarvio (6,4 miljardia euroa) olisi säilytettävä. Tämä on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan saada aikaan Euroopan unionin edellyttämät perustavanlaatuiset muutokset ja parannukset kalastusalalla. Erityisesti olisi huomattava, että nykyisen EMKR:n osuus vuosien 2014–2020 monivuotisesta rahoituskehyksestä on 0,6 prosenttia, mikä tarkoittaa, että rahaston määrärahojen mahdollisella supistamisella on mitätön vaikutus EU:n kokonaistalousarvioon, mutta sillä saattaa olla vakavat seuraukset monien rannikkoalueiden kannalta.

1.3

ETSK toteaa, ettei komission ehdotus perustu taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten yksityiskohtaiseen arviointiin. Tätä epäkohtaa pahentaa se, että kalastusala on ollut kriisissä jo yli 20 vuoden ajan. Komitea edellyttääkin, että Euroopan komissio (erityisesti työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto) puuttuu pikaisesti asiaan ja että käynnistetään alakohtainen työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu, jotta voitaisiin määritellä soveltuvimmat toimenpiteet taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten kompensoimiseksi.

1.4

ETSK huomauttaa, että vesiviljelyn ja sinisen talouden avulla ei kyetä vielä alkuunkaan kompensoimaan yritystoiminnan loppumista ja työpaikkojen katoamista. Komitea kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan käyttöön yksinkertaistetun mekanismin sekä uusia vesiviljelyhankkeita varten että nykyisten hankkeiden nykyaikaistamiseksi.

1.5

Uudessa EMKR:ssa olisi asetettava etusijalle sosiaalinen ulottuvuus sellaisten toimenpiteiden tehostamiseksi ja rahoittamiseksi, joilla edistetään työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua, lisätään turvallisuutta, parannetaan työoloja ja valmiuksien kehittämistä, vahvistetaan työntekijöiden osaamista ja tuetaan sukupolvenvaihdoksia.

1.6

Komitea kannustaa Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään nykyistä tiukempiin toimiin ja huolehtimaan siitä, että velvoitetta tuontituotteiden täydellisestä jäljitettävyydestä velvollisuutta noudatetaan niin laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän (LIS) kalastuksen kuin elintarviketurvallisuuden näkökulmasta. Kalastusta ja valtamerten hallinnointia koskevan EU:n uuden kokonaisvaltaisen strategian kulmakivenä tulisi olla joko aluksilla tai maissa tapahtuvan jalostuksen yhteydessä harjoitettavan kaikenlaisen orjuuden ja riiston torjuminen.

1.7

ETSK suosittaa, että uusia aluksia rahoitetaan vanhojen alusten korvaamiseksi sillä edellytyksellä, ettei asianomaisella laivastolla ole ylimääräistä kapasiteettia ja että kohdelajeja kalastetaan kestävän enimmäistuoton tasolla. Tähän toimenpiteeseen tulisi sisällyttää kestävyysajattelun mukaisempien ja tehokkaampien koneiden käyttö hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja miehistön turvallisuuden varmistamiseksi.

1.8

Komitea suosittaa, että säilytetään nykyiset perusteet taloudellisen tuen antamiseen ja korvauksiin siinä tapauksessa, että kalastustoiminta lopetetaan väliaikaisesti tai pysyvästi. On tärkeää, että sekä kalastajat että kalastusalusten omistajat voivat hyötyä näistä rahoitusvälineistä.

1.9

Komitea kannattaa ehdotusta erityisistä toimenpiteistä pienimuotoisen rannikkokalastuksen hyväksi, sillä se on monien rannikkoyhteisöjen toimeentulon ja kulttuuriperinnön kannalta keskeinen tekijä. Jotta voitaisiin tukea pienimuotoisen kalastuksen kestäväpohjaista liiketoimintamallia, on kuitenkin myös tärkeää kehittää räätälöityjä säilyttämis- ja teknisiä toimenpiteitä siellä, missä pienimuotoisen kalastuksen harjoittaminen on yleisempää (esimerkiksi Välimerellä). Tällaiset toimenpiteet olisi mukautettava erilaisiin kalastuskäytäntöihin ja kunkin meren biologisiin erityispiirteisiin. ETSK katsoo, että tehokas tiedonkeruu, valvonta ja täytäntöönpanon valvonta ovat sellaisen vastuuntuntoisen kalastuksenhoidon olennaisia ennakkoedellytyksiä, joka lisää sosiaalisia ja taloudellisia hyötyjä kalastajille ja paikallisyhteisöille.

2.   Johdanto ja menetelmät

2.1

Uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR) on osa monivuotista rahoituskehystä vuosiksi 2021–2027. EMKR on olennaisen tärkeä työkalu, jolla tuetaan yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) tavoitteiden saavuttamista, edistetään unionin meripolitiikan täytäntöönpanoa ja vahvistetaan kansainvälistä valtamerten hallinnointia erityisesti kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030:n puitteissa.

2.2

ETSK pitää EU:n uutta pitkän aikavälin talousarviota ratkaisevan tärkeänä tekijänä kestävän kehityksen, kasvun ja yhteenkuuluvuuden sekä yleisemmin Euroopan tulevaisuuden kannalta. Tästä syystä käsillä oleva lausunto liittyy läheisesti kaikkiin muihin lausuntoihin, joissa analysoidaan erityisrahastoja uuden, vuodet 2021–2027 kattavan monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa (1).

3.   Ehdotuksen pääkohdat

3.1

Uudessa EMKR:ssa vuosiksi 2021–2027 keskitytään seuraaviin neljään toimintalinjaan: — kestävän kalastuksen edistäminen ja meren elollisten luonnonvarojen säilyttäminen — elintarviketurvan varmistamiseen osallistuminen kestävän ja kilpailukykyisen vesiviljelyn sekä kestävien ja kilpailukykyisten markkinoiden avulla — kestävän sinisen talouden kasvun mahdollistaminen ja vauraiden rannikkoyhteisöjen tukeminen — kansainvälisen valtamerten hallinnoinnin vahvistaminen ja turvallisten, turvattujen, puhtaiden ja kestävästi hoidettujen merten ja valtamerten mahdollistaminen.

3.2

Uuden EMKR:n talousarvio on 6,14 miljardia euroa käypinä hintoina. Varat jaetaan pääasiassa yhteistyöhön perustuvan ja suoran hallinnoinnin välillä. 5,31 miljardia euroa kohdennetaan jäsenvaltioiden kanssa tehtävään yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvaan tukeen ja 0,83 miljardia euroa Euroopan komission suoran hallinnoinnin piiriin kuuluvaan tukeen.

3.3

Komission ehdotuksen tavoitteena on poistaa vuosien 2014–2020 EMKR:n rajoitukset ja perustaa rahoitusjärjestelmä, jonka avulla kyetään selviytymään uusista haasteista kestävän kehityksen tavoitteiden puitteissa. Uuden EMKR:n keskeiset piirteet ovat seuraavat:

3.3.1   Yksinkertaistaminen

Kaudella 2014–2020 EMKR:n toiminta perustuu rahoitusmahdollisuuksien ja tukikelpoisuussääntöjen tarkkoihin kuvauksiin, mikä on hankaloittanut täytäntöönpanoa jäsenvaltioiden ja tuensaajien kannalta. Vuosien 2021–2027 EMKR tarjoaa entistä laajemman joukon mahdollisuuksia, joiden avulla jäsenvaltiot voivat kohdistaa tuen strategisiin painopisteisiinsä. Asetuksessa kuvataan erityisesti erilaiset tuen kohteet kunkin toimintalinjan osalta, mikä mahdollistaa joustavat puitteet täytäntöönpanoa varten. Jäsenvaltiot laativat oman ohjelmansa, jossa esitetään soveltuvimmat keinot ensisijaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Jäsenvaltioille sallitaan tietty joustavuus tukikelpoisuussääntöjen osalta.

3.3.2   Yhdenmukaistaminen EU:n muiden rahastojen kanssa

Uudessa monivuotisessa rahoituskehyksessä kaikkiin rahastoihin sovellettavat säännöt vahvistetaan yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa. Erityisesti luodaan erityisiä yhteisvaikutuksia muiden rahastojen (esim. EAKR ja ESR) kanssa.

3.3.3   Ehdollisuus

YK:n kestävän kehityksen kokouksen (Rio+20) ja valtamerten suojelemista ja kestävää käyttöä koskevan kestävän kehityksen tavoitteen nro 14 mukaisesti EU on sitoutunut edistämään kestävää sinistä taloutta, elollisten luonnonvarojen säilyttämistä ja ympäristön hyvän tilan saavuttamista, kieltämään tietyt ylikapasiteettia ja liikakalastusta pahentavat kalastusalan tuet, poistamaan tuet, joilla edistetään laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta (LIS-kalastus), sekä pidättäytymään ottamasta käyttöön tällaisia tukia. Tästä syystä asetuksessa säädetään rajoituksia ja ehtoja (”tukeen oikeuttamattomat toimet”), jotta vältetään kielteiset vaikutukset kalavarojen suojeluun.

3.3.4   Tuloksellisuuden painottaminen

EMKR:n tuen tuloksellisuutta arvioidaan indikaattoreiden pohjalta. Jäsenvaltiot raportoivat edistymisestä välitavoitteiden ja tavoitteiden suhteen. Komissio suorittaa vuosittain jäsenvaltioiden laatimien tuloksellisuuskertomusten perusteella tuloksellisuuden tarkastelun, jotta voidaan havaita varhaisessa vaiheessa mahdolliset ongelmat täytäntöönpanossa ja ryhtyä korjaaviin toimiin.

3.3.5   Ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys

Kestävä kalastus ja vesiviljely ovat YKP:n keskeisiä tavoitteita. Kestävyyden laajan käsitteen mukaisesti taloudellisia, sosiaalisia ja työllisyyteen liittyviä etuja olisi tavoiteltava ympäristötavoitteiden ohella. Kestävä enimmäistuotto on jatkossakin keskeinen menetelmä kestävän kalastuksen varmistamiseksi. Tukea annetaan siirtymiseen nykyistä kestäväpohjaisempiin toimiin. Korvaus kalastustoiminnan ylimääräisestä lopettamisesta myönnetään ainoastaan, jos tällaisten olosuhteiden vaikutukset ovat kalastajien kannalta merkittäviä (2). Pienimuotoinen rannikkokalastus, syrjäisimmät alueet, sukupolvenvaihdokset, koulutus ja työterveys ja -turvallisuus ovat kaikki erityisen huomion ja tuen kohteena uudessa EMKR:ssa. Purkamisvelvoite voi olla jatkossakin kriittinen näkökohta sen valtavien taloudellisten seurausten johdosta. Tästä syystä EMKR:sta tuetaan innovointia ja investointeja, joilla edistetään purkamisvelvoitteen täytäntöönpanoa. Tällaisia investointeja ovat esimerkiksi investoinnit valikoiviin pyydyksiin, satamien infrastruktuurien parantamiseen ja tahattomien saaliiden kaupan pitämiseen. Lisäksi kalastajille ja satamille myönnetään tukea kadonneiden pyydysten ja meressä olevien roskien nykyaikaista keruuta ja jätehuoltoa varten.

3.4

Yli 60 prosenttia EU:ssa kulutetusta kalasta tuodaan kolmansista maista (3). Kuilun kuromiseksi umpeen on myös tuettava kalastustoiminnan ohella vesiviljelyä, jossa tuotetut kalat täyttävät korkeat laatuvaatimukset ja ovat saatavilla kohtuulliseen hintaan. Tästä syystä EMKR:sta tuetaan vesiviljelyn ja myös makeanveden vesiviljelyn edistämistä ja kestäväpohjaista kehittämistä.

3.5

Valtameristä 60 prosenttia sijaitsee kansallisen lainkäyttövallan rajojen ulkopuolella. Tämä merkitsee sitä, että EU:n on oltava nykyistä aktiivisempi ja otettava itselleen entistä vahvempi rooli valtamerten hallinnoinnin globaalissa haasteessa. EMKR:sta tuetaan tätä sitoumusta turvallisten, turvattujen, puhtaiden ja kestävästi hoidettujen valtamerten varmistamiseksi suoran hallinnoinnin puitteissa. Lisäksi raja- ja merivalvonnan (rannikkovartioyhteistyö) parantaminen on uusi haaste, jota rahoitetaan EMKR:sta vuosina 2021–2027.

3.6

Tätä tukea täydennetään erityisrahoituksella, jota myönnetään Euroopan kalastuksenvalvontavirastolle, kestävään kalastukseen tähtääviin kumppanuussopimuksiin ja unionin jäsenyyteen alueellisissa kalastuksenhoitojärjestöissä sekä muissa kansainvälisissä organisaatioissa, jotka myös edesauttavat unionin politiikan täytäntöönpanoa kalastus- ja merialoilla.

4.   Yleistä

4.1

ETSK suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen, joka tarjoaa jäsenvaltioille nykyistä joustavamman järjestelmän niiden strategisia painopisteitä mukaillen ja jolla on tarkoitus tukea kalastajien kestäväpohjaista liiketoimintamallia ja säilyttää kalastusalan kilpailukyky. Komitea huomauttaa erityisesti, että nykyisen EMKR:n pääongelma on alhainen täytäntöönpanoaste (4). Tähän tilanteeseen on kaksi pääasiallista syytä: — Myöhäinen hyväksyminen ja sen seurauksena myöhäinen täytäntöönpano. Lainsäädäntövallan käyttäjät hyväksyivät EMKR-asetuksen vasta toukokuussa 2014, minkä jälkeen jäsenvaltiot tarvitsivat lisäaikaa laatiakseen ja hyväksyäkseen kansalliset ohjelmansa. — Nykyinen järjestelmä on liian monimutkainen ja byrokraattinen. Lisäksi monet kalastajat epäröivät hakea rahoitusta, koska siitä voi koitua heille kohtuuton taloudellinen riski. Ehdotuksen 12 artiklan 2 kohdan (jossa säilytetään olemassa olevat säännökset) mukaan syyllistyessään mihin tahansa vakavaan rikkomukseen (5) viiden vuoden aikana sen jälkeen kun loppumaksu on suoritettu kalastajat menettävät taannehtivasti oikeuden tukeen ja ovat velvollisia palauttamaan kaiken saamansa tuen. Tällainen vaatimus olisi poistettava.

4.2

Edellä esitetyistä syistä ETSK peräänkuuluttaa uuden asetuksen nopeaa hyväksymistä, helppokäyttöisempää rahoitusmekanismia sekä oikeasuhtaisempaa ja yhdenmukaisempaa seuraamusjärjestelmää. Kaikkien kalastajien olisi nähtävä EMKR käyttäjäystävällisenä järjestelmänä, jolla on tarkoitus parantaa heidän toimintaansa kestäväpohjaisuuden ja laadun osalta. Tällä näkökohdalla on ratkaiseva merkitys Euroopan komission äskettäin ehdottaman uuden kalastuksenvalvontajärjestelmän täytäntöönpanon ja noudattamisen kannalta (6). Komitea suosittelee, että järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta ja alueelliset sidosryhmäfoorumit osallistetaan prosessin kaikkiin vaiheisiin kansallisten suunnitelmien laatimisesta aina täytäntöönpanoon ja loppuarviointiin.

4.3

Uuden EMKR:n talousarviota (6,14 miljardia euroa) on supistettu neljä prosenttia verrattuna nykyiseen vuosien 2014–2020 meri- ja kalatalousrahastoon (6,4 miljardia euroa). ETSK on tietoinen siitä, että brexit on järkevä peruste tälle rahoituksen leikkaamiselle. ETSK huomauttaa kuitenkin, että radikaalit muutokset, joita Euroopan unioni vaatii kalastusalalta, joka työllistää 150 000 kalastajaa ja koko arvoketjussa 730 000 työntekijää ja tuottaa lähes 400 miljardia euroa vuodessa palkkoina ja nettovoittona, edellyttävät enemmän varoja tai ainakin sitä, ettei nykyisiä määrärahoja supisteta. On huomattava, että nykyisen EMKR:n osuus vuosien 2014–2020 monivuotisesta rahoituskehyksestä on 0,6 prosenttia, mikä tarkoittaa, että rahaston määrärahojen mahdollisella supistamisella on mitätön vaikutus EU:n kokonaistalousarvioon, mutta sillä saattaa olla vakavat seuraukset monien rannikkoalueiden kannalta.

4.4

ETSK toteaa, ettei komission ehdotus perustu taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten yksityiskohtaiseen arviointiin. Tätä epäkohtaa pahentaa se, että kalastusala on ollut kriisissä yli 20 vuoden ajan ja ettei käyttöön otetuilla toimenpiteillä entistä kestävämmällä pohjalla olevan kalastuksen ja vesiviljelyn aikaansaamiseksi ole kyetty kääntämään kyseistä suuntausta (7). Komitea edellyttääkin, että Euroopan komissio (erityisesti työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto) puuttuu pikaisesti asiaan ja että käynnistetään alakohtainen työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu (8), jotta voitaisiin määritellä soveltuvimmat toimenpiteet taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten kompensoimiseksi.

4.5

ETSK toteaa, että toteutetuilla toimenpiteillä vesiviljelyn ja sinisen talouden kehittämiseksi ei kyetä vielä alkuunkaan kompensoimaan yritystoiminnan loppumista ja työpaikkojen menetystä pääasiassa kohtuuttoman byrokraattisen järjestelmän takia. Komitea kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita helpottamaan yksinkertaistetun mekanismin käyttöönottamista sekä uusia vesiviljelyhankkeita että nykyisten hankkeiden nykyaikaistamista varten ja kiinnittämään erityistä huomiota alueellisella tasolla vesiviljelyyn osoitettavien alueiden määrittelemiseen (allocation zones of aquaculture – AZA).

4.6

Kestävä kalastus pysyy tärkeimpänä tavoitteena, ja kalastusalalle olisi tarjottava mahdollisuus sen saavuttamiseen. Tämän komission ehdottaman toimintalinjan osalta ei kuitenkaan selkiytetä, sisältyvätkö siihen nykyisestä EMKR:sta rahoitetut toimenpiteet työ- ja turvallisuusolojen parantamiseksi, kun kyse on esimerkiksi koulutuksesta, neuvontapalveluista, henkisen pääoman edistämisestä, sosiaalisesta vuoropuhelusta, nuorista kalastajista tai terveydestä ja turvallisuudesta. Kuten asianomainen elinkeinoala ja viranomaiset ovat tuoneet esiin, ongelmana on pula osaavista alan ammattilaisista, mikä vaikeuttaa sukupolvenvaihdoksia. ETSK kehottaa lainsäädäntövallan käyttäjiä asettamaan etusijalle sosiaalisen ulottuvuuden sellaisten toimenpiteiden tehostamiseksi ja rahoittamiseksi, joilla edistetään työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua, lisätään turvallisuutta, parannetaan työoloja ja valmiuksien kehittämistä ja vahvistetaan työntekijöiden osaamista. Muussa tapauksessa ala ei houkuttele nuoria ammattilaisia.

4.7

Alusten nykyaikaistaminen turvallisuuden parantamiseksi kalastuskapasiteettia lisäämättä, sukupolvenvaihdokset, asianmukaiset työolot sekä asianmukainen koulutus ja palkka ovat ratkaisevan tärkeitä indikaattoreita EU:n puutteista alan kasvua ja vahvuutta ajatellen. EMKR:n olisi osallistettava kalastajia merten biologisen monimuotoisuuden suojelemiseen myös tukemalla muun muassa valikoitavuutta parantavia innovatiivisia pyydyksiä, vaikutustenarviointeja tai kalastuksen vaikutusten lieventämistä. Komission omaksumalla ”alaspäin tarkistamisen” -lähestymistavalla ei kyetä tässä yhteydessä ratkaisemaan kaikkia kestävyyteen ja kilpailukykyyn liittyviä ongelmia.

4.8

ETSK toteaa, että suurin osa kolmansista maista tuodusta kalasta on kalastettu EU:n saaliisiin verrattuna kestävyysperiaatteista vähemmän piittaamatta, puhumattakaan työoloista joko aluksilla tai maissa tapahtuvassa jalostuksessa. Tästä johtuvat alhaisemmat hinnat merkitsevät EU:n kalastajien kannalta epäreilua kilpailua, joka vaikeuttaa mahdollisuuksia saavuttaa ensimyynnissä vakaat vähimmäishinnat, jotka ovat välttämätön edellytys kalastajien toimeentulolle. Komitea kannustaa Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään nykyistä tiukempiin toimiin ja huolehtimaan siitä, että velvoitetta tuontituotteiden täydellisestä jäljitettävyydestä noudatetaan niin laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän (LIS) kalastuksen kuin elintarviketurvallisuuden näkökulmasta, ja organisoimaan valistuskampanjoita, joissa kuluttajille annetaan tietoa eurooppalaisten kalatuotteiden laadusta. On myös tehtävä loppu kyseenalaisista vähittäismyyntikäytännöistä, kuten sulatettujen kalojen esillä pitämisestä tuorekalatiskeillä ilman selkeitä ja yksiselitteisiä merkintöjä.

5.   Erityistä

5.1

Komitea kannattaa Euroopan komission omaksumaa uutta lähestymistapaa, jossa pyritään luomaan yleinen kehys ilman ohjailevia toimenpiteitä ja joka tarjoaa enemmän joustavuutta jäsenvaltioille, täytäntöönpanoviranomaisille ja edunsaajille. Tämän yksinkertaistetun järjestelmän pitäisi erityisesti tarjota mahdollisuus luoda räätälöityjä kansallisia ohjelmia. Tämän on kuitenkin tapahduttava niin, että varmistetaan tasapuoliset edellytykset rahoituksen saamiseen kaikkialla EU:ssa. Lisäksi yhteisiä säännöksiä koskevalla asetuksella, joka sisältää kaikki täytäntöönpanosäännöt, tulisi helpottaa EU:n eri rahoitusohjelmien yhteiskäyttöä. Olisi otettava käyttöön selkeät mekanismit, joiden avulla varmistetaan, että julkisia varoja käytetään tosiasiallisesti siellä, missä niitä eniten tarvitaan, ja että taloudellinen tuki kohdistetaan valtamerten kestävään hallinnointiin.

5.2

ETSK kannattaa ehdotusta neljän keskeisen toimintalinjan käyttöönotosta. Aiempien lausuntojensa mukaisesti komitea suhtautuu myönteisesti etenkin siihen, että ehdotuksessa keskitytään erityisesti valtamerten hallinnointiin ja paikalliseen kehittämiseen, jotta voidaan saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet ja tukea pienimuotoista kalastusta (9). ETSK kuitenkin huomauttaa, että viime aikoina on tehty havaintoja eurooppalaisilla aluksilla harjoitetusta orjuudesta ja riistosta (10), ja valitettavasti tällaiset käytännöt ovat vielä laajemmalle levinneitä kolmansissa maissa (lapsiorjuus mukaan luettuna). Komitea katsoo, että komission olisi otettava uuden kokonaisvaltaisen strategiansa kulmakiveksi ihmisten kaikenlaisen hyväksikäytön torjuminen.

5.3

Komitea katsoo, että kalastuslaivaston uusiminen on keskeinen ongelma, sillä eurooppalaiset kalastusalukset ovat keskimäärin yli 30 vuotta vanhoja ja pelkkä kunnostaminen ei usein riitä. ETSK suosittaakin, että kannustetaan uusien alusten rahoittamiseen vanhojen alusten korvaamiseksi sillä edellytyksellä, ettei asianomaisella laivastolla ole ylimääräistä kapasiteettia ja että kohdelajeja kalastetaan kestävän enimmäistuoton tasolla. Kun lisäksi otetaan huomioon alusten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävä Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMOn strategia, jossa tavoitteena on vähentää vuotuisia kokonaispäästöjä vähintään 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, suurten alusten koneet on vaihdettava niiden mukauttamiseksi tämän kansainvälisen tavoitteen mukaisiksi. Onkin olennaisen tärkeää, että rahoituksessa otetaan huomioon kestävyysajattelun mukaisempien ja tehokkaampien koneiden hankinta hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja miehistön turvallisuuden varmistamiseksi. FAO:n arvion mukaan kalastus on potentiaalisesti vaarallista toimintaa, ja asianmukainen työterveys- ja työturvallisuuskoulutus on tarpeen, jotta vähennetään kuolemantapausten, loukkaantumisten ja työperäisten sairauksien määrää (11). Kaikista edellä mainituista syistä olisi tärkeää pitää kalastuskapasiteettia ja biologisen monimuotoisuuden suojelua koskevat näkökohdat erillään laivaston ja koneiden uusimista koskevasta kysymyksestä.

5.4

Kalastustoiminnan väliaikaisen lopettamisen tukemisella on ollut ratkaisevan tärkeä rooli kalakantojen tilan kohentamisessa erityisesti kalastuskieltoaikoina, ja samalla kalastajat ovat saaneet osittaisen korvauksen tulonmenetyksistään. Komissio säilyttää tämän toimenpiteen uudessa rahoituskehyksessä mutta ehdottaa uusia vaatimuksia, joita ei sovellettu aiemmassa asetuksessa. Koska kalastustoiminnan väliaikaista lopettamista varten myönnettyjen varojen väärinkäytöstä ei ole tehty ilmoituksia, komission olisi pitäydyttävä aiemmissa perusteissa ja säilytettävä ne, jotta tätä tukea voitaisiin tarjota mahdollisimman monille sitä ehkä tarvitseville kalastajille. Samaa periaatetta tulisi soveltaa kalastustoiminnan pysyvään lopettamiseen. Molemmissa tapauksissa on tärkeää, että rahoitustuesta hyötyvät myös kalastajat eivätkä vain kalastusalusten omistajat, kuten nykyisessä EMKR-asetuksessa säädetään.

5.5

Kalastus on kausiluonteista toimintaa, ja saaliit voivat olla epävarmoja ja toisinaan ylittää markkinoiden tarpeet. Siksi käytettävissä on oltava keinot, jotta voidaan hallita ylituotantoa asianmukaisesti ja auttaa vakauttamaan osa tuotannosta ennen sen asettamista myyntiin erityisesti silloin, kun saaliit vähenevät. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi EMKR:sta olisi jatkossakin tuettava tuottajajärjestöjä, jotka tarvitsevat väliaikaisen varastoinnin mekanismia ihmisravinnoksi tarkoitettuja kalastustuotteita varten. Mekanismin täyden toimivuuden varmistamiseksi tämä tuki olisi asetettava saataville viipymättä. Tähän liittyen ETSK kannattaa varastointikustannusten korvaamista varten tarkoitettujen mekanismien säilyttämistä.

5.6

Sukupolvenvaihdokset ovat toinen ratkaisevan tärkeä kysymys alan tulevaisuuden kannalta. Eräät uudet aloitteet käytettyjen alusten hankkimisen helpottamiseksi, ammatillinen koulutus ja työolojen parantaminen voivat olla hyödyllisiä, mutta niiden avulla ei ratkaista suurinta ongelmaa: investointien alhaista tuottoa. Tämä on erityisen selkeää perheyritysten harjoittamassa pienimuotoisessa kalastuksessa, jossa alusten pituus on alle 12 metriä. ETSK toteaa, että alusten ja työpaikkojen määrän jatkuva väheneminen on ristiriidassa komission ennusteen kanssa, jonka mukaan EU:n kalastusalan tuotto kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä, arvioidun maailmanlaajuisen kasvun mukaisesti (12).

5.7

Komitea kannattaa ehdotusta erityisistä toimenpiteistä, joilla edistetään pienimuotoista rannikkokalastusta, joka on monien rannikkoyhteisöjen toimeentulon ja kulttuuriperinnön kannalta keskeinen tekijä. Tämän tyyppisen kalastuksen piiriin kuuluu 75 prosenttia kaikista EU:ssa rekisteröidyistä kalastusaluksista ja lähes puolet kaikista työpaikoista. Viime vuosikymmeninä perinteinen ja pienimuotoinen kalastus on maksanut kovimman hinnan kriisistä ja tarvitsee erityisen strategian vankan markkina-aseman palauttamiseksi. Lisäksi tällä aloitteella on myönteinen vaikutus taloudellisesti heikentyneisiin paikallisyhteisöihin.

5.8

Komitea katsoo, että tarvitaan innovatiivisia toimintatapoja pienimuotoisen kalastuksen oikeuksien hallinnoimiseksi ja että on olennaisen tärkeää lisätä yhteistyötä, jotta alaa voidaan auttaa hallinnoimaan kiintiöitä ja merelläolopäiviä, yhdistämään tuotanto markkinointiin ja ratkaisemaan pullonkaulalajeihin liittyvät ongelmat. Rannikkoyhteisöt ja meriympäristö hyötyvät eniten siitä, että kalastusmahdollisuudet jaetaan avointen ympäristöä koskevien, sosiaalisten ja taloudellisten kriteerien pohjalta. Kestävyyttä ja osallistavia prosesseja tukevien rahastojen avulla voidaan osaltaan auttaa ratkaisemaan nämä haasteet. Tällaisia toimia voivat olla muun muassa työpajojen järjestämisen helpottaminen tai osallistavien prosessien suunnitteleminen vuorovaikutuksen luomiseksi tutkijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa.

5.9

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen (CLLD) on ollut erittäin hyödyllinen väline ohjelmakaudella 2014–2020. Strategialla on ollut tärkeä rooli talouden monipuolistamisen edistämisessä paikallisyhteisöissä. Tästä syystä komitea kannattaa ehdotusta siitä, että sitä laajennettaisiin kattamaan kaikki sinisen talouden alat. Osoitettaessa varoja kestävyysperiaatteiden mukaiseen siniseen talouteen olisi kuitenkin varmistettava nykyisen ja tulevien sukupolvien sosiaaliset ja taloudelliset edut, palautettava merten ekosysteemien monimuotoisuus, tuottavuus, sopeutumiskyky ja luontainen arvo ja suojeltava niitä sekä edistettävä puhtaita teknologioita, uusiutuvia energialähteitä ja kiertotalouden mukaisia materiaalivirtoja.

5.10

Komitea pitää vuonna 2017 annettua Maltan julkilausumaa ”MedFish4Ever” EU:n toiminnan kulmakivenä. ETSK katsoo kuitenkin, että erityiset suojelu- ja tekniset toimenpiteet olisi mukautettava erilaisiin kalastustapoihin ja Välimeren biologisiin erityispiirteisiin. ETSK onkin pannut merkille, että onnistunut malli, jonka kalastusta koskeva monivuotinen suunnitelma tarjoaa yksittäisten lajien kalastukseen (esimerkiksi Itämerellä), ei ole yhtä tehokas sekakalastuksessa (esimerkiksi Välimerellä) (13). Lisäksi kalastusmenetelmät Pohjois- ja Etelä-Euroopassa ovat täysin erilaisia. Välimerellä harjoitettavalle kalastukselle on ominaista erityisesti pienimuotoinen ja perinteinen kalastus (14). Komitea suositteleekin kantojen arviointia koskevan tutkimuksen ja tiedonkeruun edistämistä, jotta voidaan valmistella räätälöityjä ja tehokkaampia järjestelmiä luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi. Tehokas tiedonkeruu, valvonta ja täytäntöönpanon valvonta ovat olennaisia edellytyksiä vastuulliselle kalastuksenhoidolle, jolla edistetään kalastajien ja paikallisyhteisöjen sosiaalisia ja taloudellisia etuja.

5.11

Kuten ETSK on jo aiemmin ennustanut (15), purkamisvelvoite on yksi alan keskeisimmistä ongelmista sekä kalastusyritysten että kansallisten viranomaisten kannalta johtuen sen monimutkaisuudesta ja kestäväpohjaisempaan kalastukseen (kuten erityisten valikoivien pyydysten käyttämiseen) siirtymisen korkeista kustannuksista. Kalastuksenvalvontaa koskevassa komission uudessa ehdotuksessa (16) olisi ulotettava nykyiset velvoitteet koskemaan pieniä aluksia ja yleisesti asetettava koko alaa koskevia uusia velvollisuuksia ja tehtäviä (esimerkkinä aluksilla pakollinen videovalvontajärjestelmäjärjestelmä). ETSK katsoo, että tarvitaan nykyistä yksinkertaisempi, joustavampi ja käytännönläheisempi valvontajärjestelmä, ja kansallisella tasolla olisi tarjottava asianmukaista tukea suurelle määrälle aluksia. Tästä syystä uuden valvontajärjestelmän onnistunut täytäntöönpano on tiukasti sidoksissa vuosien 2021–2027 EMKR:n nopeaan ja tinkimättömään täytäntöönpanoon, jotta kaikkia kalastajia autetaan uuden asetuksen noudattamisessa (17).

5.12

ETSK toteaa, että uusi EU:n direktiivi tiettyjen muovituotteiden (kuten käytettyjen kalastusvälineiden) vaikutusten vähentämisestä (18) sekä uusi direktiivi satamien vastaanottolaitteista (19) avaavat uusia skenaarioita ja mahdollisuuksia kestävälle kalastukselle ja kiertotaloudelle. Toimenpide, jolla on tarkoitus kannustaa kalastusvälineiden palauttamiseen kalastajille suunnattavin kannustimin, olisi ulotettava koskemaan kalastustoiminnan aikana merestä kerättyjen kaikenlaisten muiden jätteiden ja roskien palauttamista.

5.13

Tällä aloitteella pitäisi olla perustava merkitys alalle, sillä nykyisin voimassa olevan lainsäädännön mukaan kalastajien on maksettava jätteiden ja roskien hävittämisestä satamissa. Tämä tarkoittaa sitä, että kalastajat maksavat nykyisin valtamerten siivoamisesta ja sellaisten jätteiden hävittämisestä, joita he eivät ole itse tuottaneet vaan jotka he ovat keränneet. ETSK katsoo, että kalastajat voisivat tuoda merkittävää lisäarvoa ja että asianmukaisen koulutuksen avulla merten siivoamisesta voisi tulla kalastusmatkailun kaltaista uudenlaista kannattavaa taloudellista toimintaa (sininen talous) (20).

5.14

ETSK, joka myötäilee komission ehdotusta osoittaa 25 prosenttia koko EU:n talousarviosta ilmastonmuutosta koskeviin toimiin, ehdottaa, että huomattava osuus näistä varoista osoitettaisiin satamien kunnostamiseen, jotta meressä olevien roskien jätehuollon kierto saadaan toimimaan ja edistetään kiertotaloutta. Jokien puhdistamiseen olisi osoitettava erityisiä varoja laajemman merien roskaantumisen ehkäisemistä koskevan strategian puitteissa (21). ETSK katsoo, että ”jokisopimusten” kaltaisia avoimia hallinnointimalleja, joihin viranomaiset ja järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta osallistuvat paikallistasolla, voitaisiin toisintaa suunnitelmallista toimintatapaa soveltaen edistämällä rajatylittävien verkostojen luomista (22).

5.15

Monet sidosryhmät ovat tuoneet esille vaikeuksia, joita on tasapuolisten toimintaedellytysten luomisessa alueilla, missä on merille muita käyttötarkoituksia, erityisesti alueilla, jotka jaetaan kolmansien maiden aluskannan kanssa (23). Tästä syystä EU:n entistä vahvempi rooli kansainvälisessä valtamerten hallinnoinnissa voisi tarjota uusia mahdollisuuksia ekologisen kestävyyden ja oikeudenmukaisen kilpailun kannalta.

5.16

ETSK kannattaa kolmansien maiden aluksiin kohdistuvia valvontatoimia. Komitea toteaa lisäksi, että kolmansista maista peräisin olevien kalojen nykyistä parempi jäljitettävyysjärjestelmä olisi hyödyllinen petosten torjumiseksi ja elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi.

---

(1)  ETSK:n lausuntoja: Vuoden 2020 jälkeinen monivuotinen rahoituskehys (EUVL C 440, 6.12.2018, s. 106); Yhteisiä säännöksiä koskeva asetus 2021–2027 (EUVL C 62, 15.2.2019, s. 83); Asetus Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta 2021–2027 (EUVL C 62, 15.2.2019, s. 90); Asetus Euroopan alueellisesta yhteistyöstä 2021–2027 (EUVL C 440, 6.12.2018, s. 116); Asetus rajat ylittävästä yhteistyöstä 2021–2027 (EUVL C 440, 6.12.2018, s. 124); Euroopan sosiaalirahasto plus (EUVL C 62, 15.2.2019, s. 165); Ehdotus Euroopan horisontti -ohjelmaksi (uusi 9. puiteohjelma) (EUVL C 62, 15.2.2019, s. 33).

(2)  Jos asianomaisen aluksen kaupallinen toiminta on pysäytettynä vähintään 90 peräkkäistä päivää ja lopettamisesta johtuvien taloudellisten tappioiden määrä on yli 30 prosenttia kyseisen yrityksen vuosittaisesta liikevaihdosta tietyn ajanjakson aikana.

(3)  COM(2018) 390 final, s. 12.

(4)  Nykyinen EMKR 2014–2020 on pantu täytäntöön hyvin suppeassa määrin. Erityisesti todettakoon, että 29 prosenttia varoista on osoitettu valikoituihin hankkeisiin ja vain kahdeksan prosenttia kokonaismäärärahoista on käytetty näihin hankkeisiin. Lähde: Euroopan komissio. https://cohesiondata.ec.europa.eu/funds/emff#

(5)  Vakavasta rikkomuksesta seuraa rangaistus. Tällainen rangaistus voi vaihdella rikkomuksen vakavuuden mukaisesti. Esimerkiksi Espanjassa rangaistus voi olla 601–60 000 euron sakko. Tämä tarkoittaa sitä, että kalastaja voitaisiin tuomita rikkomuksen vakavuuteen nähden oikeasuhtaiseen, vain 601 euron rangaistukseen, mutta 12 artiklan 2 kohdan seurauksena hän voisi menettää satojen tuhansien eurojen tuet investointiin, joka on jo ehkä viety päätökseen ja maksettu viisi vuotta aiemmin. Tällä on erityisen huomattava vaikutus pienimuotoiseen kalastukseen.

(6)  ETSK:n lausunto aiheesta Kalastuksenvalvonta (ks. tämän virallisen lehden sivu 118).

(7)  Esimerkiksi Italiassa, jolla on rannikkoa 8 000 kilometriä, kalastusalusten määrä on vähentynyt 33 prosenttia 30 viime vuoden aikana. Alukset ovat keskimäärin 34 vuotta vanhoja, ja ne edellyttävät kiireellistä kunnostamista tai korvaamista uusilla aluksilla. Tämän aikajakson aikana on kadonnut 18 000 työpaikkaa (kalastusala Italiassa käsittää 25 000 työntekijää). Tiedot: Mipaaf, 2016.

(8)  EU:n merikalastuksen työmarkkinaosapuolten neuvottelukomitea (EUSSDC).

(9)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Pienten pelagisten lajien kalastusta Adrianmerellä koskeva monivuotinen suunnitelma” (EUVL C 288, 31.8.2017, s. 68).

(10)  https://www.theguardian.com/world/2018/may/18/we-thought-slavery-had-gone-away-african-men-exploited-on-irish-boats

(11)  FAO arvioi kuolemantapauksia olevan kalastusalalla vuosittain yli 32 000 koko maailmassa (https://safety4sea.com/fishers-fatalities-give-impetus-to-fishing-vessel-safety-work/).

(12)  The Ocean Economy in 2030, OECD, 2016.

(13)  The State of Mediterranean and Black Sea Fisheries, GFCM, 2016, s. 26. Kuten FAO:n alainen Välimeren yleinen kalastuskomissio (GFCM) on korostanut, yhden lajin merialueilla on helpompi harjoittaa kohdennettua kalastusta, koska niillä elää vain harvoja kalalajeja ja näin saalisrajoitusten asettaminen on helppoa. Sitä vastoin monilajisissa merissä samalla alueella esiintyy useita kalalajeja.

(14)  ETSK:n lausunnot aiheesta ”Yhteisen kalastuspolitiikan uudistus”, kohta 1.3 (EUVL C 181, 21.6.2012, s. 183) ja ”Pienten pelagisten lajien kalastusta Adrianmerellä koskeva monivuotinen suunnitelma” (EUVL C 288, 31.8.2017, s. 68).

(15)  ETSK:n lausunto purkamisvelvoitteesta (EUVL C 311, 12.9.2014, s. 68). Kohta 1.2: ”Komitea pitää kuitenkin komission ehdotusta liian monimutkaisena ja katsoo sen aiheuttavan kalastajille suhteettomasti ylimääräistä työtä purkamisvelvoitetta sovellettaessa. Komitean mielestä säännöstön tulisi olla käytännönläheisempi, selkeämpi, yksinkertaisempi ja joustavampi, jotta kalastajille jää aikaa sopeutua muutoksiin siirtymäkauden aikana eikä heitä rangaista ankarasti.”

(16)  COM(2018) 368 final.

(17)  Katso alaviite 6.

(18)  COM(2018) 340 final.

(19)  COM(2018) 33 final.

(20)  ETSK:n lausunto aiheesta Kertakäyttöiset muovit (EUVL C 62, 15.2.2019, s. 207).

(21)  YK:n ympäristöohjelman (UNEP) raportti, 2016. Merien roskista 80 prosenttia on peräisin joista.

(22)  Katso alaviite 20.

(23)  Välimeren neuvoa-antava toimikunta (MEDAC), kysymyksiä vuoden 2020 jälkeisestä kalastus- ja merialan EU-rahoituksesta, helmikuu 2018.