Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 62018CN0442

    Asia C-442/18 P: Valitus, jonka Euroopan keskuspankki on tehnyt 5.7.2018 unionin yleisen tuomioistuimen (kuudes jaosto) asiassa T-251/15, Espírito Santo Financial (Portugal) v. EKP, 26.4.2018 antamasta tuomiosta

    EUVL C 445, 10.12.2018, p. 2–3 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    10.12.2018   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 445/2


    Valitus, jonka Euroopan keskuspankki on tehnyt 5.7.2018 unionin yleisen tuomioistuimen (kuudes jaosto) asiassa T-251/15, Espírito Santo Financial (Portugal) v. EKP, 26.4.2018 antamasta tuomiosta

    (Asia C-442/18 P)

    (2018/C 445/02)

    Oikeudenkäyntikieli: englanti

    Asianosaiset

    Valittaja: Euroopan keskuspankki (asiamiehet: F. Malfrère ja M. Ioannidis, avustajanaan H.-G. Kamman, Rechtsanwalt)

    Muu osapuoli: Espírito Santo Financial (Portugal) SGPS, SA

    Vaatimukset

    Unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-251/15, Espírito Santo Financial (Portugal) v. EKP, 26.4.2018 antaman tuomion (EU:T:2018:234) tuomiolauselman ensimmäinen kohta on kumottava.

    Kanne on hylättävä siltä osin kuin se koskee EKP:n kieltäytymistä paljastaa sen luoton määrää, joka mainitaan EKP:n neuvoston 28.7.2014 pidetyn tapaamisen päätöksistä laaditun pöytäkirjan otteessa.

    Edelliseen kohtaan nähden toissijaisesti asia on palautettava unionin yleiseen tuomioistuimeen.

    Ensimmäisen oikeusasteen kantaja on velvoitettava korvaamaan kaksi kolmasosaa oikeudenkäyntikuluista ja EKP yksi kolmasosa.

    Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

    Ensimmäinen ja ainoa kanneperuste: Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (jäljempänä perussääntö) 10.4 artiklaa ja päätöksen 2004/258 (1) 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan ensimmäistä luetelmakohtaa on rikottu.

    EKP väittää, että unionin yleinen tuomioistuin tulkitsi ja sovelsi virheellisesti perussäännön 10.4 artiklaa ja päätöksen 2004/258 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan ensimmäistä luetelmakohtaa katsoessaan valituksenalaisessa tuomiossa ja erityisesti sen 55, 75–81, 124 ja 161 kohdassa, että EKP:n neuvoston on käytettävä pöytäkirjojen luovuttamista koskevaa harkintavaltaansa ”päätöksessä 2004/258 asetettujen edellytysten ja rajojen mukaisesti”, mikä käsiteltävässä asiassa merkitsee sitä, että EKP:n on esitettävä perusteet, joilla selitetään, kuinka EKP:n neuvoston päätöksistä laaditun pöytäkirjan sisältämien tietojen paljastamisella täsmällisesti ja tosiasiallisesti loukataan yleistä etua, joka liittyy EKP:n päätöksentekoelinten menettelyn luottamuksellisuuteen.

    Perussäännön 10.4 artiklassa asetetaan olettama siitä, että EKP:n neuvoston menettelyn sisältämät tiedot on pidettävä luottamuksellisina EKP:n itsenäisyyden ja tehokkuuden suojaamiseksi. Tätä primäärioikeuden sääntöä, josta ei voida poiketa sekundäärioikeudella, sovelletaan myös EKP:n neuvoston päätöksistä laaditun pöytäkirjan osiin. Tämä vahvistetaan päätöksen 2004/258 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa. Perussäännön 10.4 artiklassa säädetystä EKP:n neuvoston menettelyjen luottamuksellisuutta koskevasta yleisperiaatteesta seuraa, että EKP:n ei tarvitse noudattaa päätöksissään, jotka koskevat sen päätöksentekomenettelyjen julkistamista, päätöksessä 2004/258 säädettyjä aineellisia ja menettelyllisiä vaatimuksia. Sen ei erityisesti tarvitse selittää, kuinka EKP:n neuvoston tällaisten pöytäkirjojen julkistamisella täsmällisesti ja tosiasiallisesti loukataan yleistä etua, joka liittyy EKP:n neuvoston menettelyn luottamuksellisuuteen.


    (1)  Euroopan keskuspankin asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 4.3.2004 tehty Euroopan keskuspankin päätös 2004/258/EY (EUVL L 80, s. 42).


    Top