Back to EUR-Lex homepage

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search
You are here

Document 52016IP0361

Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. syyskuuta 2016 Euroopan globalisaatiorahaston toiminnasta, vaikutuksesta ja lisäarvosta 2007–2014 (2015/2284(INI))

EUVL C 204, 13.6.2018, p. 195–204 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

13.6.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 204/195

P8_TA(2016)0361

Euroopan globalisaatiorahaston toiminta, vaikutus ja lisäarvo 2007–2014

Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. syyskuuta 2016 Euroopan globalisaatiorahaston toiminnasta, vaikutuksesta ja lisäarvosta 2007–2014 (2015/2284(INI))

(2018/C 204/22)

Euroopan parlamentti, joka

—

ottaa huomioon Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1309/2013 (1),

—

ottaa huomioon Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1927/2006 muuttamisesta 18. kesäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 546/2009 (2),

—

ottaa huomioon Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta 20. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1927/2006 (3),

—

ottaa huomioon komission kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle Euroopan globalisaatiorahaston toiminnasta vuosina 2013 ja 2014 (COM(2015)0355),

—

ottaa huomioon Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) jälkiarvioinnista elokuussa 2015 annetun loppuraportin,

—

ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 7/2013 ”Onko Euroopan globalisaatiorahasto tuottanut EU:n lisäarvoa integroitaessa irtisanottuja työntekijöitä uudelleen työelämään?”,

—

ottaa huomioon Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) ERM 2012 -kertomuksen rakenneuudistuksen jälkeisistä työmarkkinoista, työoloista ja tyytyväisyydestä elämään (”After restructuring: labour markets, working conditions and life satisfaction”),

—

ottaa huomioon Eurofoundin vuonna 2009 julkaiseman tapaustutkimuksen Euroopan globalisaatiorahaston lisäarvon vertailusta Saksassa ja Suomessa (”Added value of the European Globalisation Adjustment Fund: A comparison of experiences in Germany and Finland”),

—

ottaa huomioon Eurofoundin ERM 2009 -kertomuksen rakenneuudistuksesta taloudellisen taantuman aikana (”Restructuring in recession”),

—

ottaa huomioon 29. syyskuuta 2011 antamansa päätöslauselman Euroopan globalisaatiorahaston tulevaisuudesta (4),

—

ottaa huomioon 7. syyskuuta 2010 antamansa päätöslauselman Euroopan globalisaatiorahaston rahoituksesta ja toiminnasta (5),

—

ottaa huomioon tammikuun 2007 jälkeen antamansa päätöslauselmat EGR:n varojen käyttöönotosta, mukaan lukien kyseisiä hakemuksia koskevat työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan huomautukset,

—

ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan EGR-työryhmän keskustelut,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

—

ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan, kansainvälisen kaupan valiokunnan, talousarvion valvontavaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A8-0227/2016),

A.

toteaa, että Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) perustettiin, jotta voidaan tarjota tukea ja osoittaa solidaarisuutta työntekijöille, jotka jäävät työttömäksi maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten vuoksi; ottaa huomioon, että EGR:n tavoitteena on edistää älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua ja kestävää työllisyyttä antamalla työttömäksi jääneille työntekijöille valmiuksia ja tukea uusia työpaikkoja varten; toteaa, että EGR perustettiin, jotta voidaan puuttua hätätilanteisiin antamalla nopeaa tukea ja lyhyen aikavälin apua vastauksena työmarkkinoiden äkillisiin ja odottamattomiin vaikeuksiin, joihin liittyy joukkoirtisanomisia, kun taas Euroopan sosiaalirahaston (ESR), josta myös tuetaan työttömäksi jääneitä työntekijöitä, tarkoituksena on korjata pitkäaikaista rakenteellista epätasapainoa pääasiassa elinikäisen oppimisen avulla; katsoo, että EGR olisi edelleen pidettävä monivuotisen rahoituskehyksen ulkopuolella seuraavan ohjelmakauden aikana;

B.

ottaa huomioon, että viime vuosina rakenneuudistuksista on tullut entistä yleisempiä ja että joillakin aloilla ne ovat voimistuneet ja levinneet uusille aloille; ottaa huomioon, että yritykset ovat vastuussa tällaisten päätösten usein odottamattomista vaikutuksista yhteisöihin ja jäsenvaltion taloudelliseen ja sosiaaliseen rakenteeseen; ottaa huomioon, että EGR:llä autetaan pehmentämään näiden rakenneuudistuspäätösten kielteisiä vaikutuksia; ottaa huomioon, että entistä useammat EGR-tapaukset liittyvät suuryritysten ja monikansallisten yhtiöiden rakenneuudistusstrategioihin, joista päätetään yleensä ottamatta työntekijöitä ja heidän edustajiaan mukaan päätöksentekoon; toteaa, että tuotannon ja toiminnan siirto, tuotantolaitoksen sulkeminen, fuusiot, yrityskaupat ja -ostot, tuotannon uudelleenorganisointi ja toiminnan ulkoistaminen ovat rakenneuudistuksen yleisimpiä muotoja;

C.

ottaa huomioon, että epävarmuus saattaa kuitenkin vaikuttaa haitallisesti työpaikan vaihtoon liittyvään sopeutumiskykyyn ja ennakointiin, koska työpaikan vaihtoon liittyy mahdollinen työttömyyden, palkanalennuksen ja sosiaalisen epävarmuuden riski; katsoo, että EGR-tapausten tuensaajien palaaminen työmarkkinoille onnistuu varmemmin, jos tuensaajat saavat laadukkaat työpaikat;

D.

toteaa, että osuuskunnat hoitavat rakennemuutokset sosiaalisesti vastuullisella tavalla ja että niiden erityinen osuustoiminnallinen hallintomalli, joka perustuu yhteisomistukseen, demokraattiseen osallistumiseen ja jäsenten suorittamaan valvontaan, sekä niiden valmiudet käyttää omia taloudellisia resurssejaan ja tukiverkkojaan selittävät osuuskuntien suuremman joustavuuden ja innovatiivisuuden rakennemuutoksen pitkän aikavälin hallinnassa sekä uuden liiketoiminnan luomisessa;

E.

panee merkille, että asetuksen (EU) N:o 1309/2013 19 artiklassa edellytetään, että komissio esittää joka toinen vuosi parlamentille ja neuvostolle EGR:n kahden edellisen vuoden toimista kertomuksen, jossa tarkastellaan sekä toimien määrää että niiden laatua;

F.

ottaa huomioon, että ei ole olemassa unionin oikeudellisia puitteita, joilla säännellään työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan tai ennakoidaan ja hallitaan rakenneuudistuksia, jotta olisi mahdollista ennakoida muutoksia ja estää työpaikkojen menetykset; muistuttaa pyytäneensä 15. tammikuuta 2013 antamassaan päätöslauselmassa (6), komissiota esittämään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 225 artiklan nojalla mahdollisimman pian ja työmarkkinaosapuolten kuulemisen jälkeen säädösehdotuksen työntekijöille tiedottamisesta ja heidän kuulemisestaan sekä rakennemuutoksen ennakoimisesta ja hallitsemisesta (päätöslauselman liitteenä olevien yksityiskohtaisten suositusten mukaisesti); toteaa, että tällä hetkellä kansallisella tasolla on huomattavia eroja, jotka liittyvät työnantajien vastuuseen työntekijöistään tässä prosessissa; toteaa, että Euroopan tason työmarkkinaosapuolia on kuultu asiasta kahdesti mutta komissio ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin; on pettynyt siihen, kuinka komissio on vastannut tiedottamisesta, kuulemisesta ja rakenneuudistuksesta annettuihin parlamentin päätöslauselmiin, joissa korostetaan tarvetta toteuttaa tällä alalla konkreettisia toimia; katsoo, että hyvin kehittyneet työmarkkinasuhdejärjestelmät, joilla taataan työntekijöiden ja heidän edustajiensa oikeudet kuulemisen ja tiedottamisen alalla, ovat olennaisen tärkeitä; ottaa huomioon, että työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevan direktiivin vahvistaminen voisi auttaa varmistamaan, että neuvottelut soveltuvasta suunnitelmasta voidaan käydä oikeudenmukaisissa olosuhteissa ja oikea-aikaisesti;

G.

ottaa huomioon, että irtisanomisten vähimmäismäärä laskettiin tuhannesta irtisanotusta viiteen sataan ja että poikkeuksellisissa tilanteissa tai pienillä työmarkkinoilla EGR-hakemus voidaan ottaa käsiteltäväksi, jos irtisanomisilla on vakava vaikutus työllisyyteen ja paikalliseen, alueelliseen tai kansalliseen talouteen;

H.

ottaa huomioon, että 1. tammikuuta 2014 alkaen entiset itsenäiset ammatinharjoittajat ovat myös voineet olla tukikelpoisia edunsaajia ja saada avustuksia; katsoo, että komission olisi varmistettava, että itsenäisten ammatinharjoittajien erityistarpeet otetaan huomioon EGR:n yhteydessä, koska heidän lukumääränsä kasvaa jatkuvasti; ottaa huomioon, että 31. joulukuuta 2017 asti EGR:stä voidaan myöntää tukea nuorisotyöllisyysaloitteeseen kuuluvilla alueilla yhtä monelle työelämän tai koulutuksen ulkopuolella olevalle nuorelle kuin mitä toimenpiteiden kohteena olevien edunsaajien määrä on;

I.

toteaa, että nykyisen EGR:n tarkoituksena on paitsi tukea työttömäksi jääneitä työntekijöitä myös osoittaa heitä kohtaan solidaarisuutta;

J.

ottaa huomioon, että EGR:n alkuperäiset määrärahat olivat 500 miljoonaa euroa vuodessa; toteaa, että nykyiset määrärahat ovat 150 miljoonaa euroa vuodessa ja että rahaston perustamisesta lähtien niistä on käytetty vuosittain keskimäärin 70 miljoonaa euroa;

K.

panee merkille, että alun perin yhteisrahoitusosuus oli 50 prosenttia ja että se korotettiin 65 prosenttiin vuosiksi 2009–2011, laskettiin takaisin 50 prosenttiin vuosiksi 2012–2013 ja on nyt 60 prosenttia;

L.

ottaa huomioon, että vuosina 2007–2014 esitettiin 134 hakemusta 20 jäsenvaltiosta, ne liittyivät 122 121 työntekijään ja että hakemuksissa pyydetty yhteismäärä oli 561,1 miljoonaa euroa; ottaa huomioon, että vuosina 2007–2013 määrärahojen käyttöaste oli ainoastaan 55 prosenttia; panee merkille, että vuosina 2007–2014 suurin osa hakemuksista tuli valmistusteollisuuden alalta, erityisesti autoteollisuudesta, jonka osuus oli 29 000 työntekijää 122 121:stä (23 prosenttia toimitettujen hakemuksien kattamasta kokonaismäärästä); ottaa huomioon, että toistaiseksi talouskriisin vaikutus on ollut pahin pienissä yrityksissä, joissa on alle 500 työntekijää;

M.

ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen suosituksen, että parlamentti, komissio ja neuvosto harkitsisivat unionin rahoituksen rajoittamista toimiin, joilla todennäköisesti tuotetaan unionin lisäarvoa, sen sijaan, että rahoitetaan jo olemassa olevia kansallisia työntekijöiden tulotukijärjestelmiä; ottaa huomioon, että EGR:n toimilla on havaittu olevan eniten lisäarvoa, kun niillä on yhteisrahoitettu irtisanotuille työntekijöille palveluja, joita ei yleensä ole saatavilla jäsenvaltioiden työllisyystukijärjestelmissä, palveluissa on keskitytty koulutukseen etuisuuksien sijaan ja toimet ovat olleet yksilöllisiä ja niillä on täydennetty yleisiä toimia erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevien työttömäksi jääneiden työntekijäryhmien hyväksi; panee tässä yhteydessä merkille tarpeen investoida entisten työntekijöiden voimavaroihin ja pitää tärkeänä paikallisten työvoimamarkkinoiden tarpeiden ja osaamisvaatimusten kattavaa arviointia, koska tämän olisi muodostettava perusta koulutukselle ja valmiuksien luomiselle, jotta työntekijöitä voidaan auttaa palaamaan nopeasti työmarkkinoille; palauttaa mieliin, että jäsenvaltioilla on velvollisuus toteuttaa EGR:n talousarviota vaikuttavalla tavalla;

N.

ottaa huomioon, että EGR:llä ei ratkaista unionin työttömyysongelmaa; katsoo, että unionin työttömyysongelman ratkaiseminen edellyttää, että työpaikkojen luominen, suojeleminen ja kestävyys sijoitetaan unionin politiikan keskiöön; katsoo unionin työttömyysasteen, erityisesti nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyysasteen, merkitsevän sitä, että tarvitaan kiireesti uudenlaisia uramahdollisuuksia tarjoavia aloitteita;

O.

ottaa huomioon, että EGR:n arvioinnin viiteajanjakso tässä mietinnössä on 2007–2014; toteaa, että komission jälkiarviointi kattoi vuodet 2007–2013 ja tilintarkastustuomioistuimen kertomusta varten tarkastettiin vuodet 2007–2012;

P.

katsoo, että sukupuolten tasa-arvon periaatetta ja syrjimättömyysperiaatetta, jotka kuuluvat unionin perusarvoihin ja jotka on sisällytetty Eurooppa 2020 -strategiaan, olisi noudatettava ja edistettävä EGR:n toteutuksen yhteydessä;

1.

 panee merkille EGR:n jälkiarvioinnin ja ensimmäisen kaksivuotiskertomuksen; toteaa komission noudattavan raportointivelvoitettaan; katsoo, että käsiteltävänä olevat ja muut kertomukset eivät riitä varmistamaan täysin EGR:n avoimuutta ja tehokkuutta; kehottaa EGR:n tukea saaneita jäsenvaltioita julkistamaan kaikki tapauksia koskevat tiedot ja arvioinnit ja sisällyttämään tapauksia koskevaan raportointiin sukupuolivaikutusten arvioinnin; kannustaa painokkaasti kaikkia jäsenvaltioita julkistamaan hyvissä ajoin hakemuksensa ja loppukertomuksensa nykyisen asetuksen mukaisesti; toteaa komission noudattavan raportointivelvoitteitaan mutta katsoo, että se voisi julkistaa kaikki EGR-tapauksia koskevat asiakirjat, myös toimeksiantoja koskevat sisäiset kertomukset, joita on laadittu käsiteltävinä olevia jäsenvaltioiden hakemuksia koskevien seurantakäyntien johdosta;

2.

 suhtautuu myönteisesti rahoituskauden pidentämiseen yhdestä vuodesta kahteen; palauttaa mieliin, että Eurofoundin tutkimuksen mukaan 12 kuukautta ei ollut riittävän pitkä aika kaikkien irtisanottujen työntekijöiden ja erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien, kuten alhaisen osaamistason työntekijöiden, ikääntyneiden työntekijöiden, naisten ja erityisesti yksinhuoltajien, auttamiseen;

3.

 toteaa EGR:n arviointien osoittavan, että rahaston toimien tuloksiin vaikuttavat sellaiset tekijät kuin toimenpiteiden kohteena olevien työntekijöiden koulutus- ja pätevyystaso, kyseisten työmarkkinoiden vastaanottokyky ja tukea saavien maiden BKT; korostaa, että tällaisiin tekijöihin voidaan vaikuttaa pääasiassa pitkän aikavälin toimilla, joita Euroopan rakenne- ja investointirahastot (ERI-rahastot) voivat tukea tehokkaasti; pitää tarpeellisena ottaa nämä tekijät sekä paikallinen työmarkkinatilanne huomioon aina myönnettäessä tukea EGR:stä; pitää EGR:n ja ERI-rahastojen välisen synergian lisäämistä tärkeänä, jotta tuloksia voidaan saavuttaa nopeammin ja tehokkaammin; korostaa, että ERI-rahastoja voidaan käyttää jatkotoimina aloilla, joille myönnetään EGR:n tukea, vauhdittamalla niiden avulla investointeja, yleistä kasvua ja työpaikkojen luomista; tähdentää, että EGR:n toimet olisi kohdistettava kasvua, työllisyyttä, koulutusta, osaamista ja työntekijöiden maantieteellistä liikkuvuutta edistäviin investointeihin ja niitä olisi koordinoitava unionin nykyisten ohjelmien kanssa, jotta autetaan ihmisiä löytämään työtä ja edistetään yrittäjyyttä erityisesti alueilla ja toimialoilla, jotka jo nyt kärsivät globalisaation tai talouden rakennemuutosten kielteisistä vaikutuksista; painottaa, että etusijalle olisi asetettava useasta rahastosta rahoitettaviin ohjelmiin perustuvat integroidut toimintatavat, jotta voidaan vähentää kestävästi irtisanomisia ja työttömyyttä jakamalla resursseja vaikuttavasti ja tiivistämällä koordinaatiota ja synergiaa varsinkin ESR:n ja EAKR:n välillä; katsoo ehdottomasti, että useasta rahastosta rahoitettaviin ohjelmiin perustuva integroitu strategia vähentäisi yritysten muualle siirtymisen riskiä ja loisi suotuisat edellytykset teollisuustuotannon paluulle unioniin;

4.

 katsoo, että asetusta uudistamalla on parannettu EGR:n toimintaa; panee merkille, että parannusten avulla on yksinkertaistettu menettelyjä, joiden kautta jäsenvaltiot saavat EGR:n varoja, ja näin ollen jäsenvaltiot todennäköisesti käyttävät kyseistä välinettä entistä enemmän; kehottaa komissiota ehdottamaan toimia EGR:ään osallistumista haitanneiden, hallinnollisiin valmiuksiin liittyvien esteiden poistamiseksi; katsoo, että EGR:ssä ei pitäisi olla makrotaloudellista vakauttamistoimintoa;

5.

 toteaa, että vuotuisessa talousarviossa EGR:ää varten varatut vähennetyt määrärahat ovat riittäneet tarvittavan avun ja tuen tarjoamiseen, ja pitää näitä erittäin tärkeinä työpaikkansa menettäneille; korostaa kuitenkin, että EGR:n soveltamisalaa on laajennettu vuodesta 2014 siten, että se kattaa työelämän tai koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret ja kriisiin liittyvän toimintakriteerin ja että jos hakemusten määrä lisääntyy huomattavasti tai jos mukaan otetaan uusia oikeuksia, määrärahat eivät välttämättä riitä vaan niitä olisi lisättävä, jotta varmistetaan EGR:n vaikuttava toiminta;

6.

 pitää molemminpuoliseen luottamukseen ja vastuun jakamiseen perustuvaa vahvaa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua parhaana välineenä pyrittäessä sovinnollisiin ratkaisuihin ja yhteisiin näkemyksiin, kun ennakoidaan, ehkäistään ja hallinnoidaan rakennemuutosprosesseja; painottaa, että näin autettaisiin ehkäisemään työpaikkojen menetyksiä ja siten tapauksia, joissa tarvitaan EGR:ää;

7.

 panee merkille, että hakemusten määrä kasvoi huomattavasti vuosina 2009–2011, kun voimassa oli poikkeus, jonka mukaan hakemuksia voitiin tehdä kriisiin liittyvän toimintakriteerin perusteella, ja että soveltamisalaa laajennettiin uudelleen siten, että se kattaa pysyvästi kriisiin liittyvän toimintakriteerin ja itsenäiset ammatinharjoittajat vuosina 2014–2020; on tyytyväinen tämän poikkeuksen soveltamisen jatkamiseen vuoden 2013 jälkeen; ottaa huomioon, että vuosina 2007–2014 yli puolet kaikista hankkeista oli kriisiin liittyviä; korostaa lisäksi, että talouskriisin kielteiset vaikutukset jatkuvat yhä joissakin jäsenvaltioissa;

8.

 panee merkille, että vuosina 2007–2014 kaksikymmentä jäsenvaltiota esitti 131 hakemusta, joissa pyydettiin yhteensä 542,4 miljoonaa euroa tukea ja joiden kohteena oli 121 380 työntekijää;

9.

 panee merkille, että komissio on tehnyt parannuksia EGR-tietokantaan, johon kirjataan määrällistä tietoa EGR-tapauksista tilastotarkoituksiin, ja että tämän ansiosta jäsenvaltioiden on helpompi jättää hakemuksia ja komission on helpompi analysoida ja vertailla EGR-tapauksia koskevia lukuja; panee lisäksi merkille, että komissio on sisällyttänyt EGR:n rahastojen yhteishallinnointijärjestelmään tarkoituksena saada entistä paremmin laadittuja ja entistä täydellisempiä hakemuksia sekä lyhentää edelleen aikaa, joka jäsenvaltiolta kuluu hakemuksen jättämiseen; toteaa, että tämän järjestelmän avulla voidaan yksinkertaistaa hakemuksia jäsenvaltioiden kannalta, ja kehottaa komissiota nopeuttamaan hakemusten käsittelyä, jotta rahoitus voidaan myöntää ripeästi sen vaikutuksen maksimoimiseksi;

10.

 kehottaa komissiota ennakoimaan kaikilta osin kauppapoliittisten päätösten vaikutuksia unionin työmarkkinoihin ottaen huomioon myös vaikutuksia koskevat näyttöön perustuvat tiedot, joita on korostettu EGR-hakemuksissa; kehottaa komissiota tekemään ennakkoon ja jälkikäteen perusteelliset vaikutustenarvioinnit, mukaan lukien sosiaalisten vaikutusten arviointi, joka kattaa mahdolliset vaikutukset työllisyyteen, kilpailukykyyn ja talouteen sekä vaikutukset pk-yrityksiin, ja varmistamaan samalla tehokkaan ennakkokoordinoinnin kauppapolitiikan pääosaston ja työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston välillä; kehottaa parlamenttia järjestämään säännöllisesti kansainvälisen kaupan valiokunnan sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan yhteisiä kuulemistilaisuuksia, jotta parannetaan kauppapolitiikan ja EGR:n välistä koordinointia ja sen seurantaa; pitää välttämättömänä tehostaa EGR:n käyttöä käsiteltäessä tuotannon siirtämistä ja alakohtaisia kriisejä, jotka johtuvat maailmanlaajuisen kysynnän vaihteluista; vastustaa painokkaasti kaikkia aloitteita, joissa nykymuotoisesta ja nykyisten määrärahojensa turvin toimivasta EGR:stä annetaan tukea tapauksissa, joissa unionissa on menetetty työpaikkoja unionin tasolla hyväksyttyjen kauppastrategioiden vuoksi, tulevat ja voimassa olevat kauppasopimukset mukaan luettuina; korostaa, että kauppa- ja teollisuuspolitiikan välille tarvitaan vahvaa johdonmukaisuutta ja että unionin kaupan suojatoimia on uudenaikaistettava;

11.

 kehottaa komissiota myöntämään markkinatalousaseman ainoastaan kauppakumppaneille, jotka täyttävät komission asettamat viisi kriteeriä; kehottaa siksi komissiota ottamaan käyttöön selvän ja tehokkaan strategian, joka koskee markkinatalousaseman myöntämistä kolmansille maille, jotta säilytetään unionin yritysten kilpailukyky ja jatketaan ponnisteluja kaikenlaisen vilpillisen kilpailun torjumiseksi;

12.

 tähdentää, että yksi EGR:n päätavoitteista on auttaa työntekijöitä, jotka ovat menettäneet työpaikkansa unionin tavara- tai palvelukaupassa tapahtuvan suuren muutoksen vuoksi, kuten asetuksen 2 artiklan a alakohdassa säädetään; pitää EGR:n tärkeänä tehtävänä huolehtia tuesta kauppakiistojen kielteisten seurausten vuoksi työttömäksi jääneille työntekijöille; kehottaa näin ollen komissiota selventämään, että työpaikkojen häviäminen, joka johtuu kauppakiistoista ja johtaa suureen muutokseen unionin tavara- tai palvelukaupassa, kuuluu täysin EGR:n soveltamisalaan;

13.

 korostaa, ettei EGR voi missään tapauksessa korvata rakennemuutosten ennaltaehkäisyä ja estämistä koskevaa johdonmukaista politiikkaa; pitää tärkeänä aitoa unionin tason teollisuuspolitiikkaa, jolla luodaan kestävää ja osallistavaa kasvua;

14.

 pyytää komissiota toteuttamaan alakohtaisia tutkimuksia globalisaation vaikutuksesta ja laatimaan niiden havaintojen perusteella ehdotuksia, joilla kannustetaan yrityksiä ennakoimaan toimialakohtaisia muutoksia ja valmistamaan työntekijöitään muutoksiin ennen irtisanomisia;

15.

 painottaa, että jotkut jäsenvaltiot ovat käyttäneet mieluummin Euroopan sosiaalirahastoa (ESR) kuin EGR:ää, koska ESR:n yhteisrahoitusosuudet ovat korkeammat ja sen toimenpiteet toteutetaan nopeammin ja koska EGR:stä ei myönnetä ennakkorahoitusta ja sen hyväksymismenettely kestää kauan; katsoo kuitenkin, että uuteen asetukseen sisältyvillä yhteisrahoitusosuuden korotuksella ja nopeammilla haku- ja hyväksymismenettelyillä ratkaistaan osa näistä huolenaiheista; pitää valitettavana, ettei EGR:n tuki ole vielä saavuttanut irtisanottuja työntekijöitä kaikissa jäsenvaltioissa, ja kehottaa jäsenvaltioita käyttämään tätä tukea joukkoirtisanomisten yhteydessä;

16.

 kiinnittää huomiota siihen, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan EGR-hakemuksen hyväksyminen kestää keskimäärin 41 viikkoa; toivoo, että menettelyjen nopeuttamiseksi toteutetaan kaikki voitava; panee tyytyväisenä merkille komission pyrkimykset minimoida viivästykset ja keventää hakuprosessia; korostaa, että on välttämätöntä vahvistaa jäsenvaltioiden valmiuksia tässä yhteydessä ja suosittelee painokkaasti, että kaikki jäsenvaltiot ryhtyvät toteuttamaan toimenpiteitä mahdollisimman pian; panee merkille, että monet jäsenvaltiot toimivat jo näin;

17.

 toteaa, että jäsenvaltiot, työmarkkinaosapuolet ja yritykset eivät ole tarpeeksi tietoisia EGR:stä; kehottaa komissiota tehostamaan viestintäänsä jäsenvaltioille, kansallisille ja paikallisille ammattiyhdistysverkostoille ja kansalaisille; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään oikea-aikaisesti tietoisuutta EGR:stä työntekijöiden ja heidän edustajiensa keskuudessa, jotta varmistetaan, että mahdollisimman moni potentiaalinen edunsaaja tavoitetaan ja he hyötyvät EGR:n toimista, ja kehottaa edistämään tehokkaammin EGR:n avulla saavutettujen tuloksiin perustuvia etuisuuksia;

18.

 muistuttaa pitävänsä tärkeinä suojatoimia, joilla estetään unionin rahoitusta saavia yrityksiä siirtämästä liiketoimintaansa muualle tietyn ajan kuluessa, koska silloin saatettaisiin tarvita uusia tukijärjestelmiä irtisanomisten vuoksi;

EGR:n edunsaajat

19.

 suhtautuu myönteisesti tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen päätelmiin, joiden mukaan lähes kaikki EGR:n tukeen oikeutetut työntekijät ovat hyötyneet yksilöllisistä ja koordinoiduista toimenpiteistä, jotka oli mukautettu heidän yksilöllisiin tarpeisiinsa, ja että lähes 50 prosenttia rahoitustukea saaneista työntekijöistä on työllistynyt uudestaan; toteaa, että varoja on jäänyt käyttämättä, koska joissakin jäsenvaltioissa EGR-ohjelmia ei ole pantu täytäntöön oikea-aikaisesti ja tehokkaasti; katsoo, että toimenpiteiden kohteena olevien edunsaajien tai heidän edustajiensa, työmarkkinaosapuolten, paikallisten työvoimatoimistojen ja muiden asiaan liittyvien sidosryhmien osallistuminen alustavaan arviointiin ja hakemuksen tekemiseen on olennaista positiivisten tulosten varmistamiseksi edunsaajille; kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltioita innovatiivisten toimien ja ohjelmien kehittämisessä ja arvioimaan uudelleentarkasteluissaan, missä määrin yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin suunnittelussa ennakoitiin tulevia työmarkkinanäkymiä ja tulevaisuudessa vaadittavia taitoja ja missä määrin se oli sovitettu yhteen resurssitehokkaaseen ja kestävään talouteen siirtymisen kanssa; kehottaa jäsenvaltioita nykyisen asetuksen 7 artiklan mukaisesti toteuttamaan lisätoimia, jotta yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin suunnittelussa otetaan huomioon siirtyminen resurssitehokkaaseen ja kestävään talouteen; toteaa, että innovointi, älykäs erikoistuminen ja resurssitehokkuus ovat avain teollisuuden uudistamiseen ja talouden monipuolistamiseen;

20.

 panee merkille, että komission jälkiarviointia koskevassa kertomuksessa analysoiduissa 73 hankkeessa vähintään 55-vuotiaiden edunsaajien osuus oli keskimäärin 15 prosenttia ja 15–24-vuotiaiden osuus 5 prosenttia; pitää siksi myönteisenä, että uudessa asetuksessa korostetaan vanhoja ja nuoria työntekijöitä ja että työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret on sisällytetty joihinkin hakemuksiin; panee merkille, että naispuolisten edunsaajien osuus oli keskimäärin 33 prosenttia ja miesten osuus 67 prosenttia; toteaa näiden lukujen kuvastavan työntekijöiden sukupuolijakaumaa, joka voi vaihdella alan mukaan; kehottaakin komissiota varmistamaan, että kaikissa EGR-hakemuksissa naisia ja miehiä kohdellaan yhdenvertaisesti, ja kehottaa jäsenvaltioita keräämään tietoja sukupuolinäkökulmasta selvittääkseen, kuinka se vaikuttaa naispuolisten edunsaajien uudelleentyöllistymisasteeseen; toteaa lisäksi, että joissakin EGR-hakemuksissa toimenpiteiden kohteena olevien edunsaajien määrä on pieni verrattuna tukeen oikeutettujen edunsaajien kokonaismäärään, minkä vuoksi investoitujen varojen vaikutus ei ehkä ole optimaalinen;

21.

 katsoo, että työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten sisällyttäminen EGR-hakemuksiin edellyttää usein erityyppisiä toimenpiteitä, ja katsoo, että kaikkien toimijoiden, kuten työmarkkinaosapuolten ja paikallisten yhteisöryhmien, olisi oltava edustettuina kunkin ohjelman täytäntöönpanovaiheessa ja niiden olisi edistettävä tarvittavia toimia, joilla varmistetaan työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten mahdollisimman suuri osallistuminen; kannustaa tässä yhteydessä jäsenvaltioita huolehtimaan siitä, että niillä on vahva johtava organisaatio, joka koordinoi ohjelman täytäntöönpanoa, varmistamaan kohdennetun ja kestävän tuen, jolla autetaan työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria saattamaan ohjelma päätökseen, sekä varmistamaan ohjelman varojen mahdollisimman kattavan maksatuksen; katsoo, että parempia käytäntöjä voitaisiin määrittää riippumattomassa uudelleentarkastelussa, jossa keskitytään erityisesti työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osallistumiseen; on painokkaasti sitä mieltä, että työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten sisällyttämistä koskevan poikkeuksen soveltamista olisi jatkettava, kunnes ohjelmakausi päättyy joulukuussa 2020;

22.

 kehottaa komissiota sisällyttämään EGR:n väliarviointiin erityisen laadullisen ja määrällisen arvion EGR-tuesta työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille, jotta voidaan etenkin panna täytäntöön nuorisotakuu ja saada aikaan tarvittavaa synergiaa kansallisten talousarvioiden, ESR:n ja nuorisotyöllisyysaloitteen kanssa;

23.

 panee merkille, että jälkiarvioinnin mukaan kaikissa tarkastelluissa 73 tapauksessa toimilla tavoitettiin keskimäärin 78 prosenttia edunsaajista; toteaa tähän kuuluvan 20 tapausta, joissa edunsaajista saavutettiin 100 prosenttia tai enemmän; toteaa kuitenkin, että kaikissa tapauksissa enimmäistaso on 100 prosenttia, joten 100 prosenttia ylittävien lukujen käyttäminen vääristää tietoja ja antaa kuvan huomattavasti todellista korkeammasta määrästä; panee merkille, että sama koskee talousarvion toteutusastetta; kehottaa komissiota mukauttamaan lukujaan antaakseen tarkemman arvion saavutettujen edunsaajien määristä ja talousarvion toteutusasteista;

24.

 pitää myönteisenä, että EGR:n yksilöllisen työnhakutuen ansiosta monet edunsaajat ovat – mikä tärkeintä – löytäneet uuden työpaikan ja voineet päivittää taitojaan koulutusohjelmien tai liikkuvuusavustusten kautta; on tyytyväinen myös siihen, että jotkut työntekijät ovat voineet ryhtyä yrittäjiksi yritysten perustamiseen tai yrityksen toiminnan jatkamiseen liittyvien EGR:n tukitoimien ansiosta; korostaa tästä syystä, että EGR:llä on raportoitu olevan merkittäviä myönteisiä vaikutuksia itsetunnon kohoamiseen, voimaantumisen tunteeseen ja motivaation kasvuun; tähdentää, että EGR:n tuki on lisännyt sosiaalista yhteenkuuluvuutta mahdollistamalla uudelleentyöllistymisen ja välttämällä negatiiviseen työttömyysloukkuun jäämisen;

25.

 panee merkille, että jälkiarviointia koskevaan kertomukseen sisältyvien numerotietojen mukaan EGR:n edunsaajat ovat keskimääräistä vähemmän koulutettuja, minkä vuoksi heidän osaamisensa on heikommin siirrettävissä; toteaa, että normaalioloissa tämä vähentää heidän työllistymismahdollisuuksiaan ja lisää heidän haavoittuvuuttaan työmarkkinoilla; katsoo, että EGR voi tuottaa parhaalla tavalla unionin lisäarvoa, kun sillä tuetaan työntekijöiden ja erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien alhaisen osaamistason työntekijöiden koulutus- ja uudelleenkoulutusohjelmia, joissa asetetaan etusijalle työmarkkinoiden edellyttämät taidot ja joiden avulla mahdollistetaan yrittäjyys;

26.

 panee merkille osana jälkiarviointia suoritetun tutkimuksen monitahoiset tulokset, joiden mukaan 35 prosenttia edunsaajista ilmoitti uuden työpaikan laadun olevan parempi tai paljon parempi, 24 prosenttia ilmoitti laadun pysyneen samana ja 41 prosenttia ilmoitti laadun olevan huonompi tai paljon huonompi; ottaa kuitenkin huomioon, ettei käytettävissä ole järjestelmällisiä tietoja arvioinnin perustaksi, ja suosittaa siksi, että komissio kerää yksityiskohtaisempaa tietoa EGR:n toimien vaikutuksista ja laadusta, jotta se voi myöhemmin suorittaa mahdollisesti tarvittavat korjaavat toimenpiteet;

EGR:n kustannustehokkuus ja lisäarvo

27.

 kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita joustavoittamaan ja tehostamaan EGR:n talousarvion toteutusta keskittyen tuloksiin, vaikutuksiin ja lisäarvoon vaarantamatta kuitenkaan varojen asianmukaista ja avointa käyttöä ja sääntöjen noudattamista; katsoo, että hakumenettelyä olisi nopeutettava, jotta rahasto olisi tehokkaampi irtisanottujen työntekijöiden kannalta; on huolissaan EGR:ltä pyydettyjen varojen ja jäsenvaltioiden korvaamien määrien eroista, kun määrärahojen keskimääräinen käyttöaste on ainoastaan 45 prosenttia; kehottaakin komissiota arvioimaan huolellisesti heikon toteutusasteen taustalla olevia syitä ja ehdottamaan toimenpiteitä nykyisten pullonkaulojen hoitamiseksi ja varojen optimaalisen käytön varmistamiseksi; toteaa, että uudelleentyöllistymisaste EGR-tuen päätyttyä vaihtelee huomattavasti (4–86 prosenttia), ja korostaa siksi aktiivisten ja osallistavien työmarkkinatoimien merkitystä; toteaa, että joissakin jäsenvaltioissa EGR-menot tuottavat johdonmukaisesti parempia tuloksia kuin muissa; ehdottaa, että komissio tarjoaa edelleen neuvontaa ja auttaa jäsenvaltioita jakamaan parhaita käytäntöjä EGR-varojen hakemiseksi ja käyttämiseksi, jotta voidaan varmistaa käytettyjen varojen ja uudelleentyöllistymisen maksimaalinen hyötysuhde;

28.

 katsoo, että 60 prosentin yhteisrahoitusosuutta ei pitäisi korottaa;

29.

 panee merkille, että komission jälkiarvioinnin mukaan keskimäärin vain 6 prosenttia EGR:n varoista käytettiin hallinto- ja johtamiskuluihin;

30.

 toteaa, että sidosryhmien kuulemisissa esiin tullut kustannustehokkuuden tärkein aspekti oli uudelleentyöllistyneiden työntekijöiden määrä, koska nyt he maksavat veroja ja sosiaaliturvamaksuja työttömyyskorvauksen tai muiden sosiaalietuuksien nauttimisen sijaan;

31.

 toteaa, että tietyissä EGR-tapauksissa EGR-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan mukaisiin toimiin liittyy korkeampia kustannuksia, jotka heikentävät EGR-investoinnin kokonaisvaikutusta; kehottaa komissiota puuttumaan tällaisiin kustannuksiin ottamalla käyttöön raja-arvot;

32.

 panee merkille jälkiarvioinnissa tehdyn ehdotuksen, jonka mukaan vaihtoehtoinen vaikutustenarviointi on tärkeä osatekijä pyrittäessä ymmärtämään EGR:n lisäarvoa; pitää valitettavana, että tällaista arviointia ei vielä ole otettu käyttöön;

33.

 suhtautuu myönteisesti tilintarkastustuomioistuimen päätelmään, jonka mukaan EGR on tuottanut todellista unionin lisäarvoa, kun siitä on osarahoitettu irtisanotuille työntekijöille tarkoitettuja palveluja tai avustuksia, joita ei yleensä ole saatavilla jäsenvaltioiden työllisyystukijärjestelmissä, mikä edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta Euroopassa; painottaa, että joissakin jäsenvaltioissa ei ole riittäviä sosiaaliturvajärjestelyjä, joilla voidaan vastata työpaikkansa menettäneiden työntekijöiden tarpeisiin;

34.

 pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan kolmasosalla EGR:n rahoituksesta kompensoidaan kansallisia työntekijöiden tulotukijärjestelmiä tuottamatta unionin lisäarvoa; toteaa, että uudessa EGR-asetuksessa erityisten toimenpiteiden, kuten työnhakuavustusten ja työnantajille suunnattujen työllistämiskannustimien, kustannusten osuus on rajoitettu 35 prosenttiin koordinoidun paketin kokonaiskustannuksista, ja että EGR-tukea saavilla aloitteilla ei korvata jäsenvaltioiden kansallisten järjestelmiensä mukaisesti tarjoamia passiivisia sosiaalisen suojelun toimenpiteitä; painottaa, että EGR:ää ei voi käyttää korvaamaan yritysten velvoitteita työntekijöihinsä nähden; kehottaa lisäksi komissiota tarkentamaan EGR-asetuksen seuraavan tarkistamisen yhteydessä, että EGR:ää ei voi käyttää korvaamaan jäsenvaltioiden velvoitteita työttömäksi jääneitä työntekijöitä kohtaan;

35.

 pitää valitettavana, että määrärahojen käyttöasteet vaihtelevat 3 prosentista 110 prosenttiin siten, että keskimääräinen käyttöaste on 55 prosenttia; katsoo, että tämä tilanne ilmentää joskus joko suunnittelu- tai täytäntöönpanovaiheen puutteita, ja sitä olisi kohennettava paremmin suunniteltujen ja paremmin täytäntöön pantujen hankkeiden avulla;

36.

 pitää EGR:n rahoituksen vähentämistä valitettavana; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita myöntämään lisätukea EGR:lle, jotta varmistetaan tarpeiden täyttäminen; kehottaa komissiota varmistamaan henkilöstön riittävyyden työmäärään nähden ja välttämään tarpeettomia viivästyksiä;

37.

 katsoo, että EGR:n ja ESR:n toimia olisi käytettävä täydentämään toisiaan, jotta tuotetaan sekä erityisiä lyhyen aikavälin että yleisempiä pitkän aikavälin ratkaisuja; panee merkille päätelmän, jonka mukaan jäsenvaltiot yleisesti ottaen koordinoivat EGR:ää tehokkaasti ESR:n ja kansallisten työmarkkinatoimien kanssa ja että tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa ei havaittu yhdessäkään tapauksessa päällekkäisyyksiä tai kaksinkertaista rahoitusta;

38.

 on tyytyväinen EGR:n toiminnasta vuosina 2013 ja 2014 laaditun komission kertomuksen havaintoon, jonka mukaan vuosina 2013 ja 2014 komissiolle ei ilmoitettu EGR-asetuksia koskevista sääntöjenvastaisuuksista eikä vuosina 2013–2014 käsitelty loppuun EGR:ää koskevia sääntöjenvastaisuuksia;

Vaikutus pk-yrityksiin

39.

 panee merkille, että pk-yritysten osuus unionin kaikista yrityksistä on 99 prosenttia ja että ne työllistävät suuren enemmistön unionin työntekijöistä; on siksi huolestunut siitä, että EGR:llä on ollut vain hyvin vähäinen vaikutus pk-yrityksiin, vaikka ne voisivat selvästi olla tuen kohteina tiettyjen kriteereiden täyttyessä; panee merkille komission selityksen, jonka mukaan jatkojalostajien työntekijöitä ei ollut koskaan jätetty tahallisesti tuen ulkopuolelle, mutta kehottaa komissiota kohdistamaan EGR:n tukea paremmin pk-yrityksille, jotka ovat Euroopan talouden keskeisiä toimijoita, esimerkiksi korostamalla painokkaammin 8 artiklan 5 artiklan d kohdan säännöstä, joka koskee tarvetta yksilöidä irtisanovien yritysten tavarantoimittajat, jatkojalostajat tai alihankkijat, tai seuraamalla aiempia tapauksia, joissa EGR on hyödyttänyt pk-yrityksiä, yhteisötalouden yrityksiä ja osuuskuntia, edistääkseen parhaita käytäntöjä; korostaa, että pk-yritysten ja suuryritysten työntekijöiden välinen suhde on otettava entistä paremmin huomioon;

40.

 katsoo, että tukikelpoisuuskynnystä koskevaa poikkeusta olisi käytettävä laajemmin erityisesti pk-yritysten hyväksi; korostaa nykyisen asetuksen 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun järjestelyn merkitystä pk-yrityksille, koska sillä tehdään tapauskohtaisesti mahdolliseksi aluetason uudelleenjärjestely talouden aloilla, joihin kriisi tai globalisaatio on vaikuttanut; ottaa huomioon näiden säännösten mukaisesti tehtyjen hakemusten haasteet ja kehottaa komissiota auttamaan jäsenvaltioita niihin puuttumisessa, jotta EGR:stä tulee irtisanottujen työntekijöiden kannalta toimiva ratkaisu; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita myös ”pienet ensin” -periaatteen huomioon hakemuksen suunnittelu- ja tekovaiheessa;

41.

 panee merkille, että hakemukset ovat keskittyneet valmistusteollisuuteen ja rakennusalalle, erityisesti auto- ja ilmailuteollisuuden alalle, ja että tukea myönnetään pääasiallisesti suurille yrityksille; kehottaa jäsenvaltioita ja alueviranomaisia, joilla on yksinomainen toimivalta, tukemaan pk-yrityksistä, osuuskunnista ja yhteisötalouden yrityksistä työttömäksi jääviä työntekijöitä ennakoivasti käyttäen nykyisen asetuksen 4 artiklan 2 kohdan tarjoamaa joustoa etenkin silloin, kun on kyse pk-yritysten kollektiivisista hakemuksista ja muista tukivälineistä, joilla annetaan enemmän tukea pk-yrityksille ja mahdollistetaan niiden laajempi osallistuminen; kehottaa myös tiedottamaan pk-yrityksille EGR:n niille tarjoamista mahdollisuuksista; korostaa, että tällaisia tapauksia, joissa pyritään auttamaan pk-yrityksiä, olisi pidettävä EGR:n tärkeimpänä lisäarvona;

42.

 on tyytyväinen täytäntöönpanon jälkiarviointia koskevan komission kertomuksen havaintoon, jonka mukaan toimenpiteiden päättyessä on havaittavissa myönteinen yhteys yrittäjyyden edistämiseksi käytettyjen varojen ja itsenäisten ammatinharjoittajien määrän välillä; panee merkille, että kaikissa EGR-tapauksissa itsenäisten ammatinharjoittajien keskimääräinen osuus on pieni, viisi prosenttia, ja että starttirahan ja muiden kannustimien kaltaisilla toimilla olisi pyrittävä kannustamaan yrittäjiä; korostaa tässä yhteydessä elinikäisen oppimisen, mentoroinnin ja vertaisverkostojen merkitystä; katsoo, että EGR:n käyttöä yrittäjyyden ja start up -toiminnan tukemiseen voidaan edelleen parantaa joko yksinään tai ERI-rahastojen kaltaisten muiden rahastojen yhteydessä, mutta korostaa, että yrittäjyyden tukemisen olisi perustuttava kestäviin liiketoimintasuunnitelmiin; kehottaa jäsenvaltioita painottamaan naisten ja tyttöjen osallistumista yrittäjyysohjelmiin;

43.

 suhtautuu myönteisesti usean jäsenvaltion pyrkimyksiin lisätä yrittäjyyttä ja yhteisötaloutta tukevia toimia, joita ovat starttiraha ja toimenpiteet, joilla edistetään yrittäjyyttä, yhteisötalouden osuuskuntia ja uusille yrittäjille tarkoitettuja palveluja;

Tietovaatimukset

44.

 ottaa huomioon monet tilannetta mutkistavat tekijät, kuten tietojen mahdollisen puuttumisen, alueelliset ja kansalliset erityispiirteet, toisistaan poikkeavat makro- ja mikrotalouden olosuhteet, pienet otokset ja tietyt välttämättömät oletukset, ja katsoo, että komission toimintatavan olisi oltava tarkka ja avoin ja siinä olisi toteutettava toimia, joilla korjataan tällaista lähestymistapaa vaikeuttavat puutteet;

45.

 korostaa, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan jotkut jäsenvaltiot eivät ole asettaneet uudelleenintegroitumista koskevia määrällisiä tavoitteita ja että nykyiset tiedot eivät riitä arvioimaan työntekijöiden uudelleentyöllistämiseksi toteutettujen toimien vaikuttavuutta; panee merkille komission toteamuksen, että EGR-asetukseen ei sisälly määrällisiä uudelleenintegroitumistavoitteita ja että eri EGR-toimenpiteitä voidaan arvioida muilla tavoin; suosittelee sen vuoksi, että jäsenvaltiot asettavat uudelleenintegroitumista koskevia määrällisiä tavoitteita ja erottelevat järjestelmällisesti EGR:n, ESR:n ja muut joukkoirtisanomisten kohteeksi joutuneita työntekijöitä varten suunnitellut kansalliset toimet; kehottaa komissiota myös antamaan tietoa työmarkkinoille uudelleen integroituneiden henkilöiden löytämien työpaikkojen tyypistä ja laadusta sekä EGR:n toimien avulla saavutetun integroitumisasteen keskipitkän aikavälin kehityssuunnista; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi lisäksi erotettava toisistaan kaksi pääasiallista EGR:n toimenpidetyyppiä, jotka ovat aktiiviset työmarkkinatoimet ja työntekijöille maksettava tulotuki, sekä annettava yksityiskohtaisempaa tietoa toimista, joihin yksittäiset osallistujat osallistuvat, jotta eri toimista voidaan laatia tarkempi kustannus-hyötyanalyysi; pyytää komissiota toimittamaan tietoja komission hylkäämistä EGR-hakemuksista ja hylkäämisperusteista;

46.

 muistuttaa jäsenvaltioita niiden velvollisuudesta antaa tietoja uudelleentyöllistymisasteesta 12 kuukauden kuluttua toimien toteuttamisesta, jotta EGR:n vaikuttavuuden ja tehokkuuden tarpeellinen seuranta varmistetaan;

47.

 painottaa tarvetta virtaviivaistaa kansallisia tilintarkastusmenettelyjä, jotta varmistetaan yhdenmukaisuus ja tehokkuus ja vältetään tarpeettomat päällekkäisyydet eritasoisia valvontatoimia toteuttavien elimien välillä;

48.

 suosittelee, että lujitetaan tiedonkulkua ja tukijärjestelyjä kansallisten yhteyshenkilöiden ja avun toimittamisesta vastaavien alueellisten tai paikallisten kumppanien välillä;

49.

 suosittelee säännöllisempiä vertaisarviointeja, jäsenvaltioiden välistä vaihtoa sekä uusien EGR-tapausten yhdistämistä aiempiin tapauksiin, jotta voidaan vaihtaa hyviä käytäntöjä ja toteutuksesta saatuja kokemuksia; kehottaa siksi luomaan parhaiden käytäntöjen foorumin, joka on helposti saavutettavissa ja jolla tuetaan integroitujen ratkaisujen vaihdon parantamista;

50.

 panee merkille Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun huolen siitä, miten EGR:n tuoma hyöty lasketaan; korostaa tarvetta lisätä tulosindikaattoreita koskevia vaatimuksia;

51.

 kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita säilyttämään nykyisen EGR-asetuksen hoitajille tarkoitettuja avustuksia koskevat säännökset; kehottaa tässä yhteydessä jäsenvaltioita kehittämän joustavia työskentely- ja koulutustoimia ja sijoittamaan nämä toimet mahdollisuuksien mukaan paikallisyhteisöihin, sillä monen työttömäksi jääneen naispuolisen työntekijän mahdollisuudet liikkua paikasta toiseen saattavat olla huonommat perheeseen liittyvien hoitovelvollisuuksien takia;

52.

 kehottaa toimivaltaisia alue- ja paikallisviranomaisia, työmarkkinaosapuolia ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjä koordinoimaan työmarkkinatoimijoiden ponnisteluja, jotta EGR:n rahoitustuki on helpommin saatavilla tulevien irtisanomisten yhteydessä; kehottaa lisäksi työmarkkinaosapuolia osallistumaan tiiviimmin rahaston seuranta- ja arviointitoimiin ja kutsumaan mukaan erityisesti naisten sidosryhmien edustajia, jotta sukupuolinäkökohdat voidaan ottaa paremmin huomioon;

53.

 kehottaa komissiota harkitsemaan asetuksen 20 artiklassa tarkoitetun EGR-tapausten arvioinnin delegoimista Eurofoundille; katsoo, että tällaisessa ehdotuksessa komissio voisi myöntää Eurofoundille tarvittavat rahoitusvarat, jotka vastaavat arvioiden laatimiseen ja henkilöstövoimavaroihin liittyviä EGR:n nykyisiä kustannuksia; toteaa lisäksi, että koska asianmukaisen tiedon puute on arviointien parantamisen suurin este, komissio voisi edellyttää jäsenvaltioiden toimittavan nämä tiedot Eurofoundille;

o

o o

54.

 kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 855.

(2)  EUVL L 167, 29.6.2009, s. 26.

(3)  EUVL L 406, 30.12.2006, s. 1.

(4)  EUVL C 56 E, 26.2.2013, s. 119.

(5)  EUVL C 308 E, 20.10.2011, s. 30.

(6)  EUVL C 440, 30.12.2015, s. 23.

Top