52016IP0346

EUR-Lex

Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 52016IP0346 - EN

Help

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

Document 52016IP0346

Help

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. syyskuuta 2016 sosiaalisesta polkumyynnistä Euroopan unionissa (2015/2255(INI))

EUVL C 204, 13.6.2018, p. 111–122 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

HTML

PDF

Official Journal

13.6.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 204/111

P8_TA(2016)0346

Sosiaalinen polkumyynti EU:ssa

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. syyskuuta 2016 sosiaalisesta polkumyynnistä Euroopan unionissa (2015/2255(INI))

(2018/C 204/13)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT),

—	ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 5 artiklan ja SEUT-sopimuksen 56 artiklan, 153 artiklan 5 kohdan ja 154 artiklan,

—	ottaa huomioon työntekijöiden liikkuvuutta koskevan perusvapauden (SEUT-sopimuksen 45 artikla) ja palvelujen vapaan liikkuvuuden (SEUT-sopimuksen 56 artikla),

—	ottaa huomioon SEUT-sopimuksen 151 ja 153 artiklan sekä SEUT-sopimuksen 9 artiklan, jossa taataan riittävä sosiaalinen suojelu,

—	ottaa huomioon palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16. joulukuuta 1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/71/EY (1),

—

ottaa huomioon palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon annetun direktiivin 96/71/EY täytäntöönpanosta sekä hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä annetun asetuksen (EU) N:o 1024/2012 (IMI-asetus) muuttamisesta 15. toukokuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/67/EU (2),

—	ottaa huomioon, että direktiiviä 2014/67/EU pannaan parhaillaan täytäntöön,

—	ottaa huomioon 29. huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta (3),

—	ottaa huomioon sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä 16. syyskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 987/2009 (4),

—	ottaa huomioon sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista (Rooma I) 17. kesäkuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 593/2008 (5),

—	ottaa huomioon 21. lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1072/2009 maanteiden kansainvälisen tavaraliikenteen markkinoille pääsyä koskevista yhteisistä säännöistä (6),

—	ottaa huomioon maantieliikenteen harjoittajan ammatin harjoittamisen edellytyksiä koskevista yhteisistä säännöistä ja neuvoston direktiivin 96/26/EY kumoamisesta 21. lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1071/2009 (7),

—

ottaa huomioon tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 3821/85 ja (EY) N:o 2135/98 muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3820/85 kumoamisesta 15. maaliskuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 561/2006 (8) sekä maantieliikenteen liikkuvissa tehtävissä toimivien henkilöiden työajan järjestämisestä 11. maaliskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/15/EY (9),

—	ottaa huomioon lentoliikenteen harjoittamisen yhteisistä säännöistä yhteisössä 24. syyskuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1008/2008 (10),

—	ottaa huomioon palvelujen tarjoamisen vapauden periaatteen soveltamisesta meriliikenteeseen jäsenvaltioissa (meriliikenteen kabotaasi) 7. joulukuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3577/92 (11),

—	ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston direktiiviksi jäsenvaltioiden välisen säännöllisen matkustajalaiva- ja lauttaliikenteen miehistöä koskevista edellytyksistä (COM(1998)0251),

—

ottaa huomioon 21. kesäkuuta 1999 annetun neuvoston direktiivin 1999/63/EY Euroopan yhteisön kansallisten varustamoyhdistysten keskusjärjestön (ECSA) ja Euroopan unionin kuljetusalojen ammattiliiton (FST) tekemästä, merenkulkijoiden työajan järjestämistä koskevasta sopimuksesta (12), sellaisena kuin se on muutettuna 16. helmikuuta 2009 annetulla neuvoston direktiivillä 2009/13/EY Euroopan yhteisön kansallisten varustamoyhdistysten keskusjärjestön (ECSA) ja Euroopan kuljetustyöntekijöiden liiton (ETF) merityötä koskevasta yleissopimuksesta, 2006, tekemän sopimuksen (13) täytäntöönpanosta,

—	ottaa huomioon 14. tammikuuta 2014 antamansa päätöslauselman tehokkaiden työsuojelutarkastusten strategiasta työolojen parantamiseksi Euroopassa (14),

—	ottaa huomioon pimeän työn vastaista yhteistyötä edistävän eurooppalaisen foorumin perustamisesta 9. maaliskuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen (EU) 2016/344 (15),

—

ottaa huomioon Kansainvälisen työjärjestön (ILO) laatimat työelämää koskevat perusnormit sekä työsuojeluhallintoa ja työsuojeluvalvontaa koskevat ILOn yleissopimukset ja suositukset, jotka toimivat kansainvälisenä viitekehyksenä, kun on taattava työolosuhteita ja työntekijöiden suojelemista koskevien säännösten soveltaminen,

—	ottaa huomioon Eurofoundin kertomuksen ”Posted workers in the European Union (2010)” (16) (Lähetetyt työntekijät Euroopan unionissa (2010)) ja kansalliset kertomukset,

—	ottaa huomioon työmarkkinasuhteisiin liittyvistä määritelmistä laaditun Eurofound Industrial Relations Dictionary -asiakirjan (17),

—	ottaa huomioon 19. toukokuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”EU-agenda: paremmalla sääntelyllä parempiin tuloksiin” (COM(2015)0215),

—	ottaa huomioon parlamentin vuonna 2015 tekemän tutkimuksen ”EU Social and Labour Rights and EU Internal Market Law”,

—	ottaa huomioon komission vuonna 2015 tekemän tutkimuksen palkkojen määritystä koskevista järjestelmistä ja vähimmäispalkoista, joita sovelletaan lähetettyihin työntekijöihin direktiivin 96/71/EY mukaisesti tietyissä jäsenvaltioissa ja tietyillä aloilla,

—	ottaa huomioon Gentin yliopiston vuonna 2015 tekemän tutkimuksen ”Atypical Forms of Employment in the Aviation Sector”, jonka komissio rahoitti,

—	ottaa huomioon komission puheenjohtajan 9. syyskuuta 2015 Euroopan parlamentille pitämän puheen unionin tilasta,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

—	ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön sekä liikenne- ja matkailuvaliokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A8-0255/2016),

ottaa huomioon, että laiton työnteko ja näennäinen itsenäinen ammatinharjoittaminen voivat johtaa kilpailun vääristymiin, mikä vahingoittaa sosiaaliturvajärjestelmiä pitkällä aikavälillä, lisää epävarmojen työpaikkojen määrää ja johtaa työntekijöiden suojelun tason rapautumiseen ja yleensä työpaikkojen laadun heikkenemiseen, ja katsoo, että niitä olisi siksi torjuttava; toteaa, että ulkoistamisen ja alihankinnan lisääntyminen voi luoda mahdollisuuksia olemassa olevan työ- ja sosiaalilainsäädännön väärinkäytölle tai kiertämiselle; toteaa, että on olennaisen tärkeää torjua tällaisia väärinkäytöksiä, jotta ylläpidetään liikkuvuuden vapautta sisämarkkinoilla ja solidaarisuutta unionissa;

B.	toteaa, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 45 artiklan mukainen työntekijöiden vapaa liikkuvuus, sijoittautumisen vapaus ja palvelujen tarjoamisen vapaus ovat sisämarkkinoiden perusperiaatteita;

ottaa huomioon, että kaikkien jäsenvaltioiden allekirjoittaman Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukaan miesten ja naisten välinen tasa-arvo on varmistettava kaikilla aloilla; katsoo, että sosiaalisen polkumyynnin suurin haaste unionille on naisten työllisyystason nostaminen, naisten tilanteen parantaminen työmarkkinoilla ja sukupuolten välisten erojen poistaminen;

toteaa, että sosiaalinen yhteenkuuluvuus on yksi EU:n toimintapolitiikkojen pääperiaatteista ja että se tarkoittaa palkkaerojen kaventamista ja kaikille paikalliseen tai liikkuvaan työvoimaan kuuluville työntekijöille taattua sosiaaliturvaa; ottaa huomioon, että työoloissa ja palkoissa ilmenee yhä merkittäviä eroja unionissa, ja katsoo, että sosiaalinen lähentyminen ylöspäin on keskeisessä asemassa, jotta edistetään vaurautta ja sisäistä kysyntää koko unionissa; toteaa, että palkkaerot ovat tärkeimpiä syitä, joiden vuoksi työntekijät lähtevät kotimaastaan;

ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 9 artiklassa unionin perusperiaatteisiin sisällytetään korkean työllisyystason edistäminen, riittävän sosiaalisen suojelun takaaminen, sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen sekä korkeatasoiseen koulutukseen ja ihmisten terveyden suojeluun liittyvät vaatimukset; toteaa, että kriisin ja korkean työttömyysasteen seurauksena eriarvoisuus lisääntyy suurimmassa osassa jäsenvaltioita;

toteaa, että sukupuolten palkkaero on edelleen olemassa ja että unionin nykyisestä lainsäädännöstä ja ei-sitovista suosituksista huolimatta edistyminen tällä alalla on äärimmäisen rajallista; katsoo, että tilannetta kiristävät sosiaalinen polkumyynti ja sukupuolten palkkaero, joka johtaa vanhuusiässä sukupuolten eläke-eroon, joka puolestaan asettaa iäkkäät naiset iäkkäitä miehiä suurempaan köyhyysriskiin;

G.	ottaa huomioon, että ihmiskauppa ja varsinkin naiskauppa, joka ei ole vain kolmansista maista unioniin suuntautuvaa kauppaa vaan myös unionin jäsenvaltioiden välistä kauppaa, yhdistetään usein väärennettyihin työsopimuksiin;

H.	toteaa, että sosiaalinen polkumyynti lisääntyy entisestään työsuhteisiin liittyvien ekstraterritoriaalisten piirteiden vuoksi;

I.	ottaa huomioon, että liikennealalla turvallisuus, matkustajien turvallisuus ja asianmukaiset työolot liittyvät vahvasti toisiinsa;

J.	ottaa huomioon, että yhtenäisen Euroopan liikennealueen luominen vahvistettiin vuonna 2011 hyväksytyn liikennepolitiikan valkoisen kirjan lopulliseksi tavoitteeksi;

K.	ottaa huomioon, että komissio ilmoitti laativansa vuonna 2016 uusia aloitteita maantieliikenteen alalla sosiaalinäkökulmat huomioiden;

toteaa, että tieliikenneala on olennaisen tärkeä EU:n yhteiskunnan ja talouden kannalta ja että se kattaa kaikesta kotimaan rahtiliikenteestä lähes kolme neljäsosaa (72 prosenttia); ottaa huomioon, että sen matkustajamäärät ovat suuremmat kuin rautatie-, raitiovaunu- ja metroliikenteessä yhteensä ja sen osuus EU:n koko työvoimasta on yli 2,2 prosenttia (5 miljoonaa ihmistä);

M.	ottaa huomioon, että hyvää fyysistä terveyttä ja mielenterveyttä suojelevat työolot ovat kaikkien työntekijöiden perusoikeus (18), ja niillä on itsessään myönteistä arvoa;

ottaa huomioon, että komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker korosti 15. heinäkuuta 2014 unionin tilasta vuonna 2015 pitämässään puheessa, että tarvitaan oikeudenmukaisempia ja aidosti yleiseurooppalaisia työmarkkinoita, jotka voidaan saavuttaa edistämällä kansalaisten vapaata liikkuvuutta EU:n perusoikeutena turvaamalla se sekä torjumalla samalla väärinkäytöksiä ja sosiaalisen polkumyynnin riskejä;

ottaa huomioon, että unionin tuomioistuin korosti asiassa Laval (C-341/05) 18. joulukuuta 2007 (19) antamassaan tuomiossa oikeutta ryhtyä työtaistelutoimiin mahdollista sosiaalista polkumyyntiä vastaan ja painotti, että toimien on oltava suhteellisuusperiaatteen mukaisia, jotta ei rajoiteta EU:n perusvapauksia, kuten palvelujen tarjoamisen vapautta;

P.	katsoo, että olisi tunnustettava Euroopan sosiaalisen peruskirjan merkitys jäsenvaltioiden keskuudessa vallitsevan yhteisymmärryksen ilmaisuna sosiaalisten perusoikeuksien alalla;

toteaa, että väärinkäytösten lisääntyminen ja yleistyvä sosiaalisen polkumyynnin harjoittaminen vähentävät sisämarkkinaperiaatteen tukea ja yritysten kilpailukykyä erityisesti pk-yritysten osalta sekä heikentävät Euroopan työntekijöiden oikeuksia ja luottamusta Euroopan yhdentymiseen, minkä vuoksi aito sosiaalinen lähentyminen on olennaisen tärkeää; toteaa, että tämä koskee pääasiassa maataloutta, rakennusalaa, ravintola-alaa, elintarvikealaa, liikenne sekä hoito- ja kotitalouspalveluja;

toteaa, että työntekijöiden yhtäläisen kohtelun periaate Euroopan unionissa ja olennainen sosiaalinen lähentyminen sisämarkkinoilla ovat tärkeitä periaatteita; toteaa, että SEUT-sopimuksen 45 artiklassa määrätään, että vapaa liikkuvuus merkitsee sitä, että kaikki kansalaisuuteen perustuva työntekijöiden syrjintä jäsenvaltioiden välillä poistetaan työelämässä, palkkauksessa ja muissa työehdoissa;

S.	ottaa huomioon, että sosiaalinen, verotuksellinen tai ympäristöön liittyvä polkumyynti on vastoin eurooppalaisia arvoja, koska se vaarantaa eurooppalaisten oikeuksien suojelun (20);

ottaa huomioon, että suuri osa jäsenvaltioista ei ole tähän mennessä saattanut direktiiviä 2014/67/EU osaksi kansallista lainsäädäntöään, vaikka sen määräajaksi on asetettu 18. kesäkuuta 2016; toteaa, että on tärkeää arvioida kyseisen direktiivin täytäntöönpanon vaikutusta sen jälkeen kun se on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä kaikissa jäsenvaltioissa, jotta voidaan arvioida direktiivin todellinen vaikutus pyrittäessä torjumaan työntekijöiden lähettämiseen ja lähetettyjen työntekijöiden suojeluun liittyviä petoksia;

U.	toteaa, että lähetettyjen työntekijöiden osuus on noin 0,7 prosenttia EU:n koko työvoimasta (21);

V.	ottaa huomioon, että lähetettyjä työntekijöitä on Euroopan unionissa 1,92 miljoonaa ja että heitä on pääasiassa rakennusalalla (43,7 prosenttia lähetetyistä työntekijöistä) sekä palvelualalla, liikenteen ja viestinnän alalla ja maataloudessa;

W.	ottaa huomioon, että henkilöiden vapaa liikkuvuus on Euroopan yhdentymisen kannalta välttämätöntä ja myös edellytys taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta koskevien tavoitteiden saavuttamiselle, jotta voidaan varmistaa vahva ja kestävä kilpailukyky kaikissa jäsenvaltioissa;

ottaa huomioon, että unionin tuomioistuin on korostanut antamassaan tuomiossa C-396/13, että direktiivillä 96/71/EY pyritään varmistamaan kansallisten ja kansainvälisiä palveluja tarjoavien yritysten välinen rehellinen kilpailu sekä varmistamaan, että vastaanottava jäsenvaltio soveltaa lähetettyjen työntekijöiden osalta vähimmäissuojaa koskevia pakottavia ydinsääntöjä;

Y.	ottaa huomioon, että työntekijöiden lähettämisellä on edistettävä asiantuntemuksen ja ammatillisen kokemuksen jakamista, ei sosiaalista polkumyyntiä;

Z.	toteaa, että eurooppalaisilla työnantaja- ja ammattijärjestöillä voi olla tärkeä tehtävä sosiaalisen polkumyynnin torjumisessa;

AA.	ottaa huomioon tehdyn sitoumuksen, jonka mukaan yritysten ja erityisesti pk-yritysten taloudellista rasitetta ei lisätä;

AB.	ottaa huomioon, että palkkojen määrittäminen kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan;

AC.	ottaa huomioon, että unionin tuomioistuin on todennut antamassaan tuomiossa C-396/13, että vastaanottava jäsenvaltio on toimivaltainen määrittämään vähimmäispalkan ja sen laskemistavan sekä arvioimaan noudatettuja perusteita;

AD.	ottaa huomioon, että komission puheenjohtaja on todennut, että samassa paikassa tehtävästä samasta työstä olisi saatava sama korvaus (22); ottaa huomioon, että lausunnon ja sen soveltamisen oikeudellisia näkökohtia on täsmennettävä;

I. Tehostetaan valvontaa ja koordinointia jäsenvaltioiden välillä ja jäsenvaltioissa

katsoo, että vaikka ei ole olemassa oikeudellisesti tunnustettuja ja yleisesti hyväksyttyä sosiaalisen polkumyynnin määritelmää, käsite kattaa lukuisia tarkoituksellisesti vääriä käytäntöjä sekä voimassa olevan unionin ja kansallisen lainsäädännön kiertämisen (mukaan luettuina lait ja yleisesti sovellettavat kollektiiviset sopimukset), jotka mahdollistavat vilpillisen kilpailun kehittymisen työvoima- ja toimintakustannusten laittoman minimoimisen avulla ja johtavat työntekijöiden oikeuksien loukkauksiin sekä työntekijöiden hyväksikäyttöön; katsoo, että näiden käytäntöjen ja tilanteiden seurauksilla voi olla vaikutuksia seuraavien kolmen tärkeimmän ulottuvuuden suhteen:

—

taloudelliset näkökohdat: tiettyjen talouden toimijoiden lainvastaiset käytännöt, kuten pimeä työ, tai näennäisesti itsenäisen ammatinharjoittamisen kaltaiset väärinkäytökset saattavat aiheuttaa sellaisia merkittäviä vääristymiä markkinoilla, jotka vahingoittavat vilpittömässä mielessä toimivia yrityksiä ja erityisesti pk-yrityksiä

—	sosiaaliset näkökohdat: sosiaalinen polkumyynti voi johtaa syrjintätilanteeseen ja epäoikeudenmukaiseen työntekijöiden kohteluun EU:ssa sekä riistää heiltä mahdollisuuden käyttää tosiallisesti heidän sosiaalisia oikeuksiaan ja työoikeuksiaan myös palkkauksen ja sosiaaliturvan osalta

—	talous- ja budjettinäkökohta: sosiaaliturvamaksujen ja verojen maksamatta jättäminen sosiaalisen polkumyynnin seurauksena uhkaa jäsenvaltioiden sosiaaliturvajärjestelmien ja julkisen talouden rahoituksen kestävyyttä;

katsoo, että on erittäin tärkeää varmistaa tasavertaiset toimintaedellytykset ja oikeudenmukainen kilpailu kaikkialla EU:ssa ja poistaa sosiaalinen polkumyynti; painottaa, että työsuojelutarkastuselimet ja/tai työmarkkinaosapuolet ovat keskeisessä asemassa valvottaessa työntekijöiden oikeutta määritellä asianmukainen palkkaus jäsenvaltioiden lainsäädännön ja käytännön mukaisesti sekä annettaessa työnantajille neuvontaa ja ohjeistusta; korostaa, että 28 jäsenvaltiota on ratifioinut ILOn ammattien tarkastusta koskevan yleissopimuksen nro 81, ja kehottaa jäsenvaltiota varmistamaan, että kaikki sen määräykset pannaan täytäntöön; kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltioita tehokkaiden ja vaikuttavien työsuojelutarkastuselinten perustamisessa ja laatimaan ILOn ammattien tarkastusta koskevaan yleissopimukseen nro 81 perustuvan suosituksen, jotta varmistetaan työelämän normien noudattaminen ja työntekijöiden suojelu, työaikaan, turvallisuuteen ja terveyteen liittyvät määräykset mukaan luettuina; palauttaa mieliin työmarkkinaosapuolten merkittävän roolin voimassa olevan lainsäädännön noudattamisen varmistamisessa;

kehottaa jäsenvaltioita lisäämään tehokkuutta ja varmistamaan valvontaelintensä asianmukaiset henkilö- ja muut resurssit taon (sosiaali- ja/tai työsuojeluviranomaiset, virastot ja yhteystoimistot mukaan luettuina) myös tulkkauksen ja kääntämisen osalta muun muassa parhaita käytäntöjä vaihtamalla; kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan ILOn suositusta, jonka vertailuarvon mukaan 10 000:ta työntekijää kohden olisi oltava yksi työsuojelutarkastaja, ja varmistamaan, että tarkastajilla on asianmukaiset valmiudet EU:n sääntelyn täytäntöön panemiseksi työntekijöiden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden alalla;

kehottaa jäsenvaltiota parantamaan tarkastuspalvelujen välistä rajat ylittävää yhteistyötä sekä sähköistä informaation ja tietojen vaihtoa, jotta voidaan parantaa sellaisen valvonnan tehokkuutta, jonka tarkoituksena on torjua ja ehkäistä sosiaaliturvan väärinkäyttöä, näennäistä itsenäistä ammatinharjoittamista sekä laitonta työtä, sekä samalla tunnustamaan tietosuojan merkityksen, jotta jäsenvaltiot voidaan velvoittaa yhteistyöhön ja keskinäiseen avunantoon; kehottaa jäsenvaltioita luomaan tarkastajille suunnattavia unionin laajuisia jatkuvan koulutuksen ohjelmia, joissa käsitellään sääntöjen kiertämisen uusia tekniikoita ja organisoidaan rajat ylittävää yhteistyötä; antaa tunnustusta komissiolle sen tekemästä työstä työsuojelutarkastajille tarkoitettujen keskinäisen oppimisen ohjelmien rahoittamisessa jäsenvaltioissa; korostaa, että on tärkeää varmistaa kansallisten työsuojelutarkastajien ja/tai työmarkkinaosapuolten pääsy kaikkiin tosiasiallisiin työpaikkoihin ja niihin liittyviin työnantajan tarjoamiin asuntoihin, mikäli se on kansallisen lainsäädännön mukaan sallittua, samalla, kun otetaan yksityisyys asianmukaisesti huomioon, koska tämä on ennakkoehto sille, että he voivat tehdä työtään ja valvoa sosiaaliseen polkumyyntiin liittyviä tapauksia; suosittelee, että komissio tarkastelee Eurodétachement-hankkeiden muuttamista pysyväksi työsuojelutarkastajien (sekä lähetettyjen työntekijöiden yhteystoimistojen virkailijoiden) vaihdon foorumiksi, joka osallistuu valvontaan ja seurantaan; katsoo, että foorumi voitaisiin sisällyttää laittoman työn torjuntafoorumiin tai se voisi toimia yhteistyössä laittoman työn torjuntafoorumin kanssa;

kehottaa jäsenvaltiota luomaan tarvittaessa kahdenväliset tilapäiset toimintayksiköt ja tarpeen vaatiessa monenvälisen toimintayksikön, johon kuuluu kansallisia toimivaltaisia viranomaisia ja työsuojelutarkastajia, jotka suorittavat kaikkien asianomaisten jäsenvaltioiden suostumuksella paikan päällä rajat ylittäviä tarkastuksia niiden jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön mukaisesti, joissa valvontaa suoritetaan epäillyissä sosiaaliseen polkumyyntiin, laittomiin työehtoihin tai petokseen liittyvissä tapauksissa, ja jotka pyrkivät paljastamaan postilaatikkoyhtiöitä, vilpillisiä värväystoimistoja ja sellaisia sääntöjen väärinkäytöksiä, joiden seurauksena on työntekijöiden hyväksikäyttö; korostaa, että nämä toimintayksiköt voisivat työskennellä koordinoidusti laittoman työn torjuntafoorumin ja johtavien työsuojelutarkastajien komitean kanssa rajoittaakseen asiaan liittyvää taloudellista rasitetta ja että ne voisivat perustaa kansallisten sosiaaliturvatarkastusviranomaisten verkoston tietojenvaihdon edistämiseksi; pitää kansallisten viranomaisten ja työmarkkinaosapuolten saumatonta yhteistyötä olennaisen tärkeänä osana sosiaalisen polkumyynnin lopettamiseen ja reilun kilpailun varmistamiseen sisämarkkinoilla tähtääviä toimia;

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan voimassa olevan lainsäädännön entistä tehokkaamman täytäntöönpanon ja tehostamaan työsuojelutarkastuksista vastaavien jäsenvaltioiden yksiköiden välistä yhteistyötä erityisesti rajat ylittävien työsuojelutarkastusten osalta; suhtautuu myönteisesti laittoman työn torjuntafoorumin toiminnan aloittamiseen ja tavoitteisiin, joita se on asettanut yhteistyön lisäämiseksi laittoman työn ehkäisemiseksi ja torjumiseksi; toivoo, että foorumi auttaa paljastamaan ja käsittelemään kansallisen ja EU:n työlainsäädännön sekä työntekijöiden vapaata liikkuvuutta, sijoittautumisen vapautta ja palvelujen tarjoamisen vapautta koskevien EU:n säännösten rikkomiseen liittyviä tapauksia;

korostaa tarvetta täydentää sosiaaliturvan väärinkäyttöä torjuvia toimia torjumalla veropetoksia ja veronkiertoa, jotta taataan tasapuolinen kilpailu ja yhdenvertaiset mahdollisuudet yrityksille;

huomauttaa, että ilmoituksen laiminlyönti tai ilmoituksen sääntöjenvastaisuus ovat yleisimpiä työntekijöiden lähettämistä koskevien sääntöjen kiertämisen muotoja; suosittelee, että työntekijöiden lähettämiseen liittyvässä tapauksessa kaikissa jäsenvaltioissa määrätään pakolliseksi ilmoituksen toimittaminen palvelun tarjoamisen alkaessa ja että tällaiset ilmoitukset kirjataan eurooppalaiseen rekisteriin, mikä tekisi niihin tutustumisen helpommaksi, edistäisi jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä sekä vähentäisi eri maiden menettelyjen ja asiakirjojen eroavaisuuksiin liittyvää nykyistä oikeudellista epävarmuutta;

korostaa, että vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten olisi yhteistyössä lähettävän jäsenvaltion viranomaisten kanssa voitava tarkistaa A1-lomakkeen luotettavuus, jos on olemassa vahvoja epäilyjä työntekijän lähettämisen aitoudesta; kehottaa A1-lomaketta tarkastelevaa tilapäistä työryhmää tehostamaan toimiaan parantamalla A1-lomakkeen luotettavuutta ja tutkimaan mahdollisuutta helpottaa valvontaa keräämällä A1-lomakkeet yhtenäiseen digitaaliseen järjestelmään; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta sosiaaliturvatietojen sähköinen vaihtojärjestelmä (EESSI) saadaan täysin toimintakykyiseksi ja kaikkien jäsenvaltioiden käyttöön ja jotta se räätälöidään pk-yritysten tarpeita vastaavaksi; korostaa, että työntekijöiden, työnantajien ja työsuojelutarkastajien tiedonsaannin parantaminen esimerkiksi keskitetyn kansallisen verkkosivun avulla on yksi tärkeimmistä välineistä toruttaessa sääntöjen noudattamatta jättämisen torjunnassa;

10.

kehottaa jäsenvaltioita ratifioimaan kotitaloustyöntekijöitä koskevan ILOn yleissopimuksen nro 189 ja panemaan sen täytäntöön; kehottaa jäsenvaltioita laatimaan oikeudellisia kehyksiä, joiden nojalla kotitaloustyöntekijöitä ja hoitajia voidaan lainmukaisesti työllistää, jotta taataan työnantajien oikeusvarmuus ja oikeudenmukaiset työsuhteen ehdot sekä asianmukaiset työolot työntekijöille; kehottaa komissiota ja jäsenvaltiota arvioimaan kotitaloustyöntekijöiden työehtoja ja -oloja ja tarvittaessa tekemään parannusehdotuksia nykyisten perussopimusten mukaisesti (erityisesti SEUT-sopimuksen 153 artiklan 1 kohta), mukaan luettuina asianmukainen koulutus sekä tähän ryhmään kuuluvien työntekijöiden oikeuksia ja velvollisuuksia koskevien tietojen antaminen;

11.

panee merkille, että sosiaalinen polkumyynti vaikuttaa eniten naisiin tietyillä aloilla, erityisesti kotitalous- ja hoitoalalla (varsinkin kotihoidossa); kehottaa jäsenvaltioita arvioimaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa kaikkia tilanteita, joissa naiset kokevat sosiaalista ja palkkoihin liittyvää polkumyyntiä tai joissa naiset osallistuvat pimeään työntekoon, sekä arvioimaan voimassa olevaa asiaan liittyvää unionin lainsäädäntöä;

12.

kehottaa jäsenvaltioita parantamaan kansainvälistä ja paikallista yhteistyötä julkisten laitosten, ammattijärjestöjen ja kansalaisjärjestöjen kanssa, jotta voidaan käsitellä siirtotyöläisiä koskevia, usein erittäin monimutkaisia ongelmia ja ottaa huomioon työolot sekä kaikki muut elämänlaatuun liittyvät tekijät, muun muassa yleinen terveys, sosiaalinen osallisuus ja asuminen;

13.

korostaa sellaisten direktiivin 2014/67/EU säännösten merkitystä, jotka koskevat hallinnollisten seuraamusten ja/tai sakkojen rajat ylittävää täytäntöönpanoa, joilla estämään lainsäädännön rikkominen; katsoo, että toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava määrätä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia, mukaan luettuna mahdollisuus keskeyttää palvelun tarjoaminen vakavissa työntekijöiden lähettämistä koskevan lainsäädännön tai sovellettavien työehtosopimusten rikkomiseen liittyvissä tapauksissa; katsoo, että tällaisten sakkojen määrän olisi toimittava varoituksena ja että pk-yritysten tiedonsaantia työntekijöiden lähettämistä koskevasta sovellettavasta lainsäädännöstä olisi parannettava;

14.

kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan merkittävästi lähetettyjen työntekijöiden sosiaaliturvaa koskevaa tiedonvaihtoa, jotta voimassa olevan lainsäädännön täytäntöönpanoa voidaan tehostaa; toistaa pyyntönsä, että komissio selvittäisi, mitä hyötyä olisi sellaisen väärentämättömissä olevan, henkilön sosiaaliturvatiedot sisältävän eurooppalaisen sosiaaliturvakortin tai eurooppalaisen sähköisen asiakirjan käyttöönotosta tai tarvittaessa myöntämisestä, johon voitaisiin tallentaa kaikki tiedot, joiden avulla voidaan tarkistaa haltijan sosiaaliturvaa koskeva tilanne hänen työsuhteensa perusteella (23), sekä tarvittavat työntekijän lähettämiseen liittyvät tiedot noudattaen tarkasti tietosuojaa koskevia sääntöjä erityisesti arkaluonteisia henkilötietoja käsiteltäessä; korostaa kuitenkin, että tämä ei saa rajoittaa tai heikentää mitenkään vastaanottavien maiden viranomaisten ja työmarkkinaosapuolten oikeutta tarkistaa kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti tällaisen kortin tietosisältöä sekä suorittaa sitä koskevia valvontatoimia ja tarkastuksia;

15.

vaatii, että laaditaan EU:n laajuinen luettelo unionin lainsäädäntöön kohdistuneista vakavista rikkomuksista vastuussa olevista yrityksistä, myös postilaatikkoyrityksistä – sen jälkeen, kun niille on annettu ennakkovaroitus – ja että asiaankuuluvat tarkastusviranomaiset voivat tutustua luetteloon; vaatii, että näiltä yrityksiltä evätään lakisääteisen jakson ajan mahdollisuus tehdä julkisia hankintasopimuksia sekä mahdollisuudet saada julkisia tukia ja yhteisön varoja;

16.

kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita tekemään rajat ylittävää yhteistyötä täytäntöönpanoa koskeviin tietoihin liittyvässä asiassa, myöntämään valvonnasta vastaaville viranomaisille paremman pääsyn jäsenvaltioiden kansallisiin sähköisiin rekistereihin sekä tieliikennealan yritysten eurooppalaiseen rekisteriin (ERRU) tallennettuihin tietoihin sekä vahvistamaan luetteloa tieliikennealan toimijoiden hyvän maineen menettämiseen johtavista rikkomuksista lisäämällä siihen asiaankuuluvan EU:n lainsäädännön noudattamatta jättämisen; korostaa, että vastuun sääntöjen rikkomisesta olisi kuuluttava niille, jotka antavat määräyksiä työntekijöille;

II. Sääntelyn puutteiden korjaaminen eurooppalaisen työ- ja sosiaaliturvalainsäädännön täytäntöönpanemiseksi sekä yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteen huomioon ottamiseksi

17.

kehottaa komissiota toteuttamaan toimia nykyisissä säännöissä havaittujen puutteiden poistamiseksi, jotta torjutaan tehokkaasti sosiaalista polkumyyntiä sekä sosiaaliturvan väärinkäyttöä ja veropetoksia;

18.

kehottaa komissiota seuraamaan huolellisesti direktiivin 2014/67/EU täytäntöönpanoa sekä laittoman työn torjuntafoorumin tehokkuutta torjuttaessa postilaatikkoyrityksiin liittyvä ilmiötä soveltamalla entistä yleisemmin periaatetta, jonka mukaan kullakin yrityksellä olisi oltava yksi pääasiallinen toimipaikka, ja varmistamalla, että tapauksissa, joissa palveluja tarjotaan vapaasti lähetettyjen työntekijöiden välityksellä, kaikkien palveluntarjoajien olisi harjoitettava aidosti toimintaa sijoittautumisjäsenvaltiossa ja oltava siten aitoja yrityksiä; muistuttaa, että on tärkeää, että työntekijöiden lähettämisen perusteena on yritysten aito toiminta lähtöjäsenvaltiossaan; palauttaa mieliin, että työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta hylkäsi ehdotuksen direktiiviksi yhdenmiehen rajavastuuyhtiöistä, koska jotkut ehdotuksen säännökset olisivat voineet helpottaa sellaisten yksiköiden luomista, joiden sosiaalinen ja taloudellinen toiminta on näennäistä, jotka eivät noudata sopimusperusteisia ja lakisääteisiä velvoitteita ja joiden vuoksi menetettäisiin miljardeja euroja verotuloja; kehottaa komissiota harkitsemaan mahdollisuutta ehdottaa kaikista EU:n yrityksistä koostuvaa avointa ja helppokäyttöistä rekisteriä ja EESSI:n pakollista käyttöä;

19.

kehottaa komissiota laatimaan jäsenvaltioiden edistymistä koskevan uuden kertomuksen, jossa tarkastellaan jäsenvaltioiden toimia niiden kansallisten verohallintojen ja veropetoksien torjuntajärjestelmien tarvittavaksi parantamiseksi komission tiedonannon ”Toimintasuunnitelma veropetosten ja veronkierron torjunnan tehostamiseksi” (COM(2012)0722) mukaisesti;

20.

toteaa, että direktiivissä 96/71/EY viitataan ainoastaan SEUT-sopimuksen 64 ja 74 artiklaan, jotka liittyvät palvelujen tarjoamisen vapauteen ja sijoittautumisvapauteen, vaikka yksi direktiivin päätavoitteista on työntekijöiden suojelu; muistuttaa myös SEUT-sopimuksen 151 ja 153 artiklasta, joissa määrätään, että unionin ja sen jäsenvaltioiden tavoitteena on työllisyyden edistäminen, elin- ja työolojen kohentaminen, riittävä sosiaalinen suojelu, työmarkkinaosapuolten välisen vuoropuhelun edistäminen ja syrjäytymisen torjuminen;

21.

on tietoinen pitkiin alihankintaketjuihin liittyvistä riskeistä; muistuttaa, että jäsenvaltiot voivat yhteistyössä asianomaisten työmarkkinaosapuolten kanssa perustaa kansallisella tasolla ”solidaarisen vastuun” mekanismeja, joita sovelletaan paikallisiin ja ulkomaisiin yhtiöihin, jotta paikalliset ja ulkomaiset työntekijät voivat käyttää oikeuksiaan; muistuttaa, että tämä mahdollisuus vahvistettiin direktiivissä 2014/67/EU; pyytää komissiota seuraamaan huolellisesti sitä, miten jäsenvaltiot soveltavat niille kyseisessä direktiivissä asetettua velvoitetta ottaa käyttöön toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että rakennusalan alihankintaketjujen lähetyt työntekijät voivat pitää urakoitsijaansa, jonka suora alihankkija heidän työnantajansa on, vastuussa heidän oikeuksiensa kunnioittamisesta työntekijöinä;

22.

panee merkille direktiiviin 96/71/EY ja sen täytäntöönpanoon liittyvät ongelmat; korostaa, että on tärkeää käsitellä näitä ongelmia, jotta voidaan varmistaa oikeudenmukaiset työolot, työntekijöiden oikeuksien kunnioittaminen sekä lähettävien ja paikallisten yritysten tasavertaiset toimintaedellytykset vastaanottavassa maassa, mikä on erityisen tärkeää pk-yrityksille; kehottaa panemaan direktiivin 2014/67/EU oikea-aikaisesti täytäntöön; panee merkille komission ehdotuksen direktiivin 96/71/EY tarkistamisesta sisällyttämällä siihen lähettämisjaksoja koskevat rajoitukset, ottamalla käyttöön palkkausta koskevat säännökset ja määrittämällä työehdot, jotta varmistetaan yhdenvertaisen kohtelun periaatteen noudattaminen ja EU:n lainsäädäntöön perustamissopimuksista lähtien sisältyvä kaikenlainen kansallisuuteen perustuvan syrjinnän kieltäminen; vaatii, että työntekijöiden lähettämistä koskevat säännöt ovat selkeitä, oikeasuhteisia ja oikeudenmukaisia; korostaa tarvetta noudattaa vastaanottavan maan työehtosopimuksia ja työmarkkinasuhteiden järjestelmiä;

Liikkuvat työntekijät: sosiaalisen polkumyynnin torjunta liikennealalla

23.

kehottaa tehostamaan tieliikennealan työ- ja lepoaikoja koskevien sääntöjen noudattamisen valvontaa; kehottaa tehostamaan valvontalaitteita ja ottamaan ripeästi käyttöön älykkään ajopiirturin ammattikäytössä, jotta varmistetaan nykyisen lainsäädännön asianmukainen, tehokas ja syrjimätön täytäntöönpano jäsenvaltioissa aiheuttamatta tarpeetonta hallinnollista rasitetta; kehottaa komissiota arvioimaan ”sähköisen ja integroidun käyttäjätiedoston” luomista kaikille yhteisön käyttöluvan nojalla toimiville liikenteenharjoittajille, jotta voidaan koota yhteen kaikki tienvarsitarkastuksissa kerätyt liikenteenharjoittajia, ajoneuvoja ja kuljettajia koskevat asiaankuuluvat tiedot;

24.

kehottaa tehostamaan työ-, varallaolo-, ajo- ja lepoaikojen noudattamista koskevaa valvontaa kaikilla asiaankuuluvilla aloilla, kuten rakennusalalla, ravintola-alalla, lääketieteen alalla ja kuljetusalalla, sekä määräämään törkeistä rikkomuksista seuraamuksia;

25.

kehottaa komissiota harkitsemaan Euroopan tieliikenneviraston perustamista, jotta varmistetaan EU:n lainsäädännön asianmukainen täytäntöönpano ja edistetään tieliikennettä koskevaa standardisointia ja yhteistyötä kaikkien jäsenvaltioiden kesken;

26.

kehottaa komissiota koordinoimaan ja vahvistamaan kansallisten viranomaisten välistä tieliikennealan lainsäädäntöä koskevaa yhteistyötä muun muassa tietojen vaihdon ja muiden sellaisten toimien avulla, joilla pyritään tukemaan lainsäädännön täytäntöönpanoa ja varmistamaan toimijoille tasapuoliset toimintaedellytykset; panee merkille, että alaa koskevan lainsäädännön noudattamisen valvonta on ensisijaisesti jäsenvaltioiden tehtävä; kehottaa jäsenvaltioita tekemään tiiviimpää yhteistyötä Euro Contrôle Route -organisaation ja Euroopan liikennepoliisiverkoston (TISPOL) kanssa, jotta EU:n tieliikennelainsäädännön toteuttamista voidaan parantaa varmistamalla sen yhtäläinen ja asianmukainen täytäntöönpano;

27.

kehottaa komissiota soveltamaan kollektiivisesti tieliikennealan liikkuvaan henkilöstöön asetuksen (EY) N:o 593/2008 (Rooma I) 8 artiklan 2 kohtaa, sellaisena kuin sitä tulkitaan unionin tuomioistuimen asiassa Koelzsch antamassa päätöksessä (asia C-29/10, unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 15.3.2011);

28.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vaihtamaan näkemyksiä selkeyttääkseen asiaankuuluvia säännöksiä, jotta voidaan tehdä ero työntekijöiden ja itsenäisten työntekijöiden välillä ja torjua näennäisesti itsenäisenä työntekijöitä toimimista, ja pyytää komissiota ehdottamaan erityisiä suosituksia, jotka perustuvat työsuhteen olemassaolon indikaattoreihin työsuhdetta koskevan ILOn suosituksen nro 198 mukaisesti, ja samalla vältetään sellaisten aidosti itsenäisten työntekijöiden syrjintä, joilla on pieni määrä asiakkaita; korostaa tarvetta seurata lentäjien ja junankuljettajien kaltaisten työntekijöiden asemaa ja heidän työsuhdettaan yrityksiin, joissa he työskentelevät; korostaa, että tällä näennäisesti itsenäisiin työntekijöihin liittyvällä ongelmalla on merkittäviä seurauksia työntekijöiden sosiaaliturvalle ja turvallisuudelle ja että se voi myös vaikuttaa reiluun kilpailuun;

29.

torjuu kabotaasin vapauttamisen jatkamisen, kunnes nykyisen oikeudellisen kehyksen täytäntöönpanoa on tehostettu; kannustaa komissiota ehdottamaan parannettuja sääntöjä, jotta varmistetaan parempi täytäntöönpano ja helpotetaan valvontaa; kehottaa komissiota tarkistamaan yhdistettyjä kuljetuksia koskevaa direktiiviä (92/106/ETY) (24) epäoikeudenmukaisten käytäntöjen lopettamiseksi ja ryhtymään lisätoimiin, joilla varmistetaan yhdistettyihin kuljetuksiin liittyvän sosiaalilainsäädännön noudattaminen;

30.

kehottaa niitä jäsenvaltioita, joissa on toimiva tietullijärjestelmä, antamaan valvontaviranomaisille pääsyn koottuihin tullitietoihin arviointia varten, jotta kabotaasiliikennettä voidaan valvoa entistä paremmin;

31.

muistuttaa, että yritysostojen ja yritysomistuksen siirron yhteydessä näitä vaatimuksia on korostettava selkeästi niin, että niitä ei sivuuteta vaan ne sisällytetään myös uusiin sopimuksiin direktiivin 2001/23/EY (25) mukaisesti työntekijöiden oikeuksien turvaamisen osalta yritysten siirron yhteydessä;

32.

kehottaa tekemään parannuksia asetukseen (EY) N:o 1008/2008, jotta varmistetaan kansallisen lainsäädännön sitova soveltaminen lentoyhtiöissä, joilla on toimipaikkoja EU:ssa, ja laajentamaan termin ”päätoimipaikka” määritelmää ja käsitettä sekä yhdenmukaistamaan sosiaaliturvajärjestelmien ja työlainsäädännön yhteensovittamisen yhteydessä miehistön jäsenten ”kotiaseman” määritelmän asetuksen (EU) N:o 83/2014 (26) ja asetuksen (EU) N:o 465/2012 (27) mukaisesti;

33.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita Euroopan lentoturvallisuusvirastoa (EASA) koskevan asetuksen ja muun asiaankuuluvan lainsäädännön avulla tukemaan suoria työsopimuksia vakiomenettelynä ja rajoittamaan epätyypillisten työsopimusten käyttöä;

34.

kehottaa suojelemaan matkustamomiehistön sosiaalisia oikeuksia;

35.

kehottaa jäsenvaltioita tarkistamaan lainsäädäntöään varmistaakseen, että kaikki ilmailualan sopimukset tarjoavat laadukasta työtä ja asianmukaiset työolot; katsoo, että työolojen epävarmuus lisää turvallisuusriskejä; korostaa, että kilpailukyvyn ei pidä olla se hinta, jonka nimissä työntekijöiden sosiaalinen suojelu ja palvelujen laatu ”myydään alehintaan”;

36.

korostaa, että komission 7. joulukuuta 2015 julkistaman ilmailustrategian sosiaalista ulottuvuutta on vahvistettava ottaen huomioon, että laadukkaat työpaikat ja hyvät työolot ovat suoraan yhteydessä sekä matkustajien että henkilöstön turvallisuuden ylläpitämiseen; korostaa lisäksi, että komission ja jäsenvaltioiden on seurattava kansallisen sosiaalilainsäädännön ja työehtosopimusten soveltamista lentoyhtiöissä, joiden toiminnallinen perusta on EU:n alueella, ja varmistettava, että niitä sovelletaan asianmukaisesti; muistuttaa tässä yhteydessä sosiaalisten ja ympäristönormien sekä palveluiden laadun ja turvallisuuden välisestä yhteydestä; pitää tärkeänä, että siviili-ilmailun aloille perustetaan huoltohenkilöstön vähimmäiskoulutusta; pyytää komissiota ehdottamaan lentoliikennepalvelujen tarjoamiseen muista maista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista liittyviltä yhteisön lentoliikenteen harjoittajia vahingoittavilta tuilta ja epäterveiltä hinnoittelukäytännöiltä suojautumisesta 21. huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 868/2004 (28) tarkistamista ja arvioimaan syitä sen täytäntöönpanon laiminlyömiseen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarkistamaan peruskoulutusta ja lentomiehistön lupia koskevia sääntöjä ja poistamaan puutteet, jotka johtavat lentäjien hyväksikäyttöön, kuten pay-to-fly-sopimukset;

37.

kehottaa komissiota tutkimaan mahdollisuutta tehdä täydentävä ehdotus merenkulkualalla sovellettavista työehdoista myös alusten miehistöjen osalta;

38.

katsoo, että komission olisi varmistettava sosiaalilainsäädännön, myös vuoden 2006 merityötä koskevan yleissopimuksen, täysimääräinen täytäntöönpano merenkulkualalla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kartoittamaan toimenpiteitä, joilla edistetään ammattitaitoisten, Eurooppaan sijoittuneiden merenkulkijoiden palkkaamista ja työssä pitämistä;

Talouden digitalisointiin liittyvien haasteiden ennakointi

39.

muistuttaa, että jako- ja digitaalitalouden kehittäminen on tärkeä yhdistää työntekijöiden suojeluun tällä uudella alalla, jolla entistä joustavammat työkäytännöt voivat johtaa työllistymismuotoihin, joiden normit ovat alhaisemmat sosiaaliturvan, työajan, koulutuksen, työntekijöiden osallistumisen ja työsuojelun osalta; korostaa, että yhdistymisvapauden ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden on oltava sovellettavissa näiden uusien työllisyyden muotojen puitteissa EU:n perusoikeuskirjan ja kansallisen käytännön mukaisesti; korostaa, että jäsenvaltioiden on mukautettava lainsäädäntöään digitaalisen ja jakamistalouden mukaiseksi, ja kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja työmarkkinaosapuolia arvioimaan nopeasti tällä alalla sovellettavia unionin lainsäädännön säännöksiä ja tarvittaessa tehtävä ehdotuksia jakamis- ja digitaalitalouden sekä yhteistyötalouden sääntelemiseksi, jotta varmistetaan reilu kilpailu ja työntekijöiden oikeuksien suojelu;

40.

huomauttaa, että digitalisoinnilla on olennaisen tärkeä vaikutus EU:n työmarkkinoihin; korostaa, että digitalisointi voi toisaalta luoda uusia liiketoimintamalleja ja uusia työpaikkoja (erityisesti erittäin ammattitaitoisille mutta myös matalan taitotason työntekijöille), mutta toisaalta se voi myös johtaa epävarmoihin työllisyyden muotoihin; korostaa, että digitaalisia sisämarkkinoita koskevassa strategiassa on otettava huomioon sosiaalinen ulottuvuus, jotta voidaan hyödyntää täysimääräisesti siihen liittyvää työllisyys- ja kasvupotentiaalia ja varmistaa samalla työllisyyden suojelun korkea taso; kehottaa komissiota muokkaamaan digitaalisia sisämarkkinoita sosiaalisesti oikeudenmukaisesti ja kestävästi; katsoo, että nykyisten sosiaaliturvajärjestelmien pitäisi olla mukautettuja jakamis- ja digitaalitalouden työntekijöiden tarpeisiin, jotta kyseisten työntekijöiden asianmukainen sosiaalinen suojelu varmistetaan;

41.

muistuttaa, että joillakin talouden aloilla, kuten maataloudessa, työajat vaihtelevat kausittaisten rajoitusten mukaan;

III. Kohti parempaa sosiaalista lähentymistä

42.

korostaa perusoikeuksien ensisijaisuutta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan ja edistämään työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua, jolla on ratkaisevan tärkeä asema korkeatasoisten työolojen aikaansaamisessa; korostaa, että työlainsäädännöllä ja korkeatasoisilla sosiaalisilla normeilla on ratkaisevan tärkeä asema talouden tasapainottamisessa uudelleen, tulojen tukemisessa ja kannustamisessa valmiuksia koskeviin investointeihin; painottaa tässä yhteydessä, että kaikissa EU:n lainsäädännöllisissä ja poliittisissa asiakirjoissa on kunnioitettava ammattiliittojen oikeuksia ja vapauksia, noudatettava työehtosopimuksia ja toteutettava työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu;

43.

kehottaa komissiota toteuttamaan erityisiä toimenpiteitä sosiaalisen polkumyynnin kohteeksi joutuneiden naisten auttamiseksi keskittämällä kaikki yleiset toimintapolitiikat ja toimenpiteet tasa-arvon saavuttamiseen siten, että otetaan huomioon työmarkkinoiden jatkuva jakautuneisuus ja työsopimusten eriarvoisuus sellaisina kuin ne heijastuvat naisten ja miesten jatkuvasti merkittävissä palkkaeroissa;

44.

korostaa, että epätasa-arvo Euroopassa syvenee, mikä vähentää mahdollisuuksia saavuttaa köyhyyttä ja työllisyyttä koskevat Eurooppa 2020 -tavoitteet;

45.

pitää tärkeänä, että unionin alueella ja/tai euroalueella luodaan talous-, vero- ja sosiaaliset järjestelmät, joilla voidaan parantaa EU:n kansalaisten elintasoa vähentämällä taloudellista ja sosiaalista epätasapainoa; vaatii myös, että komissio ottaa huomioon sosiaalisia kysymyksiä koskevat näkökannat, jotta työntekijöiden suojelua tehostetaan lähentymisen kautta;

46.

palauttaa mieliin, että komissio on sitoutunut perustamaan sosiaalisia oikeuksia koskevan pilarin, ja korostaa tarvitaan ylöspäin suuntautunutta sosiaalista lähentymistä, jotta saavutetaan SEUT-sopimuksen 151 artiklassa asetetut tavoitteet; korostaa, että tätä pilaria ei voi muodostaa luomalla erilaisten kansallisten järjestelmien vertailukriteereitä, vaan ne voivat olla vain alustava analyyttinen kehys; korostaa, että sosiaalisten oikeuksien pilarin hyväksyminen ei saisi johtaa voimassa olevien työ- ja sosiaalistandardien alentamiseen;

47.

panee merkille työntekijän ja työnantajan sosiaaliturvan toisistaan poikkeavat tason jäsenvaltioissa; pyytää komissiota arvioimaan näiden erojen taloudellista ja sosiaalista vaikutusta sisämarkkinoiden yhteydessä;

48.

katsoo, että palkka, joka antaa työntekijöille mahdollisuuden elää ihmisarvoista elämää, on tärkeä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja tuottavan talouden säilymisen kannalta; kehottaa kunnioittamaan kollektiivista sopimista ja edistämään sitä; suosittelee myös perustamaan työmarkkinaosapuolten kuulemisen jälkeen palkkatasoja kansallisen minimipalkan muodossa ja kunnioittamaan mahdollisuuksien mukaan kunkin jäsenvaltion käytäntöjä tavoitteena saavuttaa mahdollisuuksien mukaan asteittain vähintään 60 prosentin osuus kustakin kansallisesta keskipalkasta, jotta vältetään liialliset palkkaerot, tukemaan kysynnän muodostumista ja talouskasvua sekä tukemaan ylöspäin suuntautuvaa sosiaalista lähentymistä;

49.

panee merkille automaattisten vakauttajien mahdollisen arvon; korostaa tarvetta ottaa näiden vakauttamistekijöiden rinnalle tehokkaita työllisyyspoliittisia toimia, joiden tärkeimpänä tavoitteena on laadukkaiden työpaikkojen luominen;

50.

kehottaa komissiota harkitsemaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa tarvetta ryhtyä EU:n tason toimenpiteisiin, joilla puututaan lukuisiin ulkoistamisnäkökohtiin, mukaan luettuna solidaarisen vastuun laajentaminen alihankintaketjuihin;

51.

korostaa, että kaikki alihankkijat, mukaan luettuina tilapäistyövoimaa välittävät toimistot, jotka useimmiten lähettävät naisia muihin jäsenvaltioihin kotitalous- ja kotihoitotyöhön, on asetettava vastuuseen maksamattomista palkoista ja suorittamattomista sosiaaliturvamaksuista, tapaturmavakuutuksista sekä sairaus- ja vahingonkorvauksista; korostaa, että jos asiakkaat kohtelevat huonosti ja hyväksikäyttävät työntekijöitä, alihankkijoiden on voitava auttaa näissä tapauksissa ja paluumuutossa;

52.

kehottaa komissiota tutkimaan mahdollisuutta perustaa sopiva väline, jonka avulla yrityksille voidaan määrätä entistä suurempi varmistamisvelvollisuus, joka koskee sekä niiden tytäryhtiöitä että niiden kolmansissa maissa toimivia alihankkijoita, jotta voidaan estää ihmisoikeusloukkaukset, korruptio, vakavat fyysiset ja ympäristöön kohdistuvat vahingot sekä ILOn yleissopimusten rikkominen;

53.

katsoo, että direktiiviä 96/71/EY ja sosiaaliturvajärjestelmien koordinointia koskevia sääntöjä on sovellettava kolmannesta maasta tulevien lähetettyjen työntekijöiden työllistämisessä WTO-sopimusten moodi 4 -rakenteen perusteella ja kauppasopimusten puitteissa, jotta vältetään se, että kolmansien maiden yrityksiä ja työntekijöitä kohdellaan jäsenvaltioiden yrityksiä ja työntekijöitä suopeammin;

54.

pyytää komissiota ottamaan mahdollisuuksien mukaan huomioon tämän päätöslauselman suositukset;

55.

korostaa, että EU:n eri politiikanalojen koordinointia on parannettava;

o o

56.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EYVL L 18, 21.1.1997, s. 1.

(2) EUVL L 159, 28.5.2014, s. 11.

(3) EUVL L 166, 30.4.2004, s. 1.

(4) EUVL L 284, 30.10.2009, s. 1.

(5) EUVL L 177, 4.7.2008, s. 6.

(6) EUVL L 300, 14.11.2009, s. 72.

(7) EUVL L 300, 14.11.2009, s. 51.

(8) EUVL L 102, 11.4.2006, s. 1.

(9) EYVL L 80, 23.3.2002, s. 35.

(10) EUVL L 293, 31.10.2008, s. 3.

(11) EYVL L 364, 12.12.1992, s. 7.

(12) EYVL L 167, 2.7.1999, s. 33.

(13) EUVL L 124, 20.5.2009, s. 30.

(14) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0012.

(15) EUVL L 65, 11.3.2016, s. 12.

(16) http://www.eurofound.europa.eu/publications/report/2010/working-conditions-industrial-relations/posted-workers-in-the-european-union

(17) https://www.eurofound.europa.eu/observatories/eurwork/industrial-relations-dictionary

(18) Euroopan unionin perusoikeuskirjan 31 artiklan 1 kohta: ”Jokaisella työntekijällä on oikeus terveellisiin, turvallisiin ja ihmisarvoisiin työoloihin ja työehtoihin.”

(19) EU:C:2007:809.

(20) Katso Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0252.

(21) Katso Pacolet, Jozef ja De Wispelaere, ”Posting of workers: Report on A1 portable documents issued in 2012 and 2013”, s. 15. Eurostatin mukaan EU:n koko työvoima oli vuonna 2013 suuruudeltaan 243,2 miljoonaa henkilöä. (Labour force survey overview 2013, yleiskatsaus työvoimatutkimukseen 2013, Eurostat) (http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Labour_force_survey_overview_2013).

(22) https://ec.europa.eu/priorities/sites/beta-political/files/juncker-political-guidelines_en.pdf

(23) Tehokkaiden työsuojelutarkastusten strategiasta työolojen parantamiseksi Euroopassa 14. tammikuuta 2014 annettu Euroopan parlamentin päätöslauselma (Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0012.

(24) Neuvoston direktiivi 92/106/ETY, annettu 7 päivänä joulukuuta 1992, tietynlaisia jäsenvaltioiden välisiä tavaroiden yhdistettyjä kuljetuksia koskevista yhteisistä säännöistä (EYVL L 368, 17.12.1992, s. 38).

(25) Neuvoston direktiivi 2001/23/EY, annettu 12 päivänä maaliskuuta 2001, työntekijöiden oikeuksien turvaamista yrityksen tai liikkeen taikka yritys- tai liiketoiminnan osan luovutuksen yhteydessä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 82, 22.3.2001, s. 16).

(26) Komission asetus (EU) N:o 83/2014, annettu 29 päivänä tammikuuta 2014, lentotoimintaan liittyvistä teknisistä vaatimuksista ja hallinnollisista menettelyistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 mukaisesti annetun asetuksen (EU) N:o 965/2012 muuttamisesta (EUVL L 28, 31.1.2014, s. 17).

(27) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 465/2012, annettu 22 päivänä toukokuuta 2012, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 ja asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä annetun asetuksen (EY) N:o 987/2009 muuttamisesta (EUVL L 149, 8.6.2012, s. 4).

(28) EUVL L 162, 30.4.2004, s. 1.

Top

Choose the experimental features you want to try