21.1.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 19/65

1.

toteaa, että Internetistä on maailmanlaajuisena tietoalueena tullut erottamaton osa nyky-yhteiskuntaa ja julkinen hyödyke, jonka toimivuus on yleisen kansainvälisen edun mukaista.

2.

pitää tervetulleina nykyisiä pyrkimyksiä vahvistaa kansainvälistä Internetin hallintoa ja erityisesti Internetin syntyyn oleellisesti vaikuttaneen Yhdysvaltojen hallituksen toimia, joilla edistetään siirtymistä maailmanlaajuiseen ja kattavaan Internetin hallintoon.

3.

vaatii Euroopan unionia osallistumaan aktiivisesti prosessiin Internetin maailmanlaajuisen hallinnon kehittämiseksi vakiinnuttaakseen ja vahvistaakseen esikuvarooliaan vastuullisen toiminnan alalla. Komitea pitää tähän liittyen tervetulleena komission tiedonannollaan Internet-politiikasta ja Internetin hallinnosta käynnistämää aloitetta, jolla pyritään selkeyttämään Euroopan unionin roolia Internetin hallintoa koskevan maailmanlaajuisen politiikan alalla. Komitea kannattaa myös komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin tavoitetta luoda digitaaliset yhtenäismarkkinat ja yhtenäinen eurooppalainen digitaalistrategia.

4.

korostaa, että teknologiaan perustuvana ihmisten yhteiselon ja tiedonvaihdon alueena Internet ei pysty kehittymään erillään ihmistenvälisten suhteiden kannalta ratkaisevista arvoista. Siksi Euroopan unionin roolia Internetin parantamiseen tähtäävässä politiikassa ei voida erottaa yhteisön perusarvoista.

5.

korostaa näin ollen, että unionin lähestymistavan internetin tulevaisuuteen nähden on perustuttava vapauden, avoimuuden ja neutraaliuden periaatteisiin.

6.

korostaa Internetin merkitystä kulttuurisen monimuotoisuuden – joka kuuluu Euroopan unionin perustaviin arvoihin (1) – ylläpitämisen ja edistämisen välineenä. Internetin hallinnon alan politiikassa onkin edelleen otettava huomioon ja säilytettävä kulttuurinen ja kielellinen monimuotoisuus ja edistettävä sitä.

7.

pitää tervetulleena Euroopan komission näkemystä, jonka mukaan Internet-periaatteisiin liittyvien monisidosryhmäprosessien olisi oltava johdonmukaisia perusoikeuksien kanssa sekä täytettävä seuraavat vaatimukset: läpinäkyvyys (kaikilla sidosryhmillä on oltava osallistumismahdollisuus), osallistavuus ja tasapainoisuus (vastuutahojen on tarjottava kaikille asianomaisille toimijoille täysi osallistumismahdollisuus) sekä tilintekovelvollisuus (velvoite antaa säännöllisesti selonteko omasta toiminnasta kaikille sidosryhmille) (2).

8.

viittaa parhaillaan käytävään keskusteluun siitä, tulisiko oikeus käyttää Internetiä kirjata perusihmisoikeudeksi, eri valtioiden (myös eräiden EU:n jäsenvaltioiden (3)) asianomaisiin päätöksiin sekä toisensisältöisiin kantoihin, joiden mukaan Internet on pelkästään tekniikka perusoikeuksien toteuttamisen helpottamiseksi (4). Komitea suosittaa, että oikeus Internetin käyttöön julistettaisiin luovuttamattomaksi kansalaisoikeudeksi, jonka toteuttamiseen valtiolliset, paikallis- ja alueviranomaiset voivat osallistua tehtäviensä puitteissa.

9.

muistuttaa siitä, ettei vuonna 2005 hyväksytyssä tietoyhteiskuntaa käsittelevässä Tunisin toimintaohjelmassa (5) esitettyjä suuntaviivoja Internetin kehittämisestä, joiden mukaan hallitukset, yksityissektori ja kansalaisyhteiskunta antavat panoksensa (kohta 34), tule missään tapauksessa ymmärtää kapea-alaisesti, eli kyse ei ole tässä tapauksessa ainoastaan kansallisista hallituksista, vaan käsitteen piiriin kuuluvat lisäksi lähimpänä kansalaisia olevat julkisen vallan tasot eli paikallis- ja alueyhteisöt.

10.

muistuttaa siitä, että paikallis- ja alueyhteisöt – joita on yli 1 00  000 – ovat valtiota alemman hallintotason edustajina Euroopan unionin 28 jäsenvaltiossa Internet-politiikassa merkittäviä toimijoita, jotka sekä tuottavat Internetin sisältöjä että huolehtivat Internet-yhteyksien parantamisesta. Tästä syystä niillä tulisi olla riittävät mahdollisuudet osallistua välittömästi sekä kansallisella että eurooppalaisella tasolla kannan muodostamiseen maailmanlaajuisiin kysymyksiin, jotka koskevat Internetin hallinnon politiikkaa.

11.

korostaa, että EU:n poliittinen strategia Internetin hallinnon suhteen voi osoittautua tehokkaaksi keinoksi antaa Euroopan unionista kansainvälisellä tasolla myönteinen yleiskuva ja tuoda EU esiin keskeisenä toimijana Internet-politiikan muotoilussa ja esimerkillisten poliittisten menettelytapojen standardien määrittelyssä maailmanlaajuisella tasolla.

12.

toteaa, että kansainvälisellä tasolla Internetin hallinnosta (Tunisin toimintaohjelmassa, NETmundial-konferenssin päätelmissä (6), OECD:n julkilausumassa ja tietoyhteiskuntahuippukokouksen [WSIS] päätelmissä (7)) esitettyjen näkemysten väliset erot ovat vähäisiä, mikä antaa toivoa, että asiasta on syntymässä maailmanlaajuinen yhteisymmärrys.

13.

korostaa Tunisin toimintaohjelmassa esitetyn, Internetin tulevaisuutta koskevan lähestymistavan ajankohtaisuutta. Kyse on ns. COMPACT-lähestymistavasta, jossa Internet nähdään kansalaisvelvollisuuksia (civic responsibilities) tukevana alueena ja yksittäisenä pilkkoutumattomana verkkona, jota hallinnoidaan sidosryhmien välisesti (one unfragmented resource governed via a multistakeholder approach) demokratian ja ihmisoikeuksien edistämiseksi (to promote democracy and human rights) ja joka perustuu vankkaan teknologia-arkkitehtuuriin (sound architecture), joka puolestaan edistää luottamusta (confidence) ja helpottaa sekä Internetin infrastruktuurin että sen päällä toimivien palvelujen läpinäkyvää hallintoa (transparent governance). Tämän lähestymistavan tulisi toimia suuntaviivana, kun kysymykseen muotoillaan eurooppalaista kantaa.

14.

pitää tervetulleena Yhdysvaltojen hallituksen omaa sitoumusta siirtyä maatunnuksiin perustuvien ylätason aluetunnusten (ccTLD) jaossa nykyisestä yksipuolisesta pelkästään ICANNin (Internet Corporation for Assigned Names and Numbers) suorittamasta jaosta maailmalaajuiseen kumppanuuteen perustuvaan järjestelmään. Komitea vaatii huhtikuussa 2014 Internetin hallinnon tulevaisuudesta pidetyn maailmanlaajuisen sidosryhmäkonferenssin päätelmien mukaisesti tämän aloitteen täysimääräistä täytäntöönpanoa.

15.

pitää tervetulleena komission aloitetta luoda maailmanlaajuinen foorumi, Internet-politiikan seurantapalvelu (Global Internet Policy Observatory, GIPO), jonka on tarkoitus toimia kaikkien sidosryhmien välisenä linkkinä sekä maailmanlaajuisena verkkofoorumina Internet-politiikan kehittämistä ja sääntelyä sekä teknisten uudistusten koordinointia varten.

16.

yhtyy komission näkemykseen, jonka mukaan tulevaa seurantapalvelua GIPOa on pidettävä maailmanlaajuisena hyödykkeenä, jossa yksittäisillä toimijoilla tai sidosryhmillä ei ole mahdollisuutta määräillä muita. Komitea kehottaa kaikkia sidosryhmiä ja etenkin paikallis- ja alueviranomaisia osallistumaan asianomaisiin, Internetin hallintoa koskeviin kuulemisrakenteisiin.

17.

korostaa, että Internetin tulevaisuutta koskevissa keskusteluissa ei saa asettaa kyseenalaiseksi verkon neutraliteetin perusperiaatetta, sidosryhmien esittämistä arvoista riippumatta.

18.

pitää tervetulleena, että komissio aikoo tiedonantonsa (COM(2014) 72 final) mukaan käynnistää arvioinnin riskeistä, joita Internetiin liittyy toimivaltakysymysten ja sovellettavan lain suhteen, sekä kehittää EU:n mekanismit tällaisten ristiriitojen ratkaisemiseksi.

19.

vaatii, että myös tulevaisuudessa sovelletaan Internet-standardeja, jotka olemassa oleva teknisten asiantuntijoiden järjestelmä määrittelee kansainvälisen työryhmän IETF:n (Internet Engineering Task Force) toimien perusteella.

20.

pitää tervetulleina teknisen yhteisön pyrkimyksiä luoda määrittelyjen laadintaan lähestymistapoja, joissa otetaan huomioon ajankohtaiset kysymykset, kuten yksityisyyden suoja protokollatasolla, monikielisten verkkotunnusten mahdollisuuden takaaminen ja vammaisten paremmat mahdollisuudet Internetin käyttöön. Komitea pitää myös tervetulleena edistymistä, jonka EU saavuttaa kirjatessaan nämä saavutukset säädöksiinsä (8).

21.

muistuttaa – ottaen huomioon, että eri valtiot ajavat erilaisia intressejä ja että niillä on erilaiset mahdollisuudet näiden intressien toteuttamiseksi – haasteesta, joka Euroopan unionin on kohdattava Internetin hallinnon tulevaisuutta koskevissa neuvotteluissa. Komitea korostaakin, että toissijaisuusperiaatetta ei saa jättää huomioimatta neuvotteluissa Internetin tulevaisuutta koskevista yhtenäisistä EU-säännöistä.

22.

korostaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön merkitystä Internetin tehokkaan ja turvallisen toiminnan kannalta, erityisesti kun otetaan huomioon, että valtaosaa verkoista ja tietojärjestelmistä pidetään yllä yksityisesti. Komitea katsoo, että tästä yhteistyöstä ei tule aiheutua lisäkustannuksia yrityksille.

23.

korostaa verkon – ja erityisesti laajakaistaverkon – infrastruktuurin merkitystä Internetin toimivuuden kannalta ja kehottaa jäsenvaltioita yhteistyöhön paikallis- ja alueviranomaisten kanssa Internetin mahdollisimman laaja-alaisen levittämisen edistämiseksi. Tässä yhteydessä on otettava huomioon sekä Internetin alueellinen kattavuus että sen käytettävyys kaikkien väestöryhmien parissa.

24.

tuo esiin kattavan vertikaalisen kumppanuuden merkityksen nykyisten EAKR-säännösten tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Tällaiset mahdollisuudet liittyvät saatavuuden parantamiseen sekä tieto- ja viestintäteknologian käyttämiseen ja laatuun, laajakaista- ja nopeiden verkkojen laajentamiseen sekä digitaalisen talouden uusimpien teknologioiden ja verkkojen omaksumisen tukemiseen, jolloin niiden avulla voidaan edistää Euroopan alueiden ja koko EU:n digitaalista potentiaalia.

25.

vastustaa ehdottomasti Internetin sensurointia – riippumatta siitä, mitä tavoitteita sillä pyritään saavuttamaan, mutta muistuttaa samalla, että pyrkimyksiä estää Internetin rappeutuminen ääri-, radikaali- tai rikollistoiminnan välineeksi on välttämättä koordinoitava erityisen haavoittuvien väestöryhmien oikeuksien turvaamiseksi.

26.

muistuttaa, että myös julkiset tahot, mm. paikallis- ja alueviranomaiset, voivat ja niiden täytyy näyttää mallia ja harjoittaa turvallisen ja vastuullisen Internet-käytön politiikkaa sekä kannustaa käytännön toiminnassaan ja esikuvatehtävässään innovatiivista, resurssineutraalia ja ympäristökuormituksen minimointiin tähtäävää teknologista kehitystä.

27.

muistuttaa, että julkiset tahot, mm. paikallis- ja alueviranomaiset voivat ja niiden täytyy olla edelläkävijöitä turvallisen Internetin kehittämisessä ja toimia esimerkkeinä Internetiin liittyvässä vastuullisessa toiminnassa, mikä käsittää muun muassa seuraavat seikat: henkilötietoja pitää suojella asianmukaisesti (tähän kuuluu myös tietojen poistaminen, kun niitä ei enää tarvita mihinkään konkreettiseen tarkoitukseen); on torjuttava tietoverkkorikollisuutta ja luotava tarkoituksenmukaiset edellytykset sen ehkäisemiseksi, mukaan lukien tietotekniikkajärjestelmien asianmukainen suojaaminen.

28.

viittaa Internetin mahdollisuuksiin toimia julkisten palveluiden tarjoamisen välineenä ja kehottaa EU:n paikallis- ja alueviranomaisia nopeuttamaan hallintopalveluiden siirtämistä verkkoon. Komitea kehottaa lisäksi jäsenvaltioita luomaan tätä varten tarvittavan oikeudellisen perustan.

29.

kehottaa EU:n paikallis- ja alueviranomaisia paitsi hyödyntämään Internetin tarjoamia mahdollisuuksia laajemmin ja parantamaan toimintaansa ja tekemään siitä avoimempaa ja kansalaisläheisempää myös osallistumaan aktiivisesti Internetin tulevaisuuteen liittyvien kantojen muotoiluun jäsenvaltio- ja EU-tasolla.

30.

korostaa tässä yhteydessä erityisesti mahdollisuuksia, joita turvallinen sähköinen tunnistaminen tarjoaa yhtäältä kansalaisille heitä itseään koskevien rekisteritietojen muuttamiseen ja toisaalta EU:n jäsenvaltioiden alueille sähköisen äänestyksen käyttöön ottamiseen.

31.

pitää kaikkien sidosryhmien kannalta tärkeänä varmistaa Internetin infrastruktuurin ja sisällön turvallisuus ja luotettavuus, kun siitä on nyt tullut talouden, hallinnon ja myös yksityiselämän perusluonteinen osa.

32.

toteaa, että Internetin käyttäjien määrän kasvaessa ja uusien teknologioiden käyttöönoton myötä myös niiden väärinkäyttö yleistyy ja siitä johtuvat menetykset suurenevat ja että jopa jäsenvaltioiden paikallis- ja alueyhteisöt, jotka osallistuvat aktiivisella panoksella Internet-yhteisön muokkaamiseen, joiden Internet-infrastruktuuri on erittäin pitkälle kehittynyt ja jotka ovat yhteiskunnan näkyvä osa, joutuvat monesti erilaisten verkkohyökkäysten uhreiksi.

33.

pitää valitettavana, että ihmisiä yhdistäviä sekä tietojen, kokemusten ja asiantuntemuksen vaihtoa edistäviä tieto- ja viestintäteknologioita käytetään usein myös rikollisiin tarkoituksiin, ja kehottaa siksi jäsenvaltioita ja kansainvälisiä organisaatioita torjumaan verkkorikollisuutta kaikin keinoin ja luomaan yhdessä muiden sidosryhmien kanssa yleisen toimintaympäristön, jossa verkkorikollisuutta ei hyväksytä.

34.

toteaa, että sähköiset viestimet tarjoavat myös mahdollisuuden muunlaiseen, usein nimettömään toimintaan, joka ei tosin ole aina rikollista tai jota ei vielä luokitella sellaiseksi mutta loukkaa muiden ihmisarvoa. Komitea kehottaakin kiinnittämään huomiota myös siihen, että ehkäistään verkkokiusaaminen ja Internetin muut mahdolliset vaarat, jotka vaikuttavat erityisesti lasten ja nuorten sekä muiden suojelua tarvitsevien väestöryhmien oikeuksiin.

35.

korostaa siksi, että Internet voi menestyä vain, jos sen turvallisuutta koskevat kysymykset ratkaistaan, ja kannattaa Neelie Kroesin muotoilemaa komission tavoitetta varmistaa, että EU tarjoaa maailmanlaajuisesti turvallisimman verkkoympäristön (9). Komitea kehottaa komissiota käsittelemään samanaikaisesti Internetin hallintoon liittyvien kysymysten kanssa myös Internetin turvallisuusongelmia.

36.

korostaa kaikkien jäsenvaltioiden ja muiden kumppanitahojen välisen yhteistyön merkitystä verkkorikollisuuden torjunnan sekä verkko- ja tietoturvan ongelmien ratkaisemisen kannalta, mukaan lukien jo tehtyjen päätösten täytäntöönpano (10) ja näiden toimenpiteiden sisällyttäminen EU:n yhteiseen Internetin hallintoa koskevaan poliittiseen strategiaan.

37.

korostaa, että jäsenvaltioiden tasolla tarvitaan tehokkaita kansallisia toimia Internetissä tehtyjen rikkomusten tutkimiseksi sekä eurooppalaisia mekanismeja tällaisten vaarojen torjumisen tukemiseksi.

38.

katsoo, että maailmanlaajuista Internetin hallintoa koskevassa strategiassa on kiinnitettävä yhteen ihmisoikeuteen (yksityisyyden suojan oikeuteen) liittyen asianmukaista huomiota sellaisen kansainvälisen järjestelmän luomiseen, joka koskee henkilötietojen hankkimista, käyttämistä ja tallentamista, näiden tietojen suojaamista lainvastaiselta ja vahingossa tapahtuvalta luovuttamiselta sekä tallennettujen henkilötietojen häviämistä, vaihtamista ja poistamista sähköisistä tietokannoista. Jäljittelemisen arvoinen käytäntö voisi tukeutua voimassa olevaan EU-lainsäädäntöön (11).

39.

suosittaa, että EU määrittelee (ja ajaa sitä kansainvälisellä tasolla) selkeän henkilötietojen käyttämistä verkossa koskevan kannan, joka perustuu Euroopan unionin perusoikeuskirjan (2010/C 83/02) 8 artiklaan sekä erityisesti siihen periaatteeseen, että ihmisillä on oltava mahdollisuus päättää itse, mitä tietoja he haluavat luovuttaa ja mitä eivät. Lisäksi komitea katsoo, että kun otetaan huomioon Internetin globaali luonne sekä merkittävät mahdollisuudet väärinkäytöksiin, on kaikkien henkilötietojen käyttämistä verkossa rajoitettava ja se olisi sallittava ainoastaan konkreettisiin, ennalta tiedossa oleviin ja selkeästi määritettyihin tarkoituksiin.

40.

viittaa yhä uudelleen toistuviin tilanteisiin, joissa suuret tietotekniikkakonsernit hankkivat rakenteellista valtaansa väärinkäyttäen lainvastaisesti käyttäjien henkilötietoja ja hyödyntävät niitä sekä kaupallisiin että poliittisiin tarkoituksiin. Komitea kehottaakin komissiota ryhtymään osaltaan toimiin tällaisten väärinkäytösten estämiseksi maailmanlaajuisesti.

41.

korostaa samassa yhteydessä, että Internetin käyttöön liittyvän rikosvastuun tutkimisessa on erittäin tärkeää vahvistaa periaate, jonka mukaan Internet-palveluiden tarjoajia ei saa asettaa vastuuseen sisällöistä, joita nämä eivät ole itse tuottaneet. Tämä vastuun rajoittaminen ei kuitenkaan saa tarkoittaa kieltäytymistä yhteistyöstä syytäjäviranomaisten kanssa, jos nämä vaativat sitä oikeudellisin perustein ja jos vastaavanlaisia lainkäyttöviranomaisten langettamia seuraamuksia on olemassa.

42.

korostaa, että kuten monilla muillakin aloilla EU on edelläkävijä hahmottumassa olevan Internetin hallintorakenteen alalla ja että se näin ollen voi ja sen myös tulee ottaa esikuvarooli maailmanlaajuisesti vastuuntuntoisen Internetin hallinnon ja käytön kulttuurin osalta ja näin omalla panoksellaan edistää globaalin Internet-kulttuurin kehittymistä.