26.11.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 424/20

Esittelijä:

Denis MEYNENT

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon ”Visio teollisuustuotteiden sisämarkkinoista”. Tiedonanto on jatkoa viimeaikaiselle tervetulleelle kehitykselle kohti unionin laajuista teollisuuspolitiikkaa, jota pohjustetaan erityisesti tiedonannossa ”Kohti Euroopan teollista renessanssia”.

1.2

ETSK katsoo, että teollisuustuotteisiin sovellettavien teknisten standardien sääntelyn on oltava demokraattista, avointa ja läpinäkyvää ja siihen on otettava mukaan laaja kirjo sidosryhmiä, joihin kuuluvat ainakin yritykset ja erityisesti pk-yritykset, työntekijät tai työntekijöiden edustajat, kuluttajat ja ympäristönsuojeluun keskittyvät kansalaisjärjestöt. Jotta avoimuus toteutuisi käytännössä, on perusteltua myöntää julkista tukea sidosryhmille, joilla ei muuten ole riittäviä resursseja osallistumiseen.

1.3

Yleisen edun mukaisten ”olennaisten vaatimusten”, joista voidaan laatia teknisiä standardeja, ei tulisi rajoittua vain turvallisuuteen, terveyteen, ympäristönsuojeluun ja kuluttajansuojaan, vaan niihin tulisi lukea kaikki demokraattisella päätöksellä yleisiksi luokitellut edut ja erityisesti sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät tuotanto-olosuhteet sekä teknisten järjestelmien yhteentoimivuus ja saatavuus kaikille käyttäjille.

1.4

Teknisiä standardeja on tarkistettava ja paranneltava säännöllisesti – sitä useammin, mitä innovoivammasta alasta on kyse. ETSK:n mielestä muutostahtia ei pidä hidastaa, mutta muutosten vaikutukset yrityksiin ja erityisesti pk-yrityksiin on minimoitava.

1.5

On syytä arvioida lainsäädäntöehdotusten vaikutuksia pk-yrityksiin eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen (1) mukaisesti. Näin ollen pk-yrityksiä ei tule vapauttaa velvoitteesta noudattaa vaatimuksia, sillä vaatimusten tavoitteena on suojella yleistä etua – joka on sama riippumatta tuotteen suunnitelleen tai valmistaneen yrityksen koosta. Näin vältytään myös luomasta kahden nopeuden markkinoita.

1.6

ETSK hyväksyy komission ehdotuksen käyttää teollisuustuotteiden yhdenmukaistamiseen asetusta, jota sovelletaan yhdenmukaisesti ja välittömästi kaikkialla unionissa, mieluummin kuin direktiiviä, ja kannattaa Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen 768/2008/EY muuttamista yleisesti sovellettavaksi asetukseksi, sillä tämä yksinkertaistaa säädöksen rakennetta ja helpottaa sen ymmärtämistä erityisesti pk-yrityksissä.

1.7

ETSK kannattaa standardien tiivistelmien asettamista maksutta yleisön ja varsinkin pk-yritysten saataville.

1.8

ETSK kehottaa komissiota levittämään laajasti sisämarkkinoille ja kolmansien maiden markkinoille tietoa eurooppalaisten standardien mukaisten tuotteiden laadusta ja korkeasta vaatimustasosta tiedotukseen osoitettavien erityisten määrärahojen turvin ja ottamaan tähän toimintaan mukaan kohdassa 1.2 luetellut sidosryhmät.

1.9

Teollisuustuotteiden markkinoita koskevien teknisten standardien sääntelyn nykyinen demokraattisuus, avoimuus ja läpinäkyvyys on ehdottomasti säilytettävä vapaakauppasopimuksia tehtäessä.

1.10

ETSK kannattaa keskitetyn sähköisen tietokannan perustamista kutakin tuotetta koskevan tärkeän standardeihin liittyvän tiedon jakamiseksi.

1.11

ETSK kannattaa sisämarkkinoiden sähköistä valvontajärjestelmää, jonka kautta vilpittömät varoittajat voivat välittää luottamuksellisesti viranomaisille tietoa havaitsemistaan sääntöjenvastaisuuksista teollisuustuotteen suunnittelu-, valmistus- tai maahantuontivaiheessa.

1.12

ETSK katsoo, että paperilla esitetyt teollisuustuotteeseen liittyvät tekniset tiedot ovat pysyvä ja autenttinen sopimuksen osa, jota ei voida väärentää, ja että sähköinen esitysmuoto voi tulla kyseeseen vain, jos se täyttää samat vaatimukset.

1.13

ETSK katsoo, että teollisuustuotteiden sisämarkkinoilla on vielä vapaan liikkuvuuden ja vapaan kilpailun esteitä. ETSK toivoo, että markkinavalvontaa tehostetaan. Jäsenvaltioita olisi kannustettava yhdenmukaistamaan seuraamuksia ja valvomaan markkinoita ja tuotteiden ja palvelujen jakelua samassa määrin ja samoin teknisin valmiuksin, jotta Euroopan laajuinen johdonmukaisuus olisi parempi.

2.1

Komissio käsittelee tiedonannossaan, joka on jatkoa lokakuussa 2012 annetulle tiedonannolle, mahdollisuuksia kehittää teollisuustuotteiden sisämarkkinoiden sääntelyä kaupan kansainvälistymisen, tuotteiden teknisen kehityksen ja uusien tuotteiden ja uusien teknologioiden markkinoille tuomisen yhteydessä. Tiedonannossa arvioidaan nykyisen sääntelyn vaikutuksia tuotemarkkinoihin teollisuuden ja sisämarkkinatoimijoiden näkökulmasta komission yksiköiden työasiakirjassa (vain englanniksi) esiteltyjen, julkisesta kuulemismenettelystä ja tapaustutkimuksista saatujen tulosten pohjalta.

2.2

Komission asiakirjassa kuvataan teollisuustuotteisiin sovellettavan unionin oikeuden kehitystä vuodesta 1985, jolloin omaksuttiin nk. uusi lähestymistapa yhdenmukaistettuun lainsäädäntöön nähden: unionin lainsäätäjä vahvistaa ”olennaiset vaatimukset” eli turvallisuutta, terveyttä, ympäristönsuojelua ja kuluttajansuojaa koskevat tavoitteet, joita yritysten on noudatettava, jotta ne voivat saattaa tuotteensa unionin markkinoille. Näin varmistetaan suojelun korkea taso (EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artikla). Yhdenmukaistamiseen eli ”olennaisten vaatimusten” asettamiseen käytetään eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden Euroopan komission antaman toimeksiannon perusteella laatimia standardeja.

2.3

Teollisuustuotteet ovat määritelmän mukaisesti teollisesti tuotettuja muita tuotteita kuin elintarvikkeita, mutta tiedonannossa keskitytään niihin tuotteisiin, joita koskevaa lainsäädäntöä ei ole hiljattain annettu, tarkistettu eikä arvioitu. Tiedonannon ulkopuolelle on jätetty myös luonteeltaan erityiset, erillään käsitellyt tuotteet, kuten lääkkeet.

2.4

Komission mukaan yhdenmukaistaminen on lisännyt asianomaisten tuotteiden kauppaa merkittävästi, nopeammin kuin teollisuuden yhteenlaskettu arvonlisäys vuosina 2000–2012. Unionin tason lainsäädäntö on tuonut mittakaavaetuja ja parantanut yritysten kilpailukykyä, kun on vältytty säännösten noudattamisesta aiheutuvilta kustannuksilta erilaisiin kansallisiin sääntöihin perustuvien vaatimusten tai tietyissä tapauksissa sääntöjen puuttumisen seurauksena.

2.5

Vuonna 1985 käyttöön otetun lähestymistavan mukaisesti vahvistetut säännöt ovat myös lisänneet kuluttajien luottamusta eurooppalaisiin tuotteisiin.

3.1

Yksi teollisuustuotteiden sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan ehdoton edellytys on kuluttajien ja ammattilaisten luottamus kaikissa arvoketjun vaiheissa siihen, että tuotteet täyttävät yleisen edun mukaiset ”olennaiset vaatimukset”. Jos luottamusta ei ole, liiketoiminta lakkaa, markkinat romahtavat ja sinne jäävät vain huonolaatuiset tuotteet (2).

3.2

Vaatimukset koskevat terveyttä, kuluttajien ja teollisuuden työntekijöiden turvallisuutta, ympäristönsuojelua ja kuluttajansuojaa sekä laajemmin kaikkia demokraattisella päätöksellä yleisiksi luokiteltuja etuja, erityisesti sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä tuotanto-olosuhteita sekä teknisten järjestelmien yhteentoimivuutta sekä saatavuutta kaikille käyttäjille.

3.3

”Olennaiset vaatimukset” ovat tulosta demokraattisesta poliittisesta päätöksenteosta, jonka seurauksena on annettu lakeja tai säädöksiä ja johon niiden legitimiteetti perustuu. Julkisella vallalla on oikeus määritellä nämä ”olennaiset vaatimukset” ja varmistaa, että kaikki sisämarkkinatoimijat noudattavat niitä.

3.4

ETSK:n näkemyksen mukaan teollisuustuotteiden tekniset standardit ovat näiden yleisen edun mukaisten ”olennaisten vaatimusten” teknisiä vastineita. Näin ollen ne ovat poliittisia välineitä, ja niitä on kohdeltava kaikilta osin sellaisina. Ne ovat ensinnäkin yleisen politiikan välineitä, joilla pyritään johonkin EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artiklassa vahvistetuista yleisen edun mukaisista tavoitteista, mutta ei ainoastaan: niillä voidaan pyrkiä varmistamaan käyttäjien (kuluttajat tai ammattilaistyöntekijät) terveys ja turvallisuus, tuotannolle ja työntekijöiden motivaatiolle suotuisat työolot, herkkien, uusiutumattomien tai harvinaisten luonnonvarojen (ilmasto, mineraalivarat, biosfääri, eliölajit, vesi) suojelu, eläinten hyvinvointi, tiedotuksen ja tietojen luottamuksellisuus ja kajoamattomuus, monimutkaisten järjestelmien osien yhteentoimivuus tai jokin muu demokraattisella päätöksellä määritelty tavoite.

3.5

Toiseksi ne ovat teollisuuspolitiikan ja markkinajärjestelyjen välineitä. Vaativan teknisen standardin noudattaminen mahdollistaa erottumisen ja kilpailemisen hinnan sijasta laadulla kansainvälisillä markkinoilla. Ennakoimalla tulevia tarpeita ja markkinoiden kehitystä standardi auttaa eurooppalaisia tuottajia olemaan aikaansa edellä, innovoimaan ja minimoimaan hinnan vaikutus tuotantoon, jolloin tuotanto on kannattavaa ja luo laadukkaita työpaikkoja. Kun markkinoilla on useita kilpailevia standardeja (erityisesti yhteentoimivuusasioissa), standardin valinta vaikuttaa yrityksiin, jotka saavat niistä kilpailuedun. Tätä kautta standardi vaikuttaa taloudellisen toiminnan sijoittautumispaikkaan ja sen seurauksena työpaikkoihin.

3.6

Teollisuustuotteiden teknisten standardien poliittisesta luonteesta seuraa, ettei niitä voida pitää pelkästään yksityisille eturyhmille ja teknisille erikoisaloille kuuluvana alana, vaan niitä on säänneltävä demokraattisesti, avoimesti ja läpinäkyvästi ja siten, että sääntelytyöhön osallistuu monenlaisia sidosryhmiä. Sääntely käsittää seuraavat viisi päätöksentekovaihetta:

3.7

Sääntelyn tueksi tarvitaan avoimesti toimivia, legitiimejä toimielimiä, jotka antavat konkreettisesti kaikille asianomaisille osapuolille mahdollisuuden vaikuttaa päätöksentekoon. Sidosryhmäjoukko, jolla on perustellusti oikeus osallistua sääntelytyöhön, on ETSK:n mielestä avoin ja riippuu sääntelyn täsmällisestä luonteesta (esimerkiksi kasvatuseläinten hyvinvointia koskevan standardin laatimiseen osallistuvat eri tahot kuin digitaalisten viestintävälineiden yhteentoimivuutta koskevan standardin laatimiseen). Sidosryhmäluetteloon kuuluvat kuitenkin ainakin seuraavat: yritykset ja erityisesti pk-yritykset, työntekijät tai työntekijöiden edustajat, kuluttajat ja ympäristönsuojelujärjestöt.

3.8

Koska tekniset standardit ovat teollisuuspolitiikan, laadulla kilpailemisen ja teknisten, yhteiskunnallisten ja ympäristöön liittyvien tarpeiden ennakoinnin välineitä ja teknisten innovaatioiden lähteitä, niitä täytyy tarkistaa ja parantaa säännöllisesti – sitä useammin, mitä innovoivammasta alasta on kyse – jotta ne pystyvät täyttämään tämän tehtävänsä. Komitea suosittaa, että kun on kyse voimakkaasti innovoivista, nopeasti kehittyvistä aloista, tavoitteeksi asetetaan myös sääntely- ja standardointiprosessin demokraattinen ja sosiaalinen legitimiteetti, joita käsitellään tarkemmin kohdissa 3.2–3.7. Standardien asettamisen ja niiden päivittämisen on tällöin myös tapahduttava nopeaan tahtiin. Muutosten vaikutukset yrityksiin on kuitenkin pidettävä mahdollisimman pieninä.

3.9

Teollisuustuotteiden tekniset standardit ovat lisäksi ensisijaisen tärkeitä kuluttajille (loppu- ja välivaiheen kuluttajille) suunnatun tiedotuksen ja valistuksen välineitä. Kuluttajat saavat niistä objektiivista ja yksityiskohtaista tietoa, joka auttaa määrittämään omin neuvoin, soveltuuko tuote kuluttajan tarpeisiin. Asioista perillä oleva ja tiedostava kuluttaja osaa erotella tuotteet laadun perusteella, mikä osaltaan parantaa hinnan sijasta korkealla osaamistasolla ja työntekijöiden motivaatiolla kilpailevan eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä. Standardit ovat siten olennainen tekijä korkealaatuisten teollisuustuottajien ja vaativien ja tarkkojen kuluttajien vuorovaikutuksessa.

4.1

Yhdenmukaistettuja standardeja on tähän säännelty direktiivein, mutta lähestymistapa aiheuttaa epävakautta ja vaatii yrityksiltä jatkuvia ja paikoin turhiakin mukautumisponnisteluja. Vaarana nimittäin on, että lainsäädäntö vaihtelee maantieteellisesti jäsenvaltiosta toiseen. Vaihtelu vaikuttaa vähäiseltä, mutta se on merkittävää, sillä teollisuustuotteen standardinmukaisuus edellyttää erittäin suurta tarkkuutta. Maantieteellisen vaihtelun lisäksi esiintyy myös ajallista vaihtelua, sillä direktiivit saatetaan osaksi 28 maan lainsäädäntöä eri ajankohtina. Ajanjakso, jonka aikana kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisen on tapahduttava, voi kestää 36 kuukautta, ja standardeihin tehtäviin muutoksiin voi kulua suunnilleen yhtä paljon aikaa ja usein pidempäänkin, kun on kyse voimakkaasti innovoivista aloista, joten yritykset joutuvat jatkuvasti elämään siirtymäaikojen aiheuttamassa epävarmuudessa ja sekaannuksessa.

4.2

Tilanne on erityisen hankala pk-yrityksille, joilla ei ole riittävästi resursseja sääntelyn seuraamiseen. Komission ehdotus käyttää direktiivin sijasta yleisesti ja välittömästi kaikkialla unionissa sovellettavaa asetusta onkin erittäin tervetullut. ETSK suhtautuu ehdotukseen erittäin myönteisesti. Sen ansiosta voidaan poistaa merkittävä sääntelystä johtuva epävakaus ja tehdä tutkimus-, kehittämis- ja innovointityötä aidosti samanlaisissa ja vuosiksi eteenpäin vakaissa olosuhteissa 500 miljoonan kuluttajan hyväksi tahdissa, jossa otetaan huomioon kunkin alan innovointiaktiivisuus.

4.3

Asetuksen käyttö teollisuustuotteiden teknisten standardien määrittelemiseen onkin toissijaisuusperiaatteen näkökulmasta erinomainen esimerkki tapauksesta, jossa unionin tason toiminta on kiistatta tehokkaampaa kuin jäsenvaltioiden toiminta.

4.4

ETSK kannattaa myös Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen 768/2008/EY muuttamista yleisesti sovellettavaksi asetukseksi. Laatimalla monialaisia määritelmiä, termejä ja käsitteitä koko tietyn alan teknistä standardointia varten vältetään päällekkäisyydet ja toistot, helpotetaan tekstien muuttamista ja noudatetaan teknisen kirjoittamisen hyviä käytänteitä.

4.5

On yleisen edun mukainen tavoite, että suuri joukko sidosryhmiä osallistuu standardointityön viiteen vaiheeseen, jotka on esitetty edellä kohdassa 3.6. Tähän laajaan ryhmään kuuluvat myös ne sidosryhmät, joiden resurssit ovat pienet: ammattiliitot, pk-yritykset, kuluttajajärjestöt ja ympäristönsuojelujärjestöt. ETSK:n mielestä onkin oikeutettua myöntää julkista tukea, jotta nämä sidosryhmät voivat osallistua työskentelyyn, ja antaa niille äänioikeus, jotta prosessin avoimuus toteutuisi konkreettisesti.

4.6

ETSK kannattaa standardien tiivistelmien asettamista maksutta yleisön saataville. Vaikka kaikkien oletetaan tuntevan lain, tekniset standardit ovat nykyisin maksullisia, eikä edes standardin kohdetta ja soveltamisalaa saa ilmaiseksi tietoonsa riittävän tarkasti niin, että voisi tietää, sovelletaanko sitä asianomaisessa tapauksessa. Tämä on haitta pk-yrityksille ja kaikille muillekin asianomaisille sidosryhmille. Tästä syystä ETSK tukee toimenpidettä ja vaatii, että tiivistelmät asetettaisiin yleisesti kaikkien kiinnostuneiden tahojen saataville.

4.7

ETSK kannattaa sellaisen keskitetyn sähköisen tietokannan perustamista, jossa luetellaan kuhunkin tuotteeseen sovellettavat standardit ja kuvataan sääntöjenmukaisuuden todentamistavat (erityisesti onko kyse itse annettavasta ilmoituksesta vai valtuutetun kolmannen tahon todistuksesta). Tietokannasta voitaisiin lähettää tilauksesta ilmaiseksi automaattinen sähköpostivaroitus aina kun kyseiseen tuotteeseen sovellettavaan standardiin on tehty muutos.

4.8

ETSK kannattaa mahdollisuutta, että vilpittömät varoittajat voivat välittää sisämarkkinoiden sähköisen valvontajärjestelmän kautta luottamuksellisesti viranomaisille tietoa havaitsemistaan sääntöjenvastaisuuksista teollisuustuotteen suunnittelu-, valmistus- tai maahantuontivaiheessa. Vilpittömästi toimivat varoittajat on suojattava mahdollisilta syytteiltä tai seuraamuksilta, kuten irtisanomiselta (jos he ovat palkansaajia). Tällainen yhteistoimintaan perustuva, jakautunut markkinavalvonta, jossa käytetään internet 2.0 -tekniikkaa, voi auttaa parantamaan kaikkialla unionin alueella myytävien teollisuustuotteiden käyttäjien terveyttä ja turvallisuutta, ja se suojelee sääntöjä noudattavia yrityksiä epärehellisten kilpailijoiden väärinkäytöksiltä.

4.9

ETSK katsoo, että teollisuustuotetta koskevat tekniset tiedot ovat erottamaton osa tuotteen ostosopimusta, sillä näin sopimuksen osapuolet ovat tietoisia ja asiaan perehtyneitä ja teknisiin tietoihin voidaan vedota ostotapahtuman jälkeen vika- tai onnettomuustapauksessa tai jos ilmoitettua suorituskykyä ei saavuteta. Tiedot eivät missään tapauksessa ole ”turhia” tai ”ulkonäköä haittaavia”, kuten komission tiedonannossa mainitaan. Päinvastoin tiedot on annettava asiakkaalle pysyvässä ja autenttisessa muodossa ja siten, ettei niitä voi väärentää, ja tietojen on oltava luettavissa riippumatta käytössä olevien sähköisten välineiden kehityksestä tuotteen elinkaaren kuluessa. Tästä syystä ETSK katsoo, että paperimuodossa annettavat tiedot, jotka esitetään myyntimaan kielellä ja jotka ovat saatavilla myyntipaikassa ja toimitetaan ostajalle pakkauksen mukana, täyttävät nämä ehdot ja että sähköinen muoto tulee kyseeseen vain, jos se täyttää edellä mainitut toiminnalliset vaatimukset.

4.10

ETSK kehottaa komissiota levittämään laajasti sisämarkkinoille ja kolmansien maiden markkinoille tietoa eurooppalaisten standardien mukaisten tuotteiden laadusta ja korkeasta vaatimustasosta tiedotukseen osoitettavien erityisten määrärahojen turvin ja ottamaan mukaan kohdassa 3.7 luetellut sidosryhmät. Näin kuluttajat ja ammattiostajat tuntevat paremmin kyseisen tarjonnan edut. Se tuo Euroopassa suunnitelluille ja valmistetuille tai eurooppalaisten standardien mukaisille tuotteille – ja siten eurooppalaisille yrityksille ja työntekijöille – laatuun perustuvan, täysin objektiivisen ja luotettavan kilpailuedun.

4.11

On syytä arvioida lainsäädäntöehdotusten vaikutuksia pk-yrityksiin eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen (3) mukaisesti. Näin ollen ETSK kannattaa varauksetta komission kantaa, jonka mukaan pk-yrityksille ei tule myöntää poikkeuksia säännöistä. Kuluttajien ja ammattikäyttäjien terveys ja turvallisuus, luonnonvarojen suojelu ja yhteentoimivuus olemassa olevien teknisten järjestelmien kanssa ovat yleisen edun mukaisia tavoitteita, jotka eivät riipu tuotteen suunnitelleen tai valmistaneen yrityksen koosta. Lisäksi kokonaiset alat ja erityisesti eräiden kulutustuotteiden, kuten vaatteiden tai kodintarvikkeiden, valmistusalat ovat hyvin hajanaisia ja niiden piirissä toimii runsaasti pk-yrityksiä. Sääntelyvaatimusten löysentäminen pk-yritysten tapauksessa ei ole hyväksyttävää, sillä tällöin tosiasiallisesti myönnettäisiin poikkeuksia näille aloille, joiden yhteisvaikutus kulutukseen – ja siten riskeihin – on huomattava. Poikkeus johtaisi lisäksi kahdella nopeudella toimiviin markkinoihin, joilla pk-yritysten tuotantoa pidettäisiin (perustellusti) heikompilaatuisena, sillä siihen sovellettavat vaatimukset olisivat vähemmän tiukkoja tai niitä olisi vähemmän, ja tämä pahentaisi entisestään niiden kilpailuhaittaa verrattuna suuryrityksiin, joilla lisäksi on suuremmat markkinointibudjetit.

4.12

ETSK ei yhdy komission mielipiteeseen, jonka mukaan standardimuutoksia on niin tiuhaan, että yrityksiä ”rasitetaan liikaa”. Standardien muutostiheys riippuu alan innovointiaktiivisuudesta ja edistää Euroopan teollisuuden kykyä kilpailla muilla asioilla kuin hinnalla. Muutostahtia ei pidä hidastaa, mutta ETSK myöntää, että pk-yritysten tulisi saada enemmän tietoa tästä kehityksestä tarvittaessa kohdassa 4.7 mainitun tietokannan avulla. Komission ehdottama ratkaisu eli standardimuutosten tekeminen asetuksella direktiivin sijaan on silti tarkoituksenmukainen ja riittävä vastaus esitettyihin huolestuneisuutta aiheuttaneisiin seikkoihin.

4.13

ETSK katsoo, että ainutlaatuisia kokemuksia, jotka Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat saaneet pitkällä, vielä kesken olevalla matkalla vuodesta 1993 kohti teollisuustuotteiden sisämarkkinoiden valmiiksi saattamista ja joissa otetaan täysimääräisesti huomioon teollisuustuotteisiin sovellettavien teknisten standardien sääntelyn poliittisuus – ja siten demokraattisuus –, avoimuus ja läpinäkyvyys, on ehdottomasti käytettävä lähtökohtana myös vapaakauppasopimuksia tehtäessä. ETSK kehottaa komissiota asettamaan käynnissä olevien neuvottelujen yhteydessä institutionaalisen kehyksen, jolla varmistetaan sama demokratia, avoimuus ja läpinäkyvyys standardointiprosessin viidessä vaiheessa (lueteltu edellä kohdassa 3.6) ja sen jälkeen sääntöjenmukaisuuden valvonnassa. Tuotteisiin sovellettavia standardeja ja yleistä etua suojelevia määräyksiä ja päätöksiä sekä niiden noudattamatta jättämisestä määrättäviä seuraamuksia, jotka ovat unionin lainsäädännön ja WTO:n sopimuksen mukaisia, ei pidä voida kyseenalaistaa samalla lailla kuin tullien ulkopuolisia kaupan esteitä.

4.14

Yleisen edun mukaisten tavoitteiden saavuttamiseen teknisten standardien avulla silloin, kun arvoketjut ovat kansainvälisiä ja ylittävät yhden oikeudenkäyttöalueen sääntöjen soveltamisalan, liittyy erityisiä vaikeuksia, joita ei ole vielä ratkaistu. ETSK ehdottaa, että tällä alalla keskitytään ensisijaisesti objektiivisten ja luotettavien tietojen hankkimiseen ja todentamiseen tuotteista ja niiden fyysisestä ja sosiaalisesta valmistusprosessista. Näitä tietoja, jotka välitetään arvoketjun vaiheesta toiseen, voidaan siten verrata kunkin oikeudenkäyttöalueen ”olennaisiin vaatimuksiin” kunnioittaen täysimääräisesti sen suvereniteettia.

4.15

Ongelmia, jotka johtuvat vapaan liikkuvuuden ja vapaan kilpailun esteistä, on yhä edelleen. Näitä ovat esimerkiksi teknisiin standardeihin liittyvät patentit sekä standardien ja lainsäädännön täytäntöönpanon valvonnan tehokkuus.

4.16

Kun innovaatiolle, josta tulee tekninen standardi, on saatu patentti, on välttämätöntä, että kilpailijat saavat pakolliset lisenssit kohtuulliseen hintaan. Teollis- ja tekijänoikeuslainsäädännön on tarjottava innovaatiolle todellinen suoja mutta kuitenkin niin, ettei patenttia tai teollis- tai tekijänoikeutta voida käyttää yritysten välisen kilpailun ja innovoinnin esteenä. Komitean mukaan kyseisen lainsäädännön roolia vapaan liikkuvuuden edistämisessä sisämarkkinoilla onkin tarkasteltava, sillä eurooppalainen yhtenäinen patentti, jota ETSK pitää erityisen tärkeänä, antaa olennaisen panoksen sisämarkkinoihin. Esimerkkinä vastakkaisesta lähestymistavasta ETSK toteaa, että eräissä Euroopan ulkopuolisissa maissa, kuten Amerikan yhdysvalloissa, patentti myönnetään joskus ilman riittävää uutuustutkimusta, jolloin keksinnön innovaatioluonne on kyseenalainen. Perusteettomien patenttien hyväksyminen herättää epäilyjä niiden keksintöluonteesta, ja abstrakteihin ulkomuoto- ja aistinvaraisiin käsitteisiin (look and feel) liittyvät patentit ovat puolestaan ristiriidassa keksintöpatenttien – jotka koskevat yksinomaan tuloksen saavuttamiskeinoa – periaatteen kanssa riippumatta siitä, millä teknisellä tavalla kyseinen ulkomuoto on saatu aikaan. Tällainen tilanne avaa mahdollisuuden aiheettomiin oikeudenkäynteihin, joissa eurooppalaiset yritykset ovat altavastaajina.

4.17

Kyse on myös kansallisten tai eurooppalaisten teknisten standardien noudattamatta jättämiseen sovellettavista seuraamuksista, jotka eivät aina ole tarkoituksenmukaisia, oikeasuhteisia ja varoittavia.

Hallinnolliset ja rikosoikeudelliset seuraamukset sekä markkinavalvonta kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan, ja niiden väliset erot uhkaavat johtaa nk. oikeuspaikkakeinotteluun tuotaessa uusia tuotteita Euroopan markkinoille. Olisikin varmistettava, että Blue Guide -opas, RAPEX, SOLVIT-menettely tai muut toimenpiteet kannustaisivat yhdenmukaistamaan seuraamuksia ja valvomaan markkinoita ja tuotteiden ja palvelujen jakelua samassa määrin ja samoin teknisin valmiuksin, jotta Euroopan laajuinen johdonmukaisuus olisi parempi. Komissio, joka panee alulle lainsäädäntäprosessit ja valvoo lainsäädännön soveltamista seuraamalla jäsenvaltioiden toimia, voi saattaa sääntöjenvastaisuudet Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi. EU:n tuomioistuimen vastuulle kuuluu viime kädessä jäsenvaltioiden lainsäädännön ja tuote- ja palvelumarkkinavalvonnan johdonmukaisuuden takaaminen Euroopan tasolla.

4.18

ETSK toivoo, että markkinavalvontaa tehostetaan.

4.18.1

Jotta mahdolliset asiaan perehtymättömät tai röyhkeät valmistajat eivät voisi perusteettomasti käyttää CE-merkintää, olisi ennen kaikkea tehostettava tullivalvontaa tuotteiden tuonnin ja markkinoille saattamisen yhteydessä ja olisi varmistettava, että edustajien, maahantuojien ja jakelijoiden vastuulle voimassa olevan unionin lainsäädännön mukaisesti kuuluvia vaatimustenmukaisuusvelvoitteita noudatetaan. Oikeudellisen vastuutahon viitenumeron sisällyttäminen CE-merkintään siten, että on mahdollista varmistaa tahon oikeudellinen identiteetti ja vaatimustenmukaisuusasiakirjat verkossa, tehostaisi todennäköisesti vaatimustenmukaisuuden valvontaa, johon myös kuluttajat voisivat osallistua antamalla vihjeitä (kohta 4.8).

4.18.2

ETSK haluaa tämänhetkisessä tiukassa taloustilanteessa kiinnittää huomiota myös tarpeeseen osoittaa markkinavalvonnasta vastaaville viranomaisille riittävät resurssit tehtävän hoitamiseen ja kohdistaa näiden huomio erityisesti paikkoihin, joihin petosyritykset keskittyvät (satamat, halpatuotteiden jakelupisteet, liikkuvat jakelupisteet). Samalla olisi tiivistettävä hallinnollista yhteistyötä erityisesti väärennösten torjunnan alalla. Kohdassa 4.8 mainittu varoitusjärjestelmä voisi tehostaa valvontaa aiheuttamatta julkistaloudelle suuria kustannuksia.

4.18.3

ETSK on huolissaan siitä, että eräillä teollisuutta edustavilla talouden toimijoilla on niin suuri paino tietyn jäsenvaltion taloudellisessa toiminnassa tai työllisyydessä, että toiminnan pois siirtämisen uhka voi pakottaa viranomaiset luopumaan kokonaan seuraamusten määräämisestä – jolloin kuluttajat joutuvat vaaraan ja kilpailu on epärehellistä koko unionin yrityksiä ja palkansaajia kohtaan.

4.19

Komitea katsoo, että säännöllisten raportointivelvoitteiden ja kenttätutkimusten avulla on mahdollista seurata tuotteiden kehitystä nykyistä tarkemmin. Kuluttaja- ja työntekijäjärjestöt voisivat hyvin toimia varoittajina etenkin terveys- ja turvallisuusasioissa, ja ne olisi otettava mukaan kaikkiin standardien suunnittelun ja toteutuksen vaiheisiin.