31.8.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/10

1)

Tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa 22.5.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/29/EY 5 artiklan 2 kohdan b alakohtaa on tulkittava niin, ettei se ole esteenä sellaiselle jäsenvaltion säännöstölle, jonka mukaan yksityistä kopiointia koskevaa maksua peritään erotuksetta kappaleen valmistamiseen soveltuvien tallennusvälineiden markkinoille saattamisesta ensimmäistä kertaa sen alueella kaupallisessa tarkoituksessa ja vastikkeellisesti ja jossa samalla säädetään oikeudesta suoritettujen maksujen palautukseen siinä tapauksessa, että kyseisten välineiden lopullinen käyttö ei kuulu kyseisessä säännöksessä tarkoitetun esimerkkitapauksen alaan, jos, kun kunkin kansallisen järjestelmän erityisolosuhteet ja direktiivissä 2001/29 säädetyt rajoitukset otetaan huomioon, käytännön vaikeudet oikeuttavat mainitunlaisen sopivan hyvityksen rahoitusjärjestelmän ja jos oikeus mahdollisesti maksettujen maksujen palautukseen on todellinen ja sellainen, ettei sen toteuttamistapa tee kyseisten maksujen takaisin saamisesta suhteettoman vaikeaa, minkä tarkastaminen on kansallisen tuomioistuimen tehtävä.

2)

Direktiivin 2001/29 5 artiklan 2 kohdan b alakohtaa on tulkittava niin, että se ei ole esteenä sille, että jäsenvaltio luo järjestelmässä, jossa kyseisessä säännöksessä tarkoitettu sopiva hyvitys rahoitetaan perimällä yksityistä kopiointia koskeva maksu, josta vastaavat henkilöt, jotka saattavat markkinoille kappaleen valmistamiseen soveltuvia tallennusvälineitä ensimmäistä kertaa kyseisen jäsenvaltion alueella kaupallisessa tarkoituksessa ja vastikkeellisesti, kumottavissa olevan olettaman tällaisten tallennusvälineiden yksityisestä käytöstä tilanteessa, jossa niitä saatetaan markkinoille luonnollisille henkilöille, kun kyseisten välineiden käytön yksityisen tarkoituksen määrittämiseen liittyvät käytännön vaikeudet oikeuttavat mainitunlaisen olettaman asettamisen ja kunhan säädetty olettama ei johda siihen, että yksityistä kopiointia koskevaa maksua peritään tilanteissa, joissa kyseisten välineiden loppukäyttö jää selvästi mainitussa säännöksessä tarkoitetun esimerkkitapauksen ulkopuolelle.

3)

Direktiivin 2001/29 5 artiklan 2 kohdan b alakohtaa on tulkittava niin, että oikeutta kyseisessä säännöksessä tarkoitettuun sopivaan hyvitykseen tai kyseisen hyvityksen rahoittamiseen tarkoitettua yksityistä kopiointia koskevaa maksua ei voida sulkea pois sen vuoksi, että puolta mainitun hyvityksen tai maksun nojalla saaduista tuotoista ei makseta suoraan kyseiseen hyvitykseen oikeutetuille vaan se maksetaan kyseisten oikeudenhaltijoiden hyväksi perustetuille sosiaali- ja kulttuurialan laitoksille, kunhan kyseiset sosiaali- ja kulttuurialan laitokset todella hyödyttävät mainittuja oikeudenhaltijoita eivätkä kyseisten laitosten toimintatavat ole syrjiviä, minkä tarkastaminen on ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävä.

4)

Direktiivin 2001/29 5 artiklan 2 kohdan b alakohtaa on tulkittava niin, että jäsenvaltion asettamaa velvollisuutta maksaa yksityistä kopiointia koskeva maksu, jonka tarkoituksena on rahoittaa kyseisessä säännöksessä tarkoitettu sopiva hyvitys, saatettaessa markkinoille kaupallisessa tarkoituksessa ja vastikkeellisesti kappaleen valmistamiseen soveltuvia tallennusvälineitä ei voida sulkea pois sen vuoksi, että jossakin toisessa jäsenvaltiossa on jo maksettu vastaava maksu.