Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu rekisteröintihakemuksen julkaiseminen

2012/C 44/10

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 (1) 7 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Vastaväitteet on toimitettava Euroopan komissiolle kuuden kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006

”FILDERKRAUT/FILDERSPITZKRAUT”

EY-N:o: DE-PGI-0005-0822-09.09.2010

SMM ( X ) SAN ( )

1.   Nimi:

”Filderkraut/Filderspitzkraut”

2.   Jäsenvaltio tai kolmas maa:

Saksa

3.   Maataloustuoteen tai elintarvikkeen kuvaus:

3.1   Tuotelaji:

3.2   Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta:

Sekä kaupallisessa että yleiskielessä Filderkraut tarkoittaa Filderin alueella viljeltyä suippokaalia (Spitzkraut/Spitzkohl). Puhekielessä nimestä käytetään myös muotoa ”Filderspitzkraut”. Filderkraut/Filderspitzkraut (Brassica oleracea var. capitata for. alba subv. Conica) on nyttemmin harvinainen erittäin maukas valkokaalin suippopäinen alalajike, joka kuuluu ristikukkaiskasvien (Brassicaceae) heimoon ja jonka lehtisuonet ovat harvemmassa ja ohuemmat kuin keräkaalilla.

Suippokaalin muoto vaihtelee eri tiloilla, joilla Filderkraut/Filderspitzkraut –kaalin lisäysaineistoa tuotetaan. Kaikille niille on kuitenkin yhteistä selvästi suippo pää. Muoto voi vaihdella suippokärkisestä keräkaalista suureen, päästään selvästi kartiomaiseen kerään. Muoto ja siten osittain myös kaalin kannan ja rakenteen ominaisuudet riippuvat yksittäisistä tiloista. Kerän koko voi olla enimmillään 50 cm ja paino usein yli 8 kg.

3.3   Raaka-aineet (ainoastaan jalostetut tuotteet):

—

3.4   Rehu (ainoastaan eläinperäiset tuotteet):

—

3.5   Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella:

Filderkraut/Filderspitzkraut -kaalin alkuperään perustuvan maineen ylläpitämiseksi valkokaalin alalajikkeen Brassica oleracea var. capitata for. alba subv. Conica viljelyn on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella.

3.6   Viipalointia, raastamista, pakkaamista jen. koskevat erityiset säännöt:

—

3.7   Merkintöjä koskevat erityiset säännöt:

—

4.   Maantieteellisen alueen tarkka rajaus:

Stuttgartin kaupungin eteläpuolella Baden-Württembergissä sijaitsee pinta-alaltaan 22 000 hehtaarin suuruinen Filderin ylätasanko, josta puhekielessä käytetään myös nimitystä ”Filderebene”. Sen raskas liejun- ja savensekainen lössimaa (Filderlehm) soveltuu erityisen hyvin eri kaalilajien viljelyyn. Geologisesti ja taloudellisesti Filderin ylätasankoa voidaan pitää yhtenäisenä alueena. Maantieteellisesti se rajoittuu kaakossa ja koillisessa Neckar-joen laaksoon, pohjoisessa Stuttgartin altaaseen eli Nesenbachin laaksoa reunustaviin jyrkkiin rinteisiin ja lännessä ja lounaassa Schönbuchin metsäisiin kukkuloihin.

Maantieteellinen alue käsittää seuraavat kaupungit ja kunnat: Aichtal, Denkendorf, Filderstadt, Köngen, Leinfelden-Echterdingen, Neuhausen auf den Fildern, Ostfildern ja Wolfschlugen sekä seuraavat Stuttgartin kaupungin taajama-alueet: Birkach, Degerloch, Möhringen, Plieningen, Sillenbuch ja Vaihingen.

5.   Yhteys maantieteelliseen alkuperään;

5.1   Maantieteellisen alueen erityisyys:

Filderkraut/Filderspitzkraut -kaalilla on vuosisataiset perinteet, ja Filderin kaalinviljelyn historia ulottuu ajassa kauas taaksepäin. Jo 500 vuotta sitten Denkendorfin luostarin munkit viljelivät suippokaalia, josta sittemmmin kehittyi Filderin ylätasangon erikoisuus. Alueen kaalinviljelyyn viitataan ensimmäisen kerran vuodelta 1501 peräisin olevassa Salemin luostarin varastokirjanpidossa (sitaatti: Leinfelden-Echterdingenin kaupunginarkisto, 1995: Das Filderkraut. Stadt Filderstadt und Leinfelden-Echterdingen). Ensimmäinen kirjallinen viittaus Filderkraut/Filderspitzkraut -kaaliin on peräisin vuodelta 1772, kun Bernhausenin kirkkoherra Bischoff kirjoitti Filderin kaalinviljelystä: ”Valkoinen suippokaali on ainoa [kaali], jota täällä viljellään” (sitaatti: Grabinger, 1974: Bernhausen, Ortsgeschichte Bernhausen, s. 200).

Filderin ylätasangon maaperän ainutlaatuinen rakenne, joka muodostuu paksusta savipitoisesta pintakerroksesta, lössin, lössisaven ja mustan juran betakautisten rapautuneiden savikerrostumien sekoituksesta, sekä runsas ravinnepitoisuus, jatkuva kosteus ja erityinen mikroilmasto tarjoavat erinomaiset kasvuedellytykset Filderkraut/Filderspitzkraut -kaalin viljelylle (http://www.leinfelden-echterdingen.de, Geschichte des Filderkrauts; Christine Metzger, Deutschland Spezialitätenküche, 1999, s. 293). Jo vuodelta 1924 peräisin olevassa väitöskirjassa todetaan savisen lössimaan tarjoaman kosteuden ja Filderkraut/Filderspitzkraut -kaalin tuotoksen välinen yhteys (Frauendörfer, von Siegmund, 1924: Der Krautanbau auf den Fildern bei Stuttgart, väitöskirja, Hohenheimin yliopisto). Erityisesti valkokaalin alalajiketta ”Filderspitzkraut” on jo ammoisista ajoista lähtien viljelty ainoastaan Filderin alueella, koska sen ei katsota menestyvän yhtä hyvin muualla (Steng, G., 1947: Das Filderkraut: Eine pflanzenbaul. u. pflanzenzüchter. Studie., väitöskirja, Hohenheimin yliopisto, s. 3). Filderin alueen maaperä on valtaosin erittäin hedelmällistä, suoto- ja tasauskykyistä, ja sen vedenpidätyspotentiaali on korkea (Stuttgartin yliopisto, ILPÖ/IER (2001): Naturraum Nr. 106 Folder. Naturraumsteckbrief. Materialien zum Landschaftsrahmenprogramm. Stuttgartin yliopiston maisemasuunnittelun ja ekologian laitos). Tuulelle avoin, suhteellisen vähäsateinen Filderin ylätasanko on ilmastollisesti kohtalaisen yhtenäinen. Vuoden keskilämpötila on 8,5 °C (tammikuu – 0,5 °C; heinäkuu 17,5 °C; lämpötilan keskimääräinen vuotuinen vaihteluväli 18 °C), joten ylätasangon ilmasto-olot ovat koko lailla samankaltaiset kuin Neckar-joen valuma-alueella. Siten Filder on jossakin määrin korkeammasta sijainnistaan huolimatta kokonaisuudessaan hieman lämpöisempi kuin keskisten esialppien varhaisjurakautisilla ylätasangoilla, missä Alpeilta saapuvat talviset kylmät vaakasuorat ilmavirtaukset alentavat selvästi tammikuun keskilämpötilaa (– 1,5 °C). Filderin luonnonalueella vallitsee ominaisuuksiltaan ns. puutarhakaupunkimainen mikroilmasto. Siellä on laajoja viheralueita, ja se on harvaan rakennettu, mikä vaikuttaa maata lähellä olevan ilmakerroksen fysikaalisiin prosesseihin (Ostfildernin kaupunki (julk.), 2008: Landschafts- und Umweltplan Ostfildern 2020. Ostfildern/Stuttgart. s. 36 alk.). Ympäröiviin alueisiin verratuna paikallinen lämpeneminen on suhteellisen vähäistä, ja lämpötila laskee selvästi yöksi. Etäisyys Alpeista vaikuttaa myös sateisiin. Pitkäaikainen vuotuinen sademäärä on 650–700 mm, ja sateet jakaantuvat suotuisasti koko pääkasvukauden osalle: noin 65 % vuotuisista sateista ajoittuu touko–lokakuuhun (Institut für Landeskunde, 1967: Die naturräumliche Einheiten auf Blatt 170 Stuttgart, F. Huttenlocher & H. Dongus. Bundesanstalt für Landeskunde und Raumforschung, Bad Godesberg. s. 23; LfU, 1987: Methodik der Naturraumbewertung: dargestellt am Beispiel des Naturraums Filder, Landesanstalt für Umweltschutz Baden-Württemberg (LfU), Institut für Ökologie u. Naturschutz, Karlsruhe.)

5.2   Tuotteen erityisyys:

Filderkraut/Filderspitzkraut on Stuttgartin seudulla ja sen ulkopuolella tunnettu ja arvostettu alueellinen erikoisuus, jonka maine perustuu erityisesti tuotteen ja sen alkuperäalueen väliseen läheiseen yhteyteen. Perinteinen alkuperäinen Filderkraut/Filderspitzkraut on kookas ja painava (usein yli 8 kg ja jopa 50 cm) kerä. Monet Filderin alueen maatalousyritykset viljelevät sukupolvesta toiseen omia suippokaalilajikkeitaan, ja myös lajikkeiden siemenet tuotetaan usein paikallisesti tai tilakohtaisesti (terra fusca Ingenieure 2003: Filderkraut- derzeitige Situation. Umfrage, helmikuu 2003. terra fusca Ingenieure, Stuttgart; Smolka, R.S., 2010: Bestandsanalyse und Erzeugererhebung zu den Perspektiven des Filderkrauts Brassica oleracea var. capitata for. alba subv. Conica. Hochschule für Wirtschaft und Umwelt Nürtingen-Geislingen). Filderkraut/Filderspitzkraut -kaalia on käytetty – ja käytetään edelleen – ennen muuta hapankaalin valmistukseen, useimmiten pienyrityksissä, mutta joissakin perheissä valmistetaan myös edelleen hapankaalia omien vanhojen ohjeiden mukaan. Viime vuosina Filderin maatalousyritykset ovat tuottaneet keräkaalia myös erityisesti tuoretoreille. Tällöin kaalit ovat pienempiä ja kevyempiä, mikä vastaa paremmin kysyntää näillä markkinoilla.

Suippokaali, valkokaali (lat. Brassica oleracea var. capitata for. alba subv. Conica):

Filderkraut/Filderspitzkraut tunnettiin jo 1800-luvulla myös laajalti tuotantoalueen ulkopuolella erinomaisen makunsa ansiosta. ”On olemassa monia lajikkeita, joista täällä erottuu erittäin maukas, hyvin vaalea ja teräväkärkinen Filderkraut […]” (Martens von, K., 1864: Handbuch der Militärverpflegung im Frieden und Krieg. – 2. painos – Rioger'sche Verlagsbuchhandlung). Lengerke (von, A., 1841: Landwirtschaftliche Statistik der deutschen Bundesstaaten. – osa 2 – Westermann) kirjoittaa: ”Filderkraut on erityisen arvostettu pehmeiden lehtiensä, valkean värinsä ja ennen muuta paremman makunsa ansiosta erottuen näin edukseen muilla alueilla viljellystä kaalista”. Filderkraut/Filderspitzkraut on säilyttänyt arvostetun maineensa ja asemansa Filderin alueen tunnusmerkkinä tähän päivään asti (Stadt Filderstadt, Stadt Leinfelden-Echterdingen, Geschichtswerkstatt Filderstadt 1995, s. 5). Asíantuntijat arvostavat suuresti sen makua, pehmeyttä ja ohutsuonisia lehtiä (vrt. Christine Metzger, Deutschland Spezialitätenküche, 1999, s. 293; Buroh, N., Schermer, B., 2007: Das Teubner Buch- deutsche Küche.— Westermann-Studios — Gräfe und Unzer, s. 77; Gorys, E., 2001: Das neue Küchen Lexikon. Von Aachener Printen bis Zwischenrippenstück. – 7. painos – Deutscher Taschenbuch Verlag, s. 547; Stitz, M. Swoboda, I., 2006: Kulinarisch Reisen Deutschland. – Mair Dumont Marco Polo, s. 254).

5.3   Syy-seuraussuhde, joka yhdistää maantieteellisen alueen seuraaviin: tuotteen laatu tai ominaisuudet (kun kyseessä SAN) tai tuotteen määrätty laatu, maine tai muut ominaisuudet (kun kyseessä SMM):

Filderkraut/Filderspitzkraut -kaalin ja sen maantieteellisen alkuperän väliseen yhteyteen perustuva suoja johtuu erityisestä maineesta, joka tuotteella on alkuperänsä ansiosta. Filderkraut/Filderspitzkraut -kaalilla on vuosisataiset perinteet. Nämä yksilöidyn maantieteellisen alueen erityispiirteet yhdessä kotoperäisen lajikkeen ja perinteisesti pienillä tiloilla tapahtuvan viljelyn kanssa vaikuttavat myös tuotteen laatuun. Esimerkiksi väitöskirjassa vuodelta 1924 viitataan Filderin kaalinviljelyalueen erityisiin ympäristöoloihin (Frauendörfer von, S., 1924: Der Krautanbau auf den Fildern bei Stuttgart, väitöskirja, Hohenheimin yliopisto). Viljelijöiden perinteinen yhteys alueeseen ilmenee myös siinä, että Filderkraut/Filderspitzkraut -kaalin lisäysaineisto tuotetaan yhä usein itsenäisesti paikallisina tai oman tilan siemenlajikkeina. Kaikki tämä on edistänyt yksilöidyllä maantieteellisellä alueella Filderkraut/Filderspitzkraut -kaalin viljelyn vuosisataisen perinteen ja erityispiirteiden säilymistä tyypillisinä, ja tuote tunnetaan edelleen makunsa, pehmeytensä ja ohutsuonisten lehtiensä ansiosta kuluttajien suuresti arvostamana alueellisena erikoisuutensa, jolla on erittäin hyvä maine. Vuonna 1884 Filder-Bote-lehti kirjoitti: ”Alueemme erinomainen ja yleisesti pidetty Filderkraut, jota tähän asti on kuljetettu eri suuntiin hevos- ja höyryvetoisilla ajoneuvoilla, on valloittanut uuden markkina-alueen, kun tuhansia kaaleja silputaan, säilötään ja pakataan sitten tynnyreihin lähetettäväksi valtameren taakse Amerikkaan.” (Der Filder-Bote, 7 päivänä lokakuuta 1884, nro 118). Filderkraut/Filderspitzkraut -kaalin nykyisestä maineesta ja arvostuksesta kertoo myös sen juurtuminen osaksi alueen tapoja ja tapahtumia. Leinfelden-Echterdingenin kaupungissa juhlitaan vuodesta 1979 lähtien joka vuosi Filderin yli 400-vuotista kaalinviljelyperinnettä Saksan suurimmassa alan tapahtumassa, johon osallistuu noin 50 000 kävijää. Maatalousnäyttelyn päätilaisuudessa ja Stuttgartissa järjestettävässä Cannstatter Volksfest -kansanjuhlassa myös perinteinen Erntedank-koristelu muistuttaa kävijöitä alueelle tunnusomaisesta Filderkraut/Filderspitzkraut -kaalista. Eräs karnevaaliyhdistys, Filderer, (vrt. http://www.leinfelden-echterdingen.de, Geschichte des Filderkrauts; http://www.schmeck-den-sueden.de) on lisäksi valinnut suippokaalin tunnuksekseen. Filderkraut/Filderspitzkraut -kaalin maine ilmenee myös musiikissa ja kirjallisuudessa (Emil Küblerin Schwäbische Sauerkrautkantate, 1939, sekä Frank Snydersin, Johann Baptist Hofnerin ja Otto Großin teokset; Filderstädter Schriftenreihe osa 10, 1995: Das Filderkraut, s. 70, s. 58 ja s. 157).

Eritelmän julkaisutiedot:

(Asetuksen (EY) N:o 510/2006 5 artiklan 7 kohta)

Markenblatt, nide 11, 19 päivänä maaliskuuta 2010, osa 7a-aa, s. 4243.

(http://register.dpma.de/DPMAregister/geo/detail.pdfdownload/13250)

(1)  EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12.