11.9.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 218/69

1.1

ETSK on ehdottanut, että Euroopan unionin neuvoston on luovuttava maahanmuuttopolitiikassa yksimielisyyden vaatimuksesta ja tehtävä päätöksensä määräenemmistöllä sekä turvauduttava parlamentin yhteispäätösmenettelyyn. Komitea kannattaa maahanmuuttopolitiikan sisällyttämistä Lissabonin sopimuksessa tavanomaisen menettelyn piiriin. Kun otetaan huomioon nykyinen tilanne, joka saattaa viivästyttää Lissabonin sopimuksen hyväksymistä, komitea toistaa ehdotuksensa siitä, että neuvosto ottaa käyttöön ”siirtymäväylälausekkeeseen” perustuvan menettelyn, jotta voidaan jouduttaa määräenemmistöpäätöksiin ja yhteispäätösmenettelyyn perustuvan järjestelmän voimaantuloa.

1.2

Komitea on lausunnoissaan katsonut, että maahanmuuttopolitiikassa ja -lainsäädännössä on kunnioitettava täysimääräisesti kaikkien henkilöiden ihmisoikeuksia, yhdenvertaista kohtelua sekä syrjimättömyyttä. Tämän tavoitteen vahvistamiseksi ETSK ehdottaa kahden uuden yhteisen periaatteen lisäämistä: perusoikeudet sekä oikeuteen ja perusvapauksiin perustuva valtio.

1.3

ETSK korostaa, että Euroopan komission ja jäsenvaltioiden on luotava ja kehitettävä mekanismi, jotta kaikkia sidosryhmiä voidaan kuulla ensi sijassa. Erityisesti on kuultava työmarkkinaosapuolia (ammattijärjestöjä ja työnantajajärjestöjä) mutta myös kansalaisyhteiskuntaa, maahanmuuttajayhdistyksiä, akateemisia asiantuntijoita sekä kansainvälisiä organisaatioita. Tämän osallistumisen vakiinnuttamiseksi ja ETSK:n roolin vahvistamiseksi komitea on antanut lausunnon (1) Euroopan kotouttamisfoorumin perustamisesta.

1.4

On kulunut useita vuosia siitä, kun komissio ehdotti avoimen koordinointimenetelmän käyttöönottoa. ETSK (2) ja parlamentti tukivat ehdotusta mutta neuvosto ei. ETSK kannattaa komission ehdotusta yhteisistä menetelmistä, sillä se pitää sitä ensimmäisenä askeleena kohti avointa koordinointimenetelmää. Komitean mielestä yhteiset periaatteet tulee muuntaa yhteisiksi tavoiteindikaattoreiksi, jotka tulee sisällyttää jäsenvaltioiden maahanmuuttoprofiileihin. Kunkin jäsenvaltion tulee laatia vuosiraportti, ja komissio laatii vuosittain yhteenvedon, joka toimitetaan Euroopan parlamentille. Myös ETSK edellyttää tulevansa kuulluksi. Keväällä kokoontuva Eurooppa-neuvosto tekee komission raportin pohjalta poliittisen arvioinnin ja esittää suosituksia.

1.5

Jäsenvaltioiden vuosiraporttien laadintaan osallistuvat työmarkkinaosapuolet, kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ja kansalliset parlamentit kunkin jäsenvaltion menettelyjen mukaisesti. ETSK korostaa, että vuosiraportit tulee julkaista, niitä tulee tehdä tunnetuksi ja kansalaisille tulee tiedottaa niistä.

1.6

Komitea pitää avointa koordinointimenetelmää sopivana välineenä jäsenvaltioiden politiikkojen yhdenmukaisuuden takaamiseksi ja katsoo, että sen avulla tulisi voida kehittää jäsenvaltioiden yhteisiä toimia Tampereella määritettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi eli muun muassa eurooppalaisen, vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen luomiseksi. Avoin koordinointimenetelmä on otettava käyttöön perustamissopimuksessa määrättyä ja Eurooppa-neuvoston Tampereen ja Haagin kokouksissa vahvistettua oikeuskehystä viivästyttämättä.

1.7

Komitea esittää toivomuksen, että EU:lla olisi tarkoituksenmukainen yhteinen lainsäädäntö, joka olisi pitkälle yhtenäistetty, jotta maahanmuutto kanavoituisi laillisia, joustavia ja avoimia menettelyjä pitkin, ja jossa kolmansien maiden kansalaisia kohdeltaisiin oikeudenmukaisesti ja heille annettaisiin samat oikeudet ja asetettaisiin samat velvollisuudet kuin yhteisön kansalaisilla on.

1.8

Komitea katsoo, että viranomaisten ja työmarkkinaosapuolien yhteistyön avulla lukuisat henkilöt, jotka nykyään tekevät laitonta työtä, voivat laillistaa hallinnollisen asemansa, jotta heidän työntekonsa muuttuisi lailliseksi.

1.9

Jäsenvaltioiden yhteistyötä ja niiden keskinäistä solidaarisuutta on parannettava. Tähän pitäisi kuulua vahva taloudellinen ulottuvuus. Tarkoitusta varten on hyödynnettävä asianmukaisesti yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevan yleisohjelman (2007–2013) määrärahoja kustannusten jakamiseksi ja jäsenvaltioiden resurssien täydentämiseksi.

2.1

Tiedonannon tavoitteena on, että neuvosto hyväksyy joukon yhteisiä poliittisia periaatteita, joiden tarkoituksena on antaa suuntaa tulevan yhteisen maahanmuuttopolitiikan kehittämiselle. Tiedonanto on osa laajempaa poliittista prosessia, jonka tarkoituksena on luoda poliittinen perusta vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen kehittämiseen liittyvän uuden monivuotisen ohjelman hyväksymiselle. Kyseinen ohjelma korvaa Haagin ohjelman, ja siitä päätetään Ruotsin puheenjohtajuuskaudella vuoden 2009 jälkipuoliskon aikana.

2.2

Puheenjohtajavaltio Ranska on ajanut neuvostossa Euroopan maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksen (3) hyväksymistä uuden poliittisen sysäyksen antamiseksi kyseisille politiikoille sekä hallitustenvälisen yhteistyön tehostamiseksi.

3.1

ETSK on hyvillään siitä, että Euroopan komissio on laatinut käsiteltävänä olevan tiedonannon, jonka tavoitteena on tehostaa maahanmuuttopolitiikkoja koskevaa yhteistyötä ja koordinointia Euroopan unionissa. Komitea pitää tarpeellisena vahvistaa yhteisen eurooppalaisen maahanmuuttopolitiikan tuottamaa lisäarvoa sekä komissiolle kuuluvaa aloitteellista roolia.

3.2

Puheenjohtajamaa Ranskan olisi pitänyt pyytää komitealta lausuntoa Euroopan maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksesta. ETSK katsoo, että komission lähestymistavassa korostuu yhteisömenettelyn vahvistamisen tärkeys ja neuvoston päätelmissä puolestaan hallitustenvälinen yhteistyö. Komitea suhtautuu myönteisesti hallitusten yhteistyön parantamiseen ja ehdottaa, että neuvosto tukee komissiota ja sen aloiteoikeutta ja että parlamentti ja komitea toimivat nykyistä aktiivisemmassa roolissa maahanmuuttopolitiikkoja kehitettäessä.

3.3

Tiedonannossa todetaan, että yhteinen maahanmuuttopolitiikka on EU:n keskeinen tavoite, johon tulisi soveltaa yhteensovitettua ja yhtenäistä lähestymistapaa eurooppalaisella, kansallisella ja alueellisella tasolla ja jota jäsenvaltioiden ja komission tulisi kehittää yhteisesti solidaarisuuden pohjalta. Siinä ehdotetaan niin ikään, että sovitaan poliittisesti sitovista yleisistä periaatteista, joista neuvosto päättää ja joita kehitettäisiin panemalla täytäntöön erilaisia käytännön toimia. Toimintaan liittyisi myös seurantamekanismi ja yhteiset menetelmät.

3.4

ETSK kannattaa yleisesti ottaen näitä tavoitteita.

3.5

ETSK on ehdottanut (4), että Euroopan unionin neuvoston on luovuttava maahanmuuttopolitiikassa yksimielisyyden vaatimuksesta ja tehtävä päätöksensä määräenemmistöllä sekä turvauduttava yhteispäätösmenettelyyn.

3.6

Komitea on todennut lausunnoissaan, että maahanmuuttopolitiikassa ja -lainsäädännössä on kunnioitettava täysimääräisesti kaikkien henkilöiden ihmisoikeuksia, yhdenvertaista kohtelua sekä syrjimättömyyttä, ja yhtyy näin ollen komission näkemyksen, jonka mukaan maahanmuuttopolitiikkojen ”pitäisi rakentua EU:n vaalimille ihmisarvon, vapauden, tasa-arvon ja solidaarisuuden yleismaailmallisille arvoille samoin kuin perusoikeuskirjan ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen täysimääräiselle kunnioittamiselle”.

3.7

Lissabonin sopimuksen voimaantulo merkitsisi sitä, että ensimmäistä kertaa EU:n integraation historiassa tunnustetaan virallisesti EU:n perusoikeuskirjan juridinen sitovuus jäsenvaltioiden ja yhteisön toimielinten hyväksyessä ja soveltaessa yhteisön lainsäädäntöä. Sekä EU:n toimielinten että jäsenvaltioiden tulee tällöin taata, että kaikissa toimintalinjoissa, myös niissä, jotka liittyvät vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvaan alueeseen, kunnioitetaan perusoikeuksia.

3.8

Lisäksi Lissabonin sopimukseen sisältyvän Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 47 artiklassa tunnustetaan, että ”unioni on oikeushenkilö”, ja 6 artiklan 2 kohdassa todetaan, että tämän uuden identiteetin pohjalta ”unioni liittyy ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn eurooppalaiseen yleissopimukseen”.

3.9

ETSK on ehdottanut (5) komissiolle, parlamentille ja EU:n neuvostolle, että ne ryhtyisivät ajamaan ulkopolitiikassa kansainvälistä siirtolaislainsäädäntöä, joka perustuisi ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan yleissopimukseen sekä taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia oikeuksia koskevaan yleissopimukseen. Kyseiseen kansainväliseen lainsäädäntökehykseen tulee sisältyä ILO:n tärkeimmät yleissopimukset ja Yhdistyneiden Kansakuntien kansainvälinen yleissopimus kaikkien työntekijöiden ja heidän perheidensä oikeuksista, jota EU:n jäsenvaltiot eivät ole vielä ratifioineet siitä huolimatta, että ETSK on antanut oma-aloitteisen lausunnon (6), jossa se ehdottaa sopimuksen ratifiointia.

3.10

Tämän tavoitteen vahvistamiseksi ETSK ehdottaa kahden uuden yhteisen periaatteen lisäämistä: perusoikeudet sekä oikeuteen ja perusvapauksiin perustuva valtio.

4.1

Komissio ehdottaa kymmentä yleistä periaatetta yhteisen maahanmuuttopolitiikan kehittämiseksi. Periaatteet on koottu kolmen otsikon – vauraus, solidaarisuus ja turvallisuus – alle.

4.2

ETSK panee kuitenkin merkille, että luettelosta puuttuvat perusoikeuksista johdetut periaatteet. Koska EU:n ja jäsenvaltioiden maahanmuuttopolitiikassa ja -lainsäädännössä (maahanpääsy, rajat, viisumit, palauttaminen, maassa oleskelun edellytykset jne.) tulee kunnioittaa ihmisarvoa ja perusoikeuksia, ETSK ehdottaa, että luetteloon lisätään uusi otsikko ”Ihmisoikeudet”, joka kattaisi kaksi uutta periaatetta:

4.3

EU:n ja jäsenvaltioiden maahanmuuttopolitiikoissa tulee noudattaa EU:n perusoikeuskirjaa, jotta voidaan taata rasismin ja syrjinnän torjunta sekä vahvistaa yhdenvertaisen kohtelun periaatetta. Kyseisten periaatteiden noudattamisen tulee muodostaa perusta, jonka pohjalta EU:n maahanmuuttolainsäädäntöä laaditaan.

4.4

ETSK on äskettäin antamassaan lausunnossa (7) todennut, että yhdenvertainen kohtelu palkkauksessa, työehdoissa, yhdistymisvapaudessa sekä perus- ja ammattikoulutuksessa on lähtökohtana kolmansien maiden kansalaisille annettaville oikeuksille ja heille säädettäville velvollisuuksille, jotka sisältyvät ehdotukseen direktiiviksi yhden hakemuksen menettelystä (KOM(2007) 638 lopullinen). Komitea on katsonut sen olevan hyvä lähtökohta tulevalle maahanmuuttolainsäädännölle.

4.5

Kun otetaan huomioon jäsenvaltioiden sitoumus EU:n liittymisestä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn eurooppalaiseen yleissopimukseen, ETSK katsoo, että maahanmuuttopolitiikan yleisiin periaatteisiin tulee sisällyttää kyseisen yleissopimuksen sisältämät oikeudelliset takeet, jotta kaikille maahanmuuttajille voidaan turvata tosiasiallisesti oikeusvaltion oikeudet ja takeet heidän oleskellessaan EU:ssa.

5.1

Vauraus: laillisen maahanmuuton myötävaikutus EU:n sosioekonomiseen kehitykseen

5.2

Tiedonannossa mainitaan laillisen maahanmuuton myötävaikutus EU:n sosioekonomiseen kehitykseen. ETSK on toistuvasti tuonut esille maahanmuuton myönteisiä vaikutuksia vastaanottaviin eurooppalaisiin yhteiskuntiin, kun pidetään mielessä Lissabonin strategian haasteet. Tässä mielessä komitea toivoo, että uusien jäsenvaltioiden kansalaisia koskevat siirtymäkausien rajoitteet poistuvat pian.

5.3

Otsikko vauraus kattaa kolme periaatetta:

5.4

Komitea esittää toivomuksen, että EU:lla olisi tarkoituksenmukainen yhteinen lainsäädäntö, joka olisi pitkälle yhtenäistetty, jotta maahanmuutto kanavoituisi laillisia, joustavia ja avoimia menettelyjä pitkin, ja jossa kolmansien maiden kansalaisia kohdeltaisiin oikeudenmukaisesti ja heille annettaisiin samat oikeudet ja asetettaisiin samat velvollisuudet kuin yhteisön kansalaisilla on.

5.5

EU:n ja lähtömaiden yhteistyö maahanmuuttovirtojen hallinnan parantamiseksi on välttämätöntä. Komitea on antanut äskettäin kaksi lausuntoa (8), joissa se ehdottaa lähtömaiden ja eurooppalaisten kohdemaiden yhteistyön parantamista.

5.6

Yhteistä viisumipolitiikkaa on sovellettava nykyistä joustavammin, sillä se vaikeuttaa usein laillisten muuttovirtojen hallintaa.

5.7

Taloudellisiin syihin perustuvan maahanmuuton tulee Lissabonin strategian mukaisesti perustua EU:n työmarkkinoiden yhteiseen tarvearvioon, jossa otetaan huomioon kaikki osaamisen tasot ja alat ja jossa taataan EU:n kansalaisten suosituimmuusperiaate.

5.8

Mitä tulee vuoteen 2020 ulottuvaan kokonaisvaltaiseen arvioon siitä, mitä taitoja EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa tarvitaan, ETSK tekee äskettäin antamassaan lausunnossa (9) useita ehdotuksia, jotka liittyvät ”sinistä korttia” koskevaan direktiiviin.

5.9

Puhuttaessa ns. maahanmuuttoprofiileista, jotka antavat tietoa maahanmuuttajien sijoittumisesta kansallisille työmarkkinoille, komitea katsoo, että jäsenvaltioiden ja EU:n tietoja muuttovirroista ja työmarkkinoista on parannettava. ETSK on kuitenkin sitä mieltä, että käsite ”maahanmuuttoprofiili” on ymmärrettävä joustavasti ja siinä on otettava huomioon ammatillinen mukautumiskyky.

5.10

ETSK korostaa kielten hallitsemisen ja ammatillisen koulutuksen tärkeyttä siirtotyöläisille, sillä ne ovat ehdoton edellytys työpaikan saannille ja mahdollisuuksille parantaa kykyä sopeutua työmarkkinoiden muutoksiin. Komitea korostaa niin ikään EU:n ulkopuolella hankitun ammattipätevyyden tunnustamisen merkitystä.

5.11

ETSK on komission kanssa samaa mieltä tavoitteesta edistää maahanmuuttajien yrittäjähenkisyyttä. Sitä varten on voitettava ne lukuisat esteet, joita jäsenvaltioiden maahanmuuttolainsäädännössä vielä esiintyy.

5.12

Koska siirtotyöläiset ovat muita suuremmassa vaarassa menettää työpaikkansa, on kehitettävä toimia työmarkkinoihin osallistumisen parantamiseksi. Erityishuomiota on kiinnitettävä naisten ja erityisvaikeuksista kärsivien henkilöiden tilanteeseen.

5.13

ETSK katsoo, että laitonta työntekoa ei pidä torjua pelkästään direktiivissä työnantajiin kohdistettavista seuraamuksista säädetyillä toimilla vaan myös kannustimilla ja aktiivisilla politiikoilla, joilla pyritään maahanmuuttajien työnteon säännönmukaistamiseen ja laillistamiseen. Tämä edellyttää sekä jäsenvaltioiden että EU:n maahanmuuttolainsäädännön joustavoittamista ja sitä, että lainsäädäntö on nykyistä kiinteämmin sidoksissa työmarkkinoiden suuntauksiin, sillä työmarkkinaosapuolien kuulemista ja varsinaista työmarkkinaosapuolten välistä vuoropuhelua on tarpeen kehittää ja vahvistaa.

5.14

On varmistettava ILO:n säännösten ja erityisesti siirtotyöläisiä koskevien ILO:n yleissopimusten (C 97 ja C 143) noudattaminen.

5.15

ETSK on laatinut useita lausuntoja (10) kotouttamispolitiikkojen edistämisestä ja on siksi tyytyväinen siihen, että kotouttaminen on yksi maahanmuuttopolitiikan perusperiaatteista. Neuvoston vuonna 2004 hyväksymien yhteisten perusperiaatteiden tulee toimia kotouttamispolitiikkojen perustana. Ensimmäisessä kyseisistä periaatteista todetaan kotouttamisen olevan (vastaanottavan yhteiskunnan ja siirtolaisten välinen) kaksisuuntainen eli vastavuoroinen prosessi. Komitea on komission kanssa yhtä mieltä tavoitteesta, jonka mukaan eurooppalaisten yhteiskuntien ”olisi parannettava valmiuksiaan hallita maahanmuuttoon liittyvää moninaisuutta ja lisätä sosiaalista yhteenkuuluvuutta”.

5.16

Komitea kannattaa komission ehdotuksia ja katsoo, että kotouttamisen eurooppalaisen puiteohjelman vahvistaminen edellyttää neuvostolta uutta poliittista sysäystä. ETSK:n ehdotuksena on ollut ”yhteiskuntaan integroiminen”, joka tarkoittaisi ”maahanmuuttajien asteittaista rinnastamista muuhun väestöön siten, että heillä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muilla ja että tavarat, palvelut ja kansalaisten osallistumisväylät ovat yhtäläisesti niin heidän kuin muidenkin ulottuvilla ja heitä kohdellaan tasavertaisesti muiden kanssa” (11). Tätä varten on ehdottoman tärkeää lisätä maahanmuuttajien yhteiskunnallista ja poliittista osallistumista paikallis-, jäsenvaltio- ja yhteisötasolla. Tavoitteenaan parantaa maahanmuuttajien mahdollisuuksia saada EU:n kansalaisuus komitea laati Eurooppa-valmistelukunnalle osoitetun lausunnon (12), jossa se ehdottaa Euroopan unionin kansalaisuuden myöntämistä unionissa pitkään oleskeleville kolmansien maiden kansalaisille.

5.17

Nykyisin on olemassa komission koordinoima kansallisten yhteyspisteiden verkosto, josta on saatu hyvin myönteisiä kokemuksia. ETSK korostaa, että on tärkeää vaihtaa ja analysoida jäsenvaltioiden viranomaisten kokemuksia ja hyviä käytänteitä. Komitea pitää niin ikään tähdellisenä, että neuvosto käynnistää avoimen koordinointimenetelmän, mikä edellyttää, että kehitetään yhteisiä indikaattoreita ja tarkoituksenmukaisia tilastojärjestelmiä, joita jäsenvaltioiden tulee käyttää kotouttamispolitiikkojen tulosten arvioinnissa.

5.18

”Vastasaapuneille maahanmuuttajille” on kehitettävä ”kotouttamisohjelmia”, joihin sisältyy kielellinen osuus (kielen oppiminen), kulttuuriosuus sekä yhteiskuntaosuus (sitouttaminen eurooppalaisiin perusarvoihin). Tämä voitaisiin toteuttaa osana ”kansallisia erityismenettelyjä”, joita ovat esimerkiksi ”kotouttamisohjelmat, yksityiskohtaiset kotoutumissitoumukset, vastaanotto-ohjelmat, kansalliset kansalaisuus- ja kotouttamissuunnitelmat, kansalaisen tietopaketit ja kansalaisuuskurssit”.

5.19

Komitea analysoi yhteistyössä Dublinin säätiön ja Euroopan tason työmarkkinaosapuolien organisaatioiden kanssa siirtotyöläisten työoloja. (13) Analyysin päätelmänä oli, että monimuotoisuus työpaikalla lisää sekä yritysten että työntekijöiden mahdollisuuksia ja että työllisyysalan lainsäädäntöä ja julkista politiikkaa tulee täydentää työmarkkinaosapuolien yhteistyöllä.

5.20

Komitea on useissa lausunnoissaan esittänyt, että yhteisön lainsäädäntöön tulee sisällyttää maahanmuuttajien oikeudet ja että maahanmuuttajille tulee tiedottaa heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan (vastaanottajavaltion lakien noudattaminen).

5.21

Kun otetaan huomioon, että tietyt oikeudet ovat jäsenvaltioissa riippuvaisia maahanmuuttajan maassa oleskelun kestosta, ETSK on komission kanssa yhtä mieltä siitä, että maahanmuuttajille taataan tosiasiallinen ja syrjimätön mahdollisuus käyttää terveydenhoito- ja sosiaaliturvapalveluja ja että heille taataan eläkeoikeudet ja sosiaalietuudet. Myös Euroopan maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksessa vahvistetaan, että on taattava tietyt oikeudet, kuten ”oikeus koulutukseen, työhön, turvallisuuteen ja julkisiin ja sosiaalipalveluihin”.

5.22

Komitea ehdotti jo lausunnossaan vihreästä kirjasta myös useiden muiden oikeuksien tunnustamista. (14)

5.23

ETSK on useissa lausunnoissaan (15) esittänyt, että direktiiviä 2003/86/EY oikeudesta perheenyhdistämiseen on muutettava, sillä se on hyvin rajoittava, siinä ei kunnioiteta perusoikeuksia ja se haittaa kotoutumista.

5.24

Ennen maaliskuuta 2009 on myös perustettava Euroopan kotouttamisfoorumi ETSK:n ehdotuksen mukaisesti (16). Foorumin perustamista tuettiin myös huhtikuussa 2008 pidetyssä valmistelevassa konferenssissa. Jäsenvaltioiden tulee edistää foorumin jäsenten osallistumista.

5.25

Solidaarisuus: jäsenvaltioiden välinen koordinointi ja yhteistyö kolmansien maiden kanssa

5.26

Komissio ehdottaa poliittisen solidaarisuuden parantamista. Otsikko ”solidaarisuus ja maahanmuutto” kattaa kolme periaatetta:

5.27

Yhteisen maahanmuuttopolitiikan pitäisi perustua korkean tason poliittiseen ja toiminnalliseen solidaarisuuteen, keskinäiseen luottamukseen, avoimuuteen, jaettuun vastuuseen sekä EU:n ja sen jäsenvaltioiden yhteisiin toimiin. ETSK on komission kanssa yhtä mieltä näistä periaatteista ja huomauttaa, että on tarpeen mennä hallitustenvälistä toimintaa pidemmälle, jotta EU:n toimielimet osallistuisivat yhteiseen maahanmuuttopolitiikkaan.

5.28

On tarpeen parantaa tiedonvaihtoa ja keskinäistä luottamusta, soveltaa entistä koordinoidumpia lähestymistapoja, valvoa yli valtioiden rajojen ulottuvia kansallisten toimien vaikutuksia sekä kehittää yhteentoimivia järjestelmiä ottaen huomioon Euroopan rajavalvontajärjestelmän (Eurosur) toiminta.

5.29

ETSK tukee äskettäin antamassaan lausunnossa (17) Euroopan komission aloitteita jäsenvaltioiden maahanmuuttotilastojen parantamiseksi.

5.30

Solidaarisuuteen pitäisi kuulua vahva taloudellinen ulottuvuus tiettyjen jäsenvaltioiden ulkorajoilla vaikuttavan erityistilanteen huomioon ottamiseksi. Tarkoitusta varten on hyödynnettävä asianmukaisesti yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevan yleisohjelman (2007–2013) määrärahoja kustannusten jakamiseksi ja jäsenvaltioiden resurssien täydentämiseksi.

5.31

ETSK on antanut lausunnon (18), jossa se arvostelee maahanmuuttovirtojen hallinnassa sovellettavaa lähestymistapaa ja ehdottaa sen sijaan, että maahanmuuttajat nähdään ensi sijassa ihmisinä, joille kuuluvat perusihmisoikeudet.

5.32

Erityisesti on huolehdittava kiireellisistä tarpeista, kuten joukoittain tapahtuvasta maahantulosta. Muiden näkökohtien ohella komitea korostaa, että toisinaan syntyy humanitaarisia hätätilanteita, joiden ratkaiseminen edellyttää EU:n solidaarisuutta.

5.33

ETSK kannattaa Euroopan parlamentin budjettivaliokunnan EU:n vuoden 2009 talousarvioon hyväksymää muutosta määrärahojen varaamiseksi ”solidaarisuusmekanismin” perustamiseen, jotta taakka voidaan jakaa EU:n jäsenvaltioiden kesken. Toimeen sisältyy määrärahojen varaaminen Euroopan pakolaisrahastolle, muiden uudelleensijoittamisjärjestelyjen edistäminen ja varojen varaaminen EU:n ulkorajayhteistyöstä huolehtivalle virastolle Frontexille, jotta se voi laajentaa tehtäviään pysyvästi Etelä-Euroopan merialueilla ensi vuoden tammikuusta alkaen.

5.34

ETSK on antanut kaksi lausuntoa (19), joissa se ehdottaa unionin politiikkoihin uudenlaista lähestymistapaa: maahanmuuttopolitiikkaa aletaan hallinnoida yhteistyössä lähtömaiden kanssa, jotta siirtolaisuus koituu niille kehitystekijäksi. Tämä edellyttää monien politiikanlohkojen uudelleentarkastelua siirtolaisten maahantuloperusteista aina maahanmuuttajien liikkumismahdollisuuksiin.

5.35

Komitea suhtautuukin myönteisesti tähän periaatteeseen, sillä muuttovirtojen hallitseminen edellyttää kumppanuutta ja yhteistyötä kolmansien maiden kanssa.

5.36

On lievennettävä aivovuodon vaikutuksia, lisättävä ammatillista ja yleissivistävää koulutusta, vahvistettava paikallisia työmarkkinoita, edistettävä ihmisarvoista työtä, optimoitava rahalähetysten rooli ja vältettävä sääntöjen vastaista maahanmuuttoa.

5.37

Asiasta kiinnostuneet maat voisivat sopia kolmansien maiden kanssa solmittavista mobiliteettikumppanuuksista, jotta kolmansien maiden kansalaiset voisivat muuttaa laillisesti Eurooppaan.

5.38

On perustettava kiertomuuttojärjestelmiä toteuttamalla oikeudellisia ja operatiivisia toimenpiteitä, joilla laillisesti EU:hun tulleet muuttajat asetetaan etusijalle uusia oleskelulupia myönnettäessä.

5.39

Kumppanuussopimuksiin tulisi sisältyä sosiaaliturvaa koskevia näkökohtia, joihin kuuluu kertyneiden sosiaalisten oikeuksien, erityisesti eläkeoikeuksien, siirrettävyys lähtömaihin.

5.40

Turvallisuus: laittoman maahanmuuton tehokas torjunta

5.41

ETSK on aiemmissa lausunnoissaan (20) huomauttanut, että ”ilmausta ”laiton maahanmuutto” on tarkennettava, kun sillä tarkoitetaan maahan muuttavia henkilöitä. Vaikka maahantulo ei ole laillista ilman säädettyjä asiakirjoja ja lupia, kyseiset henkilöt eivät ole rikollisia. Sääntöjen vastaisesti maahan tullut henkilö ei ole rikollinen, vaikka hänen asemansa ei olekaan laillinen.” Rikollisia ovat sellaiset henkilöt, jotka käyvät laitonta ihmiskauppaa ja käyttävät sääntöjen vastaisesti maahan tulleita maahanmuuttajia hyväkseen.

5.42

Turvallisuus-otsikko kattaa neljä periaatetta:

5.43

ETSK haluaisi tietää, onko komissiolla käytettävissään riittävästi tietoja, joiden avulla voidaan arvioida viisumipolitiikan vaikutusta sääntöjen vastaisen maahanmuuton vähentämiseen. Lyhytaikaista oleskelua varten myönnettävän viisumin vaatiminen tiettyjen kolmannen maan kansalaisilta saattaa vähentää sääntöjen vastaista maahanmuuttoa kyseisestä maasta, mutta on olemassa vaara, että ihmiskauppaa käyvien verkostojen uhreiksi joutuvien henkilöiden määrä kasvaa. Lisäksi viisumipolitiikka voi aiheuttaa vakavia syrjiviä rajoituksia henkilöiden liikkuvuuteen, ja sen vuoksi on tärkeää, että konsuliviranomaiset harjoittavat tarkoituksenmukaista, avointa ja ripeää hallintoa ja kitkevät korruption.

5.44

Komitea kannattaa sitä, että otetaan käyttöön yhtenäiset eurooppalaiset Schengen-viisumit ja sovitaan mahdollisuudesta perustaa useita jäsenvaltioita edustavia yhteisiä viisumikeskuksia.

5.45

Jotta Schengen-alueen koskemattomuus alueena, jonka sisärajoilla ei tehdä henkilötarkastuksia, voitaisiin säilyttää, komissio ehdottaa EU:n ulkorajojen valvontaa koskevien toimintalinjojen yhdennetyn hallinnan vahvistamista ja kehittämistä.

5.46

Frontexin operationaalista ulottuvuutta on lujitettava ja on kehitettävä yhdennetty rajavalvontajärjestelmä hyödyntäen uutta tekniikkaa ja Euroopan komission seitsemännen puiteohjelman tarjoamia mahdollisuuksia. On ratkaisevaa, että Frontex kehittää ja tehostaa entisestään koordinointi- ja tukiroolejaan yhteisten operaatioiden yhteydessä sekä kykyään reagoida nopeasti jäsenvaltioiden tarpeisiin ulkorajoilla. EU päättää tulevaisuudessa Frontexin operatiivisesta ohjauksesta ja valvonnasta ottaen huomioon jäsenvaltioiden lainsäädännön sekä kansainvälisen oikeuden mukaiset oikeudelliset vaikutukset.

5.47

Yhteistyötä kolmansien maiden kanssa on kehitettävä ja niiden muuttoliikkeiden hallinta- ja valvontakapasiteetin kehittämistä on tuettava.

5.48

Komitea painottaa tarvetta säilyttää Schengen-alue, jonka sisärajoilla ei tehdä henkilötarkastuksia, sekä tarvetta vahvistaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja solidaarisuutta ulkorajojen hallinnassa.

5.49

ETSK kannattaa myös keskitettyjen palvelupisteiden perustamista maarajoille, joilla jokainen matkustaja tarkastetaan vain kerran yhden viranomaisen toimesta.

5.50

Maahanmuuttajien jatkuva tulva EU:n yksittäisille alueille on ennen kaikkea humanitaarinen ongelma, joka kansallisten viranomaisten on ratkaistava EU:n yhteistyön ja solidaarisuuden tuella. Eräät Euroopan alueet, kuten eteläiset saaret (Malta, Lampedusa, Kanariansaaret jne.), kärsivät erityisvaikeuksista, sillä ne ovat sääntöjen vastaisen maahanmuuton kauttakulkupisteitä, ja toisinaan niihin saapuu enemmän maahanmuuttajia kuin ne pystyvät ottamaan vastaan. Sen vuoksi on välttämätöntä, että Euroopan unionilla on olemassa solidaarisuusjärjestelmä ja että operatiivista rasitetta voidaan jakaa niiden jäsenvaltioiden osalta, joihin saapuu toistuvasti erittäin suuria määriä laittomia maahanmuuttajia, yhdistämällä Euroopan tason resursseja ja jäsenvaltioiden yhteen koottuja voimavaroja.

5.51

ETSK toivoo, että tehokkaassakin rajavalvonnassa kunnioitetaan oikeutta hakea turvapaikkaa, sillä monet henkilöt, jotka tarvitsevat kansainvälistä suojelua, saapuvat ulkorajoille laittomia kanavia käyttäen. Komitea aikoo antaa toisen lausunnon (21) yhteisestä eurooppalaisesta turvapaikkajärjestelmästä.

5.52

ETSK kannatti (22) Frontexin perustamista sekä Euroopan rajavartiolaitoksen ja Euroopan rajavartijakoulun perustamista, sillä rajalla tehtävät tarkistukset on annettava sellaisten virkamiesten tehtäväksi, jotka ovat erikoistuneet työskentelemään ihmisten kanssa ja joilla on runsaasti teknistä osaamista.

5.53

Viraston tehtäviin on kuuluttava pelastuspalvelujen – etenkin meripelastuspalvelujen – välinen koordinointi onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä vaarassa olevien henkilöiden auttamiseksi tilanteissa, jotka johtuvat maahanmuuttoon liittyvien riskialttiiden toimintatapojen soveltamisesta.

5.54

Komissio toteaa, että pimeää työntekoa olisi torjuttava toteuttamalla ehkäiseviä toimenpiteitä, valvomalla lakien soveltamista ja ottamalla käyttöön seuraamuksia. Ihmiskaupan uhrien suojelua ja tukemista on lisättävä ja yhteistyötä lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa on parannettava.

5.55

Komitea katsoo, että sääntöjen vastaisen maahanmuuton torjuntaa ei pidä toteuttaa pelkästään rajoja valvomalla vaan on valvottava myös Euroopan työmarkkinoita, joilla sääntöjen vastaisille maahanmuuttajille tarjotaan joillakin aloilla ja joissakin maissa pimeää työtä. Komitea antoi äskettäin lausunnon (23), jossa se tukee komission ehdotusta direktiiviksi maassa laittomasti oleskelevien maahanmuuttajien työnantajiin kohdistettavista seuraamuksista ja jossa se korostaa työmarkkinaosapuolien roolin ja maahanmuuttajien työolojen merkitystä.

5.56

Sääntöjen vastainen maahanmuutto vähenee myös, kun EU:lla ja sen jäsenvaltioilla on käytössään nykyistä avoimempi ja joustavampi uusien maahanmuuttajien maahantuloa sääntelevä lainsäädäntö.

5.57

Komitea antaa tukensa komissiolle, joka haluaa huolehdittavan siitä, että laittomasti EU:ssa oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten saatavilla on palveluja, joilla taataan heidän perusluonteisten ihmisoikeuksiensa toteutuminen (esim. koulutus, etenkin lasten koulunkäynti, ja perusterveydenhuolto).

5.58

Komitea toteaa, että satojentuhansien sääntöjenvastaisten maahanmuuttajien oleskelu EU:ssa on haaste EU:lle ja sen jäsenvaltioille. Pakkopalauttaminen ei voi olla ainoa vastaus tilanteeseen, sillä henkilöiden ihmisarvon kunnioittaminen ja ihmisarvoinen kohtelu on taattava aina, eikä se ole taloudellisesti mahdollista. Sen vuoksi komitea on ehdottanut lausunnoissaan (24), että ”komission on esitettävä jäsenvaltioille politiikkojen koordinoinnin yhteydessä, että niiden olisi syytä ryhtyä toimenpiteisiin tilanteen laillistamiseksi, jotta sääntöjen vastaista maahanmuuttoa ei pidettäisi laillisen maahanmuuton takaovena. Asianomaisten henkilöiden asemaa laillistettaessa on otettava huomioon se, millä tavoin henkilö on kotoutunut yhteiskuntaan ja sijoittunut työelämään.” Komitea katsoo, että viranomaisten ja työmarkkinaosapuolien yhteistyön avulla lukuisat henkilöt, jotka nykyään tekevät pimeää työtä, voivat laillistaa hallinnollisen asemansa, jotta heidän työntekonsa muuttuisi lailliseksi.

5.59

Ihmiskauppaa harjoittavat rikollisverkostot käyttävät usein hyväksi ulkorajojen valvonnan tehottomuutta, eivätkä ne epäröi asettaa ihmisten henkeä vakavaankaan vaaraan lisätäkseen laittomia tulojaan. Eräässä toisessa lausunnossa (25) ETSK toteaa, että viranomaisten on suojeltava uhreja ja näistä etenkin kaikkein haavoittuvimpia, joita ovat alaikäiset sekä ihmiskaupan ja seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi joutuneet, yhtä tarmokkaasti kuin ne toimivat ihmiskauppaa ja ihmisten hyväksikäyttöä harjoittavia rikollisverkostoja vastaan.

5.60

Komitea on erittäin huolestunut biometristen järjestelmien käytöstä, sillä niitä voidaan käyttää syrjivästi ja ne voivat loukata ihmisten oikeutta yksityisyyteen.

5.61

Komissio katsoo, että palauttamistoimenpiteet ovat välttämätön osa maahanmuuttopolitiikkaa ja toteaa, että laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden aseman tarkemmin kohdentamattomia joukkolaillistamisia pitäisi välttää ja sen sijaan ”edistää yksittäisten henkilöiden aseman laillistamista oikeudenmukaisia ja läpinäkyviä ehtoja soveltaen”.

5.62

Komission mukaan palauttamispolitiikasta on tehtävä aidosti eurooppalaista huolehtimalla palauttamispäätösten keskinäisestä tunnustamisesta. Komitea toteaa lausunnossaan (26), että ennen kuin yhteisöllä on yhteinen maahanmuutto- sekä turvapaikkapolitiikka ja -lainsäädäntö, palauttamispäätösten vastavuoroinen tunnustaminen on hyvin ongelmallista, jos halutaan taata oikeusvaltiolle tyypilliset perusoikeudet.

5.63

Kyseisessä lausunnossa komitea totesi, että vapaaehtoisen paluun politiikan tuloksellisuutta voidaan parantaa, kun se yhdistetään sopiviin kannustimiin ja yhteistyöhön kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön sekä alaan erikoistuneiden kansalaisjärjestöjen kanssa.

5.64

ETSK:ta ei kuultu palauttamista koskevaa direktiiviä laadittaessa, mutta komitea yhtyy ihmisoikeusjärjestöjen kantaan siitä, että eräät direktiivin säännökset (säilöönoton kesto säilöönottokeskuksissa, oikeussuojan puute, alaikäisten kohtelun puutteet jne.) eivät ole perusoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteiden mukaisia.

5.65

On varmistuttava siitä, että alkuperämaat ottavat kansalaisensa takaisin, sillä kansainväliset yleissopimukset velvoittavat ne siihen. Lisäksi on tarkasteltava voimassa olevia takaisinottosopimuksia niiden soveltamisen parantamiseksi ja uusia sopimuksia koskevien neuvottelujen helpottamiseksi.

—

ETSK:n antama lausunto aiheesta ”Maahanmuuttopolitiikkaa koskeva yhteistyö EU:n ja lähtömaiden välillä kehityksen tukemiseksi”, esittelijä: Luis Miguel Pariza Castaños (EUVL C 44, 16.2.2008)

—

ETSK:n antama lausunto aiheesta ”Muuttoliikkeen ja kehityksen mahdollisuudet ja haasteet”, esittelijä: Sukhdev Sharma (EUVL C 120, 16.5.2008).

—

ETSK:n antama lausunto aiheesta ”Foorumi kansalaisyhteiskunnan osallistumisen lisäämiseksi edistettäessä EU:n ulkopuolisista maista lähtöisin olevien kansalaisten kotouttamiseen tähtääviä yhteisön politiikkoja – Rakenne, organisointi ja toiminta”, esittelijä: Luis Miguel Pariza Castaños (EUVL C 27, 3.2.2009).

—

ETSK:n antama lausunto aiheesta ”Maahanmuutto, kotouttaminen ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan rooli”, esittelijä: Luis Miguel Pariza Castaños (EYVL C 125, 27.5.2002).

—

ETSK:n antama lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Maahanmuutto, kotouttaminen ja työllisyys”, esittelijä: Luis Miguel Pariza Castaños (EUVL C 80, 30.3.2004).

—

ETSK:n antama lausunto aiheesta ”Kansalaisyhteiskunnan osallistuminen järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjuntaan”, esittelijät: José Isaías Rodríguez García-Caro, Luis Miguel Pariza Castaños ja Miguel Ángel Cabra de Luna (EUVL C 318, 23.12.2006).

—

oikeus hankkia tavaroita ja palveluita, asunto mukaan lukien, samoin edellytyksin kuin kyseisen valtion kansalaisilla

—

pääsy yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen

—

tutkintotodistusten, todistusten ja ammattinimikkeiden tunnustaminen yhteisön lainsäädännön puitteissa

—

alaikäisten oikeus koulutukseen, opintoavustukset ja apurahat mukaan luettuina

—

oikeus harjoittaa tieteellistä opetus- ja tutkimustyötä direktiivissä esitetyn ehdotuksen mukaisesti

—

oikeus ilmaiseen oikeusapuun tarvittaessa

—

oikeus maksuttomiin työhönsijoituspalveluihin

—

oikeus saada vastaanottavan yhteiskunnan kielen opetusta

—

kulttuurisen monipuolisuuden kunnioittaminen

—

oikeus vapaaseen liikkumiseen ja oleskeluun jäsenvaltion alueella

—

ETSK:n antama lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Maahanmuutto, kotouttaminen ja työllisyys”, esittelijä: Luis Miguel Pariza Castaños (EUVL C 80, 30.3.2004).

—

ETSK:n antama lausunto aiheesta ”Vihreä kirja taloudellisista syistä tapahtuvan maahanmuuton hallinnassa sovellettavasta EU:n strategiasta”, esittelijä: Luis Miguel Pariza Castaños (EUVL C 286, 17.11.2005).

—

ETSK:n antama lausunto aiheesta ”Maahanmuutto EU:ssa ja kotouttamispolitiikat: alue- ja paikallishallinnon sekä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden yhteistyö”, esittelijä: Luis Miguel Pariza Castaños (EUVL C 318, 23.12.2006).

—

ETSK:n antama lausunto aiheesta ”Ehdotus: neuvoston direktiivi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä korkeaa pätevyyttä vaativaa työtä varten”, esittelijä: Luis Miguel Pariza Castaños (EUVL C 27, 3.2.2009).

—

ETSK:n antama lausunto aiheesta ”Maahanmuuttopolitiikkaa koskeva yhteistyö EU:n ja lähtömaiden välillä kehityksen tukemiseksi”, esittelijä: Luis Miguel Pariza Castaños (EUVL C 44, 16.2.2008).

—

ETSK:n antama lausunto aiheesta ”Muuttoliikkeen ja kehityksen mahdollisuudet ja haasteet”, esittelijä: Sukhdev Sharma (EUVL C 120, 16.5.2008).