11.9.2009

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 218/59

---

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus organisaatioiden vapaaehtoisesta osallistumisesta yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS-järjestelmä)

KOM(2008) 402 lopullinen – 2008/0154 COD

2009/C 218/13

Neuvosto päätti 11. syyskuuta 2008 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 175 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Asian valmistelusta vastannut ”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 28. tammikuuta 2009. Esittelijä oli Antonello PEZZINI.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 25.–26. helmikuuta 2009 pitämässään 451. täysistunnossa (helmikuun 25. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon äänin 166 puolesta ja 5 vastaan 5:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1   Komitea katsoo, että yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmää (EMAS) tarkistettaessa tarjoutuu erinomainen mahdollisuus antaa uutta vauhtia tälle yhteisön vapaaehtoiselle järjestelylle. Tässä yhteydessä voidaan lopullisesti vahvistaa sen asema huippulaadun standardina ja ympäristöpolitiikan muiden välineiden kanssa täysin yhteensovitettuna organisaatioiden, tuotannon ja tuotteiden elinkaaren viestintä- ja markkinointivälineenä.

1.2   Komitea pitää ehdotettua uutta säädöstä edelleen liian mutkikkaana ja katsoo, että tarvitaan vielä lisää luovuutta sellaisten edellytysten luomiseksi, että markkinat voivat havaita EMAS-järjestelmän tuottavan erinomaista ekologista lisäarvoa ja hyödyttävän – tavoitteeseen nähden kohtuullisella vaivalla – erityisesti pienehköjä organisaatioita ja yrityksiä. Lisäksi sillä on täysi kansainvälinen merkitys. Tässä yhteydessä tulee karsia menettelyjä sekä teknisiä ja hallinnollisia velvoitteita, jotka ovat edelleen liian raskaita.

1.3   Komitean mielestä asiaa voisi edistää huomattavasti, jos yhteisötasolla oivallettaisiin, millaisia velvoitteita ja rasitteita yksittäiselle toimijalle aiheutuu erilaisten ympäristönsuojelusäännösten täytäntöönpanosta ja millaista hyötyä ja helpotusta EMAS-järjestelmään osallistuminen voisi tuottaa.

1.3.1   Lisäksi on tärkeää, että päätäntä- ja valvontavaltaa käyttävät viranomaiset suhtautuvat asiaan myönteisesti.

1.4   Komitea pitää perustavan tärkeänä, että etenkin pienehköjä organisaatioita kannustetaan osallistumaan EMAS-järjestelmään helpottamalla tiedon, tarjolla olevan taloudellisen tuen ja julkisten laitosten palvelujen saantia, ottamalla käyttöön tai edistämällä teknisiä tukitoimenpiteitä, yksinkertaistamalla menettelyjä ja mekanismeja sekä keventämällä rekisteröitymiseen ja hallintoon liittyviä teknisiä velvoitteita ja kustannuksia.

1.5   Komitea katsoo, että EMAS-järjestelmästä pitää tulla todellinen huippulaadun standardi ja ympäristölaadun tae. Siinä tulee myös antaa yhä enemmän painoarvoa tuotteille ja ottaa asianmukaisesti huomioon yhteydet ympäristömerkintäsääntöihin.

1.6   Komitea puoltaa voimakkaasti yksilökohtaisen vastuun selkeää omaksumista, kun organisaatio tai yritys osallistuu vapaaehtoisesti EMAS-järjestelmään, hyväksyy velvoitteet ja valvontatoimet, joihin liittyy henkilöstön täysi osallistuminen, sekä saa järjestelmästä mahdollista hyötyä. Komitea vastustaa siis kaikentyyppistä kollektiivisen vastuun sälyttämistä toimijalle muiden puolesta. Etenkin kansainvälisten EMAS-järjestelmää edistävien ja helpottavien klusterien ja verkostojen muodostamiseen tulee kuitenkin kannustaa.

1.7   Komitea korostaa, että EMAS-järjestelmän kannustavuuden lisäämiseksi on tärkeää, että sidosryhmät ovat yhteisö-, valtio- ja aluetasolla jatkuvasti ja järjestelmällisesti mukana toiminnassa. Se on EMAS-järjestelmän jokaisen ympäristötavoitteen saavuttamisen perusedellytys, ja pyrkimyksenä tulee olla ennakoivuus eikä pakottaminen.

1.8   Komitea on tyytyväinen siihen, että komissio määrittelee joukon keskeisiä indikaattoreita, jotka liittyvät seuraaviin tekijöihin:

—	energiatehokkuus ja energiansäästö

—	maaperän hyödyntäminen ja suojelu

—	vesi ja ilma

—

päästöt

—	jätteidenkäsittely

—	biologisen monimuotoisuuden suojelu.

Nämä indikaattorit tulee ottaa aktiiviseen käyttöön sellaisen vahvan mutta helppokäyttöisen järjestelmän avulla, jossa ympäristöraportoinnin kustannukset jäävät kohtuullisiksi.

1.8.1   Komitea katsoo, että määriteltäessä organisaatioihin sovellettavia menettelyjen ja hallinnon yksinkertaistamisen kriteerejä jäsenvaltiot olisi voitu velvoittaa vapauttamaan EMAS-sertifioidut toimipaikat EMAS-selonteon lisäksi tulevista ympäristömääräyksistä, joita edelleen esiintyy tarpeettomina hidasteina tai byrokraattisen tehottomuuden takia.

1.8.2   Koska EMAS-sertifiointimenettelyt edellyttävät, että ympäristö otetaan kaikilta osin entistä paremmin huomioon sitä hyödynnettäessä, tulisi EMAS-sertifioinnin rekisteröintimaksut poistaa etenkin sellaisilta organisaatioilta, jotka toimivat alueilla, joiden ekologinen jalanjälki on huomattavan suuri (1) ja joilla siis tuotanto ja teollisuus hyödyntävät ympäristöä voimallisemmin kuin muualla.

1.9   Komitea katsoo, että EMAS-järjestelmää on tärkeää tehdä tunnetuksi ja tukea yhä voimakkaammin yhteisötasolla kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (CIP) (2) avulla ja hyödyntämällä EIP:n ja rakennerahastojen varoja sekä jäsenvaltiotasolla julkisin hankinnoin, verohelpotuksin, rekisteröinti- ja uudistusmaksuja pienentämällä sekä vapauttamalla uudelleen sijoitetut voitot verosta.

1.10   Päällekkäisyyksien välttämiseksi komitea kehottaa nivomaan ehdotetun säädöksen yhä tiiviimmin kaikkiin ympäristöpolitiikan normeihin ja välineisiin, joiden rinnalla sitä on määrä soveltaa ja joiden kanssa se on sovitettava yhteen.

1.11   Komitea on vakuuttunut siitä, että laajalle levinneenä ja huippulaadun imagon ja sisältöjen tukemana EMAS-sertifiointi voi edistää huomattavasti seuraavien tavoitteiden saavuttamista:

—	työntekijöiden, yrittäjien ja kansalaisten toimintatapojen parantaminen ympäristöasioissa

—	tuotannon kestävyyteen vaikuttaminen

—	kestävän kaupan edistäminen

—	kestävän kulutuksen levittäminen.

1.12   ETSK katsoo, että EMAS-rekisteröityneitä yrityksiä tulee tässä yhteydessä hyödyntää järjestelmän tekemiseksi tunnetuksi ja juurruttamiseksi EU:n yhtenäismarkkinoiden asiakas- ja tuottajaketjuihin. Näin pannaan alulle kestävän kehityksen kulttuuria ja toimintatapoja edistävä itseään ruokkiva prosessi.

1.13   Komitea korostaa oman EMAS-sertifiointiprosessinsa merkitystä ja kannustaa EU:n muitakin toimielimiä käynnistämään prosessin ja näyttämään hyvää esimerkkiä.

2.   Johdanto

2.1	Vapaaehtoisvälineiden kehittäminen on merkittävä osa yhteisön ympäristöpolitiikkaa, mutta komissio itsekin myöntää, että ”[n]ämä välineet tarjoavat paljon mahdollisuuksia, joita ei ole vielä täysin hyödynnetty” (3).

2.2

Ympäristöalan vapaaehtoisvälineistä voidaan saada huomattavaa hyötyä, mikäli — niiden avulla pystytään toteuttamaan käytännössä yritysten yhteiskuntavastuun perusperiaatteita — niissä otetaan huomioon yritysten ja organisaatioiden keskinäiset erot — ne tarjoavat yrityksille ja organisaatioille yhä joustavampia mahdollisuuksia pyrkiä asetettuihin ympäristötavoitteisiin — ne pienentävät yrityksille ja organisaatioille normien noudattamisesta aiheutuvia kokonaiskustannuksia — ne yksinkertaistavat menettelyjä ja karsivat byrokratiaa luomatta tai edellyttämättä uusia ja monimutkaisia niihin itseensä liittyviä hallinto- ja valvontamekanismeja — ne kannustavat yrityksiä ja organisaatioita ympäristömyönteiseen ja kilpailuvaikutuksiltaan ihanteelliseen teknologiseen innovointiin — ne välittävät markkinoille, viranomaisille ja kansalaisille selkeän kuvan ja viestin — ne vähentävät muita yhteisö- tai valtiotason hallinnollisia rasitteita ja velvoitteita tai poistavat ne kokonaan — niillä on kansainvälisillä markkinoilla tunnustettu myönteinen merkitys.

2.3

EMAS-järjestelmälle rinnakkaisia unionin laatimia, hyväksymiä ja kehittämiä vapaaehtoisvälineitä ovat mm. yhteisön ympäristömerkki (4), ympäristötuoteseloste (environmental product declaration, EPD) ja elinkaariarviointi (life cycle assessment, LCA), ympäristöä säästävät julkiset hankinnat (green public procurement, GPP) (5), Energy Star -merkki (6) sekä vapaaehtoiset sopimukset (7), Agenda 21 ja EN ISO 14001 -standardi.

2.4

Yhteisvaikutuksilla muiden ympäristöpoliittisten välineiden kanssa on yhä suurempi merkitys. Esimerkkinä voidaan mainita ISO 14001 -standardissa (8) määritelty ympäristöasioiden hallintajärjestelmä, jonka perustana on yrityksen ylimmän johdon perustavanlaatuinen sitoutuminen säädösten noudattamiseen, jatkuvaan kehitykseen ja saastumisen ehkäisemiseen. Sertifiointeja on tehty 35 000.

2.5

Lisäksi kestävän kulutuksen ja tuotannon ja kestävän teollisuuspolitiikan toimintaohjelmassa (9), josta komitea laatii erillistä lausuntoa, EMAS-järjestelmän mainitaan luovan synergiaa seuraavien toimien kanssa: — ympäristömerkki — ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi annettu IPPC-direktiivi — päästökauppadirektiivi — Seveso II -direktiivi — energiaa käyttävien tuotteiden ekologisesta suunnittelusta annettu direktiivi 2005/32/EY sekä alakohtaiset direktiivit EPD- ja LCA-järjestelmiin (10) liittyvistä tuotteiden erityisvaatimuksista.

2.6

Komitea on ollut vuodesta 1992 sillä kannalla, että yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmä (EMAS) edistää ja parantaa merkittävästi ympäristönsuojelua. Komitea on suhtautunut myönteisesti ympäristönsuojelun tehostamiseksi kaavailtuun järjestelmään varsinkin siksi, että siihen liittyvät ympäristötavoitteet tulee saavuttaa yritysten sisäisen organisaation välinein kannustamalla yhä huolellisempaan toimintaan, parantamalla tiedotusta ja sen kattavuutta (11) ja pyrkimällä saamaan mukaan kaikki työntekijät.

2.7

Maaliskuun 19. päivänä 2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 761/2001 korvasi vuonna 1993 annetun asetuksen. Sertifiointimahdollisuus laajeni koskemaan kaikkia toimipaikkoja, kun oli tehty tarkistus, joka perustui ”yhteisön ympäristöpolitiikan kehitykseen, jossa korostetaan välineiden vapaaehtoisuutta ja eri toimijoiden vastuuta kestävän kehityksen edistämisessä” (12). Komitea tietenkin puolsi tätä. (13)

2.8

Komitea totesi erityisesti, että EMAS-järjestelmän keskeisiä osatekijöitä ovat — vapaaehtoisuus — ympäristönsuojelun yhteisvastuullisuus — jatkuva ja tehokas ympäristöasioiden hallinta — uskottavat ja avoimet tulokset — täydentävyys ympäristöpolitiikan muiden välineiden kanssa kestävän kehityksen edistämisessä — yritysten kaikkien työntekijöiden, organisaatioiden, viranomaisten ja kansalaisten mahdollisimman laaja osallistuminen.

2.9

EMAS-järjestelmän avulla voidaan saavuttaa mm. seuraavia oheistavoitteita: — Etenkin hankintakustannukset voivat pienentyä, kun säästyy materiaaleja, energiaa ja vettä. — Työntekijöiden riskit voivat vähetä, mikä saattaa tuottaa vakuutusetuja ja parantaa luottamusta yrittäjien ja investoijien keskuudessa. — Voidaan saada aikaan myönteisiä kilpailuvaikutuksia kuluttajien ja markkinoiden entistä myönteisemmän suhtautumisen ja sertifioitujen tuotteiden kysynnän kasvun ansiosta. — Ennen kaikkea tiettyjen ympäristöalan huipputekniikoiden julkisten hankintojen markkinat voivat laajeta. — Henkilöstön sitoutuneisuus voi parantua ja osallistuminen organisaation keskipitkän ja pitkän aikavälin kehittämiseen lisääntyä. — Voidaan saada entistä enemmän huomiota luottojärjestelmältä ja erityisiä rahoituksensaantikanavia erityisesti osuuskuntien ja vakuusjärjestelmien avulla.

2.10	Komitea pitää näin ollen myönteisenä komission aloitetta käynnistää vapaaehtoisen EMAS-järjestelmään osallistumisen nykyisten sääntöjen tarkistus kaikkien sen tarjoamien mahdollisuuksien aktivoimiseksi.

3.   Komission ehdotus

3.1

Yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmää (EMAS) ehdotetaan tarkistettavan siten, että annetaan uusi asetus, joka kumoaa asetuksen (EY) N:o 761/2001 sekä päätökset 2001/681/EY ja 2006/193/EY. Tarkistusehdotuksen tavoitteena on — lisätä vapaaehtoisen EMAS-järjestelmän myönteistä ympäristövaikutusta parantamalla siihen osallistuvien organisaatioiden ympäristönsuojelun tasoa ja nostamalla osallistumisastetta — tehostaa organisaatioiden velvoitetta täyttää kaikki lakisääteiset ympäristövaatimukset ja raportoida saavutuksistaan ympäristönsuojelun tason muutamien keskeisten indikaattorien perusteella — yhdenmukaistaa akkreditointi- ja todentamismenettelyt — laajentaa maantieteellistä soveltamisalaa niin, että EU:n ulkopuoliset organisaatiot voivat halutessaan osallistua järjestelmään — keventää hallinnollista taakkaa ja yksinkertaistaa rekisteröintimenettelyjä — pienentää pk-yritysten rekisteröintimaksuja — purkaa erityisesti EMAS-rekisteröinnin uusimiseen liittyvää sääntelyä — tarkastella verokannustimien kaltaisia jäsenvaltioiden toimenpiteitä — yksinkertaistaa EMAS-logon käyttösääntöjä — tehdä EMAS-järjestelmää tunnetuksi yhteisö- ja valtiotason tiedotuskampanjoiden ja muun toiminnan avulla, esimerkiksi perustamalla EMAS-palkinto — laatia ohjeita parhaista tavoista hallita ympäristöasioita.

4.   Yleistä

4.1   Komitea katsoo, että yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmää (EMAS) tarkistettaessa tarjoutuu erinomainen mahdollisuus antaa uutta vauhtia tälle yhteisön vapaaehtoiselle järjestelylle. Tässä yhteydessä voidaan lopullisesti vahvistaa sen asema huippulaadun standardina ja ympäristöpolitiikan muiden välineiden kanssa täysin yhteensovitettuna organisaatioiden, tuotannon ja tuotteiden elinkaaren viestintä- ja markkinointivälineenä.

4.2   Komitea pitää ehdotettua uutta sääntöpakettia edelleen liian mutkikkaana ja katsoo, että tarvitaan vielä lisää luovuutta sellaisten edellytysten luomiseksi, että markkinamekanismit voivat havaita järjestelmän ekologisen lisäarvon ja että viranomaiset yksinkertaistavat kaikkia hallintomenettelyjä ja kannustavat tuotteiden yhä ekologisempaan suunnitteluun erityisesti pk-yrityksille suunnattujen uusien tukimuotojen avulla.

4.3   Päällekkäisyyksien välttämiseksi komitea kehottaa sovittamaan ehdotetun säädöksen yhä huolellisemmin yhteen kaikkien ympäristöpolitiikan normien ja välineiden kanssa.

4.3.1   ETSK kehottaa sisällyttämään ehdotettuun asetukseen uuden johdanto-osan kappaleen, jossa määritellään, minkä direktiivien ja asetusten velvoitteiden täyttämisen merkiksi EMAS-rekisteröinti on kelpuutettava ilman, että organisaatioille ja yrityksille luodaan moninkertaisia, tarpeettomia ja kalliita velvoitteita ja menettelyjä.

4.4   Komitea korostaa, että sidosryhmien on tärkeää olla jatkuvasti ja järjestelmällisesti mukana toiminnassa. Se on jokaisen ympäristötavoitteen saavuttamisen perusedellytys. Osallistuminen tulee tässä yhteydessä käsittää laajemmassa merkityksessä: se koskee kaikkia päätöksentekijöitä prosessin alusta loppuun saakka ja kaikkia mahdollisia viranomaisten, yritysten, ammatti-, ammattiala- ja kuluttajajärjestöjen sekä osallistuvien kansalaisten valistamisen muotoja ja keinoja.

4.4.1   Komitea arvelee, että ympäristönäkökohtien arvon sisäistämisen ja ympäristönsuojelutoimien edistämisen johdosta tulevana suuntauksena ovat yhä kestävämmät tuotantotavat ja mallit.

4.5   Komitea katsookin, että EMAS-järjestelmästä tulee järjestää tiedotuskampanjoita, jotka on suunnattu eri intressiryhmille keskus- ja paikallisviranomaisista aina pieniin organisaatioihin ja yrityksiin, kansalaisiin, kuluttajiin ja kaikentyyppisten koulutusjärjestelmien kaikkiin tasoihin saakka.

4.6   Etenkin pienehköjä organisaatioita olisi kannustettava osallistumaan EMAS-järjestelmään helpottamalla tiedon, tarjolla olevan taloudellisen tuen ja julkisten laitosten palvelujen saantia sekä osallistumista ympäristöä säästäviin julkisiin hankintoihin, ottamalla käyttöön tai edistämällä teknisiä tukitoimenpiteitä, yksinkertaistamalla menettelyjä ja mekanismeja sekä keventämällä arviointiin, rekisteröitymiseen ja hallintoon liittyviä teknisiä velvoitteita ja kustannuksia.

4.6.1   Komitea pitää komission ehdotusta tässä suhteessa vielä riittämättömänä.

4.7   Komitean mielestä EMAS-järjestelmän arviointi-, rekisteröinti- ja hallintovelvoitteiden ja -kustannusten tulisi olla paljon kohtuullisemmat etenkin pienillä toimijoilla. Niihin olisi voitava saada rahoitusta kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman toteutettavuushankkeiden yhteydessä sekä EIP:stä ja/tai Euroopan aluekehitysrahastosta.

4.7.1   Laitoksia, jotka toimivat voimakkaan teollisen kehityksen alueilla tai alueilla, joiden ekologinen jalanjälki on huomattavan suuri, olisi kannustettava osallistumaan EMAS-järjestelmään tarjoamalla niille maksuton rekisteröityminen ja yksinkertaistetut hallinnolliset menettelyt. (14) Tekniset valvonta- ja seurantavaiheet olisivat kuitenkin samanlaiset kuin muilla.

4.8   Komitea korostaa, että EMAS-järjestelmä on tärkeää tunnustaa organisaatioiden ja yritysten huippulaadun standardiksi myös tuotteiden arvon lisäämiseksi sisämarkkinoilla ja kansainvälisillä markkinoilla. Tässä yhteydessä tulee ottaa asianmukaisesti huomioon yhteydet ympäristömerkintäsääntöihin.

4.9   Komitea puoltaa yksilökohtaisen vastuun selkeää omaksumista, kun organisaatio tai yritys osallistuu vapaaehtoisesti EMAS-järjestelmään. Tämä koskee sekä velvoitteiden ja valvontatoimien hyväksymistä että järjestelmän mahdollisista eduista nauttimista.

4.10   ETSK vastustaa siis kaikentyyppistä vastuun kollektivointia organisaatiolle sen piiriin kuuluvien muiden toimijoiden puolesta, koska tällainen heikentäisi EMAS-järjestelmälle kuuluvaa huippustandardin asemaa. Etenkin kansainvälisten klusterien ja verkostojen toimintaa EMAS-järjestelmän tunnetuksi tekemiseksi, siihen osallistumisen helpottamiseksi ja siihen liittyvän avun antamiseksi tulee kuitenkin edistää.

4.11   Komitean mielestä onkin tärkeää määritellä joukko keskeisiä indikaattoreita, jotka liittyvät seuraaviin tekijöihin: energiatehokkuus ja energiansäästö, luonnonvarojen, vesien ja ilman hyödyntäminen ja suojelu, päästöt, jätteidenkäsittely ja biologisen monimuotoisuuden suojelu. Lisäksi tarvitaan vahva mutta helppokäyttöinen ja kustannustehokas ympäristöraportointijärjestelmä, joka voitaisiin toteuttaa tietoteknisesti suoraan internetissä etenkin pienille yksiköille aiheutuvien kustannusten ja vaivan minimoimiseksi. (15)

4.12   Komitea katsoo myös, että EMAS-järjestelmää on tärkeää tehdä tunnetuksi ja tukea yhä voimakkaammin yhteisötasolla hyödyntämällä kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaa ja EIP:n ja rakennerahastojen varoja sekä jäsenvaltiotasolla verohelpotuksin, velvoittamalla hankintaviranomaiset soveltamaan julkisissa hankinnoissa ympäristömyönteisyyden periaatteita, pienentämällä rekisteröinti- ja uudistusmaksuja sekä vapauttamalla verosta EMAS-järjestelmään liittyviin teknisiin innovaatioihin uudelleen sijoitetut voitot.

4.13   Komiteaa huolettaa se, että valtio- ja aluetason rakenteita, joiden valtuuttaminen kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan, on kohtuuttoman paljon:

—	toimivaltaiset rekisteröintielimet

—	akkreditointielimet

—	lainsäädännön valvonnasta vastaavat viranomaiset

—	ympäristötodentajat.

ETSK: n mielestä näiden menettelyjen yksinkertaistamiseksi olisi laadittava yhteisön suuntaviivat.

4.14   Komitea suosittaa paitsi niiden toimivaltaisten rakenteiden yhteiskäyttöä, jotka on jo luotu tuotteiden kaupan pitämistä sisämarkkinoilla koskevien säännösten (16) johdosta, myös nykyisten tekniseen CEN-ISO-standardointiin ja rakennusten energiatehokkuuden lisäämiseen liittyvien mekanismien hyödyntämistä. Ei tule luoda uusia ja kalliita toimijoita ja rakenteita, jotka ovat omiaan edelleen loitontamaan unionia kansalaisistaan.

4.15   Komitea pitää kuitenkin mitä tarkoituksenmukaisimpana lisätä yhteisön resursseja kouluttaa ja tukea valtio- ja aluetason viranomaisia ja EMAS-järjestelmän potentiaalisia käyttäjiä sekä laatia helppokäyttöisiä ja etenkin pienehköille yksiköille tarkoitettuja ajantasaisia käytännön oppaita.

4.16   Komitean mielestä EMAS-sertifioinnin levittäminen ja tukeminen yleisesti tunnetun ja tunnustetun menettelyn avulla liittämällä siihen huippulaadun imago luo merkittäviä ja konkreettisia mahdollisuuksia saavuttaa seuraavat tavoitteet:

—	kestävä tuotanto

—	kestävä kauppa

—	kestävä kulutus.

4.17   Komitea suosittaa, että EMAS-rekisteröityneitä yrityksiä ja organisaatioita tuodaan esille ja tuetaan, kun EU:n sisämarkkinoiden asiakkaiden ja tavarantoimittajien keskuudessa tehdään tunnetuksi vapaaehtoista osallistumista yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään ja siihen kannustetaan horisontaalisissa ja vertikaalisissa tuotantoketjuissa. Näin pannaan alulle kestävän kehityksen kulttuuria ja toimintatapoja edistävä itseään ruokkiva prosessi.

4.18   ETSK valmistelee parhaillaan uutterasti omaa EMAS-sertifiointia ja kannustaa EU:n muitakin toimielimiä tekemään samoin. Tällä tavoin luodaan kestäviä ja symboloivia esimerkkejä kaikille niille unionin toimijoille, jotka ovat mahdollisesti kiinnostuneita hankkimaan EMAS-sertifioinnin.

---

(1)  Esim. alueet, joilla teollisuuden bruttoarvonlisäys ylittää kyseisen maan tai EU:n keskiarvon kymmenellä (?) prosenttiyksiköllä. Esimerkkinä voidaan mainita, että Italian yli sadasta NUTS III -alueesta 16:lla teollisuuden bruttoarvonlisäys on yli 35 prosenttia, kun taas Italian ja EU:n keskiarvo on 22 prosenttia (tietolähde: Eurostat).

(2)  Etenkin sen ensimmäisen ”pilarissa”, joka koskee yrittäjyyttä.

(3)  Ks. KOM(2007) 225 lopullinen, tiedonanto kuudennen ympäristöä koskevan yhteisön toimintaohjelman väliarvioinnista.

(4)  Ks. neuvoston asetus (ETY) N:o 880/92 ja asetus (EY) N:o 1980/2000.

(5)  Ks. komission tiedonanto ”Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat”, KOM(2008) 400 lopullinen, sekä direktiivit 2004/18/EY ja 2004/15/EY.

(6)  Ks. toimistolaitteista 15. tammikuuta 2008 annettu asetus (EY) N:o 106/2008. Energy Star -merkintä on vapaaehtoinen.

(7)  Ks. KOM(2002) 412 lopullinen. Tiedonannossa määritellään vähimmäisvaatimukset, jotka vapaaehtoisten sopimusten on täytettävä ollakseen yhteisön edun mukaisia.

(8)  Vuonna 1996 vahvistettu standardi tarkistettiin vuonna 2004. Uuteen EN ISO 14001 -standardiin on tehty merkittäviä parannuksia ja muutoksia.

(9)  Ks. KOM(2008) 397 lopullinen.

(10)  LCA = life cycle assessment, tuotteen elinkaariarviointi; EPD = environmental product declaration, ympäristötuoteseloste.

(11)  EYVL C 332, 16.12.1992, s. 44.

(12)  EYVL C 209, 22.7.1999, s. 14.

(13)  Ks. alaviite 3.

(14)  Voitaisiin esimerkiksi lykätä ympäristöselonteon laatimista yhdestä kolmen vuoden päähän, ellei sen laatiminen ole välttämätöntä, ja vapauttaa laitos paikallisten terveysviranomaisten vaatimista ympäristöselostuksista sekä keventää tapaturmalaitosten asettamia velvoitteita.

(15)  Tässä yhteydessä voitaisiin hyödyntää sähköisiä viranomaispalveluja koskevia ohjelmia.

(16)  Ks. tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvistä yhteisistä puitteista 9. heinäkuuta 2008 tehty päätös N:o 768/2008/EY ja 9. heinäkuuta 2008 annettu asetus (EY) N:o 765/2008.

---