27.10.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 256/73

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea pitää tervetulleena Euroopan komission realistista ja rohkeaa suhtautumista Galileo-järjestelmän toimilupaneuvotteluiden lukkiutumisen seurauksiin tiedonannossa ”Galileo tienhaarassa: Eurooppalaisten GNSS-ohjelmien toteuttaminen” KOM(2007) 261 lopullinen.

1.2

Komitea hyväksyy täysin pysähtyneiden neuvotteluiden lopettamisen ja vaihtoehtoisen strategian toteuttamisen.

1.3

Komitea kannattaa varauksettomasti neuvoston, Euroopan parlamentin ja komission aikomusta toteuttaa Galileo-hanke sen alkuperäisen laajuuden ja määrittelyn säilyttäen.

1.4

Komitea pitää Galileo-hanketta Euroopan unionin kannalta strategisena hankkeena, jolla voidaan osoittaa Euroopan kyky ryhtyä uljaaseen humanistiseen, tieteelliseen, tekniseen ja taloudelliseen hankkeeseen.

1.5

Komitea katsoo, että hankkeen keskeyttämisellä olisi Euroopan unionin kannalta tuhoisat vaikutukset.

1.6

Komitea korostaa, että komission esittämä skenaario tarjoaa kiintoisan ja realistisen mahdollisuuden hankkeen toteuttamiseen, ja uskoo, että kehitys- sekä rakennus- ja käyttöönottovaiheen vastuun ja rahoituksen siirtäminen julkiselle taholle vastaa tilanteen realistista tulkintaa.

1.7

Koska tällaisella skenaariolla on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia ja se edellyttää julkista rahoitusta, ETSK pitää ehdottoman tarpeellisena, että Euroopan unionin jäsenvaltiot pohtivat ennakkoluulottomasti Galileo-järjestelmän sotilaallisen, etenkin puolustukseen liittyvän käytön mahdollisuutta sekä mahdollisuutta periä järjestelmän päätelaitteista vähäinen lisämaksu hankkeen talousarvion tasapainottamiseksi.

1.8

ETSK suosittelee yhdysvaltalaista GPS-järjestelmää täydentävän eurooppalaisen EGNOS-järjestelmän edellytysten ja toimilupakysymysten mahdollisimman pikaista selkeyttämistä sekä kyseisen ohjelman toimeenpanon tarkkaa koordinointia Galileon toteuttamisen kanssa.

1.9

Komitea hyväksyy komission ehdotuksen asettaa Euroopan avaruusjärjestö (ESA) projektin hankkijaksi ja suunnitteluviranomaiseksi.

1.10

Komitea varoittaa houkutuksesta soveltaa Galileo-hankkeessa ”oikeudenmukaisen palautuman” periaatetta, vaikka ymmärtääkin jäsenvaltioiden perustellut varaukset tieteellisen, teknisen ja taloudellisen kehittämisen suhteen.

1.11

Komitea muistuttaa, että mikäli hallintoon sekä taloudellisen ja teknisen vastuun jakoon liittyviä kysymyksiä ei ratkaista asianmukaisesti, ne voivat osoittautua erittäin uhkaaviksi, kuten EADS-Airbusin viimeaikaiset tapahtumat ovat näyttäneet.

1.12

Komitea pyytää jäsenvaltioita tekemään kaikkensa Galileo-hankkeen loppuun saattamiseksi.

2.1

Viisi kuukautta satelliittinavigoinnin sovelluksia käsittelevän vihreän kirjan julkaisemisen jälkeen komissio on julkaissut uuden tiedonannon, jolla on huolta herättävä otsikko: ”Galileo tienhaarassa: eurooppalaisten GNSS-ohjelmien toteuttaminen”.

2.2

Hätkähdyttävän otsikon perustana on toimilupaneuvottelujen pysähtyminen. Käytännössä minkäänlaisen sopimuksen synty tarjousyhteenliittymän kanssa ei ole osoittautunut todennäköiseksi. Erimielisyydet hankkeen talousmallista olivat perusluonteisia.

2.3

Näin ollen Euroopan komissio saattoi ainoastaan todeta neuvotteluiden epäonnistumisen, mikä Galileo-hankkeen jatkuvan viivästymisen jälkeen edellyttää hankkeen perusteellista taloudellista ja oikeudellista uudelleensuuntausta.

2.4

Liikenneministerien neuvosto pyysi 22. maaliskuuta 2007 pitämässään kokouksessa komissiota arvioimaan tilannetta ja ehdottamaan yksityiskohtaisia vaihtoehtoisia skenaarioita toimiluvalle sekä esittämään luonnoksen siitä, milloin yhdysvaltalaista GPS-järjestelmää täydentävä alueellinen EGNOS-satelliittinavigointipalvelu, joka on Galileon edeltäjä, voitaisiin aikaisintaan saada käyttöön.

2.5

Vaikka Euroopan parlamentti vahvistikin tukensa Galileo-hankkeelle, se huolestui toistuvista viivästyksistä hankkeen kehittämisessä ja pyysi komissiota laatimaan ehdotuksia tilanteen korjaamiseksi.

2.6

Komission tiedonanto on reaktio EU:n kahden päättävän elimen vaatimukseen.

3.1

Tiedonannon ensimmäisessä tärkeässä kohdassa komissio kehottaa neuvostoa ja Euroopan parlamenttia toteamaan, että nykyiset toimilupaneuvottelut ovat epäonnistuneet, ja näin ollen lopettamaan ne. Neuvotteluiden pysähtymisen vuoksi komissiolla ei käytännössä ole mahdollisuutta tarjota toista ratkaisua.

3.2

Komissio kehottaa myös neuvostoa ja Euroopan parlamenttia vahvistamaan uudelleen sitoutumisensa riippumattoman satelliittinavigointiohjelman luomiseen ja vahvistamaan Galileo-ohjelman jatkamisen. Toimilupaneuvotteluiden pysähtymisen ei siis tule merkitä Galileon hylkäämistä. Päinvastoin komissio toivoo, että hankkeen strateginen luonne Euroopan unionin kannalta sekä sen taloudellinen merkitys vahvistetaan.

3.3

Komission mukaan Galileo-ohjelman jatkossa on noudatettava nykyistä järjestelmää. Järjestelmän tekniset peruspiirteet säilyvät entisellään, eli kyseessä on edelleen viiden erilaisen palvelutyypin tarjoaminen avaruudesta 30 satelliitista korkealaatuisen signaalin avulla.

3.4

Aikomuksena ei siis ole tyytyä Galileon halpaversioon.

3.5

Komissio esittää kaksi vaihtoehtoista skenaariota:

3.6

Komissio ehdottaa toisen skenaarion hyväksymistä kahdessa vaiheessa:

3.7

Komissio toivoo, että neuvosto ja Euroopan parlamentti tukevat kyseisiä kahta ohjelmaa vahvistamalla joukon periaatteita:

3.8

Tällainen ohjelma edellyttää merkittävän rahoituksen hankkimista: nykyiselle ohjelmalle talousnäkymissä varatun summan lisäksi tarvitaan lisärahoitusta.

3.9

Nykyisen järjestelmän jatkaminen ja riskiä pienentävien toimien lisääminen järjestelmään edellyttää, että EU osoittaa rahoitukseen noin 2,4 miljardia euroa kaudella 2007–2013. Käyttövaiheessa 2010–2013 rahoitusta tarvitaan ensimmäisen täydellisen satelliittijärjestelmän (30 satelliittia) hankkimiseksi ja sitä seuraavaa PPP:tä varten 3,4 miljardia euroa.

4.1

On tervetullutta, että komissio on todennut nykymuotoisen toimilupaneuvotteluiden lukkiutumisen ja suosittelee niiden lopettamista. Verukkeet olisivat ainoastaan pitkittäneet ikävää tilannetta ja viivästyttäneet ennestään ohjelman toimeenpanoa.

4.2

Neuvosto on yhtynyt tältä osin komission arvioon ja päättänyt lopettaa neuvottelut aloittaakseen hankkeen toteuttamisen uusista lähtökohdista. Neuvosto on myös vahvistanut Galileo-hankkeen keskeisen merkityksen, mitä ETSK pitää tervetulleena.

4.3

Vastikään (touko-kesäkuussa 2007) Galileo-ohjelmasta TREN-pääosaston tilauksesta toteutetun Eurobarometri-kyselyn mukaan 80 prosenttia EU:n kansalaisista kannattaa ajatusta riippumattoman satelliittinavigaatiojärjestelmän luomisesta ja 63 prosenttia kannattaa lisärahoitusta hankkeen loppuunsaattamiseksi. Arviot Galileo-hankkeen hylkäämisen vaikutuksista Euroopan unionin imagoon eroavat kuitenkin suuresti toisistaan. Vastanneista 44 prosenttia on sitä mieltä, että sillä olisi kielteisiä vaikutuksia, kun taas 41 prosenttia katsoo, ettei sillä olisi minkäänlaisia vaikutuksia.

4.4

ETSK pitää tervetulleena neuvoston ja julkisen mielipiteen tukea Galileo-hankkeelle, mutta katsoo, että hankkeen hylkäämisellä olisi katastrofaalinen vaikutus Euroopan unionin imagoon ja eurooppalaisiin hankkeisiin kohdistuvaan luottamukseen. Se osoittaisi Euroopan unionin kyvyttömyyden toteuttaa tieteellinen ja tekninen tulevaisuuteen tähtäävä hanke, jolla mobilisoitaisiin eurooppalainen osaaminen tutkimuksen, innovoinnin ja tekniikan alalla ja avattaisiin merkittäviä markkinamahdollisuuksia.

4.5

Tämä tausta huomioonottaen tiedonanto jättää joitain kysymyksiä avoimiksi. Suurta huomiota kiinnitetään EGNOS-järjestelmään sekä tarpeeseen saada se mahdollisimman pikaisesti käyttöön, mutta samalla komissio jättää kysymyksen toiminnanharjoittajasta avoimeksi. Komissio mainitsee pelkästään toimiluvan myöntämisen, mutta ei selvennä millään tavoin myöntämismenettelyä tai mahdollisia kumppaneita (yritys, yhteenliittymä tai ilmaliikenteen valvonnasta huolehtivat yhtiöt?). Olisiko kyse julkisesta vai yksityisestä toiminnanharjoittajasta? Millaisia menettelyitä sovellettaisiin ja mikä olisi aikataulu?

4.6

Järjestelmät GPS-palvelun laadun parantamiseksi ovat alueellisia (Pohjois–Amerikassa on käytössä EGNOSia vastaava alueellinen WAAS-järjestelmä ja Intiassa muunlainen järjestelmä). Mitkä ovat kyseisten alueellisten järjestelmien väliset yhteydet ja minkälaisia kansainvälisiä sopimuksia ne edellyttävät?

4.7

Galileon tarjousyhteenliittymän suhteen syntyneisiin vaikeuksiin liittyen on ehdotetuissa uusissa skenaarioissa varottava vastaavanlaisia ongelmia. Yhteenliittymän jäsenten takaa löytyvät todellisuudessa usein kansalliset toimintaohjeet. Monet asianomaisista yhtiöistä ovat riippuvaisia julkisista hankinnoista tai ovat jopa valtion omistamia. Olisikin naiivia olettaa, että kyse on tavanmukaisesta ”yksityisestä” yhteenliittymästä. Tilanne saattaa toistua myös uusissa skenaarioissa. Tätä silmällä pitäen on ehdottomasti järjestettävä todellinen tarjouskilpailu.

4.8

ETSK pitää tervetulleena, ettei hankkeen yleismallia eikä etenkään tarjottujen palveluiden valikoimaa ole muutettu. Komission ehdotus on järkevin vaihtoehto, sillä hankkeen talousmallin muuttaminen olisi lisännyt viivästymisiä, nostanut kustannuksia ja aiheuttanut tarpeettomia riskejä.

4.9

Komitea pitää myös aiheellisena komission toteamusta: ”Vaikka järjestelmää ylläpidetään siviilijärjestelmänä, merkittäviä tuloja voidaan saada myös sotilaskäyttäjiltä”. Komitea on tietoinen asian arkaluonteisuudesta, mutta katsoo, että jäsenvaltioiden tulisi jatkaa keskustelua asiasta. Komitea pitää tarpeellisena, että Euroopan unionin jäsenvaltioiden on pystyttävä vapaasti päättämään, haluavatko ne käyttää julkisesti säänneltyä palvelua puolustustarpeisiin asianmukaista taloudellista korvausta vastaan.

4.10

Hankkeen rahoitus on keskeinen kysymys, ja ETSK:n mielestä voitaisiin harkita, että päätelaitteista perittäisiin vähäinen lisämaksu, jolla voitaisiin osittain rahoittaa Galileo-hanketta.

4.11

ETSK kannattaa Euroopan avaruusjärjestön (ESA) asettamista projektin hankkijaksi ja suunnitteluviranomaiseksi, mutta korostaa kuitenkin, että ESA:n ei tule soveltaa Galileo-hankkeeseen ”oikeudenmukaisen palautuman” periaatetta, vaikka komitea onkin täysin tietoinen siitä, että valtioiden väliset sopimukset edellisessä skenaariossa olivat jäsenvaltioiden välisen hienovaraisen taloudellisen tasapainottelun tulos. Komitea korostaa, että näin keskeistä EU:n lippulaivahanketta ei saa vaarantaa tärkeimmille osallistuville jäsenvaltioille aiheutuvien taloudellisten seurauksien pelosta. Komitea muistuttaa, että EADS-Airbusin nykyiset vaikeudet johtuvat tämänkaltaisista huolista. Pyrkimys kumppaneiden väliseen taloudelliseen tasapainoon on oikeutettu, mutta mikäli tämä pyrkimys aiheuttaa hankkeen viivästymistä tai jopa pysäyttää sen, koko kyseinen symbolinen eurooppalainen hanke teollisine ja tieteellisine ulottuvuuksineen sekä taloudellisine vaikutuksineen joutuisi kyseenalaiseksi.

4.12

Lopuksi ETSK olettaa, että komission tahto säilyttää EU:n hallinnon periaatteet on saanut sen — ehkä hieman epädiplomaattisesti ja Euroopan avaruusjärjestön merkittävää roolia aliarvioiden — vaatimaan painokkaasti hankkeen poliittista johtoasemaa.