30.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 324/18

1.1

Eläinten hyvinvointiin ja eläintensuojeluun osoitetaan entistä enemmän kiinnostusta huomattavassa osassa EU:ta ja tietyissä EU:n ulkopuolisissa maissa. Tämän vuoksi on tarkoituksenmukaista tukea markkinavoimia ja mukauttaa tarpeellisessa määrin alaa koskevat unionin vähimmäisnormit. Tämä ei merkitse välttämättä vaatimusten tiukentamista, vaan tieteellisiin ja sosioekonomisiin tutkimuksiin perustuvaa entistä parempaa ja tarkoituksenmukaisempaa sääntelyä. Samoin on tärkeää päättää eläinten hyvinvointia koskevat erityisvaatimukset täyttäville tuotteille myönnettävästä yhteisestä laatumaininnasta. On myös tarpeen parantaa olennaisesti tutkimuksissa ja kokeissa käytettävien eläinten hyvinvointia sekä päättää lakisääteisistä turvallisuustesteistä.

1.2

Komissio kiinnittää toimintasuunnitelmassaan ensisijaisesti huomiota näihin tarpeisiin, ja toimintasuunnitelma voi toimia perustana alan jatkotoimien priorisoinnille. ETSK tukee lähtökohtaisesti ehdotettua strategiaa, mutta haluaa myöhemmin arvioida tarkkaan komission asiaa koskevat ehdotukset tarkastellakseen, onko eläinten hyvinvointi ja sosioekonomiset olosuhteet otettu niissä huomioon tasapainoisella tavalla. On kuitenkin ratkaisevan tärkeää, että tuonti EU:n ulkopuolisista maista, joissa sovelletaan unionia lievempiä standardeja, ei syrjäytä EU:n omaa tuotantoa. Siitä saattaisi olla seurauksena, että eläintuotanto siirtyy alueille, joissa vaatimukset ovat unionia heikommalla tasolla, ja että EU:n tuottajat joutuvat lakkauttamaan tuotantonsa. ETSK ei ole vakuuttunut, että komission toimintasuunnitelma on riittävä keino varmistaa pitkäjänteiset ja kestävät ratkaisut.

1.3

ETSK on syvästi pahoillaan, ettei tätä kysymystä ole mahdollista käsitellä Maailman kauppajärjestön käynnissä olevalla neuvottelukierroksella. On kuitenkin välttämätöntä, että eläinten hyvinvointi tunnustetaan pitkällä aikavälillä maatalousalan kaupassa ei-kaupalliseksi näkökohdaksi. EU:n voi muussa tapauksessa olla pakko ryhtyä yksipuolisiin toimiin saadakseen riittävää ymmärrystä sille, että sääntöjä on tarpeen mukauttaa. Lyhyellä aikavälillä komission ja kansalaisyhteiskunnan on painostettava EU:n vähittäiskauppiaita ja elintarviketeollisuutta varmistamaan vastaavien vaatimusten täyttyminen sertifiointijärjestelmin ja muin vastaavin takuin, kun kyseessä on tuonti unionin ulkopuolelta.

1.4

Voimavarojen mahdollisimman tehokas yhteinen hyödyntäminen edellyttää tutkimusalan panostuksen yhteensovittamista ja vahvistamista. Sääntöjä on lisäksi asianmukaisin väliajoin tarkistettava teknologisen kehityksen ja uuden tiedon vuoksi.

1.5

ETSK kannattaakin ehdotusta eläinten suojelua ja hyvinvointia käsittelevän eurooppalaisen keskuksen tai laboratorion perustamiseksi. On kuitenkin harkittava, olisiko tätä kauaskatseisempi ratkaisu parempi, ja pohdittava mahdollisuutta perustaa maailmanlaajuinen keskus, joka pystyisi osaltaan käsittelemään kansainvälisesti eläinten hyvinvointiin liittyviä ongelmia ja siten vahvistamaan OIE:n (1) ja Euroopan neuvoston tai kahdenvälisten sopimusten puitteissa toteutettavia toimia.

1.6

Lisäksi komission tulee yhdessä OIE:n ja Euroopan neuvoston kanssa tehdä aloite kansainvälisen konferenssin järjestämiseksi tavoitteena verkottua nykyistä vakiintuneemmin unionin ulkopuolisissa maissa toimivien tutkijoiden kanssa ja lisätä alalla tehtävää epävirallista kansainvälistä yhteistyötä.

1.7

Koe-eläinten käytöstä toksikologisissa kokeissa ETSK on sitä mieltä, että strategiaan on liitettävä myös tarvekriteeri, eli kokeiden yhteydessä tulisi esittää dokumentoitua tietoa siitä, että kyseiselle tuotteelle on yhteiskunnallinen tarve.

2.1

Toimintasuunnitelman ensisijainen tavoite on varmistaa eläinten hyvinvoinnin taso EU:ssa ja kansainvälisesti sekä kattaa tulevat tarpeet ja varmistaa nykyisten resurssien entistä tehokkaampi koordinointi. Toimintasuunnitelmassa on hahmoteltu kaudeksi 2006–2010 viisi eläinten hyvinvointia koskevaa keskeistä toiminta-alaa, ja niitä tarkoitus punnita ja arvioida myös vuoden 2010 jälkeistä aikaa silmällä pitäen. Toiminta-alat ovat

2.2

Suunnitelma sisältää lisäksi 28 aloitetta, jotka komissio aikoo toteuttaa vuoteen 2010 mennessä. Aloitteista 21 liittyy sellaisiin toimiin, jotka on jo joko käynnistetty tai ilmoitettu käynnistetyiksi tai joista on erikseen säädetty yhteisön lainsäädännössä.

2.3

Komissio on samassa yhteydessä julkaissut työasiakirjoja, joissa esitetään strateginen pohja panoksen suunnittelemiseksi sekä kuvataan toimintasuunnitelmassa ehdotettujen toimien perustaa. Komissio painottaa vuonna 2005 hyväksytyn, eläinkokeita koskevan julistuksen (2) täytäntöönpanon olevan toimintasuunnitelman yksi keskeinen osa.

2.4

Komissio katsoo, että asianomaisten palvelujen koordinoinnin tehostaminen helpottaisi komission toimintaa eläintensuojelun alalla. Se mahdollistaisi nykyistä johdonmukaisemman ja paremmin yhteensovitetun panoksen yhteisön politiikan eri aloilla ja sen, että eläinten hyvinvoinnille tärkeitä toimia arvioidaan perustamissopimuksen eläintensuojelua ja eläinten hyvinvointia koskevan pöytäkirjan kannalta ja että tässä yhteydessä otetaan huomioon mm. toimenpiteiden sosioekonomiset vaikutukset.

3.1

ETSK:n on kansalaisyhteiskunnan edustajana ja monipuolisen kokoonpanonsa ansiosta luonnollista kantaa osansa vastuusta, kun kyse on eläinten hyvinvointia koskevien sääntöjen muotoilusta ja siitä, että eläinten hyvinvointi luetaan ”eurooppalaisen yhteiskuntamallin” osatekijäksi (3). On tärkeää säilyttää tähänastinen suuntaus ja varmistaa, että eläinten hyvinvointi EU:ssa on asianmukaisella ja hyväksyttävällä tasolla. Tämä ei kuitenkaan saa aiheuttaa tarpeetonta kilpailun vääristymistä, ja samalla on vältettävä, että tuonti unionin ulkopuolelta maista, joissa noudatetaan unionia löyhempiä vaatimuksia, vaarantaisi tavoitteen. Yleinen strategiasuunnitelma parantaa toimien avoimuutta ja edistää kaikkien asianosaisten rakentavaa yhteistoimintaa. Tämä koskee etenkin maataloustuottajia, joiden tulisi osallistua tulevan strategian suunnitteluun, kun otetaan huomioon heidän pitkän aikavälin investointinsa, motivaationsa sekä tilojensa hallinnointi.

3.2

Maatalousala suhtautuu unionissa yleensä myönteisesti eläinten hyvinvointia koskeviin asianmukaisiin ja tasapainoisiin säädöksiin, mutta kiinnittää huomiota kilpailun vääristymisen riskiin, jonka voi aiheuttaa yhtäältä jäsenvaltioille tarjoutuva mahdollisuus asettaa täydentäviä kansallisia vaatimuksia ja toisaalta tuonti EU:n ulkopuolisista maista, joissa sovelletaan puutteellisia tai unionin vaatimuksia lievempiä standardeja. Lisäksi yhteiseen maatalouspolitiikkaan sisällytetyt täydentävät ehdot (”cross compliance”) pahentavat täydentävien kansallisten vaatimusten aiheuttamaa kilpailun vääristymisen uhkaa. Tämä heikentää jäsenvaltioiden oikeusvarmuutta ja edellyttää säädösten selkiyttämistä.

3.3

Puhuttaessa tuonnista unionin ulkopuolelta 30 valtion ja 500 miljoonan asukkaan (4) muodostamilla unionin sisämarkkinoilla noudatettavilla yhteisillä säännöillä on heijastusvaikutuksia EU:n ulkopuolisiin maihin ja niiden EU-maihin suuntautuvaan vientiin. Esim. Maailmanpankin alaisuudessa toimiva Kansainvälinen rahoitusyhtiö (International Finance Corporation) on hiljattain kiinnittänyt huomiota eläinten hyvinvointia koskevan maailmanlaajuisen kiinnostuksen kasvuun ja tarpeeseen sopeuttaa sekä alkutuotanto että jalostus tähän kehityskulkuun. (5)

3.4

Unionissa toimiville vähittäiskaupan ketjuille ja jalostusteollisuudelle on lyhyellä aikavälillä kuitenkin tehtävä selväksi, että niiden tulee oman etunsa vuoksi ja profiloituakseen varmistaa kolmansista maista tuotavien maataloustuotteiden ja jalostettujen eläintuotteiden tuonnin yhteydessä, että tuotantomaassa noudatetaan asianmukaisia ja unionin sääntöjä vastaavia käytännesääntöjä mm. eläintensuojelun alalla. Tämä voidaan toteuttaa esim. tavarantoimittajien kanssa tehtävän velvoittavan yhteistyön muodossa (6). Komission on joka tapauksessa tehtävä tätä koskeva aloite, ja kansalaisyhteiskunnan puolestaan tulee kiinnittää ongelmaan huomiota viestimien välityksellä. Unionin vähittäiskaupan ketjuille ja jalostusteollisuudelle on tässä yhteydessä tehtävä selväksi, että unioniin tuotavien maataloustuotteiden ja jalostettujen eläintuotteiden tuotanto-oloihin kiinnitetään tulevaisuudessa nykyistä enemmän huomiota. Kuluttaja- ja maatalousjärjestöjen tulee yhteistyössä hoitaa vastaavaa tehtävää kansallisella tasolla. Samalla on kuitenkin ratkaisevan tärkeää, että eläinten hyvinvointi tunnustetaan pitkällä aikavälillä maatalousalan kaupassa ei-kaupalliseksi näkökohdaksi (vrt. jäljempänä).

3.5

EU:n sisäisen kilpailun vääristymisen uhasta puhuttaessa säännösten yhdenmukaistaminen, johon liittyy unionin normeja tiukempien, jäsenvaltioiden omien määräysten kieltäminen, olisi epäloogista, eikä se useimmissa jäsenvaltioissa olisi yleisen mielipiteen mukaista. Mikäli tulevien vähimmäisnormien perustaksi kuitenkin otetaan EU-tason tutkimuksiin ja tieteellisiin selvityksiin perustuvat entistä asiallisemmat kriteerit, voidaan odottaa, että ne ymmärretään entistä paremmin ja hyväksytään aiempaa laajemmin, minkä ansiosta kattavampaan kansalliseen sääntelyyn on vähemmän halua. Tästä syystä asianmukaisen sääntelyn keskeinen edellytys on, että alaa koskevat uudet toimet perustuvat tieteelliseen tietoon ja asianmukaisiin sosioekonomisiin arvioihin. Samalla on varmistettava, että tutkimustuloksia arvioidaan ja käytetään sovellettavien indikaattoreiden määrittelyssä pätevästi. Jäsenvaltioille tulee samalla antaa riittävästi joustovaraa, jotta esim. ympäristö- ja ilmasto-olojen huomioon ottaminen on mahdollista.

3.6

Normien soveltamista, hallinnointia ja levittämistä, samoin kuin asiaan liittyvien sosioekonomisten tutkimusten ja vaikutustenarviointien valmistelua, voitaisiin komission mukaan helpottaa perustamalla eläinten suojelua ja hyvinvointia käsittelevä eurooppalainen keskus tai laboratorio. ETSK kehottaa kuitenkin harkitsemaan vielä kauaskatseisempaa ratkaisua eli maailmanlaajuisen keskuksen perustamista. Maailmanlaajuinen keskus pystyisi osaltaan käsittelemään eläinten hyvinvointiin liittyviä ongelmia kansainvälisesti ja siten vahvistamaan OIE:n ja Euroopan neuvoston sekä mahdollisten kahdenvälisten sopimusten puitteissa toteutettavia toimia.

3.7

ETSK on komission kanssa samaa mieltä siitä, että on tarpeen edistää komission ja teollisuuden yhteistyötä, mm. mainitun keskuksen perustamisen yhteydessä, vaihtoehtojen löytämiseksi teollisuuden käyttämille koe-eläimille sekä laatia nk. 3R-julistukseen pohjautuva strategia ohjeeksi koe-eläinten käytölle EU:ssa (7). Komission aloite voi tukea työtä vaihtoehtojen löytämiseksi, kuten muissa yhteyksissä on käynyt ilmi (8). ETSK pitää kuitenkin välttämättömänä strategian laajentamista siten, että siihen liitetään myös tarvekriteeri: jotta eläinkokeita saataisiin tehdä, tulee esittää dokumentoitua tietoa siitä, että tuotteelle, johon kyseistä kemikaalia tai ainetta tarvitaan, on yhteiskunnallinen tarve.

3.8

Kireä kilpailu ja unionin markkinoiden avautuminen merkitsee huomattavaa riskiä, että tuonti unionin ulkopuolisista maista, joissa noudatetaan heikompia tai puutteellisia standardeja, vähitellen syrjäyttää EU:n oman tuotannon ja kaupan, myynti EU:n ulkopuolisille markkinoille mukaan luettuna. Tuottajan mahdollisuuksiin jatkaa tuotantoa voivat siten vaikuttaa ratkaisevasti maatalouden erittäin kapea ansiomarginaali ja eläinsuojelutoimista aiheutuvat lisäkustannukset. Lisäksi useimmissa tapauksissa tuottaja ei voi laskea tuotantoaan sen kuluttajien vähemmistön varaan, joka on valmis maksamaan korkeampia hintoja (9).

3.9

Tuonti unionin ulkopuolelta maista, joissa noudatetaan unionia löyhempiä eläinten hyvinvointia koskevia vaatimuksia aiheuttaa siten erittäin monimutkaisia ongelmia. ETSK ei ole vakuuttunut, että komission toimintasuunnitelma on riittävä keino varmistaa pitkäjänteiset ja kestävät ratkaisut. ETSK on syvästi pahoillaan, ettei tätä kysymystä ole mahdollista käsitellä Maailman kauppajärjestön käynnissä olevalla neuvottelukierroksella. EU:n tulee kuitenkin siitä huolimatta jatkossakin vaatia, että eläintensuojelu tunnustetaan maataloustuotteiden kaupassa ei-kaupalliseksi näkökohdaksi.

3.10

Ellei tällä tavoin pystytä WTO:n piirissä saavuttamaan riittävän kestäviä ratkaisuja tai riittävää ymmärtämystä, unionin tulee vaatia, että tuonti sen ulkopuolelta täyttää vastaavat määräykset, vaikka kansainvälinen ennakkohyväksyntä puuttuukin. Riittävän huomion ja ymmärryksen saaminen sille, että sääntöjä on tarpeen muuttaa, voi siis edellyttää provosointia.

4.1

Alaa koskevien EU:n sääntöjen noudattaminen edellyttää, että unionin toimielimet ja jäsenvaltiot noudattavat itse asettamiaan konkreettisten säädösten esittämis-, hyväksymis- ja toteuttamisaikatauluja. Tämä ei läheskään aina ole toteutunut. Myös useiden toimintasuunnitelmaan sisältyvien toimien määräaika on ylittynyt aiempien päätösten vastaisesti.

4.2

Toimintasuunnitelma ei kata niitä pitkiin eläinkuljetuksiin liittyviä ongelmia, jotka ovat seurauksena EU:n sisämarkkinoista sekä rajojen avaamisesta eläinlääketieteellisessä mielessä. Neuvosto hyväksyi vuonna 2004 eläinten suojelua kuljetuksen aikana koskevan sääntömuutoksen, jota aletaan soveltaa vuodesta 2007 (10), ja komissio on ilmoittanut tekevänsä ehdotuksen vuoden 2010 jälkeen. Tällä, kuten muillakin aloilla, on tärkeää, että säännökset perustuvat tieteellisiin selvityksiin ja että kuljetusaikoja ja kuljetustilan pinta-alaa koskevien ratkaisevan tärkeiden säännösten valvontaa tehostetaan.

4.3

Kaikki kokemukset osoittavat, että eläinten hyvinvoinnin kannalta alan hallinta on tärkein tekijä. Tämä tulee ottaa erityisesti huomioon tulevissa eläinten suojelua ja hyvinvointia koskevissa säädöksissä, esim. sisällyttämällä niihin koulutusta ja neuvontaa koskevia vaatimuksia yhdistettyinä eläinten hyvinvoinnin jatkuvaan seurantaan tuotantojärjestelmän eri vaiheissa. Myös tuotantojärjestelmiä koskevien sääntöjen tulisi olla vähemmän yksityiskohtaisia ja lainsäädännön helpommin käsiteltävää.

4.4

Eläintuotannon rakenteellinen kehitys, jossa tuotantoyksiköt suurenevat ja erikoistuvat, sekä uuden teknologian käyttö mahdollistavat eläinten hyvinvoinnin tarkkailun entistä täsmällisemmin useiden indikaattoreiden rekisteröinnin ansiosta. On myös mahdollista rakentaa uusia tuotantorakennuksia, jotka vastaavat entistä tarkemmin eläinten hyvinvointia koskevia tunnettuja, objektiivisia ja mitattavia indikaattoreita. Perustettavaksi ehdotetun keskuksen määrittelemien tieteelliseen tietoon perustuvien vertailukohtien määrittely edistäisi kehitystä tässä mielessä. Uusien vaatimusten toteuttamisen yhteydessä tulee kuitenkin ottaa huomioon maataloudessa tehtävien investointien pitkä kuoletusaika.

4.5

ETSK kannattaa erityisen eläinten hyvinvointia koskevan ”tiedotusfoorumin” perustamista. Tiedotusfoorumin tehtävänä olisi edistää vuoropuhelua ja asiantuntijatiedon välittämistä mm. kuluttajien, tuottajien, vähittäiskauppiaiden ja teollisuuden kesken (11). Tähän liittyy kuitenkin olennaisia rajoituksia, eikä kuluttajien ole käytännössä mahdollista saada yleiskuvaa unionissa noudatettavista erilaisista tuotantojärjestelmistä eikä niiden eduista ja haitoista. Kuluttajaorganisaatiot toivovatkin, että EU ja jäsenvaltiot vastaisivat vähimmäisstandardien asettamisesta.

4.6

ETSK tukee niin ikään yhteistä markkinointijärjestelmää, jonka avulla voidaan edistää vähimmäisvaatimukset ylittävien hyvinvointinormien soveltamista. On ratkaisevan tärkeää, että järjestelmä perustuu yhteisiin objektiivisiin kriteereihin ja dokumentoituun tietoon. Unioni voi kyllä tarjota tuottaja- ja kauppaorganisaatioiden käyttöön tällaisen merkintäjärjestelmän, mutta on olennaisen tärkeää, että entistä korkeampia standardeja vastaavien tuotteiden kehittäminen on mahdollisimman markkinalähtöistä. Onnistuminen edellyttää, että merkintäjärjestelmä kattaa valvonnan ja huolellisesti toteutetun tiedotuskampanjan, jolla varmistetaan sen uskottavuus.

4.7

Unioniin sen ulkopuolelta tuotavien tuotteiden alkuperämaan kertovan merkintäjärjestelmän käyttöönottoa on käsitelty erikseen yleisellä tasolla. Järjestelmä olisi erityisesti paikallaan eläintuotteiden ja teollisesti jalostettujen eläinperäisten tuotteiden kohdalla. Merkinnän tulee kertoa, mikäli kyseisen tuotteen valmistuksessa ei ole noudatettu eläinten hyvinvointia koskevia EU:n normeja.

4.8

Toimintasuunnitelman mukaan ekologisessa tuotannossa tavoitellaan tyypillisesti korkeaa tasoa. Komission mukaan ekologiaa tulee soveltaa eläinten hyvinvoinnin korkeimman standardin mittapuuna (12). Kokemukset osoittavat, että tietyillä aloilla luonnonmukainen tuotanto voi parantaa eläinten hyvinvointia. Samalla tavataan myös epätarkoituksenmukaisia oloja, ja lisätiedot ovatkin tarpeen.

4.9

Olipa tilanne mikä hyvänsä, on tärkeää hyödyntää EU:n resursseja mahdollisimman tehokkaasti. Tämä pätee tutkimukseen ja tieteellisiin selvityksiin, joiden osalta jäsenvaltioiden resurssit tulee sovittaa yhteen mahdollisimman tehokkaasti vastavuoroista hyötyä silmällä pitäen. Pätevistä edustajista koostuvan yhteisen neuvoa-antavan komitean perustaminen toimintaa koordinoimaan voisi osaltaan tehostaa resurssien hyödyntämistä. Lisäksi komission tulee yhdessä OIE:n ja Euroopan neuvoston kanssa tehdä aloite kansainvälisen konferenssin järjestämiseksi, tavoitteena luoda nykyistä vakiintuneempia verkostoja unionissa ja sen ulkopuolisissa maissa toimivien tutkijoiden välille ja lisätä alalla tehtävää epävirallista kansainvälistä yhteistyötä.

4.10

Eläinlääkinnälliset ja tautien torjuntaan liittyvät EU:n toimenpiteet sisältävät myös hyvinvointinäkökohtia, vaikkei niiden välinen yhteys aina olekaan yksiselitteinen. Kun pahanlaatuisen tarttuvan eläintaudin puhjetessa hävitetään myös huomattava määrä terveitä eläimiä, toimenpide huolestuttaa suurta yleisöä. Vastaisuudessa onkin tärkeää keskittyä nykyistä enemmän eläintautien ennaltaehkäisyyn sekä vaihtoehtoisten ja käytännöllisten torjuntakeinojen kehittämiseen tiiviissä yhteistyössä tieteellisten piirien ja eläinlääkäreiden kanssa.