30.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 324/15

1.1

Neuvosto on kehottanut ETSK:ta antamaan lausunnon ehdotuksesta neuvoston asetukseksi tulokaslajien (1) ja paikallisesti esiintymättömien lajien (2) käytöstä vesiviljelyssä.

1.2

Komission ehdotuksen tavoitteena on suojella vesiympäristöä ja sen biologista monimuotoisuutta tulokaslajien esiintymiseen liittyviltä riskeiltä. Komission mielestä nykyinen sääntely, johon kuuluu mm. luontotyyppidirektiivi (3), on riittämätöntä.

1.3

Komission ehdottama asetus perustuu nykyisiin käytäntöihin ja käytännesääntöihin eikä haittaisi tulevia strategioita.

1.4

Ehdotetussa asetuksessa ei käsitellä esim. onkikalastukseen, koristekaloihin ja muihin eksoottisiin eläimiin liittyviä ongelmia, mutta sen avulla pyritään ennakoimaan, ehkäisemään ja hallitsemaan ongelmia, joita luontaisen elinympäristönsä ulkopuolella elävät tulokaslajit voivat vastaisuudessa aiheuttaa.

1.5

Komitean mielestä Euroopan unionilla on taipumusta ylisääntelyyn. Ehdotetun asetuksen yhteydessä niin ei tulisi tehdä.

1.6

ETSK suosittaa vakiintuneiden lajien (eli kotiutuneiden tulokaslajien) luettelointia niihin liittyvän byrokratian ja hallintotaakan vähentämiseksi.

1.7

Komitea suosittaa, että termi ”paikallisesti esiintymätön laji” määritellään asianmukaisesti. Ehdotetussa asetuksessa tulisi määritellä myös termit ”paikka” ja ”luonnonmaantieteellinen alue”.

1.8

Lisäksi ETSK katsoo, että EU:n sisämarkkinoiden johdosta tulisi tehdä ero EU:n ja sen ulkopuolisten alueiden tulokaslajien ja paikallisesti esiintymättömien lajien välillä.

1.9

ETSK panee merkille, että ehdotettu asetus aiheuttaisi vaikeuksia pienille tuottajille. Komitea kiinnittää tässä yhteydessä huomiota erityisesti laajahkoihin lomakkeisiin, kuten ehdotetun asetuksen liitteeseen 1.

2.1

ETSK suhtautuu periaatteessa erittäin myönteisesti ehdotukseen, jonka mukaan tulokaslajien tuontia yhteisön alueelle vesiviljelykäyttöön säänneltäisiin EU:n tasolla. Näin suojeltaisiin kotoperäisen vesieläimistön ja -kasvillisuuden (4) monimuotoisuutta ja edistettäisiin samalla vesiviljelyn kehittämistä.

2.2

Komitea toteaa, että tulokaslajien vesiviljelykäytön sääntely on erittäin tärkeää ja tarpeellista vesiympäristön ja sen biologisen monimuotoisuuden suojelemiseksi.

2.3

Jos ehdotettu asetus hyväksytään, komitea kehottaa komissiota käynnistämään asianmukaisen kampanjan siitä tiedottamiseksi. Näin ehkäistäisiin sen epäasianmukaista hyödyntämistä tiedotusvälineissä, jotka pyrkivät pelottelemaan kuluttajia ja lisäämään lehtimyyntiä.

2.4

ETSK:n mielestä asetuksen avulla on olennaista pyrkiä edistämään vesiviljelyn kehittämistä Euroopassa (5), sillä kyseessä on kasvava ala, johon liittyy vastaisuudessa paljon kehitysmahdollisuuksia. Edellytyksenä on kuitenkin, ettei alalle aseteta esteitä ehdotetun muotoisella asetuksella.

2.5

ETSK huomauttaa, että vesiviljelyala kehittyy nopeasti EU:n ulkopuolisissa maissa. Alan markkinat ovat kylläiset, ja uusien lajien kehittäminen on tarpeen. Lisäksi ETSK huomauttaa, että vesiviljely voi kehittyä kalatalousalalle menestyksekkääksi yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) puitteissa.

2.6

ETSK:n mielestä EU:n sisäistä kaupankäyntiä tulisi yksinkertaistaa, siihen liittyviä hallinnollisia velvoitteita ja asiakirjoja tulisi vähentää, eikä sitä pitäisi säännellä kohtuuttomasti.

2.7

Komitean mielestä on tärkeää varmistaa, ettei asetuksen mutkikkuus estä alan jatkokehitystä. Komitea asettaa kyseenalaiseksi asetuksen ekologisten, taloudellisten ja sosiaalisten näkökohtien yhtenäisyyden. Lisäksi komitea katsoo, että EU:ssa valvotaan jo riittävästi lajien siirtämistä.

2.8

Varsinaisia ongelmia Euroopan alueiden vesiympäristölle aiheutuu eksoottisten tai tulokaslajien käyttöönotosta vesiviljelyssä. Komitea esittää, että asetusehdotuksessa keskityttäisiin kyseiseen ongelmaan ja että paikallisesti esiintymättömiä lajeja käsiteltäisiin erikseen. Näin ehdotusta voitaisiin yksinkertaistaa ja lyhentää mahdollisimman paljon. Paikallisesti esiintymättömiä lajeja ei ilmeisesti käytetä vesiviljelyssä kovin laajasti. Tässä yhteydessä ongelmallista on myös se, ettei komissio esitä sellaisen alueen määritelmää, jolla jotakin lajia ei esiinny.

2.9

Ehdotusta voitaisiin yksinkertaistaa myös tekemällä ero EU:ssa olevien lajien sekä EU:n ulkopuolelta peräisin olevien tulokaslajien ja paikallisesti esiintymättömien lajien välillä. ETSK suosittaa tämän seikan huomioon ottamista, sillä EU:n sisämarkkinat yhdentyvät yhä enemmän.

2.10

Komitea toteaa, että alan epävakauden takia tuottajat eivät ehkä aina käytännössä pysty suunnittelemaan toimiaan niin pitkälle eteenpäin kuin komission arvion mukaan on tarpeen tuonti- ja siirtolupien saamiseksi.

2.11

Jos tuottaja esimerkiksi kasvattaa tiettyä Israelista peräisin olevaa kantaa ja eläimet kuolevat, hänen täytyy toimia nopeasti ja tuoda tilalle eläimiä esimerkiksi Yhdysvalloista, jotta arvokasta aikaa ei menisi hukkaan. Nykymuodossaan ehdotettu asetus estäisi tuottajaa jatkamasta toimintaansa, kunnes hän saa uuden luvan. Siirrot — erityisesti kauppaan liittyvät siirrot — tulisi vapauttaa ehdotetusta sääntelystä sen jälkeen, kun tulokaslajin tai paikallisesti esiintymättömän lajin vesiviljelykäytön ”riskit” on todettu yleisessä tieteellisessä lausunnossa vähäisiksi.

2.12

ETSK huomauttaa, että alan ammattilaiset ovat turhautuneita komission usein omaksumasta lähestymistavasta. On siis niin ikään tärkeää pyrkiä varmistamaan, että asetus on yksinkertainen ja käytäntöön suuntautunut ja että asianomaisille osapuolille aiheutuu mahdollisimman vähän kustannuksia.

2.13

Tarkasteltavana oleva ehdotus ei koske koristekaloja eikä lohta. Komitea kuitenkin korostaa, että niillä saattaa olla huomattava vaikutus kokonaisongelmaan.

2.14

ETSK:n mielestä on tärkeää varmistaa, että asetuksen tavoitteet, soveltamisala ja rajat ovat selkeät. Koska alalla ei ole kattavia ja yksityiskohtaisia sääntöjä, ETSK ehdottaa, että komissio laatisi yleisasetuksen tai ainakin toimintasuunnitelman, jolla viitoitettaisiin alan tulevaa kehittämissuuntaa.

2.15

ETSK on tietoinen siitä, että ehdotuksen valmistelu alkoi ennen EU:n vuonna 2005 käynnistämää yksinkertaistamisaloitetta. Komitea katsoo kuitenkin, että aloite tulisi ottaa tässä yhteydessä huomioon ja ehdotusta tulisi yksinkertaistaa.

3.1

Ehdotuksessa mennään tarpeellisia ja perusteltuja toimenpiteitä paljon pidemmälle, eikä siinä oteta huomioon vallitsevaa lajitilannetta: eräitä lajeja (esim. karppia, kirjolohta, nieriää ym.) on käytetty Euroopassa vesiviljelyssä vuosisatoja. Kyseisten lajien kasvattaminen ei ole toistaiseksi vahingoittanut ekosysteemejä. Riskienarvioinnit kaikissa kehitysvaiheissa kyseisten lajien siirtoa varten ja pitkähköt lupamenettelyt ovat todellisuudelle vieraita ja epäkäytännöllisiä. Yhteisön alueella toimivien vesiviljely-yritysten yleisenä käytäntönä on tehdä yhteistyötä rajojen yli siten, että eläinlääkintävaatimukset täyttyvät, ja siirtää karppeja, taimenia ja muita vakiintuneita kalalajeja lyhyellä varoitusajalla.

3.2

Komitea kehottaa jättämään vakiintuneet kalalajit (6) ehdotetun asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle ja laatimaan luettelon sallituista lajeista tai jäsenvaltiokohtaisista poikkeuksista. Asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle tulisi jättää myös kysymykset, jotka liittyvät paikallisesti esiintymättömiin lajeihin. Valvotun vesiviljelyn yhdistämistä kotoperäisen, mutta paikallisesti esiintymättömän kala- tai muun lajin leviämiseen tai siirtoon on mahdotonta ymmärtää.

3.3

Paikallisesti esiintymättömiin lajeihin liittyviä seikkoja säännellään jo jäsenvaltioiden erityissäännöksillä. Ehdotetussa asetuksessa tulisi keskittyä EU:n vesiympäristön biologisen monimuotoisuuden suojeluun tulokaslajien tuontiin liittyviltä riskeiltä. Ehdotetun asetuksen täytäntöönpano paikallisesti esiintymättömien lajien osalta olisi itse asiassa hyvin vaikeaa, sillä tässä yhteydessä tarkoitettavasta paikallisesta alueesta ei ole yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Paikallisesti esiintymättömiä lajeja koskevien säännösten poistaminen selkeyttäisi ehdotettua neuvoston asetusta ja tekisi sen täytäntöönpanosta huomattavasti helpompaa ja huokeampaa.

3.4

Komitea huomauttaa, että siirtolupapäätöksen odotusaika, joka voi venyä jopa yhteen vuoteen (10 artikla), viivästyttäisi tuotantopäätöksiä kohtuuttomasti ja aiheuttaisi liian paljon taloudellisia häiriöitä. Komitea suosittaakin, että päätöksenteon määräaikaa lyhennetään.

3.5

Lisäksi ETSK korostaa, että 10 artiklan yhteydessä tulee tarkastella sitä mahdollisuutta, että lupahakemukseen ei saada vastausta. Esimerkiksi Espanjan oikeusjärjestyksessä se, ettei vastausta saada ehdotetun yhden vuoden määräajan kuluessa, merkitsisi hyväksymistä. ETSK:n mielestä 10 artiklaan tulisi soveltaa Espanjan mallia, jos se on juridisesti mahdollista.

3.6

Hakemukset useita, viiden vuoden pituisen ajanjakson kuluessa tehtäviä siirtoja varten (6 artikla) ovat käytännössä mahdottomia, sillä usein on tehtävä lyhyellä varoitusajalla ennakoimattomia osto- ja myyntipäätöksiä ja päätöksiä eri kehitysvaiheessa olevien kalojen vaihtamisesta. Ehdotettu asetus olisi suoraan ristiriidassa niiden kaavailtujen säännösten kanssa, jotka koskevat vesiviljelyn edistämiseksi ja siinä käytettävän lajiston monipuolistamiseksi asetettuja tavoitteita.

3.7

Päätökset vesiviljelykäyttöön tarkoitettujen vesieliöiden tuonti- ja siirtohakemuksista ovat tärkeitä. Niiden tulisi olla tieteellisesti perusteltuja, ja niistä tulisi ilmoittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

3.8

Laaja-alaiset säännöt aiheuttaisivat asianomaisille viranomaisille, kaavaillulle neuvoa-antavalle komitealle ja vesiviljely-yrityksille mittavia henkilöstö- ja rahoituskustannuksia, joista ei pystytä huolehtimaan saatavilla olevin henkilöresurssein. Tämä olisi ristiriidassa byrokratian vähentämisen kanssa, mikä on yleisenä suuntauksena niin jäsenvaltioissa kuin EU:n tasolla.

3.9

ETSK katsoo, että kohtuuttoman runsasta säännöstöä tulee karsia ja että säännöistä tulee antaa vain ehdottoman tarpeelliset. Erityisesti ehdotetun asetuksen liitteessä 1 esitettyjä kriteerejä tulisi vähentää.

3.10

Tulokaslajien tuontiin ja siirtoon saattaa liittyä huomattavia riskejä. Kyseisten riskien arvioimiseksi tarvitaan perusteellista tieteellistä tietoa. Hakijat eivät voi hankkia tieteellistä tietoa työnsä ohessa, kuten liitteessä 1 annetaan ymmärtää, vaan he saattavat tarvita asiantuntija-apua.

3.11

Komitean mielestä tuottajilla tulisi olla apunaan helppokäyttöinen luettelo EU:n tutkijoista, joilla on tarvittava asiantuntemus. Tuottajille tulisi myös tiedottaa tai järjestää koulutusta hakuprosessista.

3.12

Komitea ehdottaa, että suunniteltujen yksittäisten arviointien sijasta laadittaisiin vain yksi otantaan perustuva riskienarviointi kutakin luonnonmaantieteellistä aluetta tai jäsenvaltiota kohti. Arvioinnin suorittaisi päteväksi todettu tieteellinen tutkimuslaitos. Jos riski arvioidaan otantaselvityksessä pieneksi, voidaan hakuprosessia kyseisellä luonnonmaantieteellisellä alueella tehtäviä rutiininomaisia siirtoja varten vastaisuudessa karsia siten, että hakijan on esitettävä vain paikkaa, henkilöstöä ja ajankohtaa koskevat tiedot. Näin toimittaessa riskienarvioinnin laatu paranisi, ja samalla säästettäisiin huomattavasti hallintokustannuksia vesiviljely-yrityksissä ja hallintoelimissä. Euroopan kalatalousrahaston tulisi vastata tieteellisen tutkimuslaitoksen suorittaman otantaselvityksen kustannuksista.

3.13

Lisäksi komitea korostaa, että luonnonmaantieteelliset alueet tulee määritellä neuvoston asetuksessa jäsenvaltioiden käytäntöjen yhdenmukaistamiseksi.

3.14

ETSK:n mielestä olisi hyvä, jos asetuksen julkaisemisen ja voimaantulon välillä olisi ainakin yksi vuosi, jotta jäsenvaltiot ehtivät mukauttaa lainsäädäntönsä asetuksen mukaiseksi ja tehtävistä muutoksista voidaan tiedottaa alan toimijoille ja asianosaisille.

3.15

Komitea kehottaa kiinnittämään huomiota aiemmin antamiinsa lausuntoihin yhteisestä kalastuspolitiikasta (7), vesiviljelystä (8) ja biologisesta monimuotoisuudesta (9). Niissä esitetyt näkemykset pätevät komitean mielestä täysin myös käsillä olevaan lausuntoon.

3.16

Komitea kiinnittää komission huomiota muuntogeenisiin ja polyploidisiin lajeihin. Niistä vesiympäristölle mahdollisesti aiheutuvaa vaaraa ei tulisi aliarvioida. Muuntogeenisten organismien, lohen vesiviljelykäytön sekä koristelajien tuonnin ja siirron sääntelyä tulee tiukentaa.

3.17

Komitea kehottaa komissiota ottamaan huomioon sekä käsillä olevan lausunnon että edellä mainitut lausunnot yhä paremman työskentely-ympäristön luomiseksi vesiviljelyalalle tulokaslajien ja paikallisesti esiintymättömien lajien vesiviljelykäyttöön liittyvissä kysymyksissä.