28.6.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 157/83

1.1

Ehdotetun direktiivin päätavoite on lisätä tasa-arvolainsäädännön yleistajuisuutta ja selkeyttä ja helpottaa sen tehokasta täytäntöönpanoa vahvistamalla yhteisön lainsäädäntöä ja estämällä ehtojen heikentyminen. Tarvitaan yksi, selkeärakenteinen säädös, joka on helppokäyttöinen ja -lukuinen, jotta voidaan edistää yhteisön politiikan sosioekonomisten tavoitteiden saavuttamista naisten työpaikkojen määrän lisäämiseksi ja niiden laadun parantamiseksi.

1.2

Työnsaantimahdollisuuksia, samapalkkaisuutta, ammatillisia sosiaaliturvajärjestelmiä ja todistustaakkaa koskevien direktiivien säännösten yhdistäminen antaa mahdollisuuden laatia yksi yhtenäinen säädös, jossa ei ole keskenään ristiriitaisia määritelmiä. Ehdotus heijastaa unionin oikeuskäytännön viimeaikaista kehitystä päivittämällä voimassa olevaa johdettua oikeutta Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisujen mukaisesti. Ratkaisuilla on selvennetty ja kehitetty edelleen tasa-arvon käsitettä. Ehdotuksen tarkoituksena on myös taata oikeusvarmuuden korkea taso kokoamalla yhteen direktiivien säännökset aiheryhmittäin — tämä perustuu uuteen poliittiseen ilmapiiriin, jolla halutaan tehdä unionista avoin, ymmärrettävä ja arkielämän kannalta merkittävä.

1.3

Ehdotettua direktiiviä sovelletaan työtä tekevään väestöön, mukaan lukien itsenäiset ammatinharjoittajat ja henkilöt, joiden työnteko on keskeytynyt sairauden, synnytyksen, tapaturman tai muunlaisen kuin vapaaehtoisen työttömyyden vuoksi, ja työnhakijat, sekä eläkkeellä oleviin ja työkyvyttömiin työntekijöihin sekä näiden työntekijöiden edunsaajiin kansallisen lainsäädännön ja/tai käytännön mukaisesti.

2.1

Amsterdamin sopimuksessa lisättiin yhteisön toimivaltaa tasa-arvokysymyksissä ja asetettiin tavoite poistaa eriarvoisuus kaikilla yhteiskuntaelämän aloilla ja edistää sukupuolten tasa-arvoa. Eriarvoinen kohtelu ei vain riko Euroopan unionin perusperiaatetta, vaan se myös hidastaa talouskasvua ja vähentää kansantalouksien vaurautta.

2.2

Yhtäläinen kohtelu on edellytys sille, että EU voisi saavuttaa kasvun sekä kestävän taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöä suojelevan kehityksen tavoitteen. Eurooppa tarvitsee nyt enemmän kuin koskaan naisten osallistumisen lisäämistä työelämässä, ja siihen voidaan päästä vain luomalla perusta kaikille ihmisille kuuluville yhdenvertaisille oikeuksille.

2.3

Tutkimukset ovat osoittaneet, että sukupuoleen perustuva syrjintä sekä erityistuen puuttuminen perheellisiltä työntekijöiltä on merkittävä este, joka ensi kädessä haittaa naisten työllisyyden lisääntymistä.

—

Ensimmäinen tasa-arvodirektiivi annettiin vuonna 1975, ja se koskee samapalkkaisuutta. (2)

—

Sen jälkeen annettiin yhdenvertaista kohtelua työssä koskeva direktiivi vuonna 1976. (3) Direktiiviä muutettiin olennaisesti vuonna 2002 direktiivillä 2002/73, jossa määriteltiin ”häirintä” ja ”seksuaalinen häirintä”. (4)

—

Vuonna 1978 annettiin lakisääteisiä sosiaaliturvajärjestelmiä koskeva direktiivi. (5)

—

Vuonna 1986 annetulla direktiivillä alettiin noudattaa periaatetta, jonka mukaan miehiä ja naisia on kohdeltava yhdenvertaisesti ammatillisissa sosiaaliturvajärjestelmissä. (6) Direktiiviä muutettiin myöhemmin. (7)

—

Vuonna 1986 annettiin direktiivi miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltamisesta itsenäisiin ammatinharjoittajiin, maatalousalalla toimivat ammatinharjoittajat mukaan lukien, ja siihen kuului säännökset itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivien naisten suojelusta raskauden ja synnytyksen perusteella. (8)

—

Vuonna 1992 annettiin työturvallisuus- ja työterveysdirektiivi raskaana olevien työntekijöiden suojelemisesta. Siihen sisältyy lakisääteinen oikeus vähintään 14 viikon äitiyslomaan, vapaa raskaudenaikaisia tutkimuksia varten sekä irtisanomissuoja. (9)

—

Vuonna 1995 Euroopan tason toimialajärjestöt tekivät puitesopimuksen vanhempainlomasta, ja se hyväksyttiin myöhemmin direktiivinä. Siitä ilmenee, että yhtäläiseen kohteluun sisältyy myös miehiä koskevia toimia, ja siinä myönnetään isien tärkeys lastenhoidossa. (10) Direktiiviä muutettiin myöhemmin, ja sen soveltamisalaa laajennettiin Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. (11)

—

Todistustaakkaa koskeva direktiivi annettiin vuonna 1997. (12) Myös tämän direktiivin soveltamisalaa laajennettiin myöhemmin Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. (13)

3.1

ETSK on tyytyväinen komission pyrkimyksiin yksinkertaistaa tasa-arvodirektiivejä ja tehdä niistä helppokäyttöisempiä. Sukupuolten välinen tasa-arvo on perustava oikeus kaikkialla yhteiskunta- ja talouselämässä, minkä vuoksi sitä koskevan lainsäädännön on oltava selvää ja kaikkien ymmärrettävissä.

3.2

Kolme vuosikymmentä kestänyt tasa-arvolainsäädännön kehittäminen on tuottanut 12 direktiiviä, ja komitea panee merkille, että komissio yhdistää nyt seitsemän tasa-arvodirektiiviä yhdeksi, uudelleenlaadituksi versioksi. (17) Komissio on päättänyt laatia ne uudelleen, sillä niissä on paljon yhteisiä kohtia, mikä aiheuttaa paitsi toistoa ja päällekkäisyyksiä jonkin verran myös määritelmien epäjohdonmukaisuutta.

3.3

Uudelleenlaatimisella ajantasaistetaan, selvennetään ja yksinkertaistetaan näitä seitsemää direktiiviä yhdistämällä ne ja lyhentämällä niiden kokonaispituutta sekä sisällyttämällä niihin samat määritelmät. Niihin kuuluu muun muassa suoran ja epäsuoran syrjinnän sekä häirinnän määritelmät. Komitea on tyytyväinen tähän, kun otetaan huomioon unionin laajentuminen ja komission sitoumus parantaa lainsäädäntöä.

3.4

Komitea panee merkille, että uudelleenlaadittavasta direktiivistä on jätetty yhtäläisyyksien puuttumisen vuoksi pois viisi tasa-arvodirektiiviä. (18) Niihin kuuluvat kaksi vanhempainlomaa koskevaa direktiiviä, jotka laadittiin yhteistyössä työntekijä- ja työnantajajärjestöjen kanssa ja joiden ei katsota kuuluvan yhtäläistä kohtelua koskevan lainsäädännön piiriin. Lisäksi niiden joukossa on äitiyttä ja imetystä koskeva direktiivi, joka kuuluu työturvallisuus- ja työterveyslainsäädännön piiriin, tasa-arvoista kohtelua sosiaaliturva-asioissa koskeva direktiivi sekä direktiivi itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivien naisten suojelusta, maatalousalalla toimivat ammatinharjoittajat mukaan lukien.

3.5

Komitea on samaa mieltä komission kanssa siitä, että näiden direktiivien sisällyttäminen uudelleen laadittavaan direktiiviin monimutkaistaisi ja pidentäisi sitä. ETSK korostaa kuitenkin, että direktiiviä 86/613/ETY (19) on tarkistettava välittömästi, kun otetaan huomioon naisyrittäjien ja -työntekijöiden määrä maataloudessa. ETSK:n näkemyksen mukaan tämän säädöksen sisältö on epätyydyttävä, sillä direktiivillä ei suojella naisia riittävästi. Kun otetaan huomioon sen merkitys Lissabonin tavoitteiden saavuttamisen kannalta, on välttämätöntä ajantasaistaa se kiireellisesti.

3.6

Komissio on tehnyt direktiiviin kaksi lisäystä, jotka ilmentävät suoraan jo vakiintunutta oikeuskäytäntöä ja näin ollen pelkästään selventävät jo voimassa olevaa lainsäädäntöä. Lisäykset koskevat samapalkkaisuutta (4 artikla) ja virkamiehille tarkoitettuja eläkejärjestelmiä (6 artikla) (20). ETSK toteaa, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuimella on tärkeä rooli unionin oikeuden vahvistamisessa. Oikeuskäytännön sisällyttäminen uudelleenlaadittavaan direktiiviin lisää sen selkeyttä ja tarkoituksenmukaisuutta.

3.7

Kodifiointityö on teknistä, ja komissio on todennut, että direktiivien sisältöä ei ole täydennetty lukuun ottamatta tasa-arvoista kohtelua edistäviä elimiä koskevaa 21 artiklaa III osaston ”horisontaalisissa säännöksissä”. Koko direktiiviä koskevien horisontaalisten säännösten sisällyttäminen lisää, vaikkakin vain vähän, tasa-arvoelinten toimivaltuuksia laajentamalla direktiivin soveltamisalaa. Se voi mahdollistaa toimivaltuuksien laajentamisen lisää myöhemmin. ETSK huomauttaa, että vaikka direktiivin sisältö ei ole muuttunut, direktiivien päivitys ja ajanmukaistaminen yhdessä siihen perustuvan oikeuskäytännön kanssa voi aiheuttaa muutoksia pitkän ajan kuluessa.

4.1

Sukupuolten välistä tasa-arvoa on edistetty lainsäädännöllä 30 vuoden ajan. ETSK on tyytyväinen komission pyrkimykseen yksinkertaistaa ja selventää direktiiviä mutta uskoo, että alaa koskevien hyvien käytänteiden vaihtaminen ja edistäminen sekä työmarkkinaosapuolten välisen vuoropuhelun lisääminen ovat konkreettinen tapa edistää tasa-arvoa. Komitea tunnustaa täysin Euroopan työmarkkinaosapuolten erittäin tärkeän roolin kyseisellä alalla ja kiinnittää huomiota niiden toimintaan Euroopan työmarkkinaosapuolten työohjelmassa vuosiksi 2003–2005 (Work Programme of the European Social Partners 2003–2005). Lissabonissa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi komission on edistettävä tasa-arvoa ja yhtäläisiä mahdollisuuksia entistä aktiivisemmin sekä korostettava naisten arvoa Euroopan taloudessa.

4.2

ETSK kehottaa komissiota harkitsemaan, onko aiheellista kannustaa jäsenvaltioita julkaisemaan ohjekirjanen, jossa tuotaisiin esiin unionin tasa-arvodirektiivien pääkohdat, sellaisina kuin ne on saatettu voimaan jäsenvaltioiden lainsäädännössä, sekä työnantajien velvollisuudet ja työntekijöiden oikeudet. Sen avulla voitaisiin korjata yhdenvertaista kohtelua koskeva tiedonpuute ja hyödyttää taloutta.