28.6.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 157/22

1.1

ETSK on tietoinen siitä, että käsillä olevassa lausunnossa tarkastellaan osittain uutta aihepiiriä, jolle on ominaista vähän tunnettu tai joka tapauksessa vähän käytetty terminologia. Tästä syystä komitea katsoo aiheelliseksi määritellä lausunnossaan lyhyesti alalla käytetyt termit sekä kuvata nanoteknologioiden tutkimuksen ja sovellutusten tasoa Yhdysvalloissa ja Aasian maissa.

1.2

Lausunnon sisällysluettelo

2

3

4

5

6

7

8

2.1

Nano. Nano merkitsee miljardisosaa. Mittasuhteista puhuttaessa nano on metrin miljardisosa.

2.2

Mikro. Mikro merkitsee miljoonasosaa. Mittasuhteista puhuttaessa mikro on metrin miljoonasosa.

2.3

Nanotieteet. Nanotieteet edustavat perinteisiin tieteisiin (kemia, fysiikka, biologia, elektroniikka jne.) verrattuna uudenlaista lähestymistapaa, kun ajatellaan aineen perusrakennetta ja käyttäytymistä atomien ja molekyylien tasolla. Nanotieteissä tutkitaan atomien tarjoamia mahdollisuuksia eri tieteenaloilla (1).

2.4

Nanoteknologiat. Nanoteknologioiden avulla voidaan käsitellä atomeja ja molekyylejä sellaisten uudenlaisten pintojen ja tuotteiden luomiseksi, joilla on atomien erilaisen koostumuksen ja uuden järjestyksen ansiosta erityisominaisuuksia, joita voidaan hyödyntää arkielämässä (2). Kyseessä ovat metrin miljardisosaa mittayksikkönä käsittelevät teknologiat.

2.5

Edellä mainitun määritelmän ohella on tuotava esiin yksi tieteelliseltä kannalta merkittävä näkökohta. Termillä nanoteknologia tarkoitetaan monialaista lähestymistapaa materiaalien, laitteiden ja järjestelmien luomiseen nanokokoluokan ainesosia käsittelemällä.

2.6

Nanomekaniikka. Esineen mittasuhteet ovat sen ominaisuuksien kannalta tärkeitä, kun kokoluokka vaihtelee nanometristä muutamaan kymmeneen nanometriin (kyseessä ovat esineet, joiden koko vaihtelee muutamasta kymmenestä muutamaan tuhanteen atomiin). Tällaisissa kokoluokissa esineellä, joka koostuu sadasta rauta-atomista, on aivan erilaiset fyysiset ja kemialliset ominaisuudet kuin kahdesta sadasta atomista koostuvalla esineellä, vaikka molemmat koostuvat samantyyppisistä rauta-atomeista. Näin ollen nanopartikkeleista koostuvan kiinteän aineen mekaaniset ja sähkömagneettiset ominaisuudet eroavat huomattavasti samanlaisen kemiallisen koostumuksen omaavan perinteisen kiinteän aineen ominaisuuksista ja riippuvat sen muodostavien yksittäisten ainesosien ominaisuuksista.

2.7

Kyseessä on tieteellinen ja teknologinen uutuus, joka muuttaa suhtautumistamme materiaalien luomiseen ja käsittelyyn kaikilla tieteen ja teknologian aloilla. Näin ollen nanoteknologia ei ole uusi tieteenala, joka perustuu kemiaa, fysiikkaan tai biologiaan, vaan uudenlainen tapa soveltaa kemiaa, fysiikkaa tai biologiaa.

2.8

Edellä mainitun perusteella voidaan todeta, että nanorakenteinen materiaali tai järjestelmä koostuu nanokokoluokan yksiköistä (yksittäisistä atomeista koostuvat rakenteet, joihin perinteisesti olemme tottuneet, eivät ole enää merkittäviä), joilla on monimutkaisissa rakenteissa yhdistyviä erityisominaisuuksia. Vaikuttaa selvältä, että yksittäisten atomien tai molekyylien yhdistelmiin perustuvat tuotantoparadigmat muuttuvat ja korvataan lähestymistavoilla, joissa perusparametrinä ovat mittasuhteet.

2.9

Nanoteknologian vallankumouksellisen merkityksen osoittamiseksi voimme kuvitella, että se vastaa sellaisen uuden alkuaineiden jaksollisen järjestelmän löytämistä, joka on nykyistä laajempi ja monitahoisempi, ja että faasidiagrammien edellyttämät rajoitukset (esimerkiksi mahdollisuus sekoittaa kahta materiaalia) voidaan ylittää.

2.10

Kyseessä ovat alhaalta ylöspäin suuntautuvat (bottom-up) teknologiat, joiden avulla voidaan siirtyä yksittäisten toimintojen dynamiikasta kokonaisuuteen. Teknologioissa löydetään yhä useampia sovellutuksia muun muassa seuraavilla aloilla: terveydenhuolto, tietotekniikat, materiaalitieteet, teollisuustuotanto, energia, turvallisuus, ilmailu- ja avaruustekniikka, optiikka, akustiikka, kemia sekä ravinto- ja ympäristötieteet.

2.11

Osa kyseisistä sovellutuksista on jo toteutuskelpoisia ja kansalaisten käytössä (3), ja niiden ansiosta voidaan realistisesti todeta, että ”nanoteknologiat voivat edistää huomattavasti elämänlaatua, teollisuustuotannon kilpailukykyä ja kestävää kehitystä” (4).

2.12

Mikroelektroniikka. Elektroniikan ala, jolla kehitetään ”yksittäisessä puolijohde-elementissä” toteutettuja erittäin pienen mittakaavan integroituja piirejä. Mikroelektroniikassa pystytään nykyisin toteuttamaan mittasuhteiltaan noin 0,1 mikrometrin tai 100 nanometrin suuruisia yksittäisiä komponentteja (5).

2.13

Nanoelektroniikka. Elektroniikan ala, jolla tutkitaan ja tuotetaan muutoin kuin piiteknologialla ja -materiaaleilla valmistettuja piirejä, jotka toimivat nykyperiaatteista oleellisesti eroavalla tavalla (6).

2.13.1

Nanoelektroniikasta on tulossa nanoteknologioiden kantavia voimia, sillä elektroniikkaa käytetään nykyisin kaikilla tieteen aloilla ja kaikissa teollisissa prosesseissa (7).

2.13.2

Sähkö- ja elektroniikkakomponenttien alalla kehitys on ollut hyvin nopeaa. Muutaman vuosikymmenen kuluessa on siirrytty elektroniputkista puolijohteisiin, siruihin, mikrosiruihin ja nykyisiin nanosiruihin, jotka koostuvat muutaman sadan atomin elementeistä. Nanosiru voi sisältää tietomäärän, joka vastaa Encyclopaedia Britannica -tietosanakirjan 25:tä nidettä (8).

2.13.3

Tutkijat ja elektroniikkakomponenttien tuottajat ymmärsivät nopeasti, että tietovirta nopeutuu sen mukaan, mitä pienemmästä sirusta on kyse (9). Näin ollen nanoelektroniikka mahdollistaa tietojen hyvin nopean hallinnan erittäin pienessä tilassa.

2.14

Tunnelointimikroskooppi. Tunnelointimikroskooppia, jonka keksijät voittivat Nobelin palkinnon, kutsutaan myös ”21. vuosisadan linssiksi”. Sen avulla aine voidaan nähdä atomikoossa. Mikroskooppi toimii seuraavasti: mikroskoopin mittakärki asetetaan näytteen pinnalle sen suuntaisesti. Pinnan elektronit (eivät atomit) hyppäävät tunneloitumisessa pinnalta mittakärkeen. Näin syntyy virtaus, joka on sitä tiiviimpi, mitä lyhyempi on pinnan ja kärjen etäisyys. Virtauksen ansiosta pinnan ja kärjen etäisyys voidaan mitata vertikaalisesti, ja näin materiaalin pinnasta saadaan topografiakuva nanometrikoossa.

2.14.1

Tunneloituminen. Perinteisessä mekaniikassa kolossa oleva partikkeli, jolla on tietty energia, ei voi hypätä kolosta, jollei sen energia riitä siihen. Kvanttimekaniikassa tilanne on epämääräisyysperiaatteen vuoksi aivan erilainen. Koska partikkeli on kolossa, sen aseman epämääräisyys on vähäinen ja näin ollen nopeuden epämääräisyys suuri. Partikkelilla on erittäin todennäköisesti riittävästi energiaa hypätä kolosta, vaikka sen keskimääräinen energia ei riittäisi esteen ylittämiseen (10).

2.15

Hiilinanoputket. Hiilinanoputket ovat hiiliatomien erityisyhdistelmän tulos. Nanoputket ovat nykyisin tunnetuista materiaaleista kestävimpiä ja kevyimpiä. Ne ovat terästä kuusi kertaa kevyempiä ja sata kertaa kestävämpiä. Nanoputkien halkaisija on muutama nanometriä ja pituus useita mikromillimetrejä (11).

2.16

Makromolekyylien itsejärjestäytyminen. Menetelmää käytetään laboratorio-oloissa luonnon jäljittelemiseksi: ”Kaikki elävä on järjestäytynyt itsenäisesti”. Itsejärjestäytymisessä luodaan elektroniikkapiirien ja biologisten kudosten välisiä rajapintoja ja linkitetään näin tietotekniikka ja biologia. Tavoitteena, joka ei tutkijoiden mielestä ole kovinkaan kaukainen, on auttaa kuuroja kuulemaan ja sokeita näkemään (12).

2.17

Biomimetiikka  (13). Biomimetiikka tutkii lainalaisuuksia, joihin luonnossa olevat molekyylirakenteet perustuvat. Kyseisten lainalaisuuksien tunteminen voi auttaa luomaan keinotekoisia nanomoottoreita, jotka pohjautuvat luonnossa esiintyviin periaatteisiin (14).

3.1

ETSK on tyytyväinen nanoteknologioita käsittelevän tiedonannon selkeyteen ja on komission kanssa samaa mieltä siitä, että aiheesta käytävään keskusteluun on viipymättä annettava asianmukainen panos. Komitea on tyytyväinen myös lukuisiin julkaisuihin, CD-ROM-levyt mukaan luettuina, jotka on suunnattu sekä asiantuntijoille että nuorille.

3.1.1

Etenkin koulutustarkoituksiin tehdyt CD-ROM-levyt vaikuttavat erittäin hyödyllisiltä välineiltä, joilla voidaan levittää tarvittavaa tietoa nanoteknologioista laajan, asiaa tuntemattoman ja usein nuoren yleisön keskuudessa.

3.2

ETSK katsoo, että kyseistä alaa, jolla voidaan tehdä uusia ja tuottoisia keksintöjä useilla kansalaisten elämään kuuluvilla aloilla, tulisi tehdä tunnetuksi yleistajuisesti. Uusia tuotteita koskevaa tutkimusta on voitava ohjata sellaisten kuluttajien tarpeiden ja kysynnän mukaisesti, jotka tiedostavat kestävän kehityksen.

3.2.1

Joukkoviestimien toimittajilla ja omistajilla voi olla erityisrooli, sillä etenkin erikoislehtien toimittajat levittävät ensimmäisinä uutisia käytännössä sovellettaviin tieteellisiin tuloksiin pyrkivien tutkijoiden menestyksestä.

3.2.2

Nanoteknologioiden kehityksen nykyiset indikaattorit keskittyvät etenkin neljään näkökohtaan: 1) julkaisut (15) 2) patentit 3) uusien yritysten perustaminen (start-up) 4) liikevaihto. Julkaisujen suhteen EU on 33 prosentin osuudella ensimmäisellä sijalla, ja toisella sijalla on Yhdysvallat 28 prosentin osuudella. Kiinan osalta käytettävissä ei ole tarkkoja prosenttilukuja, mutta julkaisujen määrä on lisääntymässä myös Kiinassa. Patenttien suhteen Yhdysvallat on ensimmäisellä sijalla 42 prosentin osuudella ja EU 36 prosentin osuudella toisella sijalla. Uusien yritysten perustamisen osalta tuhannesta todellisesta nanoteknologiayrityksestä 600 on perustettu Yhdysvalloissa ja 350 Euroopan unionissa. Liikevaihto on maailmanlaajuisesti tarkasteltuna nousemassa nykyisistä 50 miljardista eurosta noin 350 miljardiin euroon vuonna 2010 ja 1 000 miljardiin euroon vuonna 2015 (16).

3.3

Nanoteknologiat ja nanotieteet ovat paitsi uusi lähestymistapa tieteisiin ja materiaalivalmistukseen myös ennen kaikkea yksi lupaavimpia ja keskeisimpiä monialaisia välineitä. Niiden avulla voidaan toteuttaa erittäin innovatiivisia tuotantojärjestelmiä ja laaja-alaisia sovellutuksia yhteiskunnan eri aloilla.

3.3.1

Nanometrin kokoluokassa perinteisillä materiaaleilla on makroskooppisiin materiaaleihin verrattuna erilaisia ominaisuuksia, joiden ansiosta voidaan kehittää toiminnaltaan ja suorituskyvyltään entistä parempia järjestelmiä. Nanoteknologioiden mullistava uutuus piilee siinä, että materiaalin mittasuhteita pienentämällä voidaan muuttaa sen fyysisiä ja kemiallisia ominaisuuksia. ”Näin voidaan toteuttaa luonnonprosesseja jäljitteleviä monimutkaisia tuotantostrategioita siten, että energiankäyttö on järkevää sekä tarvittavan raaka-aineen ja syntyvän jätteen määrä minimoitu”. (17)

3.3.2

Nanoteknologioihin perustuville tuotantoprosesseille on ominaista uusi lähestymistapa, jossa otetaan huomioon yleisesti uudenlaiset ominaisuudet. Näin varmistetaan, että Euroopan taloudellinen ja yhteiskunnallinen järjestelmä hyötyy nanoteknologioista mahdollisimman paljon.

3.4

Nanoteknologinen lähestymistapa yleistyy kaikilla tuotantoaloilla. Nanoteknologista lähestymistapaa noudatetaan tätä nykyä jo tietyissä tuotantoprosesseissa. Tällaisia aloja ovat elektroniikka (18), kemia (19), farmasia (20), mekaniikka (21), ajoneuvo-, ilmailu- ja avaruustekniikka (22), tuotantotekniikka (23) ja kosmetiikka-ala.

3.5

Euroopan unioni voi nanoteknologioiden avulla antaa voimakkaan sysäyksen Lissabonissa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston määrittelemien tavoitteiden toteuttamiseksi ja kehittää osaamiseen perustuvaa yhteiskuntaa. Näin Euroopan unionista voidaan muodostaa maailman dynaamisin ja kilpailukykyisin alue, joka on yhtenäinen ja jossa huolehditaan ympäristöstä, perustetaan uusia yrityksiä ja luodaan entistä laadukkaampia työpaikkoja ja uusia ammatinkuvia.

3.6

Komission mukaan Euroopan unioni voi nanoteknologioiden alalla hyötyä edullisesta lähtökohta-asetelmasta. Se on kuitenkin kyettävä muuntamaan teollisuuden ja eurooppalaisen yhteiskunnan todellisiksi kilpailueduiksi. Samalla on varmistettava, että tutkimustoimintaan tehtävistä välttämättömistä suurinvestoinneista saadaan asianmukainen vastine.

3.6.1

Keskeisenä kysymyksenä on ymmärtää laajoille taloudellisille ja yhteiskunnallisille aloille tärkeiden nanoteknologioiden strateginen merkitys. Samoin on osattava kehittää nanoteknologioiden ja nanotieteiden alalla todellinen integroitu politiikka, jolla on asianmukaiset resurssit sekä yksityissektorin, teollisuuden ja rahoitus- ja koulutusalan varma tuki.

4.1

Komissio haluaa tiedonannollaan käynnistää toimielintasolla keskustelun koherentista aloitteesta, jolla pyritään

4.2

Komissio ehdottaa, että kehitetään etenkin seuraavia toimia:

5.1

Yhdysvaltain nanoteknologiaohjelmassa (National Nanotechnologies Initiative, NNI), joka käynnistettiin vuonna 2001 perus- ja soveltavan tutkimuksen ohjelmana, koordinoidaan nanoteknologia-alalla toimivien useiden yhdysvaltalaisten virastojen toimintaa. Ohjelmalla on varainhoitovuonna 2005 yli miljardin dollarin rahoitus eli sen budjetti on kaksinkertaistunut vuodesta 2001. Rahoitus kohdennetaan etenkin perus- ja soveltavaan tutkimukseen, osaamiskeskusten ja perusrakenteiden kehittämiseen sekä yhteiskuntaan kohdistuvien vaikutusten arviointiin ja toteamiseen etenkin eettiset ja oikeudelliset sekä turvallisuutta, kansanterveyttä ja henkilöresurssien kehittämistä koskevat näkökohdat huomioon ottaen.

5.1.1

Yhdysvaltain nanoteknologiaohjelmassa rahoitetaan suoraan kymmentä liittovaltion virastoa ja koordinoidaan useita muita. Yhdysvaltain tiedesäätiön (NSF), energiaministeriön (DOE) tiedeosaston, puolustusministeriön ja Yhdysvaltain terveysviraston (NIH) rahoitusta on huomattavasti lisätty ennen kaikkea nanoteknologioiden vuoksi. Etenkin energiaministeriö on investoinut valtavia summia ja perustanut viisi suurta nanotieteiden tutkimuskeskusta, jotka ovat koko tiedeyhteisön tutkijoiden käytettävissä. Myös puolustusministeriön nanoteknologiaohjelmaa on ajan mittaan vahvistettu muun muassa Yhdysvaltain asevoimien tarvitsemien palvelujen vuoksi.

5.1.2

Merkittävän kehityksen on mahdollistanut joulukuussa 2003 annettu, Yhdysvaltain nanoteknologiapolitiikan kannalta perusluonteinen laki 21. Century Nanotechnology Research and Development Act. Siinä säädetään muun muassa nanoteknologioiden kansallisen koordinointiviraston perustamisesta. Viraston tehtävänä on

5.1.3

Edellä mainitun lain nojalla Yhdysvaltain standardisointi- ja teknologiavirasto (NIST) on käynnistänyt erityisohjelman nanoteknologia-alan tuotannon kehittämiseksi. Ohjelmassa keskitytään metrologiaan, luotettavuuteen ja laatustandardeihin, prosessien valvontaan sekä parhaisiin tuotantokäytänteisiin. Ohjelman tulokset lienevät sovellettavissa myös pk-yrityksiin Manufacturing Extension Partnership -kumppanuuden ansiosta.

5.1.4

Edellä mainitussa laissa säädetään myös tiedonvaihtokeskuksen (Clearing House) perustamisesta. Sen tehtävänä on

5.1.5

Yhdysvalloissa suunnitellaan myös nanoteknologioita palvelevan valmistautumiskeskuksen perustamista. Keskuksen tehtävänä olisi toteuttaa, koordinoida, kerätä ja levittää tutkimuksia nanoteknologioiden eettisistä ja oikeudellisista sekä koulutusta, ympäristönsuojelua ja työllisyyttä koskevista vaikutuksista sekä ennakoida ongelmia mahdollisten kielteisten vaikutusten ehkäisemiseksi.

5.1.6

Kyseisessä laissa säädettyä organisatorista kehystä täydentää nanomateriaalien tuotantokeskuksen perustaminen. Keskuksen tehtävänä on kannustaa, johtaa ja koordinoida uusia tuotantotekniikoita koskevaa tutkimusta sekä kerätä ja levittää tutkimustuloksia, jotta helpotetaan niiden siirtämistä Yhdysvaltojen teollisuuden käyttöön.

5.1.7

Laissa säädetään myös tärkeimpien liittovaltion virastojen ja ministeriöiden, kuten NSF, DOE, NASA ja NIST, rahoituksesta ajanjaksoksi 2005–2008 (24).

5.2

Sen jälkeen kun Yhdysvaltain nanoteknologia-aloite julkaistiin, on Aasian ja Tyynenmeren maissa muutettu huomattavasti tutkimusta ja teknologista kehittämistä koskevaa tiedepolitiikkaa ja päätetty nostaa alue kärkiasemaan nanoteknologioiden kehittämisessä. Kyseisistä päätöksistä on tullut ”painopisteiden painopisteitä” useissa Aasian ja Tyynenmeren maissa. Vuonna 2003 alaa rahoitettiin yli 1,4 miljardilla dollarilla, josta 70 prosenttia käytettiin Japanissa. Huomattavia investointeja on tehty myös Kiinassa, Etelä-Koreassa, Taiwanissa, Hong Kongissa, Intiassa, Malesiassa, Thaimaassa, Vietnamissa ja Singaporessa, unohtamatta Australiaa ja Uutta Seelantia.

5.3

1980-luvun puolivälistä lähtien Japani on käynnistänyt monivuotisia (5–10-vuotisia) ohjelmia nanotieteiden ja nanoteknologioiden alalla. Vuonna 2003 nanoteknologioita ja nanomateriaaleja koskevan t&k-ohjelman rahoitus oli 900 miljoonaa dollaria, mutta useat nanoteknologioihin kuuluvat aihepiirit sisältyivät myös bio- ja ympäristötieteitä sekä tietoyhteiskuntaa koskeviin ohjelmiin. Näin ollen alan kokonaisrahoitus oli vuonna 2003 lähes 1,5 miljardia dollaria, ja se nousee vuonna 2004 noin 20 prosentilla. Japanissa tutkimustoiminta on voimakasta myös yksityissektorilla ja etenkin kahdessa suuressa kaupallisessa yrityksessä (Mitsui & Co ja Mitsubishi Corporation). Suuret japanilaiset yritykset, kuten NEC, Hitachi, Fujitsu, NTT, Toshiba, Sony, Sumitomo Electric, Fuji Xerox jne., ovat investoineet huomattavasti nanoteknologioihin.

5.3.1

Kiina on suunnitellut investoivansa nanoteknologioihin nykyisessä viisivuotissuunnitelmassa 2001–2005 noin 300 miljoonaa dollaria. Kiinan tiede- ja teknologiaministeriön mukaan nanoteknologioiden alalla toimii aktiivisesti noin 50 yliopistoa, 20 instituuttia ja yli 100 yritystä. Jotta nanoteknologioiden kaupallistamista varten varmistetaan asianmukainen toimintarakenne, Pekingin ja Shanghain välille on perustettu insinöörikeskus ja nanoteknologioihin keskittyvä teollisuuspuisto. Lisäksi Kiinan hallitus on kohdentanut 33 miljoonaa dollaria nanotieteitä ja -teknologioita koskevan kansallisen tutkimuskeskuksen perustamiseen, jotta alan tutkimustoimintaa voidaan koordinoida entistä paremmin.

5.3.2

Kiinan tiedeakatemia (CAS) perusti vuonna 2002 yhteyteensä nanoteknologioihin keskittyneen insinöörikeskuksen (Casnec), jonka kokonaisrahoitus on kuusi miljoonaa dollaria. Keskuksen on tarkoitus nopeuttaa nanotieteen ja nanoteknologioiden kaupallistamista. Hong Kongissa nanoteknologioiden kaksi päärahoituslähdettä ovat Grant Research Council ja Innovation and Technology Fund, jotka investoivat alaan ajanjaksolla 1998–2002 yhteensä 20,6 miljoonaa dollaria. Vuosina 2003–2004 Hong Kongin tiede- ja teknologiayliopisto (Hkust) rahoitti omia nanoteknologiakeskuksiaan lähes yhdeksällä miljoonalla dollarilla.

5.3.3

Australian tutkimusneuvosto (Australian Research Council, ARC) on viidessä vuodessa kaksinkertaistanut kilpailukykyisten hankkeiden rahoituksen. Se suunnittelee kahdeksan osaamiskeskuksen perustamista eri alueille tarkoituksena syventää tiettyjen aihepiirien tutkimusta. Tällaisia ovat kvanttitietokonetekniikka (Quantum Computer Technology), kvanttiatomioptiikka (Quantum Atom Optics), fotojännite, edistynyt fotoniikka ja edistyneet optiset järjestelmät.

5.3.4

Uusiseelantilainen MacDiarmid Institute for Advanced Materials and Nanotechnology -tutkimuslaitos koordinoi Uudessa-Seelannissa tehtävää tutkimusta ja huippukoulutusta materiaalitieteiden ja nanoteknologioiden alalla. Toiminta perustuu yliopistojen ja eri kumppaneiden, kuten Industry Research Ltd (IRL) ja Institute of Geological and Nuclear Sciences (IGNS), tiiviiseen yhteistyöhön.

5.3.5

MacDiarmid Institute keskittyy toiminnassaan etenkin seuraaviin aloihin: materiaaleja koskeva nanotekniikka, optoelektroniikka (25), suprajohtimet, hiilinanoputket, kevyet materiaalit ja kompleksiset nesteet, sensori- ja kuvajärjestelmät sekä uudet energianvarastointimateriaalit.

6.1

Nanoteknologioiden voimakas leviäminen niin Yhdysvalloissa kuin Aasian ja Tyynenmeren maissa, eli maailmanlaajuisesti, osoittaa, että on viimein aika toteuttaa järjestelmällisiä ja koordinoituja unionitason toimia, joilla varmistetaan perus- ja soveltavaan tutkimukseen kohdennettu unionin ja jäsenvaltioiden yhteinen rahoitus sekä tutkimustulosten entistä nopeampi muuntaminen uusiksi tuotteiksi, prosesseiksi ja palveluiksi.

6.2

Unionitason yhteisessä strategiassa tulisi

6.3

Huomattavan ja lisäarvoltaan korkean kriittisen massan luomisen on johdettava yhteisen strategian toteuttamiseen ja kehittämiseen. Etenkin pienten tuotanto- ja palveluyritysten on yhtäältä voitava hyödyntää yhteisen strategian tuloksia kehittääkseen innovointiaan ja kilpailukykyään. Toisaalta niiden on voitava antaa siihen panoksensa aktivoimalla Euroopan laajuiset osaamisverkot yhdessä yliopistojen, julkisten ja yksityisten tutkimuskeskusten ja rahoituslaitosten kanssa.

6.4

Kyseisen strategian kehittäminen on ankkuroitava tiiviisti yhteiskunnan kehittämiseen. Näin ollen strategian on perustuttava siihen merkittävään panokseen, jonka se voi antaa sekä osaamiseen perustuvalle Euroopan talouden kilpailukyvylle että ennen kaikkea ihmisten terveydelle, ympäristönsuojelulle ja turvallisuudelle sekä Euroopan kansalaisten elämänlaadulle. Lisäksi on vaikutettava nanoteknologioiden kysyntään kansalaisten, yritysten ja organisaatioiden keskuudessa, sillä siihen on kyettävä vastaamaan konkreettisesti.

6.5

Koko yhteiskunnan sitoutuminen nanoteknologioiden käyttöönottoon on varmistettava avoimella ja varmalla nanoteknologioiden kehittämisprosessilla, joka ulottuu perustutkimuksesta tutkimustulosten soveltamiseen ja esittelyyn sekä kehittämiseen innovatiivisiksi tuotteiksi ja palveluiksi markkinoilla. Tätä varten on tehtävä selkeitä ja kansalaisten ymmärrettävissä olevia sopimuksia, joiden avulla osoitetaan, että uusien teknologioiden avulla valmistettuihin tuotteisiin liittyvien riskien jatkuva valvonta ja arviointi on taattu tuotteiden koko elinkaaren ja hävittämisen aikana.

6.6

Nanoteknologioiden alalla on luotava tieteen ja yhteiskunnan välinen myönteinen suhde, jotta voidaan välttää esteiden syntyminen tai nanoteknologioiden kehittämisen pysähtyminen, kuten on äskettäin tapahtunut muiden uusien teknologioiden levittämisen yhteydessä.

6.7

Lisäksi on luotava eurooppalaiset perusrakenteet sekä kehitettävä uusia ja monialaisia tieteellisiä ja akateemisia menettelytapoja. Tätä varten on saatava veronmaksajien ja poliittisten päättäjien täysi luottamus, ja heidän on oltava täysin perillä nanoteknologioiden vallankumouksellisista myönteisistä mahdollisuuksista.

6.8

Nanoteknologioiden kehittäminen on paitsi suuri älyllinen ja tieteellinen haaste myös ennen kaikkea haaste koko yhteiskunnalle. Ilmiöitä, joiden tieteelliset lainalaisuudet ovat tunnettuja makrotasolla, muutetaan, kasvatetaan, pienennetään tai poistetaan nanotasolla, millä on toisinaan radikaalejakin vaikutuksia käytännön sovellutuksiin. Näin kehitetään uusia tuotantotekniikoita ja lähestymistapoja, erilaisia palvelujen tarjontamuotoja sekä niihin liittyviä uusia ammatteja.

6.8.1

Tällainen nopea muutos edellyttää strategiaa, jonka avulla saadaan ja/tai uudelleenkoulutetaan johtajia, jotka kykenevät hallinnoimaan muutosta, toteuttamaan kyseisen prosessin edellyttämää uutta hallintotapaa, kehittämään uusia ammatinkuvia sekä houkuttelemaan maailmanlaajuisesti parhaita tutkijoita.

6.9

Komission äskettäin julkaisemat yhteisön rahoitusnäkymät ajanjaksoksi 2007–2013 on arvioitava ja niitä on mukautettava uuden vallankumouksellisen teknologian haasteisiin. Muistettakoon, että Yhdysvaltain kongressi tukee nanoteknologioita yli 700 miljoonalla eurolla pelkästään varainhoitovuonna 2004. Yhdysvaltain tiedesäätiön (NSF) arvioiden mukaan eri aloilla toimiville hallitusten alaisille siviiliorganisaatioille osoitettiin vuonna 2003 maailmanlaajuisesti yli 2 700 miljoonaa euroa, joka jakautui seuraavasti:

6.10

Nanoteknologia-alan teollisuustuotannon arvioidaan kasvavan maailmanlaajuisesti noin 1 000 miljardilla eurolla 10–15 vuoden kuluessa. Alalla tarvitaan yli kaksi miljoonaa uutta koulutettua ammattihenkilöä.

6.10.1

Tämä vahvistaa peruslauseen, ”nanoteknologiat = työllisyysstrategian edistäminen” (28). Osaamiseen perustuvan yhteiskunnan kehittymistä arvioidaan ennen kaikkea kyvyllä hyödyntää herkästi ja vastuuntuntoisesti uusien alojen tarjoamia työllisyys- ja kehitysmahdollisuuksia.

6.11

Jotta asianomainen unionin strategia olisi varmasti menestyksekäs, määrärahoja ja henkilöresursseja on lisättävä ja ne on koordinoitava unionitasolla.

6.12

Myös Aasian maissa ja Yhdysvalloissa alan kehitykseen suoraan tai epäsuorasti liittyvien politiikanalojen integrointiin pohjautuva lähestymistapa on osoittautunut välttämättömäksi, kun halutaan vastata proaktiivisesti tarpeeseen luoda uusia yrityksiä, uudenlaista koulutusta sekä uusi oikeudellinen, sääntelypoliittinen ja teknis-normatiivinen kehys.

6.13

Tähän mennessä toteutetuissa lukuisissa tutkimuksissa on osoitettu (29), että nanoteknologiat mahdollistavat tuotteiden tuotannon, käsittelyn ja asemoinnin sekä varmistavat samalla teknisesti proaktiivisen ja laaja-alaisen lähestymistavan sekä kilpailukykyiset työ- ja tuotantokustannukset.

6.14

Pitkällä aikavälillä tiede kykenee luomaan välineitä, yhdistelemään nanopartikkeleita siten, että ne muodostavat monimutkaisia järjestelmiä, jotka kykenevät suorittamaan yksittäisille komponenteille mahdottomia tehtäviä. Tämä on kuitenkin kaukainen tavoite, ja on vielä vaikea arvioida, milloin se on totta markkinoilla. Siihen on kuitenkin ilman muuta pyrittävä asianmukaisin tukitoimin.

6.15

Erilaisia ”älykkäitä” materiaaleja (30) on jo toteutettu ja kuluttajien käytettävissä:

6.15.1

Monet uudet sovellutukset edellä mainittujen ohella ovat jo käytettävissä tai viimeistelyvaiheessa, ja ne kuuluvat hyvin pian päivittäiseen elämään. Ne ovat osoituksena rakennusautomatiikan (it. domotica) (33) kehittymisestä ja/tai vallankumouksesta ja parantavat näin kansalaisten elämänlaatua.

6.16

Sähköpiirien ja biologisen kudoksen linkitysmahdollisuuksia tutkivan biomimetiikan ansiosta voidaan lähitulevaisuudessa edistää vaurioituneiden kuulo- tai näköelinten toimintakykyä.

6.16.1

Laboratoriossa on jo toteutettu erilaisia mikromoottoreita (34), jotka kykenevät saavuttamaan ennakkoon määritellyn kohteen, esimerkiksi infektoituneen solun, joka eliminoidaan muiden solujen tartuttamisen estämiseksi. Tällä hetkellä terveitä soluja ei voida rajata sairaisiin soluihin kohdennettujen toimenpiteiden ulkopuolelle, mikä vahingoittaa elimiä usein huomattavasti.

6.16.2

Tieteeseen sovelletulla tekniikalla kyetään jo nyt saamaan aikaan lukuisia konkreettisia tuloksia, joita voitaisiin soveltaa välittömästi päivittäisessä elämässä, mutta soveltamiskustannukset ovat vielä korkeat. Kustannusten alentamiseksi uusien mahdollisuuksien on tultava yleisesti kaikkien tietoon, jotta voidaan muuttaa piintyneitä menettelytapoja ja käytänteitä, jotka usein estävät ja hidastavat muutoksia.

6.17

Perinteinen tekstiili-, vaatetus- ja jalkinetuotanto on kriisissä koko Euroopan unionissa, mikä johtuu osittain sellaisista maista tulevien tuotteiden aiheuttamasta kilpailusta, joissa ei kunnioiteta työntekijöiden perusoikeuksia eikä oteta huomioon ympäristönsuojelukustannuksia eikä työterveyden ja -turvallisuuden edellyttämiä kustannuksia.

6.17.1

Älykkäät ja/tai tekniset kankaat, jotka on valmistettu nanorakenteisten jauheiden avulla, yleistyvät monissa Euroopan maissa. Niiden markkinat kasvavat vuosittain noin 30 prosenttia. Erityisen merkittäviä ovat turvallisuutta eri tavoin lisäävät kankaat: niitä voidaan hyödyntää parantamaan niin tieturvallisuutta kuin saastumiselta, kemiallisilta aineilta, allergeeneilta, ilmasto-oloilta ja muilta tekijöiltä suojautumiseenkin (35).

6.18

Nanoteknologiat muuttavat perinpohjaisesti myös lääketiedettä, etenkin diagnosointia, pahanlaatuisten kasvainten varhaishoitoa ja vanhenemiseen liittyvien hermoston rappeutumissairauksien hoitoa. Täsmäkäyttöön tarkoitettuja nanopartikkeleita voidaan hyödyntää indikaattoreina infektionaiheuttajien tai erityisten aineenvaihduntatuotteiden tehokkaassa diagnosoinnissa tai tiettyjen alueiden tai elinkohtaisten sairauksien täsmälääkinnässä. Tällaisia järjestelmiä käytetään jo erilaisissa kokeiluissa.

7.1

Uusiin materiaaleihin sovellettava nanoteknologinen lähestymistapa tarkoittaa, että nanokokoluokan komponenttien ansiosta luodaan uudenlaisia toimintoja. Vaikuttavana esimerkkinä ovat ajoneuvo- ja ilmailuteollisuudessa käytettävien kestävien ja tehokkaiden materiaalien tuotanto- ja käsittelytekniikat. Euroopalla on kyseisillä teollisuudenaloilla etulyöntiasema tärkeimpiin kilpailijoihin nähden. On laajalti osoitettu, että nanorakenteiset järjestelmät voivat vähentää huomattavasti kahden toisiinsa kosketuksissa olevan pinnan välistä kitkaa ja siten myös niiden kulumista.

7.1.1

Esimerkinomaisesti — pyrkimättä luettelemaan kaikkia nanoteknologioiden soveltamismahdollisuuksia eri tuotteissa — voidaan mainita nanorakenteisten pintojen ja materiaalien kehittäminen kitkan ja kulumisen vähentämiseksi. Kyseisillä järjestelmillä on perusluonteinen rooli kehitettäessä uusia tehokkaita teollisia prosesseja, jotka eivät saastuta ympäristöä. Maailmassa käytetystä energiasta häviää kitkan vuoksi noin 25 prosenttia (36), ja mekaanisten komponenttien kulumisesta johtuvien häviöiden arvioidaan olevan teollisuusmaassa 1,3–1,6 prosenttia bkt:stä. Kitkaan, kulumiseen ja voiteluun liittyvien ongelmien kustannusten arvioidaan olevan vuosittain noin 350 miljardia euroa, joka jakautuu seuraaville aloille: maantiekuljetukset (46,6 prosenttia), teolliset tuotantoprosessit (33 prosenttia), energiahuolto (6,8 prosenttia), ilmailu (2,8 prosenttia), kotitaloudet (0,5 prosenttia) ja muut alat (10,3 prosenttia) (37).

7.1.2

On luotava uusia teknologisia toimintarakenteita, jotka perustuvat sellaisiin lähestymistapoihin, joissa otetaan huomioon nanoteknologioiden erityispiirteet ja etenkin se, että toiminnot ja kokoluokka vastaavat toisiaan tai että kokoluokan käsittelykyky vastaa toimintojen käsittelykykyä. Voitelua koskeva esimerkki on valaiseva: jos pintaan lisätään mittasuhteiltaan sopivia nanokokoluokan partikkeleita, ei voiteluaineita enää tarvitse käyttää, sillä nanopartikkelit huolehtivat voitelusta uusien kokoluokkien ominaisuuksien ansiosta.

7.1.3

Nanorakenteiset eli nanokokoluokan partikkeleita sisältävien materiaalien ja pinnoitteiden avulla voidaan huomattavasti vähentää edellä mainittuja prosenttiosuuksia. Esimerkiksi ajoneuvon vaihteiston kitkakertoimen aleneminen 20 prosentilla voi vähentää energiahäviötä 0,64–0,80 prosenttia, mikä vastaa pelkästään kuljetusalalla 26 miljardin euron säästöä vuosittain.

7.1.4

Pintojen käsittely ja tekninen muuttaminen edustavat avainteknologiaa kestävää kehitystä silmällä pitäen. Yhdistyneen kuningaskunnan kauppa- ja teollisuusministeriön raportissa kuvataan pintakäsittelyteollisuuden tilaa ajanjaksolla 1995–2005 sekä vuonna 2010 (38). Raportista ilmenee, että pintakäsittelyä koskevat markkinat kasvoivat Isossa-Britanniassa vuonna 1995 noin 15 miljardiin euroon ja että niihin liittyvän tavaratuotannon arvo oli noin 150 miljardia euroa, joista 7 miljardia euroa käytettiin pintojen kulutuksensuojaa koskevien teknologioiden kehittämiseen. Tämän alan markkinoiden koon ennustetaan olevan Isossa-Britanniassa vuonna 2005 noin 32 miljardia euroa, ja siihen nivoutuu teollisuusprosesseja, joiden arvo on noin 215 miljardia euroa.

7.1.5

Kun kyseiset luvut projisoidaan Euroopan markkinoille, saadaan tulokseksi 240 miljardia euroa pintakäsittelyn osalta ja noin 1 600 miljardia euroa muihin tuotantoaloihin kohdistuvien vaikutusten osalta.

7.2

Jotta teollinen kehitys voi hyödyntää nanoteknologioita (39), kehityksen on perustuttava kykyyn ylläpitää nykyisissä ja uusissa toimintarakenteissa sekä perinteisiä valmistus- ja teknologiaprosesseja (top-down) että innovatiivisia prosesseja, joilla voidaan luoda, käsitellä ja integroida uusia nanokokoluokan komponentteja.

7.2.1

Hallinnointiin perustuva lähestymistapa on perusluonteisen tärkeä. Kuluttajiin kohdennettujen yleisluonteisten toimien ohella tulisi kehittää ammattialajärjestöihin, paikallisviranomaisiin ja voittoa tavoittelemattomiin järjestöihin kohdennettuja aloitteita, jotta taloudelliset, poliittiset ja yhteiskunnalliset verkostot kutsutaan mukaan hallinnointiin. Osaamiskeskuksilla voisi olla merkittävä rooli tällaisessa toiminnassa (40), sillä ne voivat luoda edellytykset paikallis- ja unionitason aloitteiden entistä suuremmalle koordinoinnille sekä edistää nanoteknologioihin perustuvalle innovoinnille suotuisaa ilmapiiriä. Tähän yhteyteen tulisi myös liittää aloitteet, joilla pyritään arvioimaan nanoteknologioiden vaikutusta terveyteen ja ympäristönsuojeluun. Lisäksi EU:n edistämät aloitteet (top-down) tulisi nivoa paikallistasolla syntyneisiin ja edistettyihin aloitteisiin (bottom-up).

7.3

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea korostaa olevansa tietoinen nanotieteiden ja nanoteknologioiden kehittämisen avaamista suurista mahdollisuuksista Lissabonin strategian toteuttamisen yhteydessä. Kun yhdistetään eri tieteenalat lähestymistavassa, joka perustuu nanokokoluokan aineyksiköihin, luodaan uusi perusta tiedon, innovoinnin, teknologian ja kehityksen integroinnille.

7.4

Unionitasolla koordinointi vaikuttaa vielä pirstaleiselta huolimatta kuudennessa puiteohjelmassa tehdyistä ponnisteluista. Toimet näyttävät keskittyvän resurssien käytön rationalisointiin. Vaikka niin perustutkimusta kuin uusien teollisten prosessien kehittämistä on huomattavasti edistetty, massatuotantokelpoista teknologiaa kehittäviä aloitteita ei ole vielä riittävästi edistetty ja tuettu. Vielä vähemmän on tuettu eurooppalaisen hallintotavan kehittämistoimia.

7.5

Jäsenvaltiotasolla tarvitaan etenkin tutkimustuloksia sovellettaessa todellista koordinointia, jota ei tähän mennessä ole vielä toteutettu. Useissa Euroopan maissa etenkin pk-yritykset kärsivät seuraavista vaikeuksista:

7.6

ETSK:n mielestä on hyvin tärkeää luoda kansanterveyden ja kansalaisten päivittäisen elämän kannalta hyödyllisiä järjestelmiä sellaisen tutkimuksen avulla, jossa noudatetaan yhä enemmän luonnon jäljittelyn periaatetta.

7.7

ETSK on tyytyväinen temaattisen Nanoforum-verkon (41) luomiseen ja toivoo, että verkon julkaisut käännetään ja levitetään kaikissa jäsenvaltioissa. Julkaisujen kielen on oltava mahdollisimman yksinkertaista ja ymmärrettävää suuren yleisön kannalta. Yliopistojen ja tutkimuskeskusten on voitava hyödyntää temaattisen verkon tuloksia.

7.7.1

ETSK on vakuuttunut siitä, että korkean tason ryhmän esittämä ”Eurooppalainen nanoelektroniikan teknologinen toimintarakenne” (42) saattaa olla sitä onnistuneempi, mitä paremmin voidaan tiiviissä yhteistyössä komission kanssa välttää tutkimustoiminnassa hyödyttömät ja kalliit päällekkäisyydet.

7.8

ETSK on sitä mieltä, että nanoteknologia-aloille vuosittain tehtävien investointien on EU:ssa noustava vuoteen 2008 mennessä nykyisistä kolmesta miljardista kahdeksaan miljardiin euroon. Komission on valvottava tilannetta säännöllisesti ja otettava huomioon seuraavat näkökohdat:

8.1

ETSK yhtyy täysin kilpailukykyneuvoston 24. syyskuuta 2004 tekemiin päätelmiin nanotieteiden ja nanoteknologioiden merkittävästä roolista ja huomattavista mahdollisuuksista. Tähän mennessä saaduista tuloksista ilmenee, että on tärkeää syventää tietoa ja toteuttaa välineitä, joiden avulla voidaan käsitellä atomeja uudenlaisten rakenteiden luomiseksi ja nykyisten rakenteiden ominaisuuksien muuttamiseksi.

8.2

Näin ollen ETSK suosittaa, että hyväksytään välittömästi yhteinen, integroitu ja vastuullinen unionitason strategia, jotta voidaan etenkin kehittää yhteisiä toimia tutkimuksen, kehittämisen ja edistämisen sekä tieteellisen ja teknologisen koulutuksen aloilla, luoda teollisuuden ja akateemisen maailman väliset vuorovaikutussuhteet, kehittää entistä nopeammin teollisia ja monialaisia sovellutuksia sekä koordinoida avoimesti unionitasolla nykyistä voimakkaammin politiikan aloja, toimenpiteitä, rakenteita ja toimijaverkkoja. Kyseisen strategian yhteydessä on ennen kaikkea varmistettava alusta lähtien ja tuotteen koko elinkaaren ajan, että myös kansainvälisellä tasolla kunnioitetaan tieteellisten sovellutusten yhteydessä niin eettisiä kuin ympäristönsuojelua, terveyttä ja turvallisuutta koskevia näkökohtia sekä asianmukaista teknistä standardisointia.

8.3

ETSK korostaa painokkaasti, että kyseinen strategia on ankkuroitava vahvasti yhteiskunnan kehitykseen, sillä se vaikuttaa myönteisesti Euroopan talouden kilpailukykyyn sekä ennen kaikkea ihmisten terveyteen, ympäristönsuojeluun ja turvallisuuteen sekä kansalaisten elämänlaatuun.

8.3.1

ETSK korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää varmistaa alusta lähtien nanoteknologioiden vastuuntuntoinen ja kestävä kehittäminen, jotta vastataan kansalaisyhteiskunnan oikeutettuihin odotuksiin ympäristönsuojelun, terveyden, etiikan, teollisuuden ja talouden aloilla.

8.3.2

ETSK suosittelee, että perustutkimuksen resursseja lisätään merkittävästi, sillä teknologinen ja teollinen huippuosaaminen perustuu aina tieteelliseen huippuosaamiseen.

8.3.3

Barcelonassa asetettu kolmen prosentin tavoite (43) tulisi toteuttaa, ja asianmukainen osa näistä varoista tulisi käyttää nanotieteiden ja niiden sovellusten kehittämiseen sekä nano-, bio-, tieto- ja osaamisteknologioiden lähentymiseen.

8.3.4

Komission äskettäin julkaisemat yhteisön rahoitusnäkymät ajanjaksoksi 2007–2013 on arvioitava ja niitä on mukautettava uuden vallankumouksellisen nanoteknologian haasteisiin.

8.3.5

Tavoiteltujen lisävarojen tulisi kuvastua tulevan seitsemännen puiteohjelman riittävinä määrärahoina. Summan on kuitenkin vastattava muissa maissa, esimerkiksi Yhdysvalloissa, myönnettyä rahoitusta.

8.4

ETSK on vakuuttunut siitä, että unionin tulisi hyväksyä integroituun lähestymistapaan perustuva kunnianhimoinen toimintasuunnitelma, joka sisältää konkreettisia ehdotuksia (roadmap) ja määräaikoja. Tällä tavoin on määrä päästä kaikkien kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kesken yhteisymmärrykseen yhteisistä tulevaisuudennäkymistä. Tulevaisuudennäkymissä tulisi määritellä selkeät ja avoimet tavoitteet, jotta vastataan taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen sekä elämänlaatua ja kaikkien kansalaisten terveyttä ja turvallisuutta koskeviin tarpeisiin.

8.5

Komitean mielestä on perustettava teknologisia toimintarakenteita, joilla on korkea kriittinen massa ja korkea lisäarvo unionitasolla ja jotka yhdistävät soveltavien alojen (tieteelliset, teolliset sekä rahoitus- ja hallintoalan) aktiiviset toimijat.

8.6

Komitea korostaa, että on pikaisesti luotava korkeatasoiset eurooppalaiset perusrakenteet ja vahvistettava osaamiskeskuksia. Unionin toimielinten ja paikallisyhteisöjen tulisi päättää tiiviissä yhteistyössä osaamiskeskusten sijainnista ja erikoistumisesta. Näin voitaisiin luoda yhtenäisiä teollisuusalueita, jotka ovat alueellisesti erikoistuneet tiettyyn tuotteeseen ja joilla on jo mahdollisesti vakiintunutta tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä tietty kriittinen massa.

8.6.1

Osaamiskeskusten tulisi varmistaa kyky toteuttaa ja muuntaa korkealaatuista, sovellutuksiin ja innovointiin tähtäävää tutkimusta, joka hyödyntää nanoteknologioita etenkin nanoelektroniikan, nanobioteknologian ja nanolääketieteen aloilla.

8.7

Etenkin nanoteknologioiden herkällä alalla tutkijoilla on oltava tiettyjä takuita sekä teollis- ja tekijänoikeuksien suoja. ETSK on vakuuttunut siitä, että patentointiin liittyvien ongelmien selkeä ja tyydyttävä ratkaiseminen on ensisijaisen tärkeää, jotta varmistetaan soveltavan tutkimuksen menestys nanoteknologioiden alalla. Komitean mielestä on kuitenkin välittömästi harkittava nanoteknologioita koskevien teollis- ja tekijänoikeuksien palvelupisteen (Nano-IPR Helpdesk) perustamista unionitasolle, jotta voidaan vastata tutkijoiden, yritysten ja tutkimuskeskusten tarpeisiin.

8.8

Komission on yhteisymmärryksessä jäsenvaltioiden kanssa tehostettava toimia sekä edistettävä yliopistojen ja tutkimuskeskusten asianomaisia tutkimuksia, jotta patentointi olisi kyseisellä innovatiivisella alalla yksinkertaista ja edullista.

8.8.1

Kansainvälisessä yhteistyössä tulisi vahvistaa turvallisuus- ja standardointitoimia yhteistyössä unionin ulkopuolisten maiden kanssa. Erityishuomiota tulisi kiinnittää Kiinaan, joka investoi huomattavasti nanoteknologioihin. Toisaalta myös Yhdysvallat ja Japani toteuttavat alalla erittäin aggressiivista politiikkaa (ajatelkaamme Kiinan ja Kalifornian osavaltion sopimusta osaamiskeskusten kehittämisestä biolääketiedettä koskevien nanoteknologioiden alalla).

8.8.2

ETSK on sitä mieltä, että muun muassa joulukuussa 2003 hyväksytyn kasvualoitteen avulla on toteutettava toimia, nanoteknologiayritysten määrän lisäämiseksi unionissa. Tätä varten on jatkuvasti edistettävä ja parannettava yliopistojen, innovatiivisten nanoteknologiakeskusten ja yritysten vuorovaikutusta.

8.8.3

Tarvitaan toimia, jotka kohdennetaan nanoteknologioihin perustuvien teollisten prosessien (nanoteknologiasta nanotuotantoon) kehittämiseen niin suuria kuin pieniä yrityksiä varten. Yhdysvaltojen esimerkkiä sellaisen suunnitelman kehittämiseksi, jonka avulla hyödynnetään liittovaltiotason ohjelmia, kuten Small Business Innovation Research Program ja Small Business Technology Transfer Research Program, tulisi seurata unionitasolla, jotta voidaan tukea nanoteknologioiden kehittämistä kaikissa, myös pienten yritysten toimintaympäristöissä.

8.8.4

Jäsenvaltio- ja paikallistason ammattialajärjestöillä voi tässä yhteydessä olla merkittävä rooli. Triestessä saatujen myönteisten kokemusten tarjoaman mallin mukaisesti (44) valveuttamistoimia voitaisiin tehostaa yhdessä komission tutkimuksen ja yritystoiminnan pääosastojen kanssa kaikkien taloudellisten ja sosiaalisten toimijoiden myötävaikutuksella.

8.8.5

ETSK mukaan tärkeä unionitason toimenpide voisi olla eurooppalaisen tiedonvaihtokeskuksen (Clearing House) perustaminen (45), jotta helpotettaisiin

8.9

Unionitason toimintarakenteiden ohella ja niiden yhteydessä tulisi luoda maailmanlaajuisia toimintarakenteita YK:n jäsenvaltioita varten. Niissä voitaisiin käsitellä seuraavia kysymyksiä:

8.10

Nanoteknologiatuotteiden tuotantoon keskittyvien yritysten perustamisen ja kehittämisen helpottamiseksi Euroopan investointipankin tulisi Euroopan investointirahaston konkreettisten toimien avulla tarjota edullisia lainoja, joita hallinnoidaan yhdessä luottolaitosten, yritysluottoihin erikoistuneiden alueellisten rahoituslaitosten, riskipääomayhtiöiden sekä takausosuuskuntien kanssa.

8.10.1

Nanoteknologioihin perustuvan uuden tuotannon kasvua (46), voitaisiin edistää jäljittelemällä myönteisiä kokemuksia, joista on viime vuosina saatu parhaita tuloksia, kuten pääasiassa ympäristöalaa koskevaa kasvu- ja ympäristöohjelmaa.

8.11

Tutkimus ja sen tuloksena saatavat tuotteet on muotoiltava siten, otetaan ennen kaikkea huomioon kansalaisten vaatimukset ja kestävän kehityksen kunnioittaminen. Tähän yhteyteen tulisi myös liittää aloitteet, joilla pyritään arvioimaan nanoteknologioiden vaikutusta terveyteen ja ympäristönsuojeluun. Lisäksi EU:n edistämät aloitteet (top-down) tulisi yhdistää paikallistasolla syntyneisiin ja edistettyihin aloitteisiin (bottom-up).

8.12

Suuren yleisön kanssa on käytävä jatkuvaa ja tieteellisesti perusteltua vuoropuhelua. Atomien hyödyntämiseen perustuvien uusien teknologioiden on oltava avoimia, ja niiden on vakuutettava kansalaiset siitä, ettei niissä piile mahdollisia terveys- ja ympäristöriskejä. Historia on opettanut, että uusia tuotteita kohtaan tunnetut pelot ja huolet johtuvat pikemminkin tietämättömyydestä kuin tosiseikoista.

8.12.1

Tästä syystä ETSK toivoo, että tutkimustulosten ja sellaisten yleisesti tunnustettujen eettisten periaatteiden välillä on tiivis yhteys, joista sopiminen edellyttää kansainvälistä vuoropuhelua.

8.13

Etenkin teknologisten toimintarakenteiden toteutus- ja kehittämisvaiheessa (47) on kiinnitettävä erityistä huomiota Euroopan unionin uusiin jäsenvaltioihin, jotta varmistetaan niiden merkittävä osallistuminen sekä tiiviit suhteet Euroopan osaamiskeskuksiin.

8.14

ETSK katsoo, että komission on huolehdittava tutkimuksen koordinoinnista nanotieteiden valtavalla alalla — lukuun ottamatta perustutkimusta, jonka tulisi kuulua tätä varten perustettavan riippumattoman Euroopan tutkimusneuvoston vastuualueeseen, sillä se voi yhdessä Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa varmistaa, että Euroopan kansalaiset hyötyvät mahdollisimman suuresta lisäarvosta, johon kuuluu myös tutkimustulosten laaja-alainen, tiivis ja puolueeton käyttö.

8.15

ETSK kehottaa komissiota esittämään komitealle kahden vuoden välein kertomuksen nanoteknologioiden kehityksestä, jotta se voi arvioida hyväksytyn toimintaohjelman edistymistä ja tehdä mahdollisia muutos- ja ajantasaistamisehdotuksia.

(a)

Yhdysvaltain tiedesäätiö (National Science Foundation)

(b)

Energiaministeriö (Department of Energy)

(c)

Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallitus (National Aeronautics and Space Administration)

(d)

Yhdysvaltain standardointi- ja teknologiainstituutti (National Institute of Standards and Technology)

(e)

Luonnonsuojeluvirasto (Environmental Protection Agency)