30.4.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 108/68

1.1.1

Komission jäsen Viviane Reding pyysi 9. huhtikuuta 2003 komitean puheenjohtajalle osoitetulla kirjeellä valmistelevaa lausuntoa Euroopan kulttuuriteollisuudesta.

Kansalaisyhteiskunnassa saavuttamansa aseman vuoksi sekä yritysten ja työntekijöiden etujen ajajana ETSK sopii komission jäsenen mielestä hyvin esimerkiksi

Komissio aikoo ehdottaa periaatteessa vuoden 2004 alussa uusia yhteisön välineitä kulttuuri- ja audiovisuaalialalla.

1.1.2

Komission mukaan keskeisimmät haasteet, joihin näillä aloilla on vastattava, ovat seuraavat:

1.1.3

Komission mielestä tällaisen tilanteen vuoksi on pohdittava seuraavia näkökohtia:

1.1.4

Euroopan parlamentti hyväksyi 4. syyskuuta 2003 pitämässään täysistunnossa kulttuuriteollisuutta koskevan päätöslauselman, jonka esittelijä oli parlamentin jäsen Myrsini Zorba.

1.1.4.1

Tämä laaja ja kattava asiakirja on tulosta hyvin huolellisesta menetelmästä, jota Euroopan parlamentti noudatti laatiessaan päätöslauselmaesitystä, johon sisältyi Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden toimivaltaisille elimille tehtäviä ehdotuksia mahdollisesti toteutettavista toimenpiteistä.

1.1.4.2

Aiemmin, 22. huhtikuuta 2003 pidetyssä julkisessa kuulemistilaisuudessa esitettiin tulokset kyselystä, joka oli lähetetty 200 ammatilliselle organisaatiolle, eri alojen liitolle, yritykselle ja alan asiantuntijalle. Tulosten mukaan Euroopan kulttuuriteollisuuden suurimmat ongelmat ovat seuraavat:

1.1.4.3

Kuulemistilaisuudessa esitetyn asiakirjan mukaan alan ammattilaiset ovat tyytymättömiä jäsenvaltioiden ja yhteisön kulttuuripolitiikkaan.

1.2.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean laatimassa lausunnossa esitetään suuntaviivat, joita kokonaisuutena pidetään yhteisön tulevan toiminnan kehittämisen kannalta merkittävinä.

1.2.2

Komitean on vastattava erityisesti kahteen seuraavaan kysymykseen:

2.1.1

Kun käsitteeseen viitataan kokonaisuutena, sana ”kulttuuri” määritellään kaikissa sanakirjoissa yleensä hyvin samantapaisesti. Voitaisiin siis sanoa, että kulttuuri on tietojen, tapojen sekä taiteen ja tieteen kehitysasteen tietyn aikakauden tai tietyn sosiaalisen ryhmän muodostama kokonaisuus.

2.1.1.1

Eurooppalaisilla on varsin yhtäläiset tiedot, tavat, kehitysaste ja arvot, joilla varmistetaan eurooppalaisen kulttuurin ja Euroopan kulttuurialueen olemassaolo paikallista identiteettiä kunnioittaen.

2.1.1.2

Tämän lausunnon aiheen näkökulmasta kulttuuri voidaan samalla kuitenkin määritellä esimerkiksi musiikkiin, teatteriin, elokuvataiteeseen, televisioon ja kirjallisuuteen liittyvien kulttuuri- ja taidetuotantojen ja -tuotteiden muodostamaksi kokonaisuudeksi. Tässä tapauksessa kulttuuri on lähempänä talouden ulottuvuutta ja kuuluu täysin teollisuuden, tarkemmin sanoen kulttuuriteollisuuden alaan.

2.1.2

Kulttuuri ei kuitenkaan ole abstrakti kokonaisuus, vaan jotain kulttuurin mahdollistavien henkilöiden omasta olemassaolosta lähtevää. Kulttuuria ei ole ilman luovan työn tekijöitä, taiteilijoita ja tulkitsijoita, joiden luovuus tarjoaa kansalaisten ulottuville teoksia, jotka jäävät niistä nauttivan ja niitä koko laajuudeltaan arvostavan ihmiskunnan kulttuuriperintöön.

2.1.3

Kulttuuriluomukset ja -teokset olisivat siis merkityksettömiä, ellei kansalaisilla olisi mahdollisuutta päästä niistä osallisiksi. Pääsy kulttuurista osalliseksi lisää ihmisen mahdollisuuksia. Ei pidä kuitenkaan unohtaa, että kulttuurin väärinkäyttö voi muuttua vallankäytön välineeksi. Kulttuurin lujittaminen sekä kansalaisten vapaaseen kulttuuritoimintaan osallistumisen edistäminen ja tukeminen voivat aiheuttaa ristiriitaa niissä vallankäytön muodoissa, joissa pyritään saamaan valtaa kulttuuria välikappaleena käyttämällä.

2.2.1

Ennen Maastrichtin sopimuksen voimaantuloa Euroopan unionilla ei ollut kulttuuripolitiikan takaavaa oikeusperustaa. Koska Euroopan unionilla on vankka oikeusperusta ja koska se on käynnistänyt erityisohjelmia tällä yhteisön politiikan alalla, sen kansainvälinen asema ei johdu enää sen maantieteellisestä sijainnista eikä poliittisesta, sosiaalisesta tai taloudellisesta asemasta, vaan etusijalle asettuvat vähitellen Euroopan yhteisön yhteiseen kulttuurialueeseen liittyvät keskeisimmät näkökohdat.

2.2.2

Myös komitean mielestä kulttuuri muodostaa Euroopan kansalaisten arkielämän ja identiteetin kannalta hyvin tärkeän ja yhdistävän tekijän. (1)

2.2.3

Eri kulttuurialoja koskevan yhteisen politiikan puuttumisesta ja EY:n perustamissopimuksen 151 artiklan asettamista rajoituksista huolimatta jäsenvaltioiden ja unionin toimielimineen olisi omalla panoksellaan annettava tulevaisuudesta yhteinen näkemys, jonka ansiosta koko unioni voisi toimia kulttuurialalla tehokkaammin.

2.2.3.1

Komitea katsoo, että eurooppalaisessa kulttuuripolitiikassa olisi pyrittävä edistämään unionin kansalaisten mahdollisuutta tuntea heitä yhdistävä kulttuuri-identiteetti ja Euroopan alueiden kulttuurinen monimuotoisuus, jotta tämän monimuotoisuuden jakavat eurooppalaiset ymmärtäisivät toisiaan paremmin.

2.2.4

Euroopan parlamentti piti 5. syyskuuta 2001 antamassaan päätöslauselmassa unionin tulevaisuuden kannalta aiheellisena vahvistaa kulttuuriin liittyviä näkökohtia niin poliittisella tasolla kuin talousarvionkin kannalta ja edistää jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä, jotta Euroopan kulttuurialueen luominen olisi mahdollista.

2.2.4.1

Eurooppalaisen kulttuurialueen luominen merkitsee kaksinkertaista rikkautta; varsinaista kulttuurista rikkautta sekä taloudellista ja sosiaalista vaurautta, joka ilmenee kulttuuriteollisuuden välityksellä. Niiden välityksellä unionin kansalaiset voivat osallistua kulttuuriin ja niiden välityksellä kulttuuria on myös laajennettava ja vietävä yli yhteisön rajojen.

2.2.5

Vaikka tämän lausunnon tavoitteena ei ole Euroopan unionin kulttuuripolitiikasta keskusteleminen, komitean mielestä asia on hyvin tärkeä ja sitä tulisi käsitellä perusteellisesti.

3.1.1

Ennen Maastrichtin sopimuksen voimaantuloa Euroopan unionilla ei ollut oikeusperustaa, jonka nojalla se olisi voinut käsitellä yhteisön kulttuuripolitiikkaa. Rooman sopimuksessa ei ole kulttuurista yhtään artiklaa tai erityistä kohtaa. Ainoastaan sopimuksen johdanto-osassa viitataan kulttuuriin kansoja yhdistävänä tekijänä ja sosioekonomisen kehityksen edistäjänä.

3.1.1.1

EY:n perustamissopimuksen 151 artiklassa määrätään toimintaperusta jäsenvaltioiden toimia edistävistä, tukevista ja täydentävistä toimista kansallista ja alueellista monimuotoisuutta kunnioittaen ja erityisesti unionin kansalaisten yhteistä kulttuuriperintöä korostaen. Kaikki yhdenmukaistavat toimet jäävät yksiselitteisesti artiklan soveltamisalan ulkopuolelle.

3.1.2

Yksi Euroopan unionin tehtävistä on taata yhteisön teollisuuden kilpailukyvyn kannalta tarpeelliset edellytykset. Perustamissopimuksen 157 artiklassa määrätään, että yhteisön toiminnalla pyritään muun muassa nopeuttamaan teollisuuden mukauttamista rakenteellisiin muutoksiin ja edistämään yritysten perustamisen ja yritysten välisen yhteistyön kannalta suotuisaa toimintaympäristöä.

3.1.2.1

Euroopan unionin on osaltaan luotava kulttuuriteollisuuden kannalta suotuisa toimintaympäristö, jotta kulttuuriteollisuus voisi hyötyä tutkimustuloksista, teknologian kehityksestä, rahoitusmahdollisuuksien paranemisesta ja yhteistyön eduista Euroopan kulttuurialueella.

3.2.1

Asianmukaisen oikeudellisen kehyksen, perustamissopimuksen 151 artiklan pohjalta Euroopan unioni käynnisti kulttuurin alalla kolme erityisohjelmaa vuosina 1996—1997: Kaleidoskoopin (2), jonka tavoitteena on taiteellisen luovan työn sekä Euroopan kansojen kulttuurin tuntemuksen ja levittämisen edistäminen taiteen alalla, Arianen (3), jonka tavoitteena on edistää jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä kirjojen ja lukemisen alalla, lisätä Euroopan kansalaisten tietämystä kirjallisuudesta ja Euroopan kansojen historiasta käännöstoiminnan avulla, ja Rafaelin (4), jonka tavoitteena on tukea ja täydentää jäsenvaltioiden yhteistoimintaa eurooppalaisen kulttuuriperinnön alalla.

3.2.2

Helmikuussa 2000 hyväksyttiin yhteisön ensimmäinen eurooppalainen puitekehys kulttuurin edistämiseksi. (5) Ohjelmalla yksinkertaistetaan yhteisön tasolla toteuttavia toimia perustamalla yhteisön kulttuuritoimien yhtenäinen rahoitus- ja ohjelmointiväline. Tällainen kulttuurialan toimijoiden yhteistyö edistää Euroopan kulttuurialueen perustamista, taiteellisen ja kirjallisen luovan työn kehittämistä, Euroopan historian ja kulttuurin tuntemusta, kulttuurin kansainvälistä levitystä, merkittävän eurooppalaisen kulttuuriperinnön arvostamista ja kulttuurien välistä vuoropuhelua.

3.2.2.1

Kulttuuri 2000 -ohjelman tarkoituksena on luoda yhteinen kulttuurialue, jolle on ominaista kulttuurinen monimuotoisuus ja Euroopan yhteinen kulttuuriperintö. Ohjelmaan osallistuvat myös Euroopan talousalueen valtiot ja ehdokasvaltiot. Ohjelmalla tuetaan taide- ja kulttuurihankkeita, jotka ideoidaan, järjestetään ja toteutetaan Euroopan laajuisesti. Suurin osa hankkeista sisältää multimediaulottuvuuden Internet-sivujen ja keskustelufoorumien luomista varten.

3.2.2.2

Vuosiksi 2000—2004 vahvistettua Kulttuuri 2000 -ohjelmaa jatketaan uudella ehdotuksella Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi päätöksen N:o 508/2000/EY muuttamisesta. (6) Ehdotuksella pyritään siihen, että ohjelma jatkuu samoin edellytyksin vuoteen 2006 saakka.

3.3.1

Media-ohjelmalla, jonka alkukirjaimet ranskan kielellä tarkoittavat toimenpiteitä audiovisuaalisen teollisuuden kehityksen tukemiseksi, pyritään karsimaan eurooppalaisen audiovisuaalisen teollisuuden ja multimediateollisuuden heikkouksia, joita ovat eurooppalaisten teosten riittämätön kierto eri maiden välillä ja jatkuva puute investoinneista hankkeiden kehittämiseen, ammatilliseen jatkokoulutukseen sekä teosten levittämiseen ja myynninedistämiseen. Nämä puutteet ovat entistäkin selvempiä, jos vertailukohteina ovat Yhdysvalloista peräisin olevat teokset.

3.3.1.1

Media-ohjelmissa on siis kyse toimista, joilla tuetaan tällaisia kulttuuriteoksia tuottavaa audiovisuaalista teollisuutta. Itse asiassa Media-koulutusohjelman (7) ja Media Plus -ohjelman (8) — Media I ja Media II -ohjelmien jatkajien — tavoitteena on Euroopan audiovisuaalisessa ohjelmatuotannossa toimivien ammattilaisten koulutus (Media-koulutus) ja audiovisuaalisten teosten kehityksen, levityksen ja myynninedistämisen tukeminen (Media Plus -ohjelma).

3.3.1.2

Komissio järjesti aiheesta julkisen kuulemistilaisuuden, jossa se ehdotti käynnissä olevien ohjelmien arvioinnin perusteella uusia ohjelmia Euroopan audiovisuaalisen teollisuuden alalle.

3.3.2

Muissa Euroopan unionin ohjelmissa ja toimissa, jotka eivät liity suoraan kulttuurin tukemiseen, on toimintalinjoja ja niissä tuetaan hankkeita, jotka liittyvät monin tavoin yleensä kulttuuriin ja erityisesti kulttuuriperintöön.

3.3.2.1

Kulttuurin kannalta tärkeimmistä ohjelmista ja niissä tuetuista toimista mainittakoon seuraavat:

3.3.3

Komitean mielestä aiemmin mainitut ohjelmat ovat merkki yhteisön toimielinten kasvavasta kiinnostuksesta kulttuurin edistämiseen ja tukemiseen, mutta ne tuovat esille myös toimien hajautumisen. Erillisissä toimissa epäilemättä edistytään, mutta koordinoituina niillä voitaisiin varmaankin saavuttaa synergiaa ja päästä parempiin tuloksiin sekä lisätä tehokkuutta kulttuuriin liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa.

3.3.3.1

Monet näistä ohjelmista, erityisesti suorimmin kulttuuriin ja audiovisuaalisen alan kulttuuriteollisuuteen liittyvät, ovat yhden ainoan pääosaston alaisia. Toimia on myös muiden tahojen alaisissa ohjelmissa, minkä vuoksi olisikin pohdittava, olisiko ohjelmat mahdollista koordinoida tehokkaammin.

4.1.1

Komitea ei pyri antamaan suljettua ja rajoittavaa määritelmää kulttuuriteollisuudesta, vaan tavoitteena on määrittää alat, jotka on sisällytettävä kulttuuriteollisuuteen ja luovaan teollisuuteen.

4.1.1.1

Itse asiassa tiettyjen toiminta-alojen pitäminen kulttuuriteollisuutena riippuu tutkituista lähteistä. Kulttuuriteollisuuteen voidaan sisällyttää niinkin erilaiset alat kuin esittävät taiteet kaikkine teatteri-, musiikki- ja tanssitulkintoineen, kuvataiteet kaikissa maalaus- ja kuvanveistomuodoissaan, käsiteollisuus, kirjojen julkaiseminen, musiikkijulkaisut, audiovisuaaliset välineet ja elokuvat, viestintävälineet, erityisesti arkkitehtoninen kulttuuriperintö, teosten ja kulttuuriperinnön säilyttämis- ja entisöintitoimet ja myös jopa matkailu, jos tavoitteena on tutustua kaupunkien tai maaseudun tiettyyn kulttuuriperintöön, samoin museot, kirjastot ja muut kulttuuritilat.

4.1.2

Unescon mielestä luovuus, joka on tärkeä osa ihmisten kulttuuri-identiteettiä, ilmenee eri tavoin. Teollisuuden menetelmillä tuotettuina ja jäljennettyinä sekä maailmanlaajuisesti levitettyinä ihmisen luovuuden teokset muuttuvat kulttuuriteollisuuden tuotteiksi. Tällaista toimintaa ovat kirjojen ja musiikkilevyjen julkaiseminen, elokuva- ja videotuotanto sekä viime aikoina myös sähköinen multimediatuotanto. (9)

4.1.2.1

Unescon määritelmä on hyvin lähellä sen kulttuuriteollisuuden käsitettä, johon olisi lisättävä jäljentämättömiä, mutta kiinnostavia kulttuuriteoksia sisältävät alat, teosten suora tai epäsuora tarkastelu tai ihmisten matkustus teoksiin tutustumiseksi. Tällä tavoin syntyy teollisuudenaloja, joilla ei tarvitse jäljentää teosta, vaan joilla kulttuurimatkailun välityksellä miljoonat ihmiset tuodaan lähemmäksi jäljentämätöntä kulttuuriperintöä.

4.1.2.2

Eurooppalaisen kulttuuripolitiikan tehostamiseksi ja siten myös kulttuuriteollisuuden tukemiseksi komitea kannattaa käsitteiden selventämistä, mitä Euroopan parlamentti pyysi 4. syyskuuta 2003 antamassaan päätöslauselmassa. Komitean oma arvio määritelmästä on tämän asiakirjan 4.1.2 ja 4.1.2.1 kohtaan sisällytettyjen kriteerien mukainen.

4.2.1

Puhtaasti didaktisista syistä kulttuuriteollisuus voidaan jakaa seuraaviin osa-alueisiin. Myös muunlaiset luokittelut voidaan hyväksyä.

4.2.2

Näillä parametreilla kukaan ei voi kyseenalaistaa kulttuurituotteiden ja niitä tukevan teollisuuden taloudellista merkitystä. Tuotteiden kasvavan taloudellisen merkityksen vuoksi kulttuuriteollisuus on tärkeä taloudellisen toiminnan ja tasaisesti lisääntyvien työpaikkojen lähde. Näin ollen komitea katsoo, että Euroopan unionin kulttuuriteollisuus on työpaikkojen luomista koskevien Lissabonin tavoitteiden saavuttamiseen johtava tärkeä tekijä.

4.2.2.1

Yhä enemmän vapaa-aikaa ja vapaa-ajan toimintaa arvostavassa yhteiskunnassa kulttuuriteollisuus lisää tietämystä, tuottaa viihdettä ja luo työpaikkoja. Valtioiden ja yhteisön viranomaisten on tietenkin tuettava kulttuuriteollisuuden kasvua ja kehittämistä sekä etenkin alalla tapahtuvia teknisiä muutoksia.

4.2.2.2

Alkuperäiskansojen ja vähemmistökansojen tuottama ja kuluttama oma kulttuuri edellyttää erityistoimia.

5.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea, jolla on etuoikeutettu asema järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten äänitorvena, voi ja sen pitää esittää kantansa, jossa tuodaan esille mainittujen toimijoiden huolenaiheet ja pyrkimykset. Sen pitää tuoda esille myös käyttäjien näkemys kulttuuriteollisuudesta, jolloin se antaa keskusteluun antoisan ja yhtenäistävän näkökulman.

5.2

Komitea on vuosien mittaan toistuvasti esittänyt kantansa kulttuuriin yleensä ja erityisesti kulttuuriteollisuuteen. Komitea on esittänyt kantansa audiovisuaalisen alan teollisuuteen lukuisissa lausunnoissa, joita se on antanut Media-ohjelman eri vaiheita hyväksyttäessä.

5.3

Näissä lausunnoissa komitea on ilmaissut selvästi kantansa audiovisuaaliseen alaan vaikuttavien ongelmien ja haasteiden tunnistamiseen ja mahdollisten ratkaisujen etsimiseen, jotta voitaisiin tehostaa, edistää ja tukea kyseistä teollisuutta eurooppalaisen, erityisesti valtioiden ja alueiden, kulttuurin saatavuuden ja levityksen tehostamiseksi.

5.4

Muistin virkistämiseksi komitea luettelee vielä kertaalleen kyseiset lausunnot, jotka saattavat olla ja itse asiassa ovatkin vielä täysin ajankohtaisia.

5.4.1

Lausunto ehdotuksesta neuvoston päätökseksi yhteisön osallistumisesta Euroopan audiovisuaalialan seurantakeskuksen toimintaan. (10)

5.4.2

Lausunto ehdotuksesta neuvoston päätökseksi toimintaohjelman täytäntöönpanosta Euroopan audiovisuaalisen teollisuuden kehityksen edistämiseksi (Media) (1991—1995) annetun päätöksen 90/685/ETY muuttamisesta. (11)

5.4.3

Lausunto ehdotuksesta Euroopan neuvoston päätökseksi Euroopan audiovisuaalisessa ohjelmatuotannossa toimivien ammattilaisten koulutusohjelman täytäntöönpanosta ja ehdotuksesta neuvoston päätökseksi ohjelmasta Euroopan audiovisuaalisten teosten kehityksen ja levityksen edistämiseksi. (12)

5.4.3.1

Yleisten huomioiden kohdassa 3 komitea analysoi yksityiskohtaisesti alan puutteita, jotka komissio oli tuonut esille ehdotuksessaan päätökseksi, ja esittänyt useita yhä täysin ajankohtaisia huomioita, minkä vuoksi komitea tukee niitä varauksetta uudelleen.

5.4.3.2

Alalla havaitaan edelleen olevan samoja, jo vuosia sitten esiin tuotuja vaikeuksia, joista komitea esitti aikoinaan kantansa. Komitea katsoo, että ennen kaikkea audiovisuaalialalla toteutetuilla toimenpiteillä, käynnistetyillä toimilla ja tukea saavilla hankkeilla ei vielä ole onnistuttu ratkaisemaan vuosia sitten esille tulleita rakenteellisia ongelmia. Komitean mielestä myös tämä on ongelma, koska se merkitsee sitä, etteivät Euroopan unionin toimielimet ole ratkaisseet ongelmia tehokkaasti.

5.4.4

Lausunto ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan audiovisuaalisessa ohjelmatuotannossa toimivien ammattilaisten koulutusohjelman täytäntöönpanosta (Media-koulutus) ja ehdotuksesta neuvoston päätökseksi ohjelman täytäntöönpanosta Euroopan audiovisuaalisten teosten kehityksen ja levityksen edistämiseksi (Media Plus -ohjelma). (13)

5.4.4.1

Viitatessaan aikaisempaan lausuntoon komitea mainitsi, että audiovisuaalialaan vaikuttaneita ja vaikuttavia ratkaisemattomia ongelmia on edelleen havaittavissa. Tämän lausunnon 1.3 ja 1.4 kohdassa ne tuodaan jälleen kerran esille hyvin samankaltaisin sanoin. Eräitä muita havaittuja haasteita on lisätty.

5.4.4.2

Huomioiden kohdassa 3.1 komitea tukee päätösehdotusta, jossa on kyse yhteisen kulttuuriperinnön levitystä edistävistä täydentävistä toimista. Kohdassa tosin tähdennetään, että koska kyseessä on oman kulttuurisen identiteettimme edistäminen, tämän tilanteen olisi käytävä selvästi ilmi.

5.4.4.3

Lopuksi komitea tuo esille lausunnon kohdassa 3.3 esitetyn huomion. Sen mielestä kulttuuriteollisuuden ongelmista ja ratkaisuista ei todellakaan pidä puhua mainitsematta ensin tätä huomiota, jonka paikkansapitävyyden komitea valmistelevassa lausunnossa toistaa.

5.4.4.4

Komitea ”— — pahoittelee kuitenkin sitä, ettei ehdotuksessa ole otettu huomioon eurooppalaisen audiovisuaaliteollisuuden tärkeyttä sekä yrityksille että myös siksi, että ala tekee kulttuuriamme ja demokraattisia arvojamme tunnetuksi”. Komitea ehdottaa näin ollen audiovisuaalisen teollisuuden kulttuurisen ulottuvuuden tunnustamista.

5.4.5

Komitean täysistunnossa 24. syyskuuta 2003 hyväksyttiin uusi lausunto ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan audiovisuaalisessa ohjelmatuotannossa toimivien ammattilaisten koulutusohjelman täytäntöönpanosta 19. päivänä tammikuuta 2001 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 163/2001/EY muuttamisesta ja ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten kehittämisen, levityksen ja myynninedistämisen tukemista koskevan ohjelman täytäntöönpanosta 20. päivänä joulukuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 821/2000/EY muuttamisesta. (14)

5.4.5.1

Komitea toteaa lausuntonsa kohdissa 2.1 ja 2.2, että sen sijaan, että komissio vain jatkaa vuodella ohjelmia, olisi ollut parempi, jos se olisi luonut etukäteen asianmukaiset olosuhteet ja hyväksynyt tarvittavat toimet keskustelun ennakoimiseksi ja uusien monivuotisten ohjelmien esittämiseksi. Komitea sanoo toistamiseen toivovansa, että huomioon otettaisiin sekä kyseisessä lausunnossa että erityisesti ETSK:n aiemmissa lausunnoissa esitetyt ajatukset ja ehdotukset.

5.5.1

Komitea pahoittelee sitä, ettei se ole voinut esittää huomioitaan mainitusta ohjelmasta EY:n perustamissopimuksen 151 artiklan 5 kohdassa esitetyn selvän rajoituksen vuoksi. Artiklassa ei määrätä, että komiteaa kuullaan kulttuurin edistämistoimien käynnistämisestä, vaikka 157 artiklan määräysten ansiosta komiteaa on kuultava teollisuuden, erityisesti kulttuuriteollisuuden, tukitoimista.

5.5.2

Jos komitea edustaa järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa, komitean kannan puuttuminen on käsittämätöntä unionin kulttuuripolitiikan näkökohdista keskusteltaessa, koska komitean mielestä kulttuuri on osa eurooppalaista sosiaalista mallia.

5.5.3

Komissio julkaisi huhtikuussa 2003 asiakirjan julkisesta kuulemisesta, joka koski vuoden 2006 jälkeen toteutettavan, Euroopan unionin kulttuurialan yhteistyöohjelman suunnittelua. (15) Asiakirjan tarkoituksena oli käynnistää keskustelu Kulttuuri 2000 -ohjelman jälkeisistä toimista.

5.5.4

Jotta tunnettaisiin komitean kanta ohjelmaan, joka suoraan tai välillisesti vaikuttaa kulttuurialalla toimivista, luovan työn tekijöistä tuottajiin ja kustantajiin ja lopulta myös kulttuuriteollisuuteen, komitean olisi laadittava oma-aloitteinen lausunto, josta sen kanta käy ilmi.

6.1.1

Komitea on maininnut tässä asiakirjassa useita Euroopan kulttuuriteollisuuden ongelmia ja haasteita. Tällaisten ongelmien yksilöiminen perustuu lukuisiin vuosien mittaan tehtyihin tutkimuksiin ja analyyseihin.

6.1.2

Kuten aikaisemmin on mainittu, kulttuuriteollisuuden käsitteeseen kuuluu hyvin erilaisia kulttuuriin liittyviä tuotantotoimia. Kaikilla kulttuuriteollisuuden toiminta-aloilla on ongelmia ja erityisintressejä, joiden vuoksi on hankala yksinkertaistaa ongelmat ja ratkaisut, jotka saattavat vaikuttaa ja päteä koko kulttuurialaan.

6.1.3

Kulttuuriteollisuuden alaan kuuluvat toimet onkin määritettävä, jotta kuhunkin toiminta-alaan vaikuttavat erityisongelmat saataisiin selville ja ne voitaisiin ratkaista tehokkaasti.

6.1.4

Tämän lausunnon kohdassa 4 komitea selvittää kantansa siihen, miten se ymmärtää kulttuuriteollisuuden ja siihen kuuluvat alat. Koska kyseessä ovat hyvin monenlaiset alat ja ongelmakenttä on hajanainen, komitean mielestä sen näkemyksen suurista haasteista, jotka vaikuttavat koko kulttuuriteollisuuteen tai jotka kuuluvat useampaan tässä lausunnossa mainittuun toiminta-alaan, on oltava hyvin yleinen.

6.2.1

Euroopan kielellinen monimuotoisuus mainitaan kaikissa analyyseissä sekä vahvuutena että heikkoutena. Vahvuus on siinä, että kielellinen monimuotoisuus on rikkaus, koska se edustaa niiden ilmaisumuotojen moninaisuutta, jotka ilmentävät myönteisintä osaa siitä kulttuurista, josta ne ovat peräisin. Heikkous taas on siinä, että kulttuurin tuotanto kallistuu ja jakelu hankaloituu, jos asiaa tarkastellaan kulttuurin sijaan teollisuuden näkökulmasta. Tällainen heikkous on luonnollista monikielisessä Euroopassa. Komitea katsoo kuitenkin, että Euroopan unionin, jäsenvaltioiden ja alueiden viranomaisten on osallistuttava monimuotoisuuden lujittamiseen tukemalla kaikkia sellaisia toimia ja tutkimuksia, joilla heikkoudet pyritään poistamaan.

6.3.1

Kulttuurialan tuotantoyrityksillä on hyvin monenlaisia ongelmia, koska alaan sisältyy hyvin monenlaista teollisuutta. Tulisikin laatia standardi, joka mahdollistaisi yhtenäisen tilaston kokoamisen eurooppalaisesta kulttuuriteollisuudesta. Koottujen tietojen perusteella voitaisiin kehittää yhteinen toimintasuunnitelma, jossa otettaisiin huomioon sekä yksittäiset sektorit että alueelliset näkökohdat ja jossa määriteltäisiin tavoitteet, strategiat ja toimet.

6.3.2

Kustantamojen keskittyneisyys on varsin huomattavaa. Audiovisuaaliala on sen sijaan edelleen aivan liian pirstoutunut, jotta se voisi kohdata suurimman kilpailijansa, Yhdysvaltojen kulttuuriteollisuuden haasteet. Tässä asiakirjassa, tämän lausunnon laatimisesta vastaavan valmisteluryhmän keskusteluissa ja Euroopan parlamentin jäsenen Myrsini Zorban laatimassa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa korostetaan yhteisiä tekijöitä suurimpina haasteina, joita kulttuuriteollisuus ja etenkin audiovisuaalinen teollisuus edelleen kohtaavat. Näitä ovat erityisesti seuraavat:

6.4.1

Komitean mielestä Euroopan unionin kulttuuriteollisuuden ja erityisesti audiovisuaalisen ja fonografisen teollisuuden suurimmat ongelmat johtuvat kulttuurituotteiden kauppavaihdon maailmanlaajuistumisesta. Yhdysvaltojen kulttuuriteollisuuden asema on ilmeinen, koska maan audiovisuaalisten tuotteiden kauppaylijäämä on Euroopan unioniin verrattuna valtava.

6.4.2

Kyseisen teollisuuden kanssa kilpailemisessa ei tarvita rajoja vaan mielikuvitusta. On lujitettava yhteistyötä Euroopassa ja tuettava eurooppalaisen kulttuuriteollisuuden kehittämisen kannalta suotuisaa ympäristöä, edistettävä sen laajentumista Euroopassa ja tuettava sen vientiä Euroopan rajojen ulkopuolelle.

6.5.1

Komitean mielestä ei voida sanoa, että Euroopan unionilla on tässä asiassa globaali strategia. Jos eurooppalaista kulttuuriteollisuutta halutaan tukea, Euroopan unionin on panostettava sellaiseen kulttuuripolitiikkaan, jossa ilman muuta noudatetaan toissijaisuusperiaatetta. Jäsenvaltioiden politiikat on sovitettava palvelemaan yhteistä kulttuuritavoitetta, jonka avulla tuetaan Euroopan kulttuuriteollisuuden kilpailukykyä.

6.5.1.1

Komitean mielestä unionissa tarvitaan menettelyjä selvien kulttuuripoliittisten strategioiden vahvistamiseksi, Euroopan kulttuurialueen lujittamiseksi ja eurooppalaisen kulttuurin edistämiseksi yli omien rajojen.

6.5.2

Kulttuuripolitiikka on todellakin poikittaista politiikkaa, jossa on kytkettävä yhteen yhteisön menettelyt sellaisen synergian luomiseksi, jolla tuetaan selvästi ja täsmällisesti toteutettavia toimia. Tässä asiakirjassa mainittujen ohjelmien toimet ja menettelyt ovat hyvin hajanaisia. Erikseen niillä saavutetaan epäilemättä edistystä, mutta yhteensovitetusti niillä voitaisiin kenties yhdistää synergiat ja päästä parempiin tuloksiin. Kulttuuripolitiikan valtavirtaistamisen aiheuttama hajaannus ei saa missään tapauksessa estää tehokkuutta; sen on käytävä ilmi asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta.

6.5.3

Euroopan unionin kulttuuriteollisuus voi olla huomattava tekijä työpaikkojen luomista koskevien Lissabonin tavoitteiden saavuttamisessa.

6.5.3.1

Kulttuuritoiminnan ja siis kulttuuriteollisuuden tukemiseen osoitetut määrärahat ovat ongelma, joka Euroopan unionin on ratkaistava. On aivan selvää, että kulttuuriin ja audiovisuaaliseen teollisuuteen suoraan liittyviin ohjelmiin myönnetyt määrärahat sekä kulttuurialaan liittyvien muiden ohjelmien toiminta-aloihin kuuluviin hankkeisiin myönnetyt määrärahat ovat todella vähäisiä, jotta erityisesti audiovisuaalialalla ja koko kulttuurialalla yleensäkin voitaisiin odottaa edistystä. Yhteisön toimielimissä on tutkittava, millä tuotantoaloilla on eniten suunnitelmia ja todennäköisiä uusia työpaikkoja, ja sen mukaisesti unionin on annettava selvä tukensa kulttuuriteollisuuden sille alalle, joka eri ilmaisumuodoissaan tarjoaa parhaimmat kasvunäkymät.

7.1.1

Komitean mielestä eurooppalaisessa kulttuuripolitiikassa olisi pyrittävä edistämään unionin kansalaisten mahdollisuutta tuntea heitä yhdistävä kulttuuri-identiteetti, elvyttää Euroopalle tyypillisiä arvoja ja tiedostaa Euroopan alueiden kulttuurinen monimuotoisuus, jotta opittaisiin elämään monimuotoisuudessa.

7.1.2

Tässä mielessä komitea yhtyy 4. syyskuuta 2003 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa esitettyyn kantaan, jonka mukaan kulttuuri on Euroopan kansalaisille hyvin tärkeä heidän arkielämäänsä ja identiteettiään yhdistävä tekijä.

7.1.3

Sen vuoksi Euroopan unionin yhteisen kulttuuripolitiikan olemassaoloa ei pitäisi ymmärtää alueiden ja/tai valtioiden toimivaltuuksiin puuttumisena, vaan omaa kulttuuria dynamisoivana tekijänä kaikkien yhdistävien tekijöiden tukemiseksi.

7.2.1

Komitea yhtyy täysin 5. syyskuuta 2001 annettuun Euroopan parlamentin päätöslauselmaan, jonka mukaan unionin tulevaisuuden kannalta on aiheellista tiivistää yhteistyötä ja näin vahvistaa kulttuuriin liittyvää ulottuvuutta niin poliittisesti kuin rahoituksellisesti, jotta Euroopan kulttuurialueen luominen olisi mahdollista.

7.2.2

Euroopan kulttuurialueen luomisen aikaansaama rikkaus on kaksitahoista: sen muodostavat varsinainen kulttuurinen rikkaus sekä taloudellinen ja sosiaalinen vauraus, joka ilmenee kulttuuriteollisuuden välittämänä.

7.2.3

Kulttuurialan toimijoiden yhteistyö edistää Euroopan kulttuurialueen luomista, taiteellisen ja kirjallisen luomistyön kehittämistä, Euroopan historian ja kulttuurin tuntemusta, sen kotimaista ja kansainvälistä levitystä, eurooppalaisen perinnön arvostamista ja kulttuurien välistä vuoropuhelua.

7.2.4

Komitea kehottaakin ottamaan huomioon seuraavat aloitteet:

7.3.1

Komitean mielestä kulttuuriteollisuudesta ei voida puhua rajaamatta ensin sen toiminta-alaa, oli se kuinka laaja tahansa, ja soveltamatta rajoittavia kriteerejä ideointiin, jossa voidaan yhä soveltaa ei-rajoittavaa luetteloa.

7.3.2

Kulttuuriteollisuuden käsitteeseen kuuluvien alojen erilaisuus aiheuttaa yhtä monenlaisia ongelmia kuin on aloja, joihin viitataan. Ongelmien määrittämiseksi ja ratkaisujen löytämiseksi kaikille kulttuuriteollisuuden aloille ja kaikille erityisaloille on komitean mielestä määritettävä kulttuuriteollisuus ja yhdistettävä luovan toiminnan ja tuotantotoiminnan muodostavat yhteiset alat.

7.3.2.1

Tässä mielessä komitea tekee yhteistyötä tämän lausunnon neljännessä kohdassa vahvistettujen kriteerien mukaisesti.

7.3.3

Tältä kannalta kulttuuriteollisuuden tukemiseksi tarkoitetut toimenpiteet toteutetaan entistä yhtenäisemmän ja globaalisemman strategian mukaisesti huolimatta valtavirtaistamisesta, jonka on johdettava kulttuuripolitiikkaa.

7.4.1

Euroopan unionilla on 157 artiklan soveltamisen mukaisesti velvollisuus luoda yhdessä kulttuuriteollisuuden alojen ja muidenkin teollisuusalojen kanssa suotuisa toimintaympäristö kulttuuriteollisuuden kehittämiseksi niin, että se voi hyötyä tutkimuksen tuloksista, teknologian kehityksestä, rahoitusedellytysten parantamisesta ja yhteistyön eduista Euroopan kulttuurialueella.

7.4.1.1

Luovalla teollisuudella ei yleensä ole mahdollisuutta saada alan asettamia vaatimuksia vastaavaa rahoitusta. Pankit ja rahoituspalveluiden tarjoajat mieltävät luovan teollisuuden tavallisesti riskialttiiksi yrityksiksi.

7.4.1.2

Lainojen takuujärjestelmän avulla rahoituslaitos voisi kattaa luovalle teollisuudelle myönnettyyn rahoitukseen liittyvän riskin kokonaan tai osittain, jos alan yritys ei pystyisi maksamaan luottoa takaisin.

7.4.1.3

Voitaisiinkin harkita yhteisön tukitoimia, jotka kanavoitaisiin Euroopan investointipankin välityksellä. Euroopan komissio osallistuisi toimiin, ja niiden käytännön toteutuksesta vastaisivat jäsenvaltioiden valitsemat, välittäjinä toimivat rahoituslaitokset.

7.4.1.4

Tässä yhteydessä mainittakoon myös komission ehdottama yhteisön toimintaohjelma Euroopan laajuisesti toimivien kulttuurialan organisaatioiden tukemiseksi.

7.4.2

Kulttuuriteollisuuden alan yrityksiin vaikuttavista ongelmista johtuvat haasteet on analysoitava perusteellisesti ratkaisujen varmistamiseksi ja jatkuvat epäkohdat on vältettävä, kuten audiovisuaalialalla, jolla havaitaan aina silloin tällöin samoja ongelmia, mutta ei onnistuta ratkaisemaan niitä pysyvästi.

7.4.3

Komission ja jäsenvaltioiden on ryhdyttävä tarvittaviin toimiin, jotta luovan teollisuuden alan toimijoita koskisivat samat liikkuvuuden oikeudet kuin tuotteita ja teoksia ja sijoittautumisoikeus perustamissopimuksen määräysten mukaisesti.

7.4.4

Koska osa toimijoiden näillä aloilla kohtaamista ongelmista johtuu tiedon ja hallinnollisten kykyjen puutteesta tai vaikeuksista saada tietoa, komission ja jäsenvaltioiden olisi tarjottava tarvittavat välineet siihen, että luova teollisuus saisi tukea, tietoa ja koulutusta. Esimerkiksi pienille ja keskisuurille yrityksille tarjottaisiin erityisesti niille suunnattua tukea. Media Desk -ohjelman kaltaisia aloitteita olisikin pyrittävä laajentamaan muille aloille.

7.5.1

Kulttuuriteollisuus tarvitsee ennen kaikkea yleisöä, katsojia, kuulijoita ja kuluttajia. Erityisesti nuorten kansalaisten tietoisuutta olisi lisättävä, ja heidän olisi tunnettava mieltymystä kulttuuriteoksia kohtaan. Sen vuoksi erityisesti kouluissa on edistettävä ja tehostettava koulutukseen ja kulttuuriin perehdyttämiseen liittyviä toimia. Kulttuuriin ja eurooppalaisen kulttuuriperinnön monimuotoisuuteen kohdistuvan avoimen suhtautumisen välittäminen onnistuu parhaiten kotona ja koulussa.

7.5.2

Viranomaisilla ja oppilaitoksilla on asiassa tärkeä osa. Koska televisio ja radio ovat joka kodin laitteita, yleisradioyhtiöiden sekä yksityisten televisio- ja radioasemien olisi edistettävä kulttuuria esittämällä kulttuurialan koulutusohjelmia ja kulttuuriperintöä arvostavia ohjelmia.

7.5.3

Tietoisuutta lisäävien yhteisten toimien kehittämiseksi ja kansallisten aloitteiden verkottamiseksi tulisi luoda eurooppalainen foorumi.

7.6.1

Komission ja jäsenvaltioiden on pyrittävä poistamaan esteitä ja voittamaan niitä vaikeuksia, joita saattaa vielä olla taiteilijoiden ja luovan työn tekijöiden vapaan liikkuvuuden tiellä. On yhtä tärkeää sallia kulttuurihyödykkeiden vapaa liikkuvuus kuin niitä luovien, tekevien ja tulkitsevien henkilöiden vapaa liikkuvuus.

7.6.2

Tämän vuoksi ja ratkaisun tarjoamiseksi luovaa työtä tekevien ja taiteilijoiden moninaisiin ongelmiin komitea yhtyy 4. syyskuuta 2003 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa esitettyyn kantaan ”taiteilijan asemasta”, jonka ansiosta kaikille luovaa työtä tekeville taiteilijoille taataan riittävä sosiaaliturva sekä edistetään heidän liikkuvuuttaan ja johon sisältyy selvästi tekijöiden teollis- ja tekijänoikeuksia koskeva lainsäädäntö.

7.6.3

Kulttuuriteollisuudessa toimivia mikro- ja pienyrityksiä tulisi tukea myös niiden liiketoiminnan kehittämisessä perustamalla yhteistyöfoorumeja ja tarjoamalla asianmukaista jatkokoulutusta. Näyttelyihin, messuihin, esittelytapahtumiin ja vienninedistämismatkoihin tarkoitettu tuki voisi auttaa alan yrityksiä laajentamaan toimintaansa kansainvälisille markkinoille.

7.7.1

”Kulttuuri vapauttaa” on ilmaus, jonka merkityksen ymmärtävät ne, jotka asuvat maissa, joissa on vakaat demokraattiset instituutiot.

7.7.2

Kulttuurin lujittaminen sekä sen edistäminen ja tukeminen niin, että kansalaiset voivat vapaasti osallistua kulttuuriin ovat siis perusluonteisia seikkoja, jotta tosiasiallisesti varmistetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan 11 artiklassa vahvistetun sananvapauden ja tiedonvälityksen vapauden tosiasiallinen kunnioittaminen.

7.7.3

Näin ollen kulttuuriteollisuuden merkitys perustuu taloudellisen ja sosiaalisen ulottuvuuden ohella myös sen mahdollisuuteen edistää demokraattisia arvoja Euroopassa. Myös lainsäädäntökehystä jatkuvasti ajanmukaistamalla on siis perusluonteisen tärkeää varmistaa kulttuuriteollisuusalan kilpailu ja moniarvoisuus, kun ajatellaan markkinoiden maailmanlaajuistumisen lisääntymistä, digitaalitekniikan aikaansaamaa viestimien yhä suurempaa lähentymistä sekä omistajaryhmittymien asteittain lisääntyvää keskittymistä.

7.7.4

Sen vuoksi on komitean mielestä toistamiseen ilmaistava tuki kaikille unionin aloitteille ja ehdotuksille, joilla pyritään puolustamaan tiedonvälityksen ja kulttuurin moniarvoisuutta ja varmistamaan kaiken keskittymisen valvonta.