30.4.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 108/62

1.1

Eräät maapalloa ympäröivistä kaasuista absorboivat ja heijastavat lämpöä ja nostavat siten maapallon pintalämpötilaa. Ilmiötä kutsutaan kasvihuoneilmiöksi. Kasvihuoneilmiön aiheuttavien kaasujen (hiilidioksidi, metaani, vesihöyry, typpioksidi, otsoni ja tietyt keinotekoiset aineet kuten fluoratut kaasut) pitoisuudet ovat kasvaneet ihmisen toiminnan seurauksena.

1.2

Jos tällaista kehitystä ja siihen liittyvää ilmaston lämpenemistä ei onnistuta hillitsemään tai pysäyttämään, tuloksena on ilmaston pysyvä ja mahdollisesti haitallinen muuttuminen. Kasvihuoneilmiön pysäyttämisen sovittaminen yhteen eri kehitystasoilla olevien maailman kansojen tarpeiden kanssa on suurin ihmiskunnan tämänhetkisistä haasteista.

1.3

Asiaan on puututtu kansainvälisellä tasolla hyväksymällä vuonna 1992 ilmastonmuutosta koskeva Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimus (UNFCCC) ja vuonna 1997 Kioton pöytäkirja. EU on asettanut ilmastonmuutoksen torjumisen ensisijaiseksi tavoitteekseen kuudennessa ympäristöä koskevassa Euroopan yhteisön toimintaohjelmassa (2001—2010).

1.4

EU perusti kesäkuussa 2000 Eurooppalaisen ilmastonmuutosohjelman (ECCP). Se oli monien osapuolten kuulemisprosessi, ja sen tavoitteena oli määrittää, miten EU voi parhaiten saavuttaa Kioton pöytäkirjan mukaiset tavoitteensa. Kesäkuussa 2001 julkaistussa ilmastonmuutosohjelman ensimmäisessä raportissa yksilöitiin 42 kustannustehokasta vaihtoehtoa, joilla kasvihuonekaasu-päästöjen kokonaismäärää voitaisiin vähentää 664—765 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Vaihtoehdot sisältävät useita toimia tiettyjen fluorattujen kaasujen käytön ja päästöjen rajoittamiseksi.

2.1

Komission ehdotuksen tavoitteena on rajoittaa rikkiheksafluoridien (HFC), fluorihiilivetyjen (PFC) ja perfluorihiilivetyjen (SF6) päästöjä. Kyseisiä yhdisteitä käytetään yleisesti kylmäaineina, puhdistusliuottimina ja saumaeristeiden ponneaineina sekä lääketieteellisissä ja muissa erityissovelluksissa, kuten kytkinlaitteissa ja palontorjunta-aineiden, puolijohteiden ja magnesiumin valmistuksessa.

2.2

Kyseiset aineet ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja, ja ne kuuluvat Kioton pöytäkirjan soveltamisalaan. Ehdotukseen sisältyvien toimien odotetaan vähentävän näiden kaasujen päästöjen kokonaismäärää 23 miljoonalla hiilidioksidiekvivalenttitonnilla 75 tonniin vuoteen 2010 mennessä. Lisävähennykset ovat mahdollisia, kun toimet saavuttavat täyden tehonsa.

2.3

Ehdotus perustuu perustamissopimuksen 95 artiklaan. Toimenpiteet fluorattujen kaasujen valvontaa, eristämistä ja käyttöä koskevien vaatimusten yhdenmukaistamiseksi auttavat jäsenvaltioita saavuttamaan Kioton pöytäkirjan mukaiset velvoitteensa sekä suojelevat olennaisesti sisämarkkinoiden toimintaa.

2.4

Ehdotetun asetuksen 3 artikla sisältää säännöksiä kiinteiden jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteiden ja palontorjuntalaitteistojen vuotojen valvonnasta ja eristämisestä. 4 artiklassa käsitellään fluorattujen kaasujen talteenottoa kierrätystä, regenerointia tai hävittämistä varten laitteen huollon tai sen lopullisen käytöstä poistamisen aikana. 6 artiklassa tuottajat, tuojat ja viejät velvoitetaan pitämään kirjaa fluorattujen kaasujen tuotanto-, myynti- ja käyttömääristä sekä ilmoittamaan kyseiset tiedot komissiolle. 7 ja 8 artiklassa kielletään tiettyjen fluorattujen kaasujen markkinoille saattaminen ja käyttö erityistarkoituksiin.

2.5

9 ja 10 artikla koskevat erityisesti fluorattujen kaasujen käyttöä henkilöajoneuvojen ja kevyiden hyötyajoneuvojen ilmastointijärjestelmissä. Ehdotus sisältää siirrettävien kiintiöiden järjestelmän, joka antaa autonvalmistajille riittävästi aikaa tehdä tarvittavat muutokset automalleihin kustannustehokkaalla tavalla. Ellei 10 artiklassa säädetä toisin, sellaisten fluorattujen kaasujen, joiden globaalinen lämmityspotentiaali on yli 150 (lämmityspotentiaali 100 vuoden kuluttua, kun hiilidioksidin lämmityspotentiaali on 1), käyttö on kiellettyä 1. tammikuuta 2009 alkaen markkinoille saatettavien uusien ajoneuvojen ilmastointijärjestelmissä.

3.1

ETSK panee merkille jatkuvan ja kiireellisen tarpeen vähentää kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärää ja tukee voimakkaasti komissiota sen pyrkiessä Kioton pöytäkirjan täysimääräiseen ratifiointiin. Siksi komitea suhtautuu myönteisesti tiettyjen fluorattujen kaasujen valvontaa ja käyttöä koskevaan ehdotukseen. Ehdotetut toimet on kehitetty yhdessä eri osapuolten kanssa, jotta jäsenvaltioille voidaan tarjota kustannustehokkaita toimia päästöjen vähentämistä koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi. ETSK toivoo, että ne puolestaan tarjoavat esimerkkejä EU:n ulkopuolisille valtioille.

3.2

Komitea katsoo, että ehdotuksen piiriin kuuluvat toiminnat (jäähdytys, ilmastointi, lääketieteelliset ja muut erityissovellukset) ovat yhä tärkeämpiä ihmiselämän jatkumiselle. Ilman niitä tuoreiden elintarvikkeiden päivittäinen saanti ei olisi mahdollista ja turvallinen ja tuottava toiminta kotona, työpaikalla tai matkoilla muuttuisi yhä hankalammaksi.

3.3

Kuumuuden haittavaikutusten lieventämistoimet saattavat kuitenkin myös kiihdyttää ilmaston lämpenemistä kylmäaineiden vuotojen (suorat vaikutukset) ja jäähdytysjärjestelmien käytöstä aiheutuvan energiankulutuksen lisääntymisen (välilliset vaikutukset) seurauksena. Välilliset vaikutukset ovat yleensä huomattavasti suoria vaikutuksia suuremmat. Kotitalouskäyttöön tarkoitetuissa jääkaapeissa energiankulutus vastaa 96:ta prosenttia kokonaispäästöistä. Ilmastointijärjestelmien käyttö lisää ajoneuvojen polttoaineenkulutusta ja päästöjä jopa 20 prosenttia.

3.4

Kylmäaineena voidaan käyttää lähes yksinomaan ammoniakkia, hiilidioksidia, vettä, hiilivetyjä tai fluorattuja hiilivetyjä (HFC). Jokaisella niistä on hyvät ja huonot puolensa, eikä ole odotettavissa, että tarkoitukseen onnistuttaisiin lyhyellä aikavälillä kehittämään uusia yhdisteitä. Kloorifluorihiilivedyt (CFC), jotka otettiin käyttöön 1930-luvulla turvallisena ja edullisena vaihtoehtona ammoniakille, rikkidioksidille ja hiilivedyille, poistetaan Montrealin pöytäkirjan mukaan asteittain käytöstä niiden suuren otsonituhopotentiaalin vuoksi, minkä lisäksi niiden globaalinen lämmityspotentiaali on suuri.

3.5

Kotitalouksien jäähdytyslaitteisiin parhaiten soveltuvan korvaavan aineen isobutaanin syttymisongelma on onnistuttu ratkaisemaan siten, että laitteet täytetään alun perin vain pienellä määrällä (30—60 g) ainetta, jonka vuotaminen on estetty tehokkaasti, minkä lisäksi käytetään räjähdyksenkestäviä sähköjärjestelmiä.

3.6

Sellaiset ammattikäytössä olevat järjestelmät, jotka sijaitsevat syrjäisessä paikassa tai joiden läheisyydessä työskentelee mahdollisesti vaarallisiin olosuhteisiin tottuneita työntekijöitä, ovat riippuvaisia ammoniakista. Sen sijaan esimerkiksi supermarketeissa, joissa on asiakkaiden vuoksi ylläpidettävä korkeaa turvallisuustasoa, käytetään HFC-yhdisteitä. Tällaisissa tapauksissa järjestelmien suunnittelun parantaminen sekä kaasujen eristämisen ja valvonnan tehostaminen on keskeisen tärkeää.

3.7

Kustannusten alentuminen sekä tietämyksen lisääntyminen paikallisten ilmastonmuutosten vaikutuksista ovat lisänneet henkilöajoneuvojen ilmastointijärjestelmien kysyntää. Kun kyseiset ilmastointijärjestelmät täytetään ensimmäisen kerran, käytetään huomattavasti enemmän (750 g) kylmäainetta kuin kotitalouskäytössä olevissa jääkaapeissa. Ajoneuvoissa käytettävä kylmäaine on tavallisesti HFC 134a, joka syttyy huonosti mutta jonka globaalinen lämmityspotentiaali on 1300. Myös koko elinkaaren aikainen käyttö on paljon jääkaappeja suurempaa (1200—2400 g), ja välilliset vaikutukset ovat tätäkin merkittävämpiä.

3.8

Uudelleensuunnittelu ja eristämisen parantaminen on siten keskeisen tärkeää muidenkin kaasujen turvallisen käytön sallimiseksi. Vaihtoehtoina ovat HFC 152a, joka on lievästi tulenarkaa mutta jonka globaalinen lämmityspotentiaali (GWP) on vain 140, butaani, joka on erittäin tulenarkaa, mutta jonka GWP on vain 3, ja hiilidioksidi, joka ei ole tulenarkaa mutta jonka käyttöpaine on korkeampi. Hiilidioksidin käyttö saattaa lisätä polttoaineen kulutusta ja aiheuttaa ajoneuvon sisällä olevien henkilöiden tukehtumisen onnettomuustilanteessa. Asialla on suuri vaikutus moottorien ja korien suunnitteluun ja huoltoon sekä kaasun poistoon tai kierrätykseen ajoneuvojen käytöstäpoistamisen yhteydessä.

3.9

ETSK katsoo, että asiaa on kiirehdittävä nykyisestä, jotta ajoneuvojen ilmastointijärjestelmät voidaan ottaa mukaan kaikkia unionin markkinoille saatettavia uusia ajoneuvomalleja koskevaan tyyppihyväksyntämenettelyyn. Keskeisen tärkeää tämän tavoitteen saavuttamiseksi on, että komissio laatii EU:n vaatimukset kaasuvuotojen ja kaasujen kokonaispäästöjen sekä niiden vaikutusten ilman pilaantumiseen ja ilmastonmuutokseen mittaamiseksi. Mittaukset tulee tehdä sekä ajoneuvon ilmastointijärjestelmän ollessa päällä että pois päältä.

3.10

ETSK on komission kanssa samaa mieltä siitä, että maapallon ympäristön suojelun kannalta ehdotuksen oikeusperustaksi tulisi valita 95 artikla sisämarkkinoiden ohjaamiseksi ja suojelemiseksi niillä aloilla, joihin ehdotus vaikuttaa eniten. Jotta ehdotuksella olisi mahdollisimman suuret vaikutukset, on oleellisen tärkeää varmistaa kuluttajien mieltymysten sekä alan globaalin teollisuustuotannon innovaatioiden kehittyminen kestävään suuntaan pitkällä aikavälillä. EU:n on säilytettävä johtava asemansa tulevaisuudessakin: sen on jatkettava eri osapuolten kuulemisprosessia, tehtävä positiivisia toimia koskevia aloitteita sekä luotava puitteet toimenpiteiden oikea-aikaiselle ja kustannustehokkaalle toteuttamiselle.

3.11

Jäsenvaltiot voivat edistää tätä tavoitetta merkittävästi vaihtamalla asiaa koskevia parhaita käytäntöjä. Esimerkkejä parhaista käytännöistä ovat Ruotsissa käytössä oleva valvontajärjestelmä (joka on vähentänyt ammatti- tai vähittäiskaupan käytössä olevien laitteistojen vuotoja 30—40 prosentista 5—8 prosenttiin) sekä Alankomaiden STEK-järjestelmä (jonka tavoitteena ovat vuodottomat jäähdytyslaitteistot). Lisäksi jäsenvaltiot voivat luoda järjestelmiä, joiden tarkoituksena on tiedottaa kuluttajille heidän tekemiensä valintojen maailmanlaajuisista ympäristövaikutuksista sekä palkita kuluttajat oikeista valinnoista. Energiamerkinnät vaikuttavat jo laajasti kotitalouskäytössä olevien järjestelmien toimintaan, ja ne tulisi ulottaa mahdollisimman nopeasti koskemaan myös ammattikäytössä olevia järjestelmiä ja ajoneuvojen jäähdytysjärjestelmiä.

3.12

EU:hun liittyy useita valtioita, joita Montrealin ja Kioton pöytäkirjat jo koskevat mutta joiden sisäinen kehitys on eri vaiheissa ja eriasteista. Tämän vuoksi ETSK kehottaa komissiota jatkamaan työskentelyään kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi kestävällä ja toteutettavissa olevalla tavalla sekä suojelemaan samalla laajentuvia sisämarkkinoita ja luomaan tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille tuottajille ja maahantuojille. ETSK toteaa, että asetus on sopiva oikeudellinen väline ehdotuksen toteuttamiseksi.

4.1

Asetuksen johdanto-osassa on tarkasteltava kaikkien asianosaisten turvallisuutta ja terveyttä ehdotuksen piiriin kuuluvien tuotteiden koko elinkaaren aikana.

4.2

Ehdotuksesta puuttuu joitakin määritelmiä. Olisi selvitettävä, mitä kiinteiden laitteistojen käyttäjillä (operator) ja omistajilla tarkoitetaan. Komission tulisi tehdä eri osapuolten kanssa yhteistyötä sen varmistamiseksi, että todelliset olosuhteet otetaan kaikilta osin huomioon.

4.3

Kaasujen eristämistä koskevat suositukset ovat epämääräisiä, ja niissä vaaditaan vain vähän toimenpiteitä esimerkiksi epäluotettavien tai vuotavien laitteistojen valvonnan tehostamiseksi. Ruotsissa ja Alankomaissa käytössä olevia järjestelmiä tulisi soveltaa nykyistä laajemmin. Kun kannustimet vähentää kaasuvuotoja jo suunnitteluvaiheessa lisääntyvät, voitaisiin samalla sallia uusien todistetusti tiiviiden, energiatehokkaiden laitteistojen tarkastaminen entistä harvemmin. Tämän tulisi olla mahdollista käytettävästä kylmäaineesta riippumatta. Kuluttajien tulisi ymmärtää, että kaasuvuotojen vähentäminen sekä pienentää kustannuksia että vähentää tuotteiden ympäristövaikutuksia. Vapaaehtoisia sopimuksia, merkintä- ja palkitsemisjärjestelmiä, tiedottamista alan lehdissä sekä kuluttajien antamaa tunnustusta saavutetusta edistyksestä voidaan käyttää toivottujen muutosten aikaansaamiseksi nykyisiin käytäntöihin.

4.4

5 artiklassa säädetään vuotojen torjuntaan ja kaasujen talteenottoon osallistuvan henkilöstön koulutuksesta. Koulutusvaatimus ei kuitenkaan koske laitteistojen asennukseen, huoltoon ja tarkastuksiin osallistuvaa henkilökuntaa. Tämä puute on ehdottomasti korjattava muutosten tehokkuuden varmistamiseksi.

4.5

ETSK kannattaa 6 artiklassa esitettyä ilmoittamismenettelyä. Jäsenvaltioiden ilmoitukset kaasujen käyttöä koskevien EU:n vaatimusten noudattamisesta vaihtelevat laadultaan: ilman yhdenmukaista ja selkeää tietokantaa on vaikea määrittää, miten asiassa on edetty ja mitä lisätoimia tarvitaan.

4.6

Kun otetaan huomioon tarve löytää tasapaino jäähdytyksen ja ilmastoinnin haittojen ja hyötyjen välillä, olisi suotavaa, että asiaa koskevista erityistoimista tehtäisiin uusia säädösehdotuksia eikä keskityttäisi pelkästään yhteen sarjaan kylmäaineita, kuten käsillä olevassa ehdotuksessa tehdään. Esimerkiksi ajoneuvojen ilmastointijärjestelmiä varten olisi luotava tyyppihyväksyntäjärjestelmä.

4.7

Ajoneuvojen ilmastointijärjestelmien päästöjä koskeva kiintiöjärjestelmä on monimutkainen, ja sitä on vaikea pitää täysin välttämättömänä. Komitea kannattaa uusia ajoneuvomalleja koskevan tyyppihyväksyntämenettelyn käyttöönottoa, kunhan aikataulu on realistinen. Tyyppihyväksynnän tulisi perustua monipuolisesti energiatehokkuuteen ja päästörajoituksiin ja sitä tulisi soveltaa tasapuolisesti kaikkiin tuottajiin ja maahantuojiin esimerkiksi vuodesta 2012 alkaen. Tulisi myös asettaa määräaika, esimerkiksi vuosi 2020, johon mennessä kaikkien uusien autojen, niin uusien kuin nykyisten mallien, tulisi olla täysin uusien standardien mukaisia. Tulisi myös kannustaa järjestelmiä, joilla nopeutetaan nykyisten standardeja vastaamattomien mallien korvaamista standardien mukaisilla malleilla.

4.8

Kuluttajien rooli ja vastuu asiassa on keskeisen tärkeä. Niillä aloilla, joilla on välttämätöntä ryhtyä toimenpiteisiin, kuluttajien tulisi olla tietoisia tarjolla olevista vaihtoehdoista sekä tekemiensä valintojen seurauksista. Esimerkiksi laitteiden huollosta ja käytöstä poistamisesta aiheutuvat erityiskustannukset tulisi yksilöidä ja ne tulisi siirtää hintoihin. Merkintäjärjestelmillä on ollut tärkeä rooli kotitalouskäytössä olevien jääkaappien energiatehokkuuden parantamisessa. Komission tulisikin pyrkiä siihen, että merkinnät laajennetaan mahdollisimman nopeasti koskemaan myös muita jäähdytys- ja ilmastointijärjestelmiä.

4.9

Niiden muiden vaihtoehtoisten sovellusten osalta, jotka ovat suhteellisen vähämerkityksisiä tai jotka voidaan helposti korvata turvallisemmilla vaihtoehdoilla, komission 7 ja 8 artiklassa sekä liitteessä II esittämä lähestymistapa vaikuttaa asianmukaiselta, ja ETSK kannattaa sitä. Sellaisissa keskeisissä asioissa kuin lääkkeiden annostelu inhalaatiosumutteiden muodossa komitea kannattaa vapaaehtoisia sopimuksia sekä niihin liittyen vakaata etenemistä asiassa ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa.

4.10

Fluorattuja kaasuja käytetään myös mm. raskaissa hyötyajoneuvoissa sekä maantie-, rautatie- ja meriliikenteen jäähdytysjärjestelmissä. Kyseiset käyttötarkoitukset eivät kuulu käsillä olevan ehdotuksen piiriin, joten ne on sisällytettävä tuleviin ehdotuksiin niin pian kuin asiaa koskevaa tarvittavaa tietoa on saatavilla.