52003AE1407

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Ehdotus neuvoston direktiivi direktiivin 77/388/ETY muuttamisesta alennettujen arvonlisäverokantojen osalta"

(KOM(2003) 397 lopullinen - 2003/0169 (CNS))

(2004/C 32/24)

Euroopan unionin neuvosto päätti 1. elokuuta 2003 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 262 artiklan nojalla pyytää talous- ja sosiaalikomitean lausunnon edellä mainitusta ehdotuksesta.

Asian kiireellisestä luonteesta johtuen komitea nimesi 29. ja 30. lokakuuta 2003 pitämässään 403. täysistunnossa (lokakuun 30. päivän kokouksessa) Adrien Bedossan yleisesittelijäksi ja hyväksyi seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 66 ääntä puolesta, 3 vastaan, ja 5 pidättyi äänestämästä.

1. Johdanto

1.1. Veroneuvonnan kannalta alv-kantoja koskevat kysymykset kuuluvat ennemminkin poliittisen markkinoinnin ja veropolitiikan alaan kuin rakenteellisiin toimiin, jotka vaikuttavat yritysten kilpailukykyyn tai kilpailuun. Taloudelliselta kannalta millä tahansa alv-kannan muuttamisella on kuitenkin välitön ja pitkäaikainen vaikutus kulutukseen; verokantojen alentaminen lisää kulutusta ja vaikuttaa näin suoraan tuotantoon ja työllisyyteen erityisesti, kun kysymys on paikallisesta toiminnasta, joka ei aiheuta kilpailun vääristymistä. Lisätessään yritysverotuksen, tuloverotuksen ja sosiaalimaksujen tuottamia tuloja sekä vähentäessään työttömyyden yhteiskunnallisesta käsittelystä syntyviä kustannuksia alv:n tämänkaltaisen alentamisen luomilla työpaikoilla on lisäksi merkittäviä epäsuoria vaikutuksia valtion tuloihin.

1.2. Alv:n kohdalla, toisin kuin muissa maksuissa, kustannukset näkyvät loppukulutuksessa, jolloin sitä voidaan käyttää verukkeena muuntyyppisten kustannusten alentamiselle (erityiset välilliset verot, välittömät verot, sosiaalimaksut ja paikallisverotus). Koska alv edellyttää liikevaihdon tarkkaa rekisteröintiä, sen perimisen jälkeen on huomattavasti vaikeampaa välttää muita veroja ja veronluonteisia maksuja.

1.3. Vaikka alv-kantojen alalla harrastetaan usein ahkeraa lobbausta ja toteutetaan poliittisia toimia, ei ole kuitenkaan täysin varmaa, että niistä aiheutuisi huomattavia hallinnollisia ongelmia yrityksille. Mahdollinen ongelmien lähde voi olla verokantojen lisääntyminen ja vaikeudet erottaa toisistaan eri kantojen soveltaminen. Ongelmia ilmaantuu toisinaan.

1.4. On totta, kuten komissio huomauttaa, että tilanteen logiikka ei avaudu yrityksille ja että toisinaan sääntöjen soveltaminen johtaa tilanteisiin, jotka ovat monimutkaisuudessaan vertaansa vailla, mutta alv:n kohdalla tämä ei johdu verokannoista. Voidaan jopa todeta, että vuonna 1993 tapahtuneen verokantojen määrän vähentämisen ja korotettujen verokantojen rajoittamisen jälkeen vaikeudet ovat huomattavasti vähentyneet. Suuri osa yrityksistä käyttää vain yhtä verokantaa, ja kun vaikeuksia ilmenee, ne voidaan hoitaa keskitetysti ja kerralla hyvin pitkäksi aikaa.

2. Yleistä

2.1. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea kannattaa komission 16. heinäkuuta 2003 hyväksymää ehdotusta neuvoston direktiiviksi direktiivin 77/388/ETY muuttamisesta alennettujen arvonlisäverokantojen osalta.

2.2. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea muistuttaa, että se ehdotti 26. toukokuuta 1999 hyväksymässään lausunnossa työllisyysneuvoston toivomuksen mukaan, että arvonlisäveroa (alv) käytettäisiin painostuskeinona työttömyyden torjumiseksi ja välineenä pimeän työn ehkäisemiseksi, vaikka ehdotusta kohtaan voidaankin esittää kaikenlaisia vastaväitteitä.

2.3. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea pitää käsiteltävänä olevaa ehdotusta aloitteena, jonka avulla kaikille jäsenvaltioille, varsinkin kun otetaan huomioon piakkoin tapahtuva laajentuminen, pyritään antamaan tasavertaiset mahdollisuudet soveltaa alennettuja verokantoja erityisillä, määritellyillä ja tarkkaan luetteloiduilla aloilla.

2.4. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea toteaa, että direktiiviehdotuksen tavoitteena on järkeistää tietyissä (ei suinkaan kaikissa) valtioissa kehitetyt lukuisat verokantoihin sovellettavat käytössä olevat poikkeukset.

2.5. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea huomauttaa, että neuvoston direktiivin 1999/85/EY johdanto-osassa asetettiin kokeilulle tavoitteeksi työllisyyden lisääminen ja harmaan talouden rajoittaminen. Näistä tavoitteista tuli laatia kokonaisarvio kokeilun yhteydessä. Yhdeksän valtiota osallistui kokeiluun. Heinäkuussa 2002 ne vaihtoivat näkemyksiä arviointimenettelyistä ja arvioinnin laatimisessa ilmenneistä ongelmista.

2.6. Taustalla vaikuttava taloudellinen mekanismi oli työpaikkojen lisääntyminen ja harmaan talouden vähentyminen.

2.6.1. Alv:n alentamisen olisi alennettava kyseisten palveluiden kuluttajahintoja, minkä tulisi puolestaan lisätä kysyntää. Tuotannon kasvun tulisi johtaa työntekijöiden palkkaamiseen eikä tuottavuuden lisääntymiseen. Direktiivissä 1999/85/EY säädettiin, että verokannan alentamisesta aiheutuvan hinnanalennuksen sekä kysynnän ja työllisyyden kasvun välillä on oltava kiinteä yhteys.

2.6.2. Alv:n korottaminen vaikuttaa ainoastaan sellaisiin laillisesti perustettuihin yrityksiin, joiden toiminnasta osa kuuluu harmaan talouden piiriin. Arvioinnin vaikeus liittyy toimintaan, jota ei sen perusolemuksen vuoksi seurata.

2.7. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea huomauttaa myös, että havainnointikaudella on suuri merkitys. Työllisyyden kehitys ei ole samanlaista, kun meneillään on voimakas kasvukausi tai, niin kuin tällä hetkellä, tuntuva lamakausi, sillä taloudellinen ympäristö on otettava huomioon.

3. Erityistä

3.1. Komission ehdotus koostuu neljästä osatekijästä.

3.1.1. Sellaisten tavaroiden ja palveluiden luettelon järkeistäminen, joihin jäsenvaltiot voivat soveltaa alennettuja verokantoja, perustuu neljään näkökohtaan:

- Mahdollisuutta soveltaa alennettuja verokantoja ei laajenneta koskemaan sellaisia uusia ryhmiä, joihin mikään jäsenvaltio ei sovella tällä hetkellä alennettuja verokantoja.

- Mahdollisuus soveltaa alennettuja verokantoja laajennetaan koskemaan niiden tavaroiden ja palveluiden ryhmiä, joiden osalta erityisillä poikkeustoimenpiteillä jo sallitaan joidenkin jäsenvaltioiden soveltaa alennettuja verokantoja tämän aiheuttamatta vahinkoa sisämarkkinoiden toimivuudelle. Näitä ovat ravintolapalvelut, asunnot sekä kaasun ja sähkön toimitus.

- Kasveihin ja kukkaviljelytuotteisiin voidaan soveltaa alennettua verokantaa.

- Muun muassa vammaisille tarkoitettuihin laitteisiin, viemärien puhdistukseen ja yleisten teiden puhtaanapitoon sekä jätteiden kierrätykseen kuuluviin palveluihin on tehty tarkennuksia.

3.1.2. Muita alennettuja verokantoja järkeistetään seuraavin tavoin:

- Kumotaan poikkeukset, jotka ovat mahdollistaneet aiemmin sen, että tietyt jäsenvaltiot ovat voineet soveltaa alennettuja verokantoja sellaisiin tavaroihin ja palveluihin, joita ei ole mainittu tyhjentävässä luettelossa.

- Verovapaus ja poikkeuksellisen alhainen verokanta rajoitetaan koskemaan ainoastaan liitteeseen H kuuluvia tavaroita ja palveluja.

3.1.3. Tietyillä alueilla sovellettavia alhaisempia verokantoja järkeistetään, jotta jokaiselle poikkeukselle voitaisiin määritellä selkeä perusta ja rajoittaa niiden soveltamisala väärinkäytösten välttämiseksi.

3.1.4. Alv tietyillä erityisen työvoimavaltaisilla palvelualoilla: Komissio katsoo, että alv-kannan alennuksen vaikutukset hintoihin tai työpaikkojen luomiseen ovat hyvin vähäisiä tai jopa olemattomia. Komission mielestä tämä voi siten merkitä budjettivarojen tuhlausta. Varoja voitaisiin käyttää paremmin, jolloin tuloksetkin olisivat paremmat. Komissio ei kuitenkaan aseta kyseenalaiseksi alennettujen alv-kantojen valinnaisuutta.

3.2. Tavoitteet ja vaatimukset

3.2.1. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea katsoo, että direktiivillä pyritään toteuttamaan seuraavat tavoitteet:

- Otetaan käyttöön uusi alv-strategia, jonka avulla pyritään parantamaan yhteisen alv-järjestelmän toimintaa sisämarkkinoiden puitteissa.

- Säilytetään verokantoja koskeva yhteisön säännöstö ja pyritään siihen, etteivät vallitsevat eroavuudet syvenisi.

- Vähennetään nykyjärjestelmän epäjohdonmukaisuuksia erityisesti tietyille jäsenvaltioille myönnettyjen moninaisten poikkeusten osalta.

3.2.2. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea toteaa, että ehdotetussa direktiivissä otetaan huomioon seuraavat seikat:

- Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti jäsenvaltioiden verotukselliseen toimivaltaan ei puututa enempää kuin on tarpeen sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi.

- Alennettujen alv-kantojen soveltamisala rajataan tarkasti, jotta sisämarkkinoiden toimivuus ei vaikeutuisi.

- Poikkeustoimenpiteiden soveltamisen tulisi olla ajallisesti varsin rajallista.

- On pidettävä mielessä Lissabonin strategia, sellaisena kuin sitä laajennettiin Göteborgissa, jotta voitaisiin edistää kestävää kehitystä, vahvistaa työllisyyttä, talouden uudistumista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta osana osaamistaloutta.

3.2.3. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on ottanut huomioon, että Stresassa 13. syyskuuta 2003 järjestetyn neuvoston epävirallisen kokouksen tuloksena todettiin, että luettelossa palveluista, joihin sovelletaan alennettua alv:ta, on lukuisasti eroja.

3.2.3.1. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, että alv-kantojen vaikutukset kuluttajahintoihin ovat usein hyvin heikkoja ja enimmäkseen väliaikaisia. Niiden eroavuudet merkitsevät ilman muuta askelta taaksepäin sisämarkkinoilla, kun otetaan huomioon toimenpiteen huomattavat budjettikustannukset.

3.2.3.2. Jos alv-järjestelmää on tarkoitus yksinkertaistaa ja yhdenmukaistaa, näiden lukuisten poikkeusten säilyttäminen voi aiheuttaa kilpailun vääristymistä.

3.2.4. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea toteaa, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen vakiintunut oikeuskäytäntö, erityisesti sellaisena kuin se ilmenee 18. tammikuuta 2001, 8. maaliskuuta 2001 ja 8. toukokuuta 2001 annetuissa tuomioissa, on erittäin tärkeä seikka analysoitaessa jäsenvaltioiden toteuttamia, alennettujen verokantojen soveltamisalaa määrittäviä toimenpiteitä, ja sitä tulee käyttää ohjeena liitettä H tarkistettaessa ja järkeistettäessä.

3.3. Liitteessä K esitetyillä alennetusta alv:stä hyötyvillä toimilla on ominaispiirteitä, jotka eroavat muista teollisuustuotteista tai -palveluista: yhtäältä kyseisiä toimia harjoittavat useimmiten pien- ja mikroyritykset ja toisaalta niitä harjoitetaan paikallistasolla. Pien- ja mikroyritykset ovat elintärkeitä etenkin paikallistalouksille, ja niiden toiminnan laajentuminen näkyy välittömästi paikallisen työllisyyden kasvuna eikä siinä, että ne siirtäisivät toimintansa muualle.

3.3.1. Päätelmissään alennettua alv:tä koskevasta kokeilusta komissio painottaa, että osallistuneet jäsenvaltiot eivät ole esittäneet näyttöä toimenpiteen tehokkuudesta työllisyyden ja pimeän työn vähentämisen osalta. Vaikka onkin totta, että eräiden alennetusta alv:stä hyötyneiden jäsenvaltioiden esittämät tiedot ovat riittämättömät, Ranskan esittämässä kertomuksessa tuodaan esille, että rakennusalalla on luotu erittäin paljon uusia työpaikkoja, ja Luxemburgin ja Alankomaiden kertomuksissa esitetään vastaavanlainen maininta parturi- ja kampaamopalveluista. Alennetusta alv:stä hyötyviä yrityksiä edustavien järjestöjen kertomuksissa pyritään yleisesti ottaen osoittamaan kyseisen menettelyn myönteiset vaikutukset. Toisaalta osoitetut myönteiset vaikutukset vaihtelevat ala- ja jäsenvaltiokohtaisesti. Jotta päätelmät olisivat olleet kattavammat, niissä olisi lisäksi pitänyt tarkastella uusien työpaikkojen luomisen aiheuttamia vaikutuksia valtion ja kuntien tuloihin (verotulot ja sosiaalimaksut).

3.3.1.1. Komissio katsoo, että alv:n alentaminen ei ole hyödyttänyt riittävästi kuluttajaa hintojen alenemisen muodossa. Komission esittämät perusteet eivät ole vakuuttavia: Ranskan hallituksen esittämän kertomuksen mukaan rakennusalalla alv:n alentaminen on laskenut loppuhintaa 25 prosentilla, minkä ansiosta kuluttajat ovat voineet tehdä useampia työtilauksia antaen yrityksille uusia toimeksiantoja ja luoden työpaikkoja.

3.3.1.2. Vaikutusta pimeään työhön on sen luonteen vuoksi erittäin vaikea osoittaa, kun otetaan huomioon, että edes pimeän työn laajuutta ei tunneta tarkkaan. Toistaiseksi on tyydyttävä sattumanvaraiseen tarkastelutapaan, joka ei perustu määrälliseen tietoon. Useissa kertomuksissa esille tuoduissa yrittäjien vaikutelmissa kentältä ja etenkin rakennusalalta korostetaan pimeän työn vähenemistä sekä yritysten sisäisessä toiminnassa että niiden toiminnassa ulospäin.

3.3.2. Edellä esitetyn johdosta komitea katsoo, että ottaen huomioon tiettyjen jäsenmaiden kertomuksissa esitetyt tulokset on mahdollista ottaa objektiivisesti kantaa alv:n alentamisen myönteisiin vaikutuksiin tietyillä kokeilun piiriin kuuluneilla aloilla.

3.3.2.1. Lisäksi se kiinnittää komission, Euroopan parlamentin, neuvoston ja jäsenvaltioiden huomion niihin vakaviin työpaikkojen häviämistä koskeviin taloudellisiin seurauksiin, jotka kokeilun lopettaminen aiheuttaisi. Näin ollen komitea katsoo, että kokeilu on muutettava pysyväksi käytännöksi.

3.3.3. Uudessa liitteessä H mainittujen toimien osalta komitea on tyytyväinen komission tekemään ehdotukseen sekä ravintola-alan kaltaisten uusien toimialojen tai uusien toimien mukaan ottamiseen. Edeltävään liitteeseen K kuuluneiden parturi- ja kampaamopalveluiden sekä pienten korjauspalveluiden jättäminen pois ei kuitenkaan ole perusteltavissa seuraavista syistä:

- Ei ole järkevää jättää lopullisesti pois toimia nojautumalla lyhytaikaisten tutkimusten johtopäätöksiin, jotka lisäksi eivät ole vakuuttavia tai ovat kiistanalaisia.

- On otettava huomioon vaara siitä, että kahdella edellä mainitulla toimialalla luodut uudet työpaikat häviävät.

- Arvonlisäverokannan nostamisella alennetusta tasosta takaisin tavanomaiseen tasoon kyseisillä toimialoilla olisi kielteisiä taloudellisia seurauksia.

3.3.4. Kun otetaan huomioon, että liite H merkitsee jäsenvaltioille tarjottua mahdollisuutta eikä velvollisuutta, komitea kehottaa

- vahvistamaan uudessa liitteessä H esitetyt 20 toiminnan luokkaa

- sisällyttämään uudelleen mukaan parturi- ja kampaamopalvelut sekä pienet korjauspalvelut, jotka mainittiin edellisessä liitteessä K

- lisäämään luokkaan 10 historialliset ja uskonnonharjoittamiseen tarkoitetut rakennukset sekä rakennukset, jotka ovat osa yksityistä tai ammatinharjoittamiseen ja teolliseen toimintaan liittyvää kulttuuri- ja rakennustaideperintöä.

4. Päätelmä

4.1. Verokannat ovat ilman muuta tärkeä huomionaihe veropolitiikassa, sillä loppukulutuksen yhteydessä niiden taso vaikuttaa valtion tuloihin.

4.1.1. Verokantojen ongelmakokonaisuus oli erittäin tärkeä näkökohta, kun 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa keskusteltiin Euroopan komission hankkeista, joiden tavoitteena oli alv-vapautusten poistaminen yhteisön sisäisissä kauppasuhteissa ja uuden, alkuperämaahan perustuvan alv-järjestelmän käyttöönotto. Siinä mielessä oli tärkeää yhdenmukaistaa verokannat.

4.1.2. Onneksi hanketta alv:n keräämiseksi alkuperämaassa kuitenkin lykättiin. Tällöin otettiin usein kritiikin kohteeksi valtioiden itsekkyys, niiden kieltäytyminen luopumasta verotuksellisista etuoikeuksistaan, pelko mahtavasta Euroopan komissiosta jne.

4.1.3. Komission hankkeissa ei määritelty tarkkaan, miten tietyillä alueilla tapahtuvaan kulutukseen liittyvät alv:t voidaan jakaa. Tämä ei tarkoita, että komission esittämä alkuperämaa-alv:n tavoite olisi ollut virheellinen. Se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että suunnitellut välineet eivät vastanneet asetettuja tavoitteita.

4.1.4. Vapautusten poistaminen yhteisöön kuuluvien toimijoiden välisissä kauppasuhteissa vähentäisi päinvastoin huomattavalla tavalla ns. "karusellipetoksia", joita rikollisjärjestöt tekevät ja joista koituu haittaa valtiolle ja ennen kaikkea yrityksille. Kyse on vakavasta ongelmasta, josta lukemattomat yritykset joutuvat kärsimään.

4.2. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on tyytyväinen suunnitelmiin laatia uusi liite H, jotta liitettä voitaisiin järkeistää ja yksinkertaistaa. Tästä uudesta liitteestä tulee ainoa normi alennettujen ja poikkeuksellisen alhaisten verokantojen sekä verovapautusten soveltamisalan määrittelyyn.

4.2.1. Uusien ryhmien lisääminen vastaa niiden valtioiden hellittämättömiin vaatimuksiin, joille ei aikanaan myönnetty lupia. Erityisesti tämä koskee ryhmää 14 eli ravintolapalveluita. Kyseisen lisäyksen myötä ravintolapalveluihin tulisi voida soveltaa alennettua verokantaa useammissa jäsenvaltioissa, ja se on askel kohti alennettujen verokantojen yhdenmukaisempaa soveltamista.

4.3. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ei ole täysin samaa mieltä komission kanssa toimenpiteen vaikuttavuuden arvioinnin tuloksista erityisesti työpaikkojen syntymisen ja tehokkuuden suhteen.

4.3.1. Vaikka tehtyjen tutkimusten tulokset ovat samansuuntaisia, ainakin yhdellä alalla eli asuntoja koskevassa ryhmässä 10 tulokset ovat yhdessä järjestelmää soveltaneessa valtiossa vakuuttavia alan pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) kannalta. Verokannan nostaminen on elvyttänyt kysyntää ja lisännyt alan työntekijöiden palkkaamista.

4.4. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on sen sijaan tyytyväinen ehdotettuun tarkistukseen, joka on tärkeä askel yhteisen alv-järjestelmän parantamisessa sisämarkkinoiden toimivuuden tehostamiseksi.

4.4.1. Alv-verokantoja yksinkertaistetaan huomattavasti koko Euroopan unionin alueella, mutta samalla säilytetään kuitenkin jäsenvaltioiden verotustoimivalta alueellaan sovellettavien alv-kantojen määrittämisessä.

4.5. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea kannattaa tarkistuksen tekemistä vuonna 2004, jotta voitaisiin suorittaa ehdotuksen taloudellisten, ympäristöön liittyvien ja sosiaalisten vaikutusten arviointi.

4.6. Komissio ehdotus on hyödyllinen, sillä sen avulla pyritään järkeistämään yhteisen alv-järjestelmän soveltamista ja vähentämään epätasa-arvoista kohtelua. Tilanne ei kuitenkaan johdu alv-kannoista, ja direktiivin hyväksyminen ei oikeuttaisi hylkäämään muita tärkeitä tavoitteita. Näistä voidaan mainita esimerkiksi pyrkimys poistaa syrjintä ja vakavat epäjohdonmukaisuudet, joista alv-vapautetut talouden alat kärsivät. Valtioille tulisikin antaa lupa laajentaa verovapauden periaatetta siten, että se koskisi kaikkia kuudennen direktiivin 13 artiklan kattamia toimia.

4.6.1. Edellä esitetyn pohjalta Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ehdottaa, että komissio muuttaisi ehdotetun direktiivin 1 artiklan 2 kohdan a alakohdan toisen alakohdan seuraavaan muotoon:

"Ensimmäisessä alakohdassa säädetty poikkeus voi koskea ainoastaan liitteessä H tai 13 artiklassa esitetyissä ryhmissä tarkoitettujen tavaroiden luovutuksia tai palvelujen suorituksia."

4.6.2. Ehdotetun direktiivin 1 artiklan 2 kohdan c alakohdasta ehdotetaan poistettavaksi maininta "jota kulutetaan kyseisillä alueilla".

4.7. Komitea ei hyväksy komission päätelmää, jonka mukaan arvonlisäverokannan alentaminen ei ole koskaan tehokkain toimenpide, sen budjettikustannukset ovat korkeita syntyneisiin taloudellisiin vaikutuksiin nähden ja on parempi laskea työvoimakustannuksia. Työvoimakustannusten ja arvonlisäverokannan alentaminen ovat toisiinsa vaikuttavia toimenpiteitä. Läheisyysperiaatteen nojalla komission on jätettävä jäsenvaltioiden valittavaksi niiden omien politiikkojen kannalta tarkoituksenmukaisimmat toimenpiteet.

4.7.1. Komitea muistuttaa komission direktiiviehdotuksen ohjeellisesta ja ei-sitovasta luonteesta. Kun otetaan huomioon, että liitteessä H esitetyt luokat koskevat paikallista toimintaa, jonka ei katsota vääristävän kilpailua maiden välillä, on tärkeää, että jäsenvaltio ei esitä kielteistä kantaa vain siitä syystä, että se ei halua soveltaa alueellaan tiettyä direktiivin kohteena olevaa aihealuetta. Jotta voidaan tukea asianomaisia aloja edistävien dynaamisten politiikkojen kehittämistä ja välttää voimakkaan taloudellisen ja yhteiskunnallisen laskusuhdanteen vaara, jonka tavanomaiseen arvonlisäverokantaan palaaminen aiheuttaisi, komitea kehottaa painokkaasti jäsenvaltioita hyväksymään direktiiviehdotus ja ottamaan huomioon edellä tehdyt ehdotukset.

4.7.1.1. Komitea panee merkille, että paikalliset pien- ja mikroyritykset ovat pienyrityksiä koskevan eurooppalaisen peruskirjan painopistealueita vastaavan toimenpiteen merkittäviä hyötyjiä. Tämän johdosta kyseistä toimenpidettä on vahvistettava. Komitea muistuttaa parlamentin tavoin siitä, että sen mielestä arvonlisäveron alentaminen on ulotettava kaikkeen erityisen työvoimavaltaiseen toimintaan.

4.7.1.2. Komitea on tietoinen kyseessä olevien - etenkin rakennusalan - yritysten vaikeuksista toimintansa suunnittelemisessa vuodeksi 2004 tilanteessa, jossa selvää päätöstä ei ole tehty. Se kehottaa hallituksia hyväksymään direktiiviehdotuksen mahdollisimman pikaisesti, jotta yritysten toimintaa tulevina kuukausina ei jarrutettaisi.

Bryssel 30. lokakuuta 2003.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Roger Briesch