This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 92003E000437
WRITTEN QUESTION E-0437/03 by Erik Meijer (GUE/NGL) to the Commission. Concrete, glass or plastic panels on the exterior of new high-rise offices and flats working loose and falling off.
KIRJALLINEN KYSYMYS E-0437/03 esittäjä(t): Erik Meijer (GUE/NGL) komissiolle. Betonista, lasista tai muovista valmistettujen uusien toimistorakennusten ja kerrostalojen julkisivuun kiinnitettyjen laattojen irtoaminen ja putoaminen.
KIRJALLINEN KYSYMYS E-0437/03 esittäjä(t): Erik Meijer (GUE/NGL) komissiolle. Betonista, lasista tai muovista valmistettujen uusien toimistorakennusten ja kerrostalojen julkisivuun kiinnitettyjen laattojen irtoaminen ja putoaminen.
EUVL C 222E, 18.9.2003, pp. 203–204
(ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)
KIRJALLINEN KYSYMYS E-0437/03 esittäjä(t): Erik Meijer (GUE/NGL) komissiolle. Betonista, lasista tai muovista valmistettujen uusien toimistorakennusten ja kerrostalojen julkisivuun kiinnitettyjen laattojen irtoaminen ja putoaminen.
Virallinen lehti nro 222 E , 18/09/2003 s. 0203 - 0204
KIRJALLINEN KYSYMYS E-0437/03 esittäjä(t): Erik Meijer (GUE/NGL) komissiolle (18. helmikuuta 2003) Aihe: Betonista, lasista tai muovista valmistettujen uusien toimistorakennusten ja kerrostalojen julkisivuun kiinnitettyjen laattojen irtoaminen ja putoaminen 1. Onko komissio tietoinen siitä, että monien suurten, uusien, viime vuosikymmeninä rakennettujen toimistorakennusten ja kerrostalojen julkisivuissa on metalliliuskoihin ruuvatut tai kiinnitetyt betonista, lasista tai muovista valmistetut laatat ja että niiden kantava rakenne voi irrota kulumisen tai myrskyn vaikutuksesta, jolloin laatat putoavat odottamatta alas? 2. Voidaanko näihin julkisivulaattoihin, jotka voivat aiheuttaa ihmishenkien menetyksen ja jotka voivat estää rakennuksen ympäristöön pääsyn pitkäksi aikaa turvallisuussyistä, liittyvät riskit sulkea täysin pois jonkinlaisen teknisen rakenteen avulla ja noudattamalla valtuutettujen viranomaisten asiaa koskevia ohjeita. 3. Tapahtuuko laattojen irtoamista ja putoamista joissakin EU:n jäsenvaltioissa muihin jäsenvaltioihin verrattuna enemmän tai vähemmän? Missä jäsenvaltioissa tämä ongelma on suurin ja missä pienin? Voidaanko tämä selittää auringonpaisteen, lämpötilan, sateen ja hapettumisen välisistä eroista vai eroista lainsäädännössä ja vakuutuksissa? 4. Onko joissakin EU:n jäsenvaltioissa jo otettu käyttöön säännökset, joiden perusteella rakennusten omistajien pitää maksaa vahingot ja joissa vastustetaan uusia riippuvia julkisivurakenteita sekä suositellaan nykyisten julkisivulaattojen käytöstä poistoa? 5. Onko komission mielestä syytä edistää rakenteellista tietojenvaihtoa EU:n jäsenvaltioiden välillä, jotta vältyttäisiin mahdollisimman monilta julkisivulaattojen aiheuttamilta onnettomuuksilta tulevaisuudessa? 6. Onko komission mielestä aiheellista laatia EU:n tasolla vähimmäisturvavaatimukset, jotka rakennusten tulee täyttää, jotta julkisivulaattojen aiheuttamilta onnettomuuksilta vältyttäisiin? Onko komission mielestä aiheellista antaa tuontikielto tällaisille rakenteille, jos ne ovat peräisin Euroopan ulkopuolelta? 7. Mitä muuta komissio aikoo tehdä edistääkseen Euroopan unionissa rakennusten ja niiden ympäristöjen turvallisuutta ja suojatakseen niitä irtoavilta raskailta osilta? Erkki Liikasen komission puolesta antama vastaus (18. maaliskuuta 2003) Komissio on yhtä mieltä arvoisan parlamentin jäsenen kanssa siitä, että Euroopan kansalaisten samoin kuin kiinteistöjen sekä tie- ja vesirakennuskohteiden turvallisuudesta on huolehdittava. Tässä tarkoituksessa komissio on soveltanut rakennusalan tuotteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 21. joulukuuta 1988 annettua neuvoston direktiiviä 89/106/ETY(1). Se perustuu kuuteen olennaiseen vaatimukseen, joilla varmistetaan muun muassa rakennusaineiden, -tuotteiden ja -elementtien, jotka on tarkoitus sisällyttää pysyvästi rakennuskohteeseen, rakenteellinen ja käyttöturvallisuus sekä ympäristön huomioon ottaminen. Mainitut julkisivulaatat kuuluvat tämän rakennusalan direktiivin soveltamisalaan, ja sen mukaisesti on annettu standardointia koskevat toimeksiannot, jotta mainittujen tuotteiden tekniset eritelmät (standardit ja tekniset hyväksynnät) olisivat sovellettavissa mahdollisimman pian. Eritelmien perusteella on mahdollista arvioida, täyttävätkö tuotteet rakennusalan direktiivin olennaiset vaatimukset, jotta niille voitaisiin myöntää CE-merkintä, joka oikeuttaa saattamaan ne markkinoille ja käyttämään niitä rakennuskohteissa. Mainittu rakennusalan direktiivi on ainoa komission käytettävissä oleva oikeusnormi, jonka avulla voidaan varmistaa rakennusalan tuotteiden vapaa liikkuminen ja määritellä tiettyjä ominaisuuksia, jotta tuotteet vastaisivat rakennuskohteiden turvallisuusvaatimuksia. Tuotteiden valinta, käyttö rakennuskohteessa ja vastuu valinnasta kuuluu kuitenkin suunnittelijoille ja rakentajille, joiden on lisäksi noudatettava jäsenvaltioiden rakennuskohteiden turvallisuudelle mahdollisesti asettamia erityisvaatimuksia. Kansalliset viranomaiset huolehtivatkin siitä, että kaikki suunnittelua, rakentamista ja loppukäyttöä koskevat vaiheet suoritetaan sääntöjen mukaisesti, ja määrittävät kaikkien prosessiin osallistuvien vastuut. Tuotteiden tuontia ei ole syytä kieltää, kunhan ne täyttävät turvallisuusvaatimukset samalla tavalla kuin eurooppalaista alkuperää olevat tuotteet. Tuotteissa on oltava CE-merkintä heti kun tekniset eritelmät on yhdenmukaistettu. Näillä selvityksillä vastataan kysymyksiin 1, 2, 6 ja 7. Kysymysten 3, 4 ja 5 osalta on todettava, että rakennusvirheistä johtuvien ongelmien käsittely on jäsenvaltioiden vastuulla. Alalla ei tällä hetkellä vaihdeta tietoja eikä komissio näin ollen pysty antamaan vastausta. (1) EYVL L 40, 11.2.1989.