52003XP0702(01)

Yhteisöasioita käsittelevien elinten XXVIII konferenssissa (COSAC) hyväksytty teksti

Bryssel, 27. tammikuuta 2003

Kööpenhaminan parlamentaariset suuntaviivat

Hallitusten ja parlamenttien välisiä suhteita yhteisöasioissa koskevat suuntaviivat (ohjeelliset vähimmäisstandardit)

(2003/C 154/01)

I. Euroopan tulevaisuutta käsittelevä valmistelukunta ja COSAC

Kansallisten kansanedustuslaitosten asemaa koskevassa, Amsterdamin sopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa korostetaan, että jäsenvaltioiden kansalliset kansanedustuslaitokset valvovat maansa hallituksen toimintaa unioniin liittyvissä kysymyksissä kunkin jäsenvaltion valtiosäännön mukaisten järjestelmien ja käytäntöjen mukaisesti.

Euroopan tulevaisuutta käsittelevän valmistelukunnan työryhmä IV (kansalliset parlamentit) antoi (22. lokakuuta 2002) loppuraportin, jossa suositellaan, että COSAC voisi laatia kansallisille parlamenteille ohjeet tai käytännesäännöt, joissa esitetään toivottavat vähimmäisvaatimukset tehokasta kansallista parlamentaarista valvontaa varten. Tällä pyritään siihen, että kaikilla kansallisilla parlamenteilla olisi mahdollisuus tarkkailla hallitusten yhteisöpolitiikkaa ja vaikuttaa siihen. Kukin parlamentti voi päättää itsenäisesti, missä määrin suuntaviivoja olisi noudatettava, kuten kansallisten kansanedustuslaitosten asemaa koskevassa pöytäkirjassa todetaan.

Näistä suuntaviivoista käytettiin Kööpenhaminassa 16.-18. lokakuuta 2002 pidetyssä COSAC-kokouksessa ilmausta "Kööpenhaminan suuntaviivat" ja ne mahdollistavat perehtymisen hallitusten yhteisöpolitiikkaan ja itse yhteisön politiikkaan sekä niiden valvonnan.

COSAC päätti tuolloin yksilöidä tiettyjä ohjeellisia periaatteita (eräänlaisia vähimmäisstandardeja), joiden avulla varmistetaan, että kaikki kansalliset parlamentit voivat osallistua ja vaikuttaa yhteisöpolitiikkaan aktiivisesti.

Hallituksen ja parlamentin suhteissa on kolme tekijää, joiden avulla voidaan varmistaa kansallisten parlamenttien vaikutusvalta yhteisöpolitiikassa.

Tekijät ovat: kansalliselle parlamentille toimitettavien tietojen määrä ja laatu, tiedonvaihdon ajoitus sekä kansallisen parlamentin, mahdollisuudet käyttää saamiaan tietoja päästäkseen vaikuttamaan yhteisöpolitiikkaan.

Edellä mainitun perusteella voidaan suositella seuraavia pääperiaatteita:

- Kansallisen parlamentin on saatava sekä hallitukselta että yhteisön toimielimiltä asianmukaiset tiedot yhteisön aloitteista hyvissä ajoin, jotta kansallinen parlamentti voi perehtyä niihin ennen päätösten tekemistä.

- Kansallisella parlamentilla on oltava todelliset mahdollisuudet käyttää saamiaan tietoja päästäkseen vaikuttamaan oman maansa Eurooppa-politiikkaan ja siten yhteisössä tehtäviin yhteisiin päätöksiin.

- Kansallisen parlamentin on voitava seurata maan hallituksen päätöksiä yhteisön järjestelmässä.

II. Suositukset yleisistä suuntaviivoista (Kööpenhaminan parlamentaarisista suuntaviivoista)

Edellä mainittujen pääperiaatteiden nojalla voidaan suosittaa seuraavia yleisiä suuntaviivoja:

1. Jäsenvaltion hallituksen olisi varmistettava yhteisön toimielimiä kuullen, että kansallinen parlamentti saa kaikki lainsäädäntöä koskevat yhteisön asiakirjat sekä tiedot muista aloitteista heti kun ne ovat saatavilla.

2. Hallituksen olisi laadittava kansallista parlamenttia varten helposti saatavilla olevaa selkokielistä materiaalia yhteisön lainsäädännöstä jne.

Esimerkkejä:

- Hallitus voi lähettää kansalliselle parlamentille säännöllisesti luetteloita yhteisön säädöksistä ja kuulemista koskevista asiakirjoista tai viestejä jne.

- Hallitus voi tietyssä määräajassa laatia parlamenteille selventäviä huomautuksia kaikista merkittävistä yhteisöasioista.

3. Kansallisissa parlamenteissa olisi voitava järjestää tapaamisia ministerien kanssa hyvissä ajoin ennen yhteisön järjestämiä kokouksia. Hallituksen olisi tällöin ilmaistava näkemyksensä yhteisön ehdotuksista.

Esimerkkejä:

- Parlamentin olisi voitava esittää ministereille kysymyksiä hyvissä ajoin ennen neuvoston kokousta saadakseen täsmällisemmän käsityksen hallituksen asenteista tiettyihin erityiskysymyksiin.

- Eurooppa-asioita käsittelevän parlamentin valiokunnan ja asiasta vastaavan valiokunnan olisi voitava pitää sopivaksi katsottava määrä neuvoston kokouksiin sovitettuja kokouksia, joihin ministeri osallistuu, jotta parlamentti voi käsitellä neuvoston kokousten asiasisältöä konkreettisella tasolla.

4. Kansallisen parlamentin olisi saatava hallitukselta hyvissä ajoin etukäteen tietoja EU:ssa tehtävistä päätöksistä ja niitä koskevista hallituksen ehdotuksista. Tämä koskee tavanomaisia neuvoston kokouksia, huippukokouksia sekä hallitustenvälisiä konferensseja. Kansallisille parlamenteille olisi lisäksi tiedotettava päätöksistä, kun ne on tehty.

Esimerkkejä:

- Hallitus voi toimittaa neuvoston tulevien kokousten esityslistat ja viitata samalla yhteisön lainsäädäntöasiakirjoihin.

- Hallituksen on toimitettava neuvoston kokousten pöytäkirjat pian sen jälkeen, kun kokoukset on pidetty.

5. Kunkin kansallisen parlamentin on varmistettava hallinnollisen tuen yhteydessä suuntaviivojen optimaalinen hyödyntäminen mm. parantamalla parlamentille EU-asioissa annettavaa hallinnollista apua ja asiantuntija-apua sekä sopeuttamalla se parlamentin todellisiin tarpeisiin.

III. Julkaiseminen

Näitä suuntaviivoja, jotka eivät ole oikeudellisesti sitovia, on ehdotettu julkaistavaksi Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa(1). C-sarja sisältää tiedonantoja ja tietoja, jotka eivät ole luonteeltaan sitovia.

(1) Katso myös COSACin uusia äänestysmääräyksiä koskeva muistio ja erityisesti COSACin tulosten julkaiseminen Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa.