52002PC0328

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI rahanpesun ehkäisemisestä tulliyhteistyöllä

(Komission esittämät)

PERUSTELUT

1. JOHDANTO

1.1 Yleistä

Neuvoston tulliyhteistyöryhmä sopi maaliskuussa 1999 yhteisen tullivalvontaoperaation järjestämisestä rajatylittävän käteisrahaliikenteen tunnistamiseksi ja kyseisellä alalla aiemmin puuttuneiden tilastotietojen keräämiseksi. Operaatio Moneypenny, johon kaikki jäsenvaltiot osallistuivat, kesti 1 päivästä syyskuuta 1999 29 päivään helmikuuta 2000.

Operaation avulla tunnistettiin huomattava määrä rajatylittävää käteisrahaliikennettä. Järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvä rahaliikenne oli erityisen huomattavaa jäsenvaltioissa, joissa oli käteisrahaliikenteen seurantaan liittyvää lainsäädäntöä. Operaatiota koskevassa kertomuksessa päädyttiin siihen johtopäätökseen, että yhteisöllä on mahdollisuus korjata tietyt lain puutteet ja pyytää niitä jäsenvaltioita, joilla ei ole asianmukaista lainsäädäntöä, hyväksymään kyseinen lainsäädäntö, jotta järjestäytynyttä rikollisuutta voidaan torjua tehokkaasti ja koordinoidusti.

Laajennettu neuvosto 17 päivänä lokakuuta 2000 pyysi komissiota tutkimaan voisivatko yhteisön väline, jolla otettaisiin käyttöön käteisrahaliikenteen laajempi tulliseuranta, sekä jäsenvaltioiden välinen ja jäsenvaltioiden ja komission välinen tietojenvaihto tosiasiassa vahvistaa yhteisön rahanpesun vastustamista.

Viimeisimmän laajennetun neuvoston kokouksen jälkeen 16 päivänä lokakuuta 2001 komissio jatkoi analyyttisen kertomuksen valmistelua. Kyseisessä asiakirjassa tarkastellaan onko, ja missä olosuhteissa, seurannan soveltaminen yhteisön tasolla mahdollista ja toivottavaa. Siinä esitettyjen päätelmien mukaan kyseinen seuranta voisi hyödyllisellä tavalla täydentää yhteisön nykyistä rahanpesun vastaista lainsäädäntöä. Kertomuksen pääkohdat esitetään jäljempänä.

1.2 Yhteisön politiikan soveltuvuus

Rahanpesun vastustamiseksi direktiivissä 91/308/ETY [1], sellaisena kuin se on muutettuna, säädetään yli 15 000 euron suuruisen rahaliikenteen seurannasta yhteisön tasolla silloin, kun se tapahtuu rahoituslaitosten kautta.

[1] Rahoitusjärjestelmän rahanpesutarkoituksiin käyttämisen estämisestä 10 päivänä kesäkuuta 1991 annettu neuvoston direktiivi 91/308/ETY, EYVL L 166, 28.6.1991 s. 77, sellaisena kuin se on muutettuna 28 päivänä joulukuuta 2001 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2001/97/EY (EYVL L 344, 28.12.2001, s. 76).

Vaikka tietyt jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön käteisrahaliikenteen seurannan kansallisilla rajoillaan, toisissa jäsenvaltioissa ei harjoiteta samanlaista seurantaa. Käteisrahaliikenteessä liikkuvan käteisen rahan määrä on niin suuri, että se on mahdollinen riski yhteisön ja kansallisten etujen kannalta. Operaatio Moneypennyä koskevasta kertomuksesta käy ilmi, että nykyiset rahanpesun torjuntatoimet menettivät tehokkuuttaan rajatylittävän käteisrahaliikenteen seurannan monimuotoisuuden vuoksi. Jäsenvaltioiden hyvin erilaisten lähestymistapojen johdosta todellista suojelua yhteisön tasolla on vain vähän. Syyskuun 11 päivän 2001 tapahtumien jälkeen rahoituslaitosten harjoittaman rahaliikenteen seurantaa on tehostettava. Käteisen rahan käyttöä voitaisiin lisätä.

Komissio katsoo, että on perusteltua täydentää rahanpesua koskevaa direktiiviä toimenpiteellä, jonka tarkoituksena on ottaa käyttöön yhteisön ulkorajat ylittävien suurten käteisrahasummien seuranta. Seurantatoimien tehostamiseksi on myös tarpeen ottaa käyttöön tietojenvaihtojärjestelmä niiden jäsenvaltioiden, joita epäilyttävä rahaliikenne koskee, ja komission välillä.

1.3 Rahanpesun torjuntatoimet

Kyseisen lähestymistavan selvä tarkoituksenmukaisuus sekä ehkäisyn että torjunnan kannalta on sovitettava yhteen yhtenäismarkkinoiden periaatteiden, erityisesti pääoman vapaan liikkuvuuden, noudattamisen tarpeen kanssa.

1.3.1. Kaikkien ehdotusten olisi täydennettävä olemassa olevaa rahoituslaitosten kautta tapahtuvan rahaliikenteen seurantaa ja estettävä käteisrahaliikennettä koskevan yhtenäisen yhteisön lähestymistavan puuttumisesta aiheutuvat rikkomukset. Ainoastaan merkittävää käteisrahaliikennettä seurattaisiin; kynnyksen, jonka ylittävää rahaliikennettä seurattaisiin, olisi oltava sama kuin rahoituslaitoksiin sovellettu (15 000 euroa).

1.3.2. Seurantajärjestelmän käyttöönotto mahdollistaisi määrältään merkittävän käteisrahaliikenteen valvonnan yhteisöön tuonnin ja yhteisöstä viennin yhteydessä ilman, että kansalaisia tai hallintoa rasitettaisiin liikaa ja tarpeettomasti. Seurantaa suorittavilla jäsenvaltioilla on hyvin erilaisia lähestymistapoja : muodolliseen tulli-ilmoitukseen ja sitä täydentäviin tietoihin perustuvista järjestelmistä melkein kokonaan tietoihin perustuviin järjestelmiin. Tietyt jäsenvaltiot vaativat kirjallisen ilmoituksen, toiset vaativat ilmoitusta silloin, kun tulli pyytää tietoja. Toiset taas eivät vaadi mitään ilmoitusta.

Ne jäsenvaltiot, joissa on käytössä tulli-ilmoitukseen perustuva järjestelmä, katsovat, että kyseinen järjestelmä on selkeämpi, turvallisempi ja se tarjoaa enemmän riskien hallinnassa tarvittavia oikeudelliselta kannalta tärkeitä tietoja.

Ne jäsenvaltiot, jotka kannattavat usein riskianalyysiä ja joissa ei ole tulli-ilmoitukseen perustuvaa järjestelmää, katsovat, että on olemassa riski, että paperityöt tulevat lisääntymään ja että tullin voimavaroja tuhlataan, kun tiedot ovat peräisin melkein yksinomaan laillisilta matkustajilta eikä kohteena olevilta rikollisilta. Tulli-ilmoitukseen perustuvan järjestelmän osalta on korostettava, että sen pelotevaikutusta ei pidä aliarvioida ja sen käytännössä tarvitsemat voimavarat ovat suhteellisen rajalliset saavutettuihin tuloksiin ja etuihin nähden erityisesti siinä tapauksessa, jos kynnys on asetettu korkealle tasolle.

Ottaen huomioon erilaiset lähestymistavat ja tiettyjen jäsenvaltioiden erittäin rajallisen kokemuksen käteisrahaliikenteen seurannasta koko järjestelmällä olisi yhteisön tasolla oltava kaksi tavoitetta: selkeys ja yhdenmukainen soveltaminen koko yhteisössä. Yksinomaan tietoihin perustuva järjestelmä, joka mahdollistaa tullihallintojen epäyhtenäiset käytännöt, antaisi vähän takeita yhdenmukaisesta lähestymistavasta.

Selkeyden vuoksi yhdenmukaisen lähestymistavan tarjoava, matkustajille kohtuullisen varoituksen antava yleinen tulli-ilmoituksen antovelvollisuus, johon liittyy yleinen kynnys ja yleiset selkeät ja kaikissa jäsenvaltioissa käytettävät vakiolomakkeet, näyttää olevan paras tapa yhdenmukaisen seurannan soveltamiseksi.

1.3.3. Aiemmin jäsenvaltiot harjoittivat seurantaa kansallisilla rajoillaan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 58 artiklan mukaisesti. Yhteisön ulkorajojen yhdenmukainen suojelu yhdessä yhteisön rahanpesun torjuntavälineiden vahvistamisen kanssa poistaa väistämättömästi kyseisten seurantatoimien oikeutuksen tai tekee niistä tosiasiassa vähintäänkin toisarvoisia. Ne ovat lisäksi vaikeasti yhteensovitettavissa sisämarkkinoiden hengen ja periaatteiden kanssa yhteisen rahan käyttöönoton jälkeen.

1.4. Tullin asema

Kaikkien yhteisön tasolla sovellettavien järjestelmien on taattava seurantaviranomaisille valta soveltaa tehokkaita seurantatoimia niissä jäsenvaltioissa, joissa ei kansallisen lainsäädännön mukaisesti tällä hetkellä harjoiteta kyseisen rahaliikenteen tehokasta seurantaa.

Tämä merkitsee valtaa hallinnoida ja valvoa tulli-ilmoitukseen perustuvaa järjestelmää, mutta myös valtaa laatia rikkomukseen soveltuvia seuraamuksia. Oleellisen tärkeää on mahdollisuus pidättää käteisvaroja rajalliseksi ajaksi silloin, kun tarkoituksena on kerätä tietoja epäilyttävissä tapauksissa (erityisesti jos rahaliikenne suuntautuu kolmansiin maihin).

Kaikkien ehdotusten on kuitenkin noudatettava pääoman vapaan liikkuvuuden periaatetta ja kaikkien toimenpiteiden on koskettava ainoastaan epäilyttävää rahaliikennettä. Järjestelmä on suunniteltu tunnistamaan epäilyttävää rahaliikennettä ja mahdollistamaan sen käsittelyn kyseistä asiaa tai rikkomusta koskevan yhteisön tai kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

Ilmoitusten käsittely tullissa on siten loogisin ratkaisu. Sen yksiköt ovat valmiina ulkorajoilla. Ilmoitusten käsittely on niiden normaalia toimintaa. Tullin toimivaltaan kuuluu myös rahan sijasta käytettävien arvoesineiden (kullan, timanttien, jne.) seuranta. Käsittely tullitoimipaikassa olisi käytännöllisin ratkaisu kansalaisten kannalta ja se säästäisi jäsenvaltioiden resursseja. Tullitoimipaikoilla on vaadittava kokemus tämäntyyppisten tietojen vaihtamiseksi ja myös menettelyt varman ja nopean tietojenvaihdon varmistamiseksi. Tullitoimipaikkojen keräämät asiaa koskevat tiedot välitettäisiin tarpeen mukaan rahanpesun seurannasta vastuussa olevalle kansallisen elimelle. Olisi myös otettava erityisesti huomioon tietojenvaihto kolmansien maiden kanssa vakavissa tapauksissa ja erityisesti tapauksissa, joissa voisi olla kyse terrorismista. Tällä alalla voitaisiin sopia erityisistä säännöksistä yhteisön tärkeimpien kumppaneiden kanssa.

2. ASETUSLUONNOSTA KOSKEVAT HUOMAUTUKSET

1 artiklassa esitetään tulli-ilmoituksen antovelvollisuus yhteisön alueelle käteisrahaa tuotaessa ja sitä yhteisön alueelta vietäessä sekä määritetään sen soveltamisala. Siinä todetaan, että tulli-ilmoitus on tehtävä ainoastaan vähintään 15 000 euron suuruisesta käteisrahaliikenteestä.

Artiklassa määritetään myös sen maantieteellinen soveltamisala. Se vastaa pääosiltaan yhteisön tullialuetta. Direktiivin 91/308/ETY täydentämiseksi erityissäännökset koskevat myös niitä tullialueen osia, joihin kyseistä direktiiviä ei sovelleta. Sekä kyseisten osien että yhteisön tullialueen osalta sovelletaan periaatteessa velvollisuutta tehdä käteisrahaliikennettä koskeva tulli-ilmoitus. Velvollisuus koskee sekä maahantuontia että maastavientiä. Näin ollen tullitoimipaikalla on parhaat mahdollisuudet sekä maantieteellisesti että toiminnallisesti varmistaa kyseisen velvollisuuden noudattaminen.

Ilmoitusvelvollisuuden muodollisuudet määritetään myös ja niiden laiminlyönti aiheuttaa ilmoituksen hylkäämisen. Ottamalla käyttöön yhdenmukainen lomake tullihallintojen välinen synergia paranee ja tietojenvaihto helpottuu.

Mahdollisen epätietoisuuden poistamiseksi täsmennetään myös, että vaikka ilmoitus voidaan antaa rajaa ylitettäessä, sitä ei voi tehdä jälkeenpäin. Tämä sääntö on tarpeen seurannan tehokkuuden kannalta.

Ilmoitusvelvollisuus koskee rahoja kuljettavaa henkilöä huolimatta siitä kuuluvatko rahat hänelle vai eivät.

2 artikla sisältää asetuksen yhdenmukaisessa tulkinnassa tarpeelliset määritelmät. Toimivaltaisten viranomaisten määritelmään kuuluvat ensi sijassa tullitoimipaikat, mutta myös muut kuin tullin yksiköt (kuten poliisi) osallistuvat toiminnallaan asetuksen täytäntöönpanoon sekä tulli-ilmoitusten vastaanottamiseen ja tarkastamiseen. Käteisen rahan määritelmä sisältää myös kaikki paljousesineet.

3 artiklassa annetaan tietojenvaihtoa koskevat säännökset. Siinä esitetään seurannan yhteydessä saatujen tietojen ilman eri pyyntöä tapahtuvaa välittämistä koskeva periaate. Kaikissa tapauksissa kyseiset tiedot ovat jäsenvaltioiden tullin yksiköiden (asuinpaikkavaltiossa ja tapauksen mukaan joko kotivaltiossa tai määräjäsenvaltiossa) sekä samojen valtioiden rahanpesun vastustamisesta vastuussa olevien viranomaisten käytettävissä. Kun rahanpesu liittyy petokseen tai muuhun laittomaan toimintaan, joka koskee yhteisön taloudellisia etuja, kyseiset tiedot välitetään komissiolle.

4 artiklassa annetaan tullivirkailijoille tarvittavat toimivaltuudet tehokkaan seurannan täytäntöönpanemiseksi.

5 artiklassa täydennetään edellä mainittuja toimivaltuuksia säätämällä seuraamusten täytäntöönpanosta. Tähän artiklaan sisältyvät ainoastaan ilmoituksen antamatta jättämisestä johtuvat seuraamukset. Siihen eivät sisälly tässä asetusluonnoksessa säädettyjen tullivalvontatoimien avulla esiin tulleesta rahanpesusta johtuvat seuraamukset. Rahanpesu kuuluu erityisen, yhteisön tullilainsäädännöstä eroavan oikeusjärjestelmän mukaisen tuomiovallan alaisuuteen. Kyseisen oikeusjärjestelmän alaisuuteen kuuluvat esimerkiksi yhteisön lainsäädännössä [2] tai asianomaisen alan valmisteilla olevassa lainsäädännössä (esimerkiksi asetusluonnos, jolla integroidaan hallinnolliset toimenpiteet ja seuraamukset suorien menojen alalla [3]) säädetyt seuraamukset.

[2] Ks. Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annettu (EY, Euratom) N:o 2988/95 neuvoston asetus, EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1.

[3] Ks. Toimintasuunnitelma 2001-2003 Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta ja petostentorjunnasta: KOM(2001) 254 lopullinen, kohta 1.2.2.

Kyseisessä artiklassa rajoitetaan seuraamusten määrää. Rajoituksen puuttuminen olisi mahdollistanut jäsenvaltioiden ottaa käyttöön niin suuria sakkoja, että se olisi ollut kohtuutonta pääoman vapaan liikkuvuuden periaatteen huomioon ottaen, tai se olisi jopa estänyt sen.

6 artiklassa käsitellään terrorismiin liittyvää käteisrahaliikennettä koskevaa erityistilannetta. Suunnitellussa säännöksessä sallitaan 1 artiklassa mainitun ilmoituksen avulla kerättyjen tietojen välittäminen tietyissä olosuhteissa kolmansiin maihin.

2002/0132 (COD)

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI rahanpesun ehkäisemisestä tulliyhteistyöllä

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 135 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen [4],

[4] EYVL C

ottavat huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon [5],

[5] EYVL C

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä [6],

[6] EYVL C

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Rajatylittävän rahaliikenteen avulla tapahtuva rahanpesu on uhka jäsenvaltioiden ja yhteisön turvallisuudelle ja taloudellisille eduille. Tullihallinnot voivat torjua kyseistä uhkaa tehokkaasti. Tullin toimipaikat sijaitsevat rajoilla, joilla seuranta on tehokkainta. Lisäksi joillakin toimipaikoilla on todellista kokemusta asianomaiselta alalta. Ne ovat päteviä valvomaan sekä arvotavaroita että käteistä rahaa.

(2) Tullihallinnoilla on lisäksi kokemusta kansainvälisestä yhteistyöstä ja erityisesti jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten keskinäisestä avunannosta sekä jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten ja komission yhteistyöstä tulli- ja maatalousasioita koskevan lainsäädännön moitteettoman soveltamisen varmistamiseksi 13 päivänä maaliskuuta 1997 annetun (EY) N:o 515/97 neuvoston asetuksen [7] ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan perusteella tehdyn yleissopimuksen tullihallintojen keskinäisestä avunannosta ja yhteistyöstä [8] soveltamisesta.

[7] EYVL L 82, 22.3.1997, s. 1.

[8] EYVL C 24, 23.1.1998, s. 2.

(3) Olisi myös otettava huomioon muut täydentävät kansainväliset toimet. OECD:n puitteissa rahoitusalan kansainvälinen rahanpesutyöryhmä pyysi suositukses- saan N:o 22 valtioita toteuttamaan toimenpiteitä käteisrahaliikenteen paljastamiseksi.

(4) Tulliyhteistyön täytäntöönpano on tarpeen sen vuoksi, että rahoitusjärjestelmän rahanpesutarkoituksiin käyttämisen estämisestä 10 päivänä kesäkuuta 1991 annetulla neuvoston direktiivillä 91/308/ETY [9] käyttöön otettua järjestelmää sovelletaan ainoastaan rahoituslaitosten, luottolaitosten ja tiettyjen ammattiryhmien kautta tapahtuvaan rahanpesutoimintaan.

[9] EYVL L 166, 28.6.1991, s. 77, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2001/97/EY (EYVL L 344, 28.12.2001, s. 76).

(5) Tästä tilanteesta johtuen yhteisöön tuodaan ja yhteisöstä viedään suuria ja alkuperältään epäilyttäviä rahasummia, jotka välttävät tämän paljastamisen menettelyn. Tietyillä jäsenvaltioilla on kuitenkin omia yhteisön puitteisiin kuulumattomia oikeudellisia välineitä, joilla niiden tulliviranomaiset voivat seurata kyseisiä rahasummia. Toisilla jäsenvaltioilla ei ole tällaisia välineitä. Näin ollen rahanpesun paljastumisen todennäköisyys vaihtelee sen jäsenvaltion mukaan, jonka kautta asianomaiset rahasummat tuodaan tai viedään. Tämän vuoksi rahanpesun torjunta yhteisön ulkorajoilla heikentyy.

(6) Olisi perustamissopimuksen 135 artiklan perusteella, joka nimenomaan keskittyy tulliyhteistyöhön täydennettävä nykyistä lainsäädäntöä tulliyhteistyön omilla järjestelyillä. Ne yhdenmukaistaisivat kansallisten lainsäädäntöjen mukaisesti käyttöön otetut valvontamuodot ja antaisivat yhteisön kaikille tullihallinnoille mahdollisuuden kerätä tietoja, kun direktiivissä 91/308/ETY säädetyn määrän suuruisia rahamääriä tuodaan yhteisön tullialueelle tai viedään sieltä. Näissä olosuhteissa tulli-ilmoitusvelvollisuus on sopivin tapa kerätä tämän tyyppisiä tietoja. Epäilyttävissä tapauksissa nämä tiedot toimitetaan viranomaisille, jotka direktiivin 91/308/ETY mukaisesti yhteensovittavat rahanpesun vastustamista.

(7) Tämän vuoksi olisi otettava käyttöön käteisrahaliikennettä koskeva ilmoitusvelvollisuus ulkorajoilla. Tämä periaate on tosiasiassa sopivin keino valvoa toimia, joilla voidaan kiertää rahanpesua koskevia yhteisön tai kansallisia sääntöjä. Kuitenkin viranomaisten toiminnan keskittämiseksi merkittäviin rahanpesutapauksiin, ainoastaan vähintään 15 000 euron suuruisesta rahaliikenteestä on tehtävä ilmoitus.

(8) Ilmoituksen muoto olisi myös määritettävä, jos ilmoituksen muotoa ei ole noudatettu katsotaan, ettei ilmoitusta ole annettu. Yhtenäisen ilmoituslomakkeen käyttöönotto parantaisi tullihallintojen välistä synergiaa ja helpottaisi tietojenvaihtoa. Ottaen huomioon ennalta ehkäisevän tarkoituksen ja ilmoituksen pelotevaikutuksen, ilmoitus olisi annettava ulkorajan ylityksen jälkeen. Olisi määritettävä ajankohta, jolloin tämä muodollisuus on täytettävä. On korostettava, että ilmoitusvelvollisuus koskee rahoja kuljettavaa henkilöä siitä riippumatta onko hän rahojen omistaja tai ei.

(9) Olisi laadittava asetuksen yhtenäiseen soveltamiseen tarvittavat määritelmät. Käsitteeseen toimivaltainen viranomainen on kuuluttava ei ainoastaan tämän asetuksen soveltamisesta pääasiallisessa vastuussa olevat tullihallinnot, vaan myös muut kuin tullin yksiköt, jotka osallistuvat toiminnallaan ja kunkin jäsenvaltion hallinnollisen organisaation puitteissa tämän asetuksen täytäntöönpanoon. Tämän sanamuodon tarkoituksena on kattaa tapaukset, joissa muilla kuin tullin yksiköillä, kuten poliisilla ja rajavartiostolla, on toimivalta vastaanottaa ja tarkastaa asianomaisia ilmoituksia. Toisaalta käteisen rahan määritelmän olisi sisällettävä myös kaikki lajiesineet.

(10) Maantieteellisen soveltamisalan rajoittamisella perustamissopimuksen ja erityisesti sen 299 artiklan 3 ja 4 kohdan sekä 6 kohdan c alakohdan mukaisesti, direktiivi 91/308/ETY ei koske tiettyjä Euroopan valtioita tai alueita kuten Monacoa, Kanaalisaaria ja Man-saarta. Näiden valtioiden ja alueiden edustama rahanpesun riski olisi siten otettava huomioon ja säädettävä niitä koskevasta erityisjärjestelystä. Kyseisille alueille tultaessa tai niistä lähdettäessä olisi vaadittava tulli-ilmoitus siitä riippumatta koskeeko rahaliikenne muuta yhteisöä vai kolmatta maata.

(11) Tämän asetuksen yhdenmukaisuuden takaamiseksi rahanpesua koskevan kansallisen oikeuden kanssa on tarpeen säätää seurannan yhteydessä saatujen tietojen oikeudellisesta välittämisestä. Näiden tietojen on oltava toisaalta asuinpaikkavaltion tullin yksiköiden ja toisaalta tapauksen mukaan joko kotivaltion tai määränpääjäsenvaltion kuin myös samojen jäsenvaltioiden rahanpesun vastustamisesta vastuussa olevien viranomaisten käytettävissä. Tiedot olisi tarvittaessa välitettävä komissiolle. Tiettyjen tietojen välittämisestä olisi myös säädettävä epäilyttävissä tapauksissa, joissa kynnyksen alittavia rahamääriä kuljetetaan toistuvasti.

(12) Tullivirkailijoilla olisi oltava tarvittavat toimivaltuudet tehokkaan seurannan täytäntöön panemiseksi.

(13) Tullihallintojen toimivaltuuksia olisi täydennettävä jäsenvaltioiden velvollisuudella säätää seuraamuksia. Olisi säädettävä ainoastaan ilmoituksen antamatta jättämisestä johtuvat seuraamukset eivätkä niihin sisälly tässä asetuksessa säädettyjen tullivalvontatoimien avulla esiin tulleesta rahanpesusta johtuvat seuraamukset. Jos seuraamukset, joilla on pelotevaikutus, ovat todella tarpeen, seuraamusten määrää pitää rajoittaa. Rajoituksen puuttuminen antaisi jäsenvaltioille mahdollisuuden ottaa käyttöön niin suuria sakkoja, että se olisi kohtuutonta pääoman vapaan liikkuvuuden periaatteen huomioon ottaen, tai se jopa estäisi sen.

(14) Olisi säädettävä mahdollisuudesta tietyin edellytyksin välittää kerättyjä tietoja yhteisön kolmansiin maihin, kun kyseessä on terrorismiin liittyvä käteisrahaliikenne.

(15) Tämä asetus ei vaikuta hallinnollista yhteistyötä koskeviin yleisiin tai erityisiin yhteisön sääntöihin erityisesti tullin tai yhteisön taloudellisten etujen suojelun osalta erityisesti jos, niillä voidaan parantaa tai vahvistaa tämän hallinnollisen yhteistyön järjestelyjä.

(16) Tämän asetuksen tavoitetta eli rahanpesun vastustamista koskevan tulliyhteistyön vahvistamista ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, koska rahanpesu sisämarkkinoilla on rajatylittävä ilmiö, vaan se voidaan toteuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(17) Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet yhteisön oikeuden yleisinä periaatteina,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Ilmoitusvelvollisuus

1. Kaikkien yhteisön tullialueelle tulevien tai sieltä poistuvien luonnollisten henkilöiden, jotka kuljettavat mukanaan vähintään 15 000 euron arvosta käteistä rahaa, on annettava tulli-ilmoitus tässä asetuksessa vahvistetuin edellytyksin.

Kaikkien yhteisön tullialueen niihin osiin, joihin ei sovelleta direktiiviä 91/308/EY, tulevien tai sieltä poistuvien luonnollisten henkilöiden, jotka kuljettavat mukanaan vähintään 15 000 euron arvosta käteistä rahaa, on annettava tulli-ilmoitus.

2. Ilmoitusvelvollisuus on täytetty, kun 1 kohdassa tarkoitettu luonnollinen henkilö on täyttänyt liitteessä olevan lomakkeen ja jättänyt sen jäsenvaltion tullitoimipaikkaan, jonka kautta henkilö on tullut yhteisön tullialueelle tai poistunut sieltä tai tullut niihin yhteisön tullialueen osiin, joihin ei sovelleta direktiiviä 91/308/EY, taikka poistunut sieltä.

Ilmoitusvelvollisuus on lisäksi täytetty, jos tiedot ovat virheettömät ja täydelliset.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan :

1) 'yhteisön tullialueella' neuvoston asetuksen (ETY) N :o 2913/92 [10] 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden aluetta;

[10] EYVL L 302, 19.10.1992, s. 2.

2) 'toimivaltaisilla viranomaisilla' jäsenvaltioiden tulliviranomaisia sekä muita tämän asetuksen soveltamisesta vastuussa olevia viranomaisia;

3) 'käteisellä rahalla':

a) valuuttaa (setelit ja kolikot),

b) matkashekkejä/postishekkejä,

c) asettajasta riippumatta kaikkia nimemättömiä tai haltijalle asetettuja rahoitusvälineitä, jotka ovat vaihdettavissa valuutaksi, erityisesti arvopapereita ja muita saamistodisteita.

3 artikla

Tietojen välittäminen

1. Jos aihetodisteet tai olosuhteet antavat olettaa, että käteisrahaliikennettä käytetään rahanpesuun, 1 artiklassa tarkoitetun ilmoituksen tai myöhemmän seurannan yhteydessä saadut tiedot välitetään oikeudellisesti sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jossa 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu henkilö asuu, sekä sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jonka kautta henkilö on tullut yhteisön tullialueelle tai poistunut sieltä.

Lisäksi tiedot välitetään sen jäsenvaltion, jonka kautta henkilö on tullut yhteisön tullialueelle tai poistunut sieltä, direktiivin 91/308/ETY 6 artiklassa tarkoitetuille rahanpesun vastustamisesta vastuussa oleville toimivaltaisille kansallisille viranomaisille.

Kun rahanpesu liittyy petokseen tai muuhun laittomaan toimintaan, joka koskee yhteisön taloudellisia etuja, kyseiset tiedot välitetään myös komissiolle.

2. Jos aihetodisteet tai olosuhteet osoittavat, että luonnollinen henkilö kuljettaa toistuvasti rahanpesutarkoituksessa 1 artiklassa vahvistettua kynnystä pienempiä määriä käteistä rahaa yhteisön tullialueelle tullessaan tai sieltä poistuessaan tai niihin yhteisön tullialueen osiin, joihin ei sovelleta direktiiviä 91/308/ETY, tullessaan tai sieltä poistuessaan, toimivaltaisille viranomaisille ja, samoin edellytyksin kuin 1 kohdassa, komissiolle on ilmoitettava henkilön nimi, kansalaisuus, käytetyn kulkuvälineen rekisteritunnus sekä mainitut aihetodisteet tai olosuhteet.

3. Asetuksen (EY) N :o 515/97 V ja VI osaston säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin tätä asetusta sovellettaessa kerättyjen tietojen välittämiseen.

4 artikla

Toimivaltaisten viranomaisten valtuudet

Edellä 1 artiklassa säädetyn ilmoitusvelvollisuuden noudattamisen valvomiseksi toimivaltaisilla viranomaisilla on valtuudet myös, kun ei ole olemassa näyttöä rikkomuksesta, tarkastaa matkustajia ja heidän matkatavaroitaan, kuulustella matkustajia löydettyjen käteisrahamäärien alkuperästä ja päättää kyseisten rahamäärien haltuun ottamisesta hallinnollisella toimella.

Rahat saa ottaa haltuun enintään kolmeksi työpäiväksi, mutta kyseistä ajanjaksoa voidaan kuitenkin pidentää kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Ajanjakso ei saa missään tapauksessa olla pidempi kuin mikä on tutkimuksen kannalta tarpeen.

5 artikla

Seuraamukset

1. Rajoittamatta rahanpesusta johtuvien seuraamusten soveltamista jäsenvaltiot valvovat, että tämän asetuksen mukaisesti tehdyn seurannan tai tarkastuksen johdosta esiin tulleesta 1 artiklassa tarkoitetun ilmoitusvelvollisuuden täyttämättä jättämisestä vastuussa olevia henkilöitä vastaan aloitetaan menettely jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

Mainitun menettelyn on asiaa koskevan kansallisen lainsäädännön mukaisesti oltava vaikutukseltaan suhteessa ilmoituksen antamatta jättämisestä tai virheellisen ilmoituksen antamisesta taikka ilmoituksen, joka ei ole täydellinen, antamisesta aiheutuneen rikkomuksen vakavuuteen, mikä vähentää tehokkaasti muita samanlaisia rikkomuksia.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun menettelyn johdosta määrättyjen sakkojen määrän on oltava enintään neljäsosa kuljetetusta määrästä.

3. Jäsenvaltioiden on viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2003 ilmoitettava komissiolle sovellettavista seuraamuksista siinä tapauksessa, että ilmoitusvelvollisuutta ei ole otettu huomioon.

6 artikla

Suhteet kolmansiin maihin

1. Jos aihetodisteet tai olosuhteet antavat olettaa, että käteisrahaliikennettä käytetään terroristiryhmien harjoittamaan tai niiden puolesta harjoitettuun rahanpesuun, tätä asetusta sovellettaessa saadut tiedot voidaan välittää kolmansille maille tiedot antaneiden toimivaltaisten viranomaisten suostumuksella ja niiden henkilötietojen välittämistä kolmansille maille koskevien sisäisten säännösten mukaisesti.

2. Jäsenvaltiot ilmoittavat komissiolle keskinäisen hallinnollisen avunannon puitteissa niiden ja kolmansien maiden välisen tietojenvaihdon, kun siitä on erityistä hyötyä rahanpesun vastustamisen moitteettomalle toiminnalle tämän asetuksen mukaisesti ja kun kyseiset tiedot kuuluvat tämän asetuksen soveltamisalaan.

7 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE

ILMOITUSLOMAKE

Täten ilmoitan, että hallussani on yhteensä vähintään 15 000 euron arvosta rahaa, arvopapereita tai velkakirjoja seuraavassa esitetyn mukaisesti.

>TAULUKON PAIKKA>

(*) Tarpeeton maininta yliviivataan.

Jos tiedot ovat virheellisiä tai epätäydellisiä, allekirjoittaneen katsotaan jättäneen ilmoitusvelvollisuuden täyttämättä.

Paikka, aika ja allekirjoitus.......