EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document JOC_2002_227_E_0487_01

Muutettu ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan vesillä tapahtuvien öljyvahinkojen korvausrahaston perustamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä (KOM(2002) 313 lopull. - 2000/0326(COD))

EYVL C 227E, 24.9.2002, p. 487–496 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)

52002PC0313

Muutettu ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan vesillä tapahtuvien öljyvahinkojen korvausrahaston perustamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä (komission esittämä EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan nojalla) /* KOM/2002/0313 lopull. - COD 2000/0326 */

Virallinen lehti nro 227 E , 24/09/2002 s. 0487 - 0496


Muutettu ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS - Euroopan vesillä tapahtuvien öljyvahinkojen korvausrahaston perustamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä (komission esittämä EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan nojalla)

PERUSTELUT

Euroopan parlamentti hyväksyi täysistunnossaan 14. kesäkuuta 2001 komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan vesillä tapahtuvien öljyvahinkojen korvausrahaston perustamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä. Parlamentti teki ehdotukseen joukon tarkistuksia [1]. Talous- ja sosiaalikomitea ja alueiden komitea tukivat ehdotusta lausunnoissaan [2].

[1] KOM(2000) 802 lopullinen - 2000/0326 (COD), 6.12.2000.

[2] EYVL C [.], [.], s. [.] ja EYVL C [.], [.], s. [.].

Euroopan parlamentti tukee komission aloitetta, jonka tavoitteena on perustaa rahasto Euroopan vesillä tapahtuvien öljyvahinkojen uhreille maksettavien korvausten parantamiseksi sekä langettaa taloudellisia seuraamuksia henkilöille, jotka ovat aiheuttaneet vahingon tai vaikuttaneet siihen törkeän huolimattomuutensa vuoksi. Komissio hyväksyy joukon tarkistuksia, jotka selventävät tekstiä tai asetuksen soveltamisalaa taikka tuovat tekstiin muita toimituksellisia parannuksia. Samoin hyväksytään useat tarkistukset, jotka tuovat tekstiin hyödyllisiä lisäyksiä. Nämä tarkistukset liittyvät COPE-rahaston luonteen ja toiminnan selventämiseen, sen yhteyteen IOPC-rahastoon, ennakkomaksujärjestelmään sekä meriliikenteen kansainvälisen vastuu- ja korvaustoiminnan kehitystä koskevan raportin laadintaan.

Komissio ei voi kuitenkaan hyväksyä seuraavia tarkistuksia:

* Tarkistukset, joilla pyritään laajentamaan COPE-rahaston kattavuutta siten, että se kattaa säiliöalusten aiheuttamien öljyvahinkojen lisäksi myös muunlaisia vahinkoja. Vaarallisten ja haitallisten aineiden aiheuttamien vahinkojen korvausjärjestelmän parantaminen on sinänsä tavoite, jota komissio tukee. Komissio kuitenkin katsoo, että käsillä oleva asetus ei sovellu tähän tarkoitukseen. COPE-rahaston tarkoituksena lisätä uusi korvausrahasto jo käytössä olevaa kansainväliseen korvausjärjestelmään ja taata näin korvaukset EU:n vesillä tapahtuvissa kalliissa onnettomuuksissa. Tarkoituksena on rakentaa jo käytössä olevan kansainvälisen järjestelmän pohjalle ja täydentää sitä luomalla kolmas korvausrahasto, joka liittyy kiinteästi molempiin aiempiin (CLC- ja IOPC-rahastoihin). Koska kansainvälinen järjestelmä kattaa vain säiliöalusten aiheuttaman saastumisvahingon, COPE-rahastonkaan kattavuus ei voi olla tätä laajempi. Koska bunkkeriöljyä ja muita vaarallisia aineita, kuten kemikaaleja, varten ei ole olemassa kansainvälistä korvausjärjestelmää, näiden aineiden aiheuttamien vahinkojen suhteen ei ole mahdollista toimia vastaavalla tavalla. Komissio on kuitenkin samaa mieltä siitä, että on tarpeen mahdollisimman pian ottaa käyttöön järjestelmä, jolla taataan asianmukainen kompensaation myös muiden aineiden kuin öljyn aiheuttamasta meriympäristön saastumisesta.

* Tarkistukset, joilla alusten omistajille asetettaisiin velvoite maksaa osa korvauksesta. Nämä tarkistukset aiheuttaisivat ongelmia kansainvälisessä oikeudessa. Voimassa olevassa kansainvälisessä oikeudessa (CLC-yleissopimuksessa) ei hyväksytä alusten omistajille asetettavia lisäkorvausvaatimuksia. Komissio tukee sitä pidemmän aikavälin tavoitetta, että omistajien tulisi maksaa nykyistä suurempi osa maksusta erityisesti siitä tapauksessa, että onnettomuus johtuu heidän törkeästä huolimattomuudestaan (komissio on ehdottanut kysymyksen käsittelemistä kansainvälisen järjestelmän tarkistamisen yhteydessä). Vaatimus, jonka mukaan alusten omistajien on osallistuttava vahinkojen korvaukseen, olisi kuitenkin ristiriidassa tällä hetkellä voimassa olevien kansainvälisten sääntöjen kanssa. Jotta alusten omistajien vastuuta saataisiin lisättyä ja jotta heille voitaisiin langettaa seuraamuksia huolimattomuustapauksissa, komission ehdotuksessa esitetään, että taloudellinen seuraamus voidaan määrätä kenelle tahansa osapuolelle, joka on aiheuttanut vahingon tai vaikuttanut siihen törkeän huolimattomuutensa vuoksi.

* Tarkistukset, joilla lisättäisiin saastuneen alueen paikallisten edustajien osallistumista ja roolia COPE-rahastokomitean - joka on päätöksen 1999/468/EY mukainen hallintokomitea - menettelyissä. Päätöksessä 1999/468/EY ei määrätä hallintokomiteaa varten neuvonantajista tai muiden kuin komitean jäsenten kuulemisesta etukäteen. Komitea koostuu yksinomaan jäsenvaltioiden edustajista. Kun otetaan huomioon komitean tehtävät, kuten osallistuminen päätöksentekoon oikeudelliselta ja taloudelliselta kantavuudeltaan laajoissa kysymyksissä, on tärkeää noudattaa vakiintuneita ja vankasti yhteisön oikeuteen perustuvia menettelyjä.

* Tarkistus, jolla ympäristövahinkojen korvaamista laajennettaisiin. Komission näkemyksenä on, että kansainvälistä järjestelmää (ja näin ollen COPE-rahastoa) on muutettava, jotta se kattaisi ympäristövahingot laajemmin. Kahden erilaisen määritelmän käyttö kansainvälisessä järjestelmässä ja COPE-rahastossa, jonka tarkoituksena on täydentää kansainvälistä järjestelmää, aiheuttaisi vakavia käytännön ja oikeudellisia ongelmia. Tarvittaisiin myös huomattavia voimavaroja, jos COPE-rahaston tulisi arvioida vaatimusten validius, sekä yksityiskohtaiset säännöt siitä, mitkä ympäristövahingot pitäisi korvata ja miten. COPE-rahastoa ei on suunniteltu tällaisiin tehtäviin. Siksi toimet tulisi keskittää siihen, että ympäristövahinkojen korvauksia parannetaan ottamalla malliksi yhteisön oikeuden mukaisesti perustetut vastaavat järjestelmät ja muuttamalla kansainvälistä järjestelmää ja sitä kautta myös COPE-rahastoa.

* Tarkistus, jolla lyhennettäisiin yhdestä vuodesta kuuteen kuukauteen se aika, jonka kuluessa varat kerätään COPE-rahastoon. Tarkistuksen taustalla on ajatus korvausten vauhdittamisesta. Komissio ei kuitenkaan katso, että tarkistuksella olisi tällaista vaikutusta. Korvauksia ei voida maksaa ennen kuin korvausvaatimus on arvioitu, ja korvausvaatimusta ei voida arvioida ennen kuin se on esitetty. Korvauksen hakijat tarvitsevat yleensä aikaa arvioidakseen menetyksensä. Menettelyihin tarvittavan ajan vuoksi komissio on katsonut, että yhden vuoden määräaika on sopiva ja itse asiassa varsin tiukka verrattuna kansainväliseen järjestelmään. Tarkistuksen tuomaa vähäistä lisäarvoa on tarkasteltava myös ottaen huomioon ne vaikeudet, joita öljyn vastaanottajilla on antaa potentiaalisesti huomattavia määriä varoja saatavilla lyhyellä varoitusajalla.

* Tarkistus, jossa määritellään termi 'bunkkeriöljy'. Termiä 'bunkkeriöljy' ei käytetä asetuksessa, joten määritelmä on tarpeeton.

Komissio muuttaa ehdotustaan edellä kuvatulla tavalla perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

2000/0326 (COD)

Muutettu ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan vesillä tapahtuvien öljyvahinkojen korvausrahaston perustamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 80 artiklan 2 kohdan ja 175 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen [3],

[3] EYVL C [.] , [.], s. [.].

ottavat huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon [4],

[4] EYVL C [.], [.], s. [.].

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon [5],

[5] EYVL C [.], [.], s. [.].

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä [6],

[6] EYVL C [.], [.], s. [.].

sekä katsovat seuraavaa:

(1) On tarpeen varmistaa mahdollisimman täydet ja riittävät korvaukset henkilöille ja organisaatioille, jotka välillisesti tai välittömästi kärsivät vahingoista, joiden syynä on säiliöaluksista Euroopan vesillä pääsevän tai päästetyn öljyn aiheuttama pilaantuminen.

(2) Alusten aiheuttamien öljyvahinkojen kansainvälinen vastuu- ja korvausjärjestelmä, joka perustettiin öljyn aiheuttamasta pilaantumisvahingosta johtuvasta siviilioikeudellisesta vastuusta vuonna 1992 tehdyllä kansainvälisellä yleissopimuksella ja öljyn aiheuttamien pilaantumisvahinkojen kansainvälisen korvausrahaston perustamisesta vuonna 1971 tehdyllä kansainvälisellä yleissopimuksella, sellaisena kuin se muutettuna siihen vuonna 1992 liitetyllä pöytäkirjalla, antaa joitain merkittäviä takeita tästä.

(3) Kansainvälisen järjestelmän mukaisen korvauksen enimmäismäärän ei katsota kattavan täysin kustannuksia, joita ennakoitavissa olevat onnettomuudet aiheuttavat Euroopassa.

(4) Ensimmäisenä toimenpiteenä, jolla parannetaan öljyvuodon uhrien suojaa Euroopassa, on lisätä merkittävästi tällaisista vuodoista maksettavan korvauksen enimmäismäärää. Tämä voitaisiin toteuttaa täydentämällä nykyistä kansainvälistä järjestelmää kansainvälisellä lisärahastolla. Kunnes tällainen kansainvälinen rahasto on täysin toiminnallinen kaikissa asianomaisissa EU:n jäsenvaltioissa ja kunnes se tarjoaa riittävän suojan EU:n vesillä tapahtuvien vahinkojen varalta on perustettava eurooppalainen rahasto, josta voidaan maksaa lisäkorvauksia asianomistajille, jotka eivät ole voineet saada täyttä korvausta kansainvälisestä korvausjärjestelmästä, koska oikeutettujen korvausvaatimusten kokonaismäärä ylittää rahastoyleissopimuksen nojalla käytettävissä olevan korvausmäärän.

(5) Eurooppalaisen pilaantumisvahinkojen korvausrahaston on perustuttava samoihin sääntöihin, periaatteisiin ja menettelyihin kuin IOPC-rahaston, jotta korvauksia hakeville uhreille ei aiheutuisi epävarmuutta ja jotta vältettäisiin tehottomuus tai päällekkäisyys IOPC-rahaston toiminnan kanssa.

(6) Saastuttaja maksaa -periaatteen mukaan öljyn merikuljetuksiin osallistuvien yritysten on vastattava öljyvuotojen kustannuksista.

(7) Yhdenmukaistetuilla yhteisön toimenpiteillä, joiden avulla maksetaan Euroopassa tapahtuvista vuodoista lisäkorvauksia, jaetaan tällaisten vuotojen kustannukset kaikkien jäsenvaltioiden kesken.

(8) Olemassa olevaan kansainvälisen järjestelmään pohjautuva yhteisönlaajuinen korvausrahasto (COPE-rahasto) on tällä hetkellä tehokkain keino päästä näihin tavoitteisiin.

(9) COPE-rahastolla on oltava mahdollisuus vaatia menojensa takaisinmaksua öljyonnettomuuksissa mukana olleilta osapuolilta siltä osin, kuin tämä sallitaan kansainvälisen oikeuden nojalla.

(10) Koska tämän asetuksen täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet ovat menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY [7] 2 artiklassa tarkoitettuja hallintotoimenpiteitä, ne olisi vahvistettava mainitun päätöksen 4 artiklassa säädettyä hallintomenettelyä noudattaen. Komissio tutkii myöhemmin mahdollisuutta delegoida COPE-rahaston päivittäinen hallinto asetuksella EY/XXX perustetulle Euroopan meriturvallisuusvirastolle.

[7] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(11) Koska öljyvuotojen uhreille maksettavat riittävät korvaukset eivät välttämättä muodosta meritse käytävän öljykaupan toimijoille riittävää haittatekijää, jotta nämä toimisivat vastuullisesti, tarvitaan erillinen säännös, jonka mukaan voidaan määrätä taloudellisia seuraamuksia henkilöille, joiden tahalliset teot tai laiminlyönnit tai törkeä huolimattomuus ovat vaikuttaneet öljyonnettomuuteen.

(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus on toissijaisuusperiaatteen mukaisesti soveltuvin oikeudellinen väline, koska se on kaikilta osiltaan velvoittava ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa; tämän vuoksi vaara, että säädöstä sovelletaan epäyhtenäisesti jäsenvaltioissa, on mahdollisimman pieni.

(13) Öljyvahinkojen nykyistä kansainvälistä vastuu- ja korvausjärjestelmää olisi tarkistettava rinnakkain tämän asetuksen mukaisten toimenpiteiden kanssa, jotta merikuljetuksiin osallistuvien toimijoiden vastuu ja toimet kytkettäisiin läheisemmin niiden vastuuvelvollisuuteen. Erityisesti olisi edellytettävä, että aluksen omistajan vastuun olisi oltava rajoittamaton, jos pilaantumisvahingon todistetaan johtuvan hänen törkeästä huolimattomuudestaan, että vastuujärjestelmällä ei pitäisi nimenomaisesti suojella tiettyjä muita merikuljetuksiin osallistuvia keskeisiä toimijoita ja että korvauksia ympäristölle sinänsä aiheutuvasta vahingosta olisi tarkistettava ja laajennettava muiden yhteisön oikeuden nojalla perustettujen korvausjärjestelmien perusteella; lisäksi on edistyttävä sääntelyssä, joka koskee vastuuta ja korvauksia vaarallisten ja haitallisten aineiden kuljetuksista aiheutuvista vahingoista.

(13 a) Tätä asetusta olisi muutettava sen perustana olevan kansainvälisen öljyvahinkojen korvausjärjestelmän muutosten perusteella, jotta vältettäisiin epäjohdonmukaisuudet näiden kahden järjestelmän välillä.

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla Tavoite

Tämän asetuksen tarkoituksena on varmistaa riittävät korvaukset öljyn merikuljetuksista EU:n vesillä aiheutuvasta pilaantumisvahingosta täydentämällä voimassa olevaa kansainvälistä vastuu- ja korvausjärjestelmää yhteisön tasolla sekä ottaa käyttöön taloudellinen seuraamus, joka voidaan määrätä henkilöille, joiden tahalliset teot tai laiminlyönnit tai törkeä huolimattomuus ovat vaikuttaneet öljyvahinkoon.

2 artikla Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan:

1. pilaantumisvahinkoon, joka aiheutuu:

(a) jäsenvaltion alueella, mukaan luettuna aluemeri, ja

(b) kansainvälisen oikeuden mukaisesti määritellyllä jäsenvaltion talousvyöhykkeellä, tai jos jäsenvaltio ei ole määritellyt tällaista vyöhykettä, kyseisen jäsenvaltion aluemeren ylittävällä ja siihen rajoittuvalla alueella, jonka kyseinen valtio on määritellyt kansainvälisen oikeuden mukaisesti ja joka ulottuu enintään 200 meripeninkulman etäisyydelle perusviivoista, joiden perusteella sen aluemeren laajuus määritetään,

2. mahdollisiin varotoimenpiteisiin, joilla ehkäistään tai minimoidaan tällaista vahinkoa.

3 artikla Määritelmät

Tähän asetukseen sovelletaan seuraavia määritelmiä:

1. 'Vastuuyleissopimuksella' tarkoitetaan öljyn aiheuttamasta pilaantumisvahingosta johtuvasta siviilioikeudellisesta vastuusta vuonna 1992 tehtyä kansainvälistä yleissopimusta.

2. 'Rahastoyleissopimuksella' tarkoitetaan öljyn aiheuttamien pilaantumisvahinkojen kansainvälisen korvausrahaston perustamisesta vuonna 1971 tehtyä kansainvälistä yleissopimusta, sellaisena kuin se muutettuna siihen vuonna 1992 liitetyllä pöytäkirjalla.

3. 'Öljyllä' tarkoitetaan pysyvien hiilivetyjen muodostamia kivennäisöljyjä, kuten raakaöljyä, polttoöljyä, raskasta dieselöljyä ja voiteluöljyä, joita kuljetetaan aluksessa joko rahtina tai tällaisen aluksen bunkkereissa.

4. 'Rahoitusosuuteen velvoittavalla öljyllä' tarkoitetaan jäljempänä a ja b alakohdassa määriteltyä raakaöljyä ja polttoöljyä:

(a) 'raakaöljyllä' tarkoitetaan maaperässä luonnollisesti esiintyviä nestemäisiä hiilivety-yhdistelmiä, jotka ovat joko kuljetukseen sopiviksi käsiteltyjä tai käsittelemättömiä. Lisäksi sillä tarkoitetaan raakaöljyjä, joista on poistettu tietyt tisleet (ja joita joskus nimitetään "alkutislatuiksi raakaöljyiksi") tai joihin on lisätty tiettyjä tisleitä (ja joita joskus nimitetään "uudelleenmuodostetuiksi raakaöljyiksi").

(b) 'polttoöljyllä' tarkoitetaan raakaöljystä saatuja raskastisleitä tai tislausjäännöksiä tai tällaisten materiaalien sekoituksia, jotka on tarkoitettu käytettäviksi polttoaineena lämmön tai sähkön tuotannossa ja jotka vastaavat laadultaan eritelmässä "American Society for Testing and Materials' Specification for Number Four Fuel Oil (Designation D 396-69)" määriteltyä laatua tai ovat tätä raskaampia.

5. 'Tonnilla' tarkoitetaan öljyn osalta metristä tonnia.

6. 'Terminaalilla' tarkoitetaan öljyn bulkkitavaravarastointiin tarkoitettua paikkaa, johon öljy voidaan purkaa vesikuljetuksen jälkeen ja johon sisältyvät mahdolliset tällaiseen paikkaan liittyvät offshore-laitteistot.

7. 'Öljyonnettomuudella' tarkoitetaan tapahtumaa tai samoista syistä johtuvien tapahtumien sarjaa, joka aiheuttaa pilaantumisvahinkoa tai vakavasti ja välittömästi uhkaa aiheuttaa tällaista vahinkoa. Jos öljyonnettomuus muodostuu tapahtumien sarjasta, sen tapahtumispäiväksi katsotaan ensimmäisen tapahtuman tapahtumispäivä.

8. 'Henkilöllä' tarkoitetaan yksityishenkilöä tai kumppanuutta taikka julkista tai yksityistä elintä, joka voi olla yhtiö tai muu elin, kuten valtio tai sen laitos.

9. 'IOPC-rahastolla' tarkoitetaan rahastoyleissopimuksella perustettua rahastoa.

4 artikla Euroopan vesillä tapahtuvien öljyvahinkojen korvausrahaston perustaminen

Perustetaan Euroopan vesillä tapahtuvien öljyvahinkojen korvausrahasto (jäljempänä "COPE-rahasto"), jolla on seuraavat tavoitteet:

(a) maksaa pilaantumisvahingosta korvauksia siltä osin, kuin vastuuyleissopimuksen ja rahastoyleissopimuksen tarjoama suoja on riittämätön, ja

(b) toteuttaa tähän liittyvät tässä asetuksessa määritellyt tehtävät.

5 artikla Korvaukset

1. COPE-rahastosta maksetaan korvauksia henkilöille, joilla on rahastoyleissopimuksen nojalla oikeus korvauksiin pilaantumisvahingosta, mutta jotka eivät ole voineet saada täyttä ja riittävää korvausta kyseisen yleissopimuksen nojalla, koska oikeutettujen korvausvaatimusten kokonaismäärä ylittää rahastoyleissopimuksen nojalla käytettävissä olevan korvausmäärän.

2. Arviointi siitä, onko henkilö oikeutettu korvauksiin rahastoyleissopimuksen nojalla, tehdään rahastoyleissopimuksen ehtojen mukaisesti ja siinä määrättyjä menettelyjä noudattaen.

3. COPE-rahastosta ei makseta korvauksia ennen kuin komissio on hyväksynyt 2 kohdassa tarkoitetun asiaa koskevan arvioinnin 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

4. Sen estämättä, mitä 1 ja 2 kohdassa säädetään, komissio voi päättää olla maksamatta korvausta öljyonnettomuuteen osallisen aluksen omistajalle, hoitoyhtiölle tai liikenteenharjoittajalle tai heidän edustajilleen. Komissio voi samoin päättää olla maksamatta korvauksia henkilöille, jotka ovat sopimussuhteessa kuljetusyritykseen sen kuljetuksen osalta, jonka aikana öljyonnettomuus tapahtui, tai muille kyseiseen kuljetukseen välittömästi tai välillisesti osallistuville henkilöille. Komissio määrittelee 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti, mitkä asianomistajat kuuluvat näihin luokkiin, ja tekee vastaavat päätökset.

5. COPE-rahastosta maksettavan korvauksen kokonaismäärä rajataan kunkin yksittäisen öljyonnettomuuden osalta siten, että kyseisen määrän sekä korvausmäärän, joka tosiasiallisesti maksetaan tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvasta pilaantumisvahingosta vastuuyleissopimuksen ja rahastoyleissopimuksen nojalla, yhteenlaskettu loppusumma on enintään 1 000 miljoonaa euroa.

6. Jos oikeutettujen korvausvaatimusten määrä ylittää 5 kohdan nojalla maksettavan korvauksen kokonaismäärän, käytettävissä oleva määrä jaetaan siten, että oikeutetun korvausvaatimuksen ja asianomistajan tämän asetuksen nojalla tosiasiallisesti saaman korvausmäärän välinen suhde on sama kaikkien asianomistajien osalta.

6 a. COPE-rahastosta on voitava maksaa ennakkomaksuja asianomistajille kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun korvausvaatimus on hyväksytty 2 kohdan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 6 artiklan soveltamista.

6 artikla Öljyn vastaanottajien rahoitusosuudet

1. Henkilöiden, jotka vastaanottavat vuosittain yli 150 000 tonnia jäsenvaltion alueella sijaitseviin satamiin tai terminaaleihin meritse kuljetettavaa rahoitusosuuteen velvoittavaa öljyä ja joiden on maksettava rahoitusosuus IOPC-rahastoon, on maksettava rahoitusosuus COPE-rahastoon.

2. Rahoitusosuuksia kerätään ainoastaan tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvan sellaisen öljyonnettomuuden seurauksena, joka ylittää tai uhkaa ylittää IOPC-rahaston enimmäiskorvausten rajat. Komissio päättää 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti rahoitusosuuksien kokonaismäärästä, joka peritään kunkin tällaisen öljyonnettomuuden osalta. Kyseisen päätöksen perusteella komissio määrittää kunkin 1 kohdassa tarkoitetun henkilön rahoitusosuuden, joka perustuu kiinteään summaan kustakin kyseisten henkilöiden vastaanottamasta rahoitusosuuteen velvoittavasta öljytonnista.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetut summat lasketaan jakamalla edellytettyjen rahoitusosuuksien kokonaismäärä sen rahoitusosuuteen velvoittavan öljyn kokonaismäärällä, joka on vastaanotettu kaikissa jäsenvaltioissa kyseessä olevana vuonna.

4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jokainen henkilö, joka sen alueella vastaanottaa rahoitusosuuteen velvoittavaa öljyä COPE-rahaston rahoitusosuuteen velvoittavassa määrin, mainitaan luettelossa, jonka komissio laatii ja jota se päivittää jäljempänä olevien tämän artiklan säännösten mukaisesti.

5. Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle niiden henkilöiden nimet ja osoitteet, joiden on kyseisen valtion osalta maksettava rahoitusosuus COPE-rahastoon tämän artiklan nojalla, sekä tiedot niistä rahoitusosuuteen velvoittavan öljyn määristä, jotka nämä henkilöt ovat vastaanottaneet edellisen kalenterivuoden aikana.

6. Jotta voitaisiin milloin tahansa yksilöidä henkilöt, joiden on maksettava rahoitusosuus COPE-rahastoon, ja määrittää tarvittaessa öljymäärät, jotka on otettava huomioon tällaisten henkilöiden osalta heidän rahoitusosuuttaan määritettäessä, luettelo katsotaan alustavaksi näytöksi siinä mainituista asioista.

7. Rahoitusosuudet maksetaan COPE-rahastolle, ja niiden keruu on saatettava kaikilta osin päätökseen vuoden kuluessa siitä, kun komissio on päättänyt rahoitusosuuksien perimisestä.

8. Tässä artiklassa tarkoitettuja rahoitusosuuksia käytetään pelkästään 5 artiklassa tarkoitettuihin pilaantumisvahingosta maksettaviin korvauksiin.

9. Tiettyä öljyonnettomuutta varten perittyjen rahoitusosuuksien mahdollinen ylijäävä osa, jota ei ole käytetty kyseisestä öljyonnettomuudesta johtuviin korvauksiin tai muuhun siihen suoraan liittyvään tarkoitukseen, palautetaan rahoitusosuuden maksaneelle henkilölle 6 kuukauden kuluessa sen jälkeen, kun kyseiseen öljyonnettomuuteen liittyvät korvausmenettelyt on saatettu päätökseen.

10. Jos jäsenvaltio ei täytä COPE-rahastoon liittyviä velvoitteitaan ja jos tämä aiheuttaa COPE-rahastolle taloudellisia menetyksiä, kyseisen jäsenvaltion on korvattava nämä menetykset COPE-rahastolle.

11. COPE-rahaston taloudellinen vastuu kussakin öljyonnettomuustapauksessa on rajoitettu kyseisen öljyonnettomuuden osalta perittyihin ja saatuihin rahoitusosuuksiin tämän artiklan mukaisesti.

7 artikla Sijaantulo

COPE-rahasto saa 5 artiklan mukaisesti maksamiensa korvausten osalta itselleen sijaantulon kautta oikeudet, jotka tällaisia korvauksia saaneella henkilöllä voi olla vastuuyleissopimuksen ja rahastoyleissopimuksen nojalla.

8 artikla COPE-rahaston edustus ja hallinto

1. COPE-rahaston edustajana toimii komissio. Tässä ominaisuudessa se suorittaa tässä asetuksessa säädetyt ja muut tarvittavat tehtävät, joita COPE-rahaston asianmukainen toiminta edellyttää.

2. Komissio tekee seuraavat COPE-rahaston toimintaan liittyvät päätökset 9 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen:

a. perittävien rahoitusosuuksien vahvistaminen 6 artiklan mukaisesti,

b. korvausvaatimusten hyväksyminen 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja päätösten tekeminen käytettävissä olevan korvausmäärän jakamisesta asianomistajien kesken 5 artiklan 6 kohdan mukaisesti,

c. 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen päätösten tekeminen maksujen suorittamisesta asianomistajille, ja

d. niiden ehtojen vahvistaminen, joiden mukaisesti korvausvaatimusten perusteella maksetaan ennakkomaksuja sen varmistamiseksi, että uhrit saavat korvaukset mahdollisimman pian.

9 artikla Komitea

1. Komissiota avustaa COPE-rahastokomitea, joka koostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja.

2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 artiklassa säädettyä hallintomenettelyä mainitun päätöksen 7 ja 8 artiklan mukaisesti.

Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu määräaika on yksi kuukausi.

2 a. Komissio antaa vuosittain raportin toiminnastaan neuvostolle ja Euroopan parlamentille.

9 a artikla Yhteistyö IOPC-rahaston kanssa

COPE-rahaston on tiiviissä yhteistyössä IOPC-rahaston kanssa vahvistettava selkeät hallinnolliset säännöt näiden kahden rahaston välisestä yhteistyöstä. Kyseisten sääntöjen on perustuttava avoimuuden, tehokkuuden ja kustannusvastaavuuden periaatteisiin.

10 artikla Seuraamukset

1. Jäsenvaltioiden on vahvistettava järjestelmä, jonka mukaisesti langetetaan taloudellisia seuraamuksia henkilöille, joiden tahallisten tekojen tai laiminlyöntien tai törkeän huolimattomuuden tuomioistuin on todennut vaikuttaneen öljyonnettomuuteen, joka aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa pilaantumisvahinkoa 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla alueella.

2. Edellä olevan 1 kohdan mukaisesti langetetut seuraamukset eivät saa vaikuttaa tässä asetuksessa tai muualla tarkoitettujen asianosaisten siviilioikeudelliseen vastuuseen eivätkä ne saa riippua öljyonnettomuuden aiheuttamasta vahingosta. Ne on vahvistettava tarpeeksi suuriksi, jotta ne varoittaisivat henkilöä ryhtymästä sääntöjen rikkomiseen tai jatkamasta sitä.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut seuraamukset eivät saa olla vakuutettavissa.

4. Vastaajalla on oltava oikeus valittaa 1 kohdassa tarkoitetuista seuraamuksista.

10 a artikla Arviointi

1. Komissio antaa viimeistään kolme vuotta tämän asetuksen voimaantulon jälkeen raportin siitä, miten kansainvälisen vastuu- ja korvausjärjestelmän parantamisessa on edistytty kansainvälisellä tasolla. Raportissa on arvioitava erityisesti seuraavilla osa-alueilla saavutettua edistymistä:

a. aluksen omistajan vastuun lisääminen vastuuyleissopimuksen nojalla,

b. sen määräyksen poistaminen vastuuyleissopimuksen III artiklan 4 kohdasta, jolla kielletään pilaantumisvahinkoa koskevien korvausvaatimusten esittäminen aluksen rahtaajalle, hoitoyhtiölle tai liikenteenharjoittajalle,

c. IOPC-rahastossa käytettävissä olevien korvausvarojen lisääminen,

d. ympäristövahinkojen korvaamisen laajentaminen yhteisön oikeuden mukaisesti perustettujen vastaavien korvausjärjestelmien mallin mukaisesti,

e. tehokkaiden vastuu-_ ja korvausjärjestelmien käyttöönotto sellaista pilaantumisvahinkoa varten, jota nykyinen järjestelmä ei kata, ja erityisesti muiden vaarallisten ja haitallisten aineiden kuin öljyn sekä lisäksi alusten käyttöön ja käyttövoimaan aluksen tyypistä tai koosta riippumatta käytettävän öljyn aiheuttamaa vahinkoa varten.

2. Jos komissio päättelee, että 1 kohdassa tarkoitettu edistyminen ei ole ollut riittävää, se antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen yhteisön lainsäädännöksi, jolla perustetaan Euroopan laajuinen meriympäristön pilaantumisen vastuu- ja korvausjärjestelmä.

11 artikla Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä. Sitä sovelletaan [12 kuukautta voimaantulosta] lähtien.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

Top