52002PC0246

Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Indonesiasta peräisin olevien rengaskansiomekanismien tuonnissa ja polkumyyntimenettelyn päättämisestä tiettyjen Intiasta peräisin olevien rengaskansiomekanismien tuonnissa

(komission esittämä)

PERUSTELUT

1. Komissio ilmoitti 18. toukokuuta 2001 polkumyynnin vastaisen menettelyn aloittamisesta tiettyjen Indonesiasta ja Intiasta peräisin olevien rengaskansiomekanismien tuonnissa ja pani vireille tutkimuksen.

2. Ottaen huomioon tarpeen jatkaa tiettyjen vahinkoa, syy-yhteyttä ja yhteisön etua koskevien näkökohtien tutkimista ja erityisesti ottaen huomioon valituksen tehneiden yhteisön tuottajien meneillään olevan rakenneuudistuksen Indonesiasta ja Intiasta peräisin olevien rengaskansiomekanismien osalta ei otettu käyttöön väliaikaisia polkumyyntitoimenpiteitä.

3. Liitteenä oleva ehdotus neuvoston asetukseksi perustuu polkumyyntiä, vahinkoa, syy-yhteyttä ja yhteisön etua koskeviin lopullisiin päätelmiin.

4. Tutkimuksesta kävi ilmi, että tiettyjä Intiasta peräisin olevia rengaskansiomekanismeja ei tuotu polkumyynnillä, kun taas Indonesiasta peräisin olevia rengaskansiomekanismeja tuotiin polkumyynnillä ja tämä aiheutti vahinkoa yhteisön tuotannonalalle. Lisäksi todettiin, että ei ole olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella olisi pääteltävä, että kyseisten toimenpiteiden käyttöönotto ei ole yhteisön edun mukaista.

5. Näin ollen ehdotetaan, että neuvosto hyväksyisi liitteenä olevan ehdotuksen asetukseksi, jonka olisi tultava voimaan julkaisemalla se Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä viimeistään 18. kesäkuuta 2002.

Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Indonesiasta peräisin olevien rengaskansiomekanismien tuonnissa ja polkumyyntimenettelyn päättämisestä tiettyjen Intiasta peräisin olevien rengaskansiomekanismien tuonnissa

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 [1] ja erityisesti sen 9 artiklan,

[1] EYVL L 56, 6.3.1996, s.1, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 2238/2000 (EYVL L 257, 11.10.2000, s. 2).

ottaa huomioon komission ehdotuksen, jonka tämä on tehnyt neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan [2],

[2] EYVL C [...], [...], s. [...]

sekä katsoo seuraavaa:

A. MENETTELY

1. Kiinan kansantasavallasta ja Malesiasta peräisin olevien rengaskansiomekanismien tuontia koskeneet aikaisemmat menettelyt

(1) Tammikuussa 1997 neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 119/97 [3] käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Kiinan kansantasavallasta ja Malesiasta peräisin olevien rengaskansiomekanismien, jäljempänä 'rengasmekanismit', tuonnissa.

[3] EYVL L 22, 24.1.1997, s. 1.

(2) Syyskuussa 2000 neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96, jäljempänä 'perusasetus', 12 artiklan mukaisen tarkastelun vireillepanon jälkeen neuvosto muutti asetuksella (EY) N:o 2100/2000 [4] Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien rengasmekanismien tuonnissa käyttöön otettuja lopullisia polkumyyntitulleja.

[4] EYVL L 250, 5.10.2000, s. 1.

(3) Tammikuussa 2002 komissio pani vireille perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien rengasmekanismien tuontiin sovellettavia polkumyyntitoimenpiteitä koskevan tarkastelun [5]. Pyyntöä Malesiaan sovellettavia toimenpiteitä koskevasta tarkastelusta ei esitetty, ja toimenpiteiden voimassaolo päättyi tammikuussa 2002.

[5] EYVL C 21, 24.1.2002, s. 25.

2. Nykyinen menettely

(4) Komissio ilmoitti 18 päivänä toukokuuta 2001 Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä julkaistulla ilmoituksella [6], jäljempänä 'menettelyn aloittamista koskeva ilmoitus', polkumyynnin vastaisen menettelyn aloittamisesta Indonesiasta ja Intiasta peräisin olevien rengasmekanismien tuonnissa yhteisöön.

[6] EYVL C 147, 18.5.2001, s. 2.

(5) Menettelyn aloittaminen perustui valitukseen, jonka seuraavat yhteisön tuottajat olivat tehneet 3 päivänä huhtikuuta 2001: Koloman Handler AG, Itävalta, ja Krause Ringbuchteknik GmbH & Co. KG, Saksa, jäljempänä 'valituksen tekijät', jotka edustavat pääosaa (tässä tapauksessa noin 90 prosenttia) rengasmekanismien tuotannosta yhteisössä. Valituksessa esitetyt todisteet kyseisen tuotteen polkumyynnistä ja siitä aiheutuvasta merkittävästä vahingosta katsottiin riittäviksi oikeuttamaan menettelyn aloittaminen.

(6) Samana päivänä ilmoitettiin Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä julkaistulla ilmoituksella [7] myös kyseisistä maista peräisin olevaa kyseistä tuotetta koskevan rinnakkaisen tukien vastaisen menettelyn aloittamisesta.

[7] EYVL C 147, 18.5.2001, s. 4.

(7) Komissio ilmoitti menettelyn aloittamisesta virallisesti niille vientiä harjoittaville tuottajille, viejille, ja tuojille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä asianomaisten viejämaiden edustajille, valituksen tekijöille ja kaikille tiedossa oleville yhteisön tuottajille ja käyttäjille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(8) Yksi vientiä harjoittava tuottaja kustakin asianomaisesta maasta esitti kantansa kirjallisesti. Kaikille osapuolille, jotka olivat sitä edellä mainitun määräajan kuluessa pyytäneet ja osoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä, annettiin mahdollisuus tulla kuulluiksi.

(9) Komissio lähetti kyselylomakkeet kaikille osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan, ja kaikille muille yrityksille, jotka olivat ilmoittautuneet menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa. Vastaukset saatiin toiselta valituksen tehneistä yhteisön tuottajista, yhdeltä intialaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta sekä siihen etuyhteydessä olevalta yhteisön ulkopuoliselta viejältä ja yhteisön yhdeltä käyttäjältä ja kahdelta etuyhteydettömältä tuojalta. Komissio hankki ja tarkasti kaikki polkumyynnin, vahingon, syy-yhteyden ja yhteisön edun määrittämistä varten tarpeellisina pitämänsä tiedot. Tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

a) Yhteisön tuottajat

- Koloman Handler AG, Itävalta

b) Vientiä harjoittavat tuottajat Intiassa

- TouCheungLee Stationery Mfg. Co. Pvt. Ltd., Tiruvallore

c) Hongkongilaiset etuyhteydessä olevat yhteisön ulkopuoliset viejät

- ToCheungLee (BVI) Limited / World Wide Stationery MfgCo., Ltd. (varsinainen holding-yhtiö)

d) Etuyhteydettömät tuojat

- Bensons International Systems Ltd, Yhdistynyt kuningaskunta

- Bensons International Systems BV, Alankomaat

e) Käyttäjä

- Esselte, Yhdistynyt kuningaskunta

(10) Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän huhtikuuta 2000 ja 31 päivän maaliskuuta 2001 välisen ajanjakson, jäljempänä 'tutkimusajanjakso'. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttavia kehityssuuntauksia varten komissio tarkasteli tietoja, jotka kattoivat 1 päivän tammikuuta 1998 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajanjakson, jäljempänä 'tarkastelujakso'.

3. Väliaikaiset toimenpiteet

(11) Ottaen huomioon tarpeen jatkaa tiettyjen vahinkoa, syy-yhteyttä ja yhteisön etua koskevien näkökohtien tutkimista ja erityisesti ottaen huomioon valituksen tekijöiden meneillään olevan rakenneuudistuksen Indonesiasta ja Intiasta peräisin olevien rengasmekanismien osalta ei otettu käyttöön väliaikaisia polkumyyntitoimenpiteitä.

4. Myöhempi menettely

(12) Kaikille osapuolille ilmoitettiin päätöksestä olla ottamatta käyttöön väliaikaisia toimenpiteitä. Komissio jatkoi lopullisia päätelmiään varten tarpeellisiksi katsomiensa tietojen hankkimista ja tarkastamista. Erityisesti paikan päällä tehtäviä lisätarkastuksia suoritettiin rengasmekanismien yhteisön käyttäjän ja kahden yhteisön etuyhteydettömän tuojan toimitiloissa.

(13) Osapuolille ilmoitettiin keskeisistä tosiseikoista ja huomioista, joiden perusteella aiottiin suositella lopullisten polkumyyntitullien käyttöönottoa. Osapuolille asetettiin myös määräaika, jossa ne voivat tehdä huomautuksia kyseisen ilmoituksen johdosta. Asianomaisten osapuolten toimittamia suullisia ja kirjallisia huomautuksia tarkasteltiin, ja lopullisia päätelmiä muutettiin tarvittaessa niiden mukaisesti.

B. TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

1. Tarkasteltavana oleva tuote

(14) Tarkasteltavana oleva tuote on tietyt rengaskansiomekanismit, jäljempänä 'rengasmekanismit' tai 'tarkasteltavana oleva tuote'. Ne luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin ex 8305 10 00. Suljin-/aukaisuvivulla varustetut mappimekanismit, jotka luokitellaan samaan CN-koodiin, on jätetty tämän tutkimuksen ulkopuolelle.

(15) Rengasmekanismit koostuvat kahdesta suorakaiteen muotoisesta teräslaatasta tai -langasta, joihin ainakin neljä teräslangasta tehtyä puolirengasta on kiinnitetty ja joita teräskuori pitää yhdessä. Ne voidaan avata joko vetämällä puolirenkaista tai rengasmekanismiin kiinnitetyn pienen teräksisen aukaisumekanismin avulla. Renkaat voivat olla erimuotoisia; kysytyimpiä ovat pyöreät, kulmikkaat tai D:n muotoiset.

(16) Rengasmekanismeja käytetään erilaisten asiakirjojen tai paperien säilyttämiseen. Niitä käyttävät muun muassa rengaskansioiden, ohjelmisto- ja teknisten käsikirjojen, valokuva- ja postimerkkikansioiden, luetteloiden ja esitteiden tuottajat.

(17) Yhteisössä myytiin tutkimusajanjakson aikana useita satoja erimallisia rengasmekanismeja. Mallit vaihtelivat renkaiden koon, muodon ja lukumäärän suhteen sekä aluslaatan koon ja sen suhteen, avataanko renkaat vetämällä vai aukaisumekanismin avulla. Ottaen huomioon, että rengasmekanismien eri tuoteryhmien välillä ei todettu olevan selvää jaottelua, että niillä kaikilla on samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja että tiettyjen tuoteryhmien mallit olivat vaihdettavissa keskenään, komissio totesi, että kaikkia rengasmekanismeja pidetään tästä syystä yhtenä tuotteena tässä menettelyssä.

2. Samankaltainen tuote

(18) Komissio totesi Intiassa tuotetuilla ja asianomaisen maan kotimarkkinoilla myytävillä rengasmekanismeilla ja Intiasta yhteisöön tuotavilla rengasmekanismeilla olevan samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja käyttötarkoitukset.

(19) Komissio totesi niin ikään, että yhteisöön tuotavien Intiasta peräisin olevien rengasmekanismien ja yhteisön markkinoilla myytävien yhteisön tuotannonalan tuottamien rengasmekanismien fyysisissä ja teknisissä perusominaisuuksissa ja käyttötarkoituksissa ei ollut eroja.

(20) Indonesialaisten tuottajien yhteistyöstä kieltäytymisen johdosta komissio teki päätelmät käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Tämän vuoksi ja koska asianomaisesta maasta ei ollut käytettävissä muita tietoja, komissio katsoi aiheelliseksi käyttää valituksessa esitettyjä tietoja; niistä ilmeni, että Indonesiassa tuotettuja asianomaisessa maassa myytäviä tai yhteisöön tuotavia rengasmekanismeja ja yhteisön markkinoilla myytäviä valituksen tehneiden yhteisön tuottajien tuottamia rengasmekanismeja on pidettävä samankaltaisina.

(21) Tästä syystä pääteltiin, että yhteisön kotimarkkinoilla myytäviä yhteisön tuotannonalan tuottamia rengasmekanismeja, yhteisöön tuotavia Intiasta ja Indonesiasta peräisin olevia rengasmekanismeja ja Indonesian ja Intian kotimarkkinoilla myytäviä asianomaisissa maissa tuotettuja rengasmekanismeja on pidettävä perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina.

(22) Tutkimusajanjakson aikana tarkasteltavana olevaan tuotteeseen sovellettiin 2,7 prosentin sopimustullia vuonna 2000 ja vuonna 2001. Yleisen tullietuusjärjestelmän mukaisesti Intiasta ja Indonesiasta peräisin olevaan tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin sovellettiin 100 prosentin alennusta vuonna 2000 ja vuonna 2001 maksettavasta sopimustullista. Tämän vuoksi vuonna 2000 ja vuonna 2001 sovellettu tulli oli 0 prosenttia.

C. POLKUMYYNTI

1. Intia

(23) Yksi yritys vastasi vientiä harjoittaville tuottajille osoitettuun kyselyyn. Kyselyyn vastasi myös kyseiseen vientiä harjoittavaan tuottajaan etuyhteydessä oleva yhteisön ulkopuolinen yritys. Eurostatin tuontitietojen perusteella kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan osuus Intiasta yhteisöön suuntautuvasta koko viennistä oli 100 prosenttia.

a) Normaaliarvo

(24) Normaaliarvon määrittämistä varten tutkittiin ensin, oliko ainoan yhteistyössä toimineen intialaisen vientiä harjoittavan tuottajan rengasmekanismien kotimarkkinoiden kokonaismyynti ollut edustavaa asianomaisen tuottajan yhteisöön suuntautuvaan kokonaisvientimyyntiin verrattuna. Perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti kotimarkkinamyynnin ei katsottu olevan edustavaa, koska vientiä harjoittavan tuottajan kotimarkkinoiden kokonaismyynti oli alle 5 prosenttia sen yhteisöön suuntautuvan vientimyynnin kokonaismäärästä.

(25) Koska kotimarkkinamyyntiä ei ollut edustavassa määrin, kotimarkkinamyyntiä ei ollut millään muullakaan vientiä harjoittavalla tuottajalla eikä vientiä harjoittava tuottajalla ollut muuta samaan yleiseen tuoteluokkaan kuuluvien tuotteiden myyntiä, normaaliarvo oli muodostettava perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti tuotantokustannusten perusteella lisäämällä niihin kohtuullinen osuus myynti-, hallinto- ja muita kustannuksia sekä kohtuullinen voittomarginaali.

(26) Vietyjen mallien valmistuskustannuksiin lisättiin kyseisen yrityksen omat myynti-, hallinto- ja muut kustannukset sekä sen kotimarkkinamyynnissä saama voitto. Perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan mukaisesti vientiä harjoittavan tuottajan myynti-, hallinto- ja muut kustannukset oikaistiin tarkastettujen tilinpäätöstietojen mukaisesti.

(27) Niiden olennaisten tosiasioiden ja huomioiden, joiden perusteella ehdotettiin lopullisten toimenpiteiden käyttöön ottamista, julkistamisen jälkeen yhteistyössä toiminut intialainen vientiä harjoittava tuottaja väitti, että koska edustavaa kotimarkkinamyyntiä ei ollut, sen omia myynti-, hallinto- ja muita kustannuksia sekä kotimarkkinamyynnin voittomarginaalia ei voida käyttää normaaliarvon määrittämiseksi ja että voittomarginaali ei ollut kohtuullinen verrattuna vahingon korjaavan tason laskemisessa käytettyyn voittomarginaaliin, jota käytettiin aiemmissa tutkimuksissa ja joka tosiasiallisesti saavutettiin vientimyynnissä.

(28) Myynti-, hallinto- ja muiden kustannusten osalta intialaisen vientiä harjoittavan tuottajan väitteen tueksi ei esitetty näyttöä siitä, että yrityksen omat myynti-, hallinto- ja muut kustannukset olisivat olleet huomattavasti erilaisia, jos kotimarkkinamyynti olisi ollut yli viisi prosenttia viennistä. Tämän vuoksi kyseinen väite hylättiin.

(29) Voiton osalta tilannetta tarkasteltiin Intian kotimarkkinoita koskevien uusien tietojen valossa. Kyseisten uusien tietojen perusteella päätettiin, että kohtuullinen voittomarginaali, joka ei ylitä muiden viejien tai tuottajien alkuperämaan eli Intian kotimarkkinoilla saman yleisen tuoteluokan myynnistä tavallisesti saamaa voittoa, ei saa ylittää viittä prosenttia. Laskelma tarkistettiin vastaavasti tämän perusteella.

b) Vientihinta

(30) Kaikki yhteisöön vietäväksi suuntautunut myynti tapahtui riippumattomille tuojille yhteisössä, ja vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella.

c) Vertailu

(31) Normaaliarvon ja vientihinnan välisen tasapuolisen vertailun varmistamiseksi otettiin asianmukaisesti oikaisujen muodossa huomioon hintojen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat eroavuudet perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti.

(32) Yhteisöön suuntautunut myynti tapahtui hongkongilaisen etuyhteydessä olevan yrityksen välityksellä. Kyseinen hongkongilainen yritys toimi kauppiaana, mikä otettiin huomioon tekemällä yrityksen soveltamaan vientihintaan oikaisu vähentämällä siitä palkkion osuus.

(33) Myös kuljetus-, vakuutus-, pakkaus- ja luottokustannusten erot otettiin huomioon, kun se oli aiheellista ja perusteltua.

d) Polkumyyntimarginaali

(34) Tarkasteltavana olevan tuotteen kunkin yhteisöön viedyn mallin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa verrattiin malleittain ja samassa kaupan portaassa kunkin vastaavan tyypin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan noudettuna lähettäjältä -tasolla perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti.

(35) Vertailusta ilmeni, että yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja ei harjoittanut polkumyynnillä tapahtuvaa rengasmekanismien vientiä tutkimusajanjaksolla. Lopullinen polkumyyntimarginaali on prosentteina CIF-tuontihinnasta yhteisön rajalla tullaamattomana ilmaistuna seuraava:

TouCheungLee Stationery Mfg. Co. Pvt. Ltd: Bhd.: 0,0 %

(36) Koska yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja edusti tarkasteltavana olevan tuotteen Intiasta yhteisöön suuntautuvaa vientiä kokonaisuudessaan, jäännöspolkumyyntimarginaali päätettiin vahvistaa kyseiselle yhteistyössä toimineelle vientiä harjoittavalle tuottajalle määritetyn polkumyyntimarginaalin eli 0,0 prosentin suuruiseksi.

2. Indonesia

(37) Ainoa komission tiedossa oleva indonesialainen vientiä harjoittava tuottaja ja siihen etuyhteydessä oleva tuoja eivät vastanneet kyselyyn. Perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti kyseiselle yritykselle ilmoitettiin asianmukaisesti, että jos se kieltäytyy yhteistyöstä, sitä koskevat päätelmät tehdään käytettävissä olevien tietojen perusteella. Tästä huolimatta yritys kieltäytyi edelleen toimimasta yhteistyössä tutkimuksessa. Perusasetuksen 16 artiklan 1 kohdan mukaisesti kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan toimitiloihin ei tehty tarkastuskäyntiä.

a) Normaaliarvo ja vientihinta

(38) Käytettävissä olevien tietojen perusteella ja koska asianomaisesta maasta ei ollut käytettävissä muita luotettavia tietoja, katsottiin aiheelliseksi käyttää päätelmien perustana valituksessa esitettyjä tietoja. Perusasetuksen 18 artiklan 5 kohdan mukaisesti tiedot tarkistettiin, mikäli mahdollista, vertaamalla niitä muista riippumattomista lähteistä saatuihin tietoihin.

(39) Normaaliarvo määritettiin viiden indonesialaisen rengasmekanismityypin osalta tuotantokustannusten perusteella lisäämällä niihin kohtuullinen osuus myynti-, hallinto- ja muita kustannuksia sekä kohtuullinen voittomarginaali.

(40) Vientihinta määritettiin kunkin viiden tyypin osalta ensimmäisen etuyhteydettömän ostajan yhteisössä maksaman hinnan perusteella. Oikaisut myynti-, hallinto- ja muiden kustannusten sekä kohtuullisen voiton mukaisesti tehtiin valituksessa esiintyneiden tietojen perusteella.

(41) Ainoa tiedossa oleva vientiä harjoittava indonesialainen tuottaja väitti, että valituksen perusteella määritetty normaaliarvo ei edusta sen oikeaa normaaliarvoa ja että 18 artiklan 5 kohdan mukaisesti komission on tarkistettava valitukseen sisältyneet tiedot riippumattomista lähteistä kuten julkaistuista hintaluetteloista, virallisista tilastoista ja muista riippumattomista virallisista tietolähteistä.

(42) Kuten edellä on mainittu, kyseinen vientiä harjoittava tuottaja ei antanut mitään tietoja normaaliarvon määrittämiseksi. Vaihtoehtoisia tietolähteitä yritettiin löytää mahdollisimman paljon ja tarkistaa valitukseen sisältyneet tiedot hakemalla tietoa Internetistä, tarkastelemalla riippumattoman tuojan antamia tietoja ja analysoimalla Eurostatin tietoja. Valitukseen sisältyi viisi mallia, joiden hinnat erosivat normaaliarvon osalta. Kyseisiä hintoja vertailtiin samojen mallien vastaaviin vientihintoihin. Kunkin yksittäisen normaaliarvon tai valitukseen sisältyneiden normaaliarvojen keskiarvon vertailu Eurostatin mukaiseen painotettuun keskimääräiseen vientihintaan ei olisi ollut tarkoituksenmukainen perusta päätelmille. Täten muita valitukseen sisältyneitä tietoja luotettavampia tietoja ei löydetty normaaliarvon tai vientihinnan osalta.

b) Vertailu

(43) Oikaisut kuljetus- ja jakelukustannusten mukaisesti tehtiin kun se oli aiheellista tasapuolisen vertailun mahdollistamiseksi. Oikaisut perustuivat valituksessa esitettyihin tarkistettuihin tietoihin.

c) Polkumyyntimarginaali

(44) Yhteisöön viedyn tarkasteltavana olevan tuotteen kunkin tarkastellun tyypin normaaliarvoa verrattiin kunkin vastaavan tyypin vientihintoihin noudettuna lähettäjältä -tasolla perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti.

(45) Vertailusta ilmeni indonesialaisen vientiä harjoittavan tuottajan harjoittavan polkumyyntiä. Kaikkien indonesialaisten vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntimarginaali on prosentteina CIF-tuontihinnasta yhteisön rajalla tullaamattomana ilmaistuna seuraava:

(46) Kaikki viejät: 144,0 %

D. VAHINKO

1. Alustavat huomautukset

(47) Koska ainoastaan yksi intialainen vientiä harjoittava tuottaja toimi yhteistyössä tutkimuksessa ja koska yhteisön tuotannonalan muodostaa ainoastaan yksi yritys, kyseisiä yrityksiä koskevat yksityiskohtaiset tiedot on indeksoitu tai pantu järjestykseen perusasetuksen 19 artiklan mukaisesti annettujen tietojen luottamuksellisuuden säilyttämiseksi.

2. Yhteisön tuotanto

(48) Todettiin, että kahden valituksen tehneen yhteisön tuottajan lisäksi tuotantoa harjoitettiin myös Italiassa ja Espanjassa. Vaikka italialainen yritys ei antanut komissiolle täydellisiä tietoja, saadut tiedot vahvistivat, että tutkimusajanjakson aikana kyseisen yrityksen tuotanto edusti noin 10 prosenttia yhteisön kokonaistuotannosta. Espanjalaisen yrityksen, joka ei antanut komissiolle täydellisiä tietoja, todettiin vuonna 2001 tuottaneen tarkasteltavana olevaa tuotetta vain vähäisiä määriä ja tuoneen suurimman osan myynnistään yhdestä asianomaisesta maasta. Tämän vuoksi pääteltiin, että yritystä on pidettävä tuojana eikä tuottajana.

(49) Todettiin myös, että Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautunut yritys oli aikaisemmin tuottanut tietyntyyppisiä rengasmekanismeja. Yritys vahvisti kirjallisesti, että se lopetti tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantonsa joitakin vuosia sitten. Muita yhteisön tuottajia ei ole tiedossa.

(50) Edellä esitetyn perusteella valituksen tekijöiden ja Italiaan sijoittautuneen yhteisön tuottajan tuotanto muodostaa yhteisön koko tuotannon perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

3. Yhteisön tuotannonalan määritelmä

a) Yhteisön tuotannonala

(51) Kahdesta valituksen tehneestä tuottajasta toinen ei vastannut kyselyyn (Krause) ja sen katsottiin näin ollen kieltäytyneen yhteistyöstä. Tästä syystä kyseistä tuottajaa ei pidetty yhteisön tuotannonalaan kuuluvana huolimatta siitä, että se oli tukenut valitusta. Toisen tuottajan (Koloman) osalta todettiin, että kyseinen yritys tuotti samankaltaista tuotetta tutkimusajanjakson aikana yhteisössä, mutta se tuotti myös tuotteen osia Unkarissa. Yhteisön tuotantonsa lisäksi Koloman myi unkarilaisia tuotteita yhteisössä ja käytti myös Unkarissa tuotettuja osia yhteisön tuotannossaan. Lisäksi osa yhteistyössä toimineen yhteisön tuottajan tuotannosta siirrettiin vuoden 2000 alussa eli tiettyjä koneita siirrettiin Itävallasta Unkariin. Tästä huolimatta kyseisen yrityksen toiminnan painopiste eli päätoimipaikka, varastot, myyntitoimisto, huomattava osa tuotevalikoiman tuotannosta sekä merkittävä tekninen ja markkinointia koskeva taitotieto oli yhteisössä. Kyseisellä tuontimyynnillä täydennettiin samankaltaisen tuotteen tuotevalikoimaa eikä se tämän vuoksi vaikuttanut Kolomanin asemaan yhteisön tuottajana. Osien valmistuksesta Unkarissa ja niiden myöhemmästä kokoamisesta tarkasteltavana olevaksi tuotteeksi tutkimuksessa vahvistettiin, että kyseisten tuotteeseen sisältyvien osien osuus valmiin tuotteen tuotantokustannuksista ja siten arvonlisäyksestä on vähäinen. Näin ollen asianomainen tuonti ei vaikuta tuottajan asemaan yhteisön tuottajana.

(52) Tutkimuksessa vahvistettiin, että ainoa yhteistyössä toiminut yhteisön tuottaja edusti yli 25 prosenttia yhteisön rengasmekanismien tuotannosta ja täytti siten perusasetuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaiset vaatimukset. Sen katsotaan tämän vuoksi muodostavan yhteisön tuotannonalan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja siitä käytetään jäljempänä nimitystä yhteisön tuotannonala.

b) Tutkimusajanjakson jälkeiset tapahtumat

(53) Marraskuussa 2001 eli tutkimusajanjakson jälkeen yhteistyössä toiminut yhteisön tuottaja Koloman joutui selvitystilaan ja selvitysmenettelyn seurauksena sen otti haltuunsa itävaltalainen yritys, jonka Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautunut emoyritys otti haltuunsa myös Kolomanin unkarilaisen sidosyrityksen.

(54) Yrityksen haltuun ottanut yritys vahvisti komissiolle jatkavansa valituksen tukemista.

c) Yhteisön kulutus

(55) Todettavissa oleva yhteisön kulutus määritettiin yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla myymien määrien, valituksessa mainittujen muiden yhteisön tuottajien yhteisön markkinoilla myymien ja tutkimusajanjakson osalta asianmukaisesti mukautettujen määrien, yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan antamien tietojen ja Eurostatin tuontitietojen perusteella. Otettiin huomioon se tosiseikka, että CN-koodiin 8305 10 00 kuuluu myös sellaisia tuotteita, jotka on jätetty tämän menettelyn ulkopuolelle. Koska indonesialaiset viejät eivät toimineet yhteistyössä, kyseisen maan osalta käytettiin kuitenkin parhaita käytettävissä olevia tietoja eli Eurostatin tietoja. Parhaimpaan käytettävissä olevaan näyttöön eli valitukseen perustuen kaiken edellä mainitun CN-koodin mukaisen tuonnin katsottiin muodostavan tarkasteltavana olevan tuotteen. Yhteistyöstä kieltäytynyt indonesialainen viejä väitti, että sen vienti yhteisön markkinoille oli noin 15 prosenttia alhaisempi kuin käytetyn tuonnin määrä. Kyseistä väitettä ei kuitenkaan pystytty vahvistamaan ja ero oli selitettävissä tonneina ilmaistujen Eurostatin tilastotietojen muuttamisessa yksikköinä ilmaistuiksi käytettävän suhteellisen osuuden perusteella. Tällä perusteella yhteisön tuotannonalan tuotanto kasvoi vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana 5 prosenttia. Se pysyi suhteellisen vakaana vuosina 1998-1999 ja kasvoi sitten tasaisesti tutkimusajanjakson loppuun saakka, jolloin se oli noin 348 miljoonaa kappaletta.

4. Tuonti asianomaisesta maasta

(56) Muistutetaan mieliin, että Intiaa koskeva menettely on päätetty. Tämän vuoksi ainoastaan Indonesiasta peräisin olevaa tuontia tarkastellaan asianomaisesta jäljellä olevasta maasta peräisin olevana tuontina.

b) Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä

(57) Vaikka Indonesiasta peräisin olevat tuontimäärät laskivat vuosina 1998-2000 ja sen jälkeen nousivat hieman vuoden 2000 ja tutkimusajanjakson välillä, on huomattava, että vaikka tuonti asianomaisesta maasta käynnistyi vasta vuonna 1997, se oli merkittävää jo vuonna 1998 ja 32 miljoonaa kappaletta tutkimusajanjakson aikana.

c) Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin markkinaosuus

(58) Indonesiasta peräisin olevan tuonnin markkinaosuuksien todettiin olevan 8-13 prosenttia laskettuaan noin 2 prosenttia vuodesta 1998.

d) Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hinnat

i) Hintojen kehitys

(59) Indonesiasta peräisin olevan tuonnin painotetut keskimääräiset hinnat laskivat 5 prosenttia vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana eli noin 105 ecusta tuhannelta kappaleelta noin 99 euroon tuhannelta kappaleelta. Hintojen lasku oli erityisen merkittävää vuosina 1998-1999, jolloin hinnat laskivat 3 prosenttia ja vuoden 2000 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana, jolloin ne laskivat 2 prosenttia.

ii) Hinnan alittavuus

(60) Koska indonesialaiset viejät eivät toimineet yhteistyössä, hintavertailu tehtiin Eurostatin tietojen perusteella, jotka oikaistiin asianmukaisesti tullien ja tuonnin jälkeisten kustannusten erojen mukaisesti ja niitä verrattiin samassa kaupan portaassa yhteisön tuottajien noudettuna lähettäjältä -hintoihin.

(61) Tämän perusteella hinnan alittavuutta tarkasteltiin ja muutettiin tarpeen mukaan uusilla tarkastuskäynneillä saatujen tietojen perusteella. Indonesiasta peräisin olevan tuonnin todettiin alittavan yhteisön tuotannonalan hinnat 30-40 prosentilla. Olisi myös huomattava, että hinnankorotukset estyivät, koska yhteisön tuotannonala ei ollut kannattava.

5. Yhteisön tuotannonalan tilanne

a) Tuotanto

(62) Yhteisön tuotannonalan tuotanto supistui 25 prosenttia vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välillä. Tuotanto supistui huomattavasti (-15 %) vuosina 1998 ja 1999. Väheneminen jatkui merkittävänä myös vuosina 1999 ja 2000, minkä jälkeen tuotantomäärät pysyivät vakaina tutkimusajanjakson loppuun.

b) Kapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(63) Tuotantokapasiteetti noudatti samaa suuntausta kuin tuotanto ja supistui vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana 26 prosenttia.

(64) Tämän perusteella kapasiteetin käyttöaste pysyi vakaana tarkastelujaksolla.

c) Varastot

(65) Yhteisön tuotannonalan varastot vuoden lopussa pienenivät 12 prosenttia vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välillä.

d) Myynti yhteisön markkinoille

(66) Yhteisön kulutuksen kasvusta huolimatta yhteisön tuotannonalan myyntimäärät supistuivat vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana huomattavasti eli 25 prosenttia. Määrät vähenivät vuosina 1998 ja 1999 (- 10%) ja vieläkin selvemmin vuosina 1999 ja 2000 (- 15%).

e) Markkinaosuus

(67) Yhteisön tuotannonalan markkinaosuus pieneni yli 4 prosenttiyksikköä vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson aikana ja noudatti näin ollen samaa suuntausta kuin myyntimäärät.

f) Hinnat

(68) Yhteisön tuotannonalan keskimääräinen nettomyyntihinta aleni vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana 4 prosenttia. Hintojen aleneminen oli erityisen voimakasta vuosina 1998 ja 1999 (- 6%), kun tuontihinnat asianomaisesta maasta alenivat huomattavasti johdanto-osan (59) kappaleessa esitetyn mukaisesti.

g) Kannattavuus

(69) Yhteisön tuotannonalan painotettu keskimääräinen kannattavuus heikkeni 10 prosenttiyksikköä vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana ja oli vuodesta 2000 alkaen tappiollinen. Tämän epäsuotuisan kehityksen tuloksena ja kuten johdanto-osan (53) kappaleessa mainittiin, yhteisön tuotannonala joutui selvitystilaan.

h) Kassavirta ja pääoman saanti

(70) Rengasmekanismien myynnistä syntyneiden yhteisön tuotannonalan kassavirtojen kehitys on hyvin samankaltainen kuin kannattavuuden kehitys, toisin sanoen ne vähenivät huomattavasti vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana.

(71) Tutkimuksesta kävi ilmi, että yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne ja erityisesti kannattavuuden heikkeneminen vaikeuttivat yhteisön pääoman saantia.

i) Työllisyys, palkat ja työn tuottavuus

(72) Yhteisön tuotannonalan rengasmekanismien tuotantoon liittyvä työllisyys heikkeni vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välillä 30 prosenttia. Palkkojen kokonaismäärän kehitys noudatti kokonaisuutena tarkasteltuna vastaavaa suuntausta määrän alentuessa kyseisellä ajanjaksolla 27 prosenttia, minkä seurauksena keskipalkat kasvoivat vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana 5 prosenttia. Yhteisön tuotannonalan työvoiman tuottavuus ilmaistuna tuotantomääränä työntekijää kohti kasvoi vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana 8 prosenttia.

j) Investoinnit ja sijoitetun pääoman tuotto

(73) Investoinnit vähenivät vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana 39 prosenttia. Investointien väheneminen oli erityisen voimakasta vuosina 1999 ja 2000. Tutkimuksesta ilmeni, että suurin oma pääomamenoista käytettiin olemassa olevien tuotantovälineiden uusimiseen tai ylläpitoon.

(74) Sijoitetun pääoman tuotto yhteisön tuotannonalan tosiasiallisen nettovoiton ja sen investointien nettokirjanpitoarvon välisenä suhdelukuna ilmaistuna noudatti hyvin tarkasti kannattavuuden suuntausta ja kääntyi tappiolliseksi vuonna 2000.

k) Kasvu

(75) Samaan aikaan kun yhteisön kulutus kasvoi vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana 5 prosenttia, yhteisön tuotannonalan myyntimäärät vähenivät noin 25 prosenttia ja tuontimäärät pysyivät merkittävinä. Yhteisön tuotannonala ei siten pystynyt hyötymään vähäisestä kysynnän kasvusta yhteisön markkinoilla.

l) Polkumyyntimarginaalin suuruus

(76) Kun otetaan huomioon asianomaisesta maasta tulleen tuonnin määrät ja hinnat, varsinaisen polkumyyntimarginaalin suuruuden vaikutusta yhteisön tuotannonalaan ei voida pitää vähäpätöisenä.

m) Toipuminen aiempien polkumyyntikäytäntöjen vaikutuksista

(77) Yhteisön tuotannonala on edelleen toipumassa Kiinasta ja Malesiasta peräisin olevien rengasmekanismien aiemman polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutuksista. Kuten mainittiin, asetusta (EY) N:o 119/97 [8], jolla otettiin käyttöön lopulliset toimenpiteet, muutettiin neuvoston asetuksella (EY) N:o 2100/2000 [9] Kiinaa koskevan absorptiomenettelyn päätelmien huomioon ottamiseksi. Malesiaa koskevat toimenpiteet päättyivät tammikuussa 2002, mutta Kiinasta peräisin olevien rengasmekanismien tuontia koskeva tarkastelu on pantu vireille.

[8] EYVL L 22, 24.1.1997, s. 1.

[9] EYVL L 250, 5.10.2000, s. 1.

6. Tuotannon osittainen siirtäminen

(78) Sen varmistamiseksi, että yhteisön tuotannonalan tilanteen heikkeneminen ei johtunut yhteisön tuotannon rakenteen muutoksesta, tarkasteltiin, olisiko johdanto-osan 51 kappaleessa mainitulla tuotannon osittaisella siirtämisellä eli koneiden ja laitteiden Itävallasta Unkariin siirtämisellä, mikä tapahtui vuoden 2000 alussa, ollut vaikutusta yhteisön tuotannonalan tilanteeseen. Ilmeni, että huolimatta siitä, että kyseinen tuotannon, tuotantokapasiteetin ja myyntimäärien siirtäminen toki jyrkensi tiettyjen vahingon osoittimien heikentyvää suuntausta, tappiot jäivät kohtuulliselle tasolle johtuen siitä, että kapasiteetin käyttöasteen ja keskimääräisten myyntihintojen suuntaus parani. Arvioitiin esimerkiksi, että tuotannon vähenemisestä noin 60 prosenttia ja myyntimäärien vähenemisestä noin 80 prosenttia johtui siirtämisestä, kun toisaalta hintojen aleneminen olisi ollut kolminkertainen ja tuottavuuden heikentyminen vielä 7 prosenttiyksikköä jyrkempi, mikäli siirtoa ei olisi toteutettu. Edellä sanotun perusteella pääteltiin, että yhteisön tuotannonalan tilanteen huonontuminen ei johtunut yhteisön tuotannon rakenteen muutoksesta.

(79) On väitetty, että yhteisön tuotannonalan ydintoiminta ei enää ole yhteisössä, sillä tuotannon siirtäminen Unkariin merkitsi väitetysti 60 prosentin laskua sen yhteisön tuotannossa ja 80 prosentin laskua sen yhteisön myynnissä.

(80) Kuten johdanto-osan (78) kappaleessa on selitetty, tuotannon siirtäminen ei vähentänyt yhteisön tuotannonalan tuotantoa näin paljoa, vaan ainoastaan 15 prosenttia sen yhteisön tuotannosta ja 20 prosenttia sen yhteisön myynnistä. Tämän vuoksi vahvistetaan johdanto-osan (51) kappaleessa mainittu päätelmä yhteisön tuotannonalan ydintoiminnasta.

7. Vahinkoa koskeva päätelmä

(81) Yhteisön tuotannonalan tilanteen on todettu heikentyneen tarkastelujakson aikana (siirtämisen huomioon ottamisen jälkeen, kuten johdanto-osan (78) kappaleessa selostetaan).

(82) Vaikka Kiinasta ja Malesiasta peräisin oleva rengasmekanismien tuonti vähenikin olennaisesti sen jälkeen, kun asianomaisista maista peräisin olevassa tuonnissa otettiin vuonna 1998 käyttöön polkumyyntitoimenpiteet, yhteisön tuotannonala ei kuitenkaan pystynyt täysin hyötymään tästä kehityksestä. Vuodesta 1998 useimmat vahingon osoittimet kuten tuotanto, myyntimäärät, hinnat, markkinaosuus, kannattavuus, sijoitetun pääoman tuotto, kassavirta ja työllisyys, heikentyivät. Erityisesti yhteisön tuotannonalan myyntihintojen aleneminen vaikutti kielteisesti tuotannonalan kannattavuuteen.

(83) Lisäksi yhteisön tuotannonalan myynti väheni vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana samaan aikaan, kun Indonesiasta peräisin oleva tuonti oli huomattavaa. Tutkimuksesta ilmeni, että Indonesiasta peräisin olevan tuonnin hinnat alittivat yhteisön tuotannonalan hinnat tutkimusajanjakson aikana 30-40 prosentilla. Lisäksi hinnankorotukset estyivät.

(84) Yhteisön tuotannonalan tilanteen todettiin näin ollen heikentyneen siinä määrin, että on pääteltävä, että yhteisön tuotannonalalle aiheutui merkittävää vahinkoa.

(85) Muistutetaan mieliin, että tutkimusajanjakson jälkeen heikon taloudellisen tilanteen vuoksi yhteisön tuotannonala joutui selvitystilaan.

E. SYY-YHTEYS

1. Johdanto

(86) Perusasetuksen 3 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti tarkasteltiin, onko Indonesiasta peräisin oleva tuonti sen määrän ja vaikutuksen, joka sillä on rengasmekanismien hintoihin yhteisön markkinoilla, huomioon ottaen aiheuttanut vahinkoa yhteisön tuotannonalalle siinä määrin, että sitä voidaan pitää merkittävänä. Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin lisäksi muita tiedossa olevia tekijöitä, jotka voisivat samanaikaisesti vahingoittaa yhteisön tuotannonalaa, tutkittiin sen varmistamiseksi, että näistä yhteisön tuotannonalalle mahdollisesti aiheutuneen vahingon ei katsota johtuneen Indonesiasta polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista.

2. Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutus

(87) Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin määrä laski 14 prosenttia vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana ja sen vastaava osuus yhteisön markkinoista laski 2 prosenttia saman ajanjakson aikana. Tuonti pysyi kuitenkin huomattavana ja sen markkinaosuus oli aina 8-13 prosenttia vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Kyseisen tuonnin hinnat alittivat myös huomattavasti yhteisön tuotannonalan hinnat. Yhteisön tuotannonalan markkinaosuus pieneni yli 4 prosenttia. Samaan aikaan yhteisön keskihinnat laskivat 4 prosenttia. Hinnat alenivat tosiasiassa jopa enemmän kuin johdanto-osan (78) kappaleessa esitettiin.

(88) Saman ajanjakson aikana eli vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana yhteisön tuotannonalan tilanne heikkeni, mistä osoituksena oli myynnin määrän ja markkinaosuuden väheneminen, hinnan aleneminen ja tuotannonalan kannattavuuden huomattava heikkeneminen, mikä johti tappioihin. Yhteisön tuotannonala ei siten pystynyt hyötymään merkittävästi edellä mainittujen Kiinaa ja Malesiaa koskevien toimenpiteiden käyttöönotosta.

(89) Indonesialainen viejä väitti, että Indonesiasta peräisin oleva vienti ei ole voinut aiheuttaa vahinkoa, sillä se väheni vuosina 1999-2000 ja sen markkinaosuus oli vähimmäistasoa. Sama yritys väitti, että Indonesiasta peräisin olevalla tuonnilla ei voi olla mitään todellista vaikutusta yhteisön tuotannonalaan, koska yhteisön tuotanto on viisi tai kuusi kertaa suurempi kuin Indonesiasta peräisin olevan tuonnin määrä.

(90) Muistutetaan kuitenkin mieliin, että vaikka Indonesiasta peräisin oleva tuonti väheni vuosina 1998-2000, se kasvoi hieman vuoden 2000 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana, mutta ei saavuttanut vuoden 1998 tasoa. Lisäksi kuten johdanto-osan 0 kappaleessa selitettiin, Indonesiasta peräisin olevan tuonnin markkinaosuus vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana oli 8-13 prosenttia, joka on huomattava ja selvästi vähimmäistason yläpuolella. Muistutetaan myös, että yhteisön tuotannonala määritetään selvästi johdanto-osan (52) kappaleessa ja että sen tuotannon taso on paljon alhaisempi kuin mitä indonesialainen yritys on väittänyt.

(91) Tämän vuoksi voidaan päätellä, että Indonesiasta peräisin oleva polkumyynnillä tapahtunut tuonti on heikentänyt vuonna 1997 käyttöön otettujen Kiinaa ja Malesiaa koskevien ja vuonna 2000 Kiinan osalta muutettujen polkumyyntitoimenpiteiden vaikutuksia ja että se on ollut merkittävä syy tilanteen heikkenemiseen edellä kuvatun mukaisesti.

3. Muiden tekijöiden vaikutus

a) Tuonti muista kolmansista maista

(92) Tarkasteltiin myös, saattoivatko muut tekijät kuin Indonesiasta polkumyynnillä tapahtuva tuonti kokonaan tai osittain aiheuttaa yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon ja erityisesti, olisiko muista maista kuin Indonesiasta peräisin oleva tuonti vaikuttanut kyseiseen tilanteeseen.

(93) Muista kolmansista maista peräisin olevan tuonnin määrät lisääntyivät vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana 17 prosenttia samaan aikaan, kun sen markkinaosuus kasvoi samana ajanjaksona yli 5 prosenttiyksikköä. Tämä lisäys johtui suurelta osin Intiasta, Unkarista ja Thaimaasta peräisin olevan tuonnin lisääntymisestä, kun taas saman aikaan tuonti Kiinasta ja Malesiasta laski huomattavasti vuonna 1997 käyttöön otettujen polkumyyntitoimenpiteiden seurauksena.

(94) Kolmansista maista peräisin olevan tuonnin keskimääräinen kappalehinta laski 16 prosenttia vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Melkein kaikkien kolmansien maiden tuonnin hinnat laskivat kyseisen ajanjakson aikana, paitsi Kiinasta peräisin olevan tuonnin hinnat, jotka polkumyyntitoimenpiteiden vaikutuksesta nousivat huomattavasti, mutta saavuttivat saman tason kuin Unkarista peräisin olevan tuonnin hinnat vasta tutkimusajanjakson aikana.

i) Intia

(95) Ensiksi tarkasteltiin oliko Intiasta peräisin oleva tuonti voinut vaikuttaa yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon. Vaikka tuonti Intiasta kasvoi huomattavasti vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana, Indonesiasta peräisin olevan tuonnin hintojen todettiin kuitenkin alittavan Intiasta peräisin olevan tuonnin hinnat; Indonesiasta peräisin olevan tuonnin hintojen todettiin olevan 2-30 prosenttia Intiasta vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana tapahtuneen tuonnin hintoja alhaisemmat. Lisäksi olisi huomattava, että Intiasta peräisin olevan tuonnin alkaessa vuonna 1998 sen hintojen todettiin olevan yli 40 prosenttia Indonesiasta peräisin olevan tuonnin hintoja korkeammat vastaavan rengasmekanismimäärän osalta. Sen jälkeen Intiasta peräisin olevan tuonnin hinnat laskivat tasaisesti, mutta ne ovat aina olleet Indonesiasta peräisin olevan tuonnin hintoja korkeammat ja niiden todettiin yhä olevan yli 5 prosenttia Indonesiasta peräisin olevan tuonnin hintoja korkeammat tutkimusajanjaksolla. Tämän vuoksi päätellään, että vaikka Intiasta peräisin olevalla tuonnilla oli kielteinen vaikutus yhteisön tuotannonalan tilanteeseen, Indonesiasta peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin kielteinen vaikutus erikseen tarkasteltuna oli kuitenkin huomattava. Indonesia oli todella vaikutusvaltainen ja merkittävä tekijä yhteisössä. Indonesiasta peräisin olevan viennin määrä yhteisöön oli alhaisempi kuin Intiasta peräisin olevan viennin, mutta se oli kuitenkin huomattava. Indonesiasta peräisin olevan viennin hinnat alittivat yhteisön tuotannonalan hinnat vielä enemmän kuin Intiasta peräisin olevan viennin hinnat. On myös huomattava, että edellä mainittua tarkastelua haittasi vakavasti se, että Indonesia ei toiminut yhteistyössä ja tämän vuoksi Indonesiasta peräisin olevan viennin edustamia tuotetyyppejä ja markkinasegmenttejä koskevia tietoja ei ollut käytettävissä.

ii) Kiinan kansantasavalta

(96) Tarkasteltiin myös, olisiko Kiinasta peräisin olevassa tuonnissa vuonna 1997 käyttöön otettujen polkumyyntitoimenpiteiden absorptio saattanut kokonaan tai osittain aiheuttaa yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon. Tässä yhteydessä on syytä huomata, että vaikka Kiinasta peräisin olevaan tuontiin sovelletun polkumyyntitullin absorptio on heikentänyt vuonna 1997 käyttöön otettujen polkumyyntitoimenpiteiden vaikutuksia, kun on kyse myyntihinnoista, Kiinasta peräisin olevan tuonnin määrät kuitenkin vähenivät merkittävästi kyseisten toimenpiteiden johdosta jo vuodesta 1998. Lisäksi olisi huomattava, että vaikka Indonesiasta peräisin oleva tuonti alkoi vasta vuonna 1997, sen määrä oli jo vuonna 1998 samaa luokkaa kuin Kiinasta peräisin olevan tuonnin määrä. Tämän jälkeen Kiinasta peräisin oleva tuonti väheni merkittävästi, kun taas Indonesiasta peräisin oleva tuonti laski vähemmän tutkimusajanjaksoon asti, jolloin viimeksi mainitusta maasta peräisin oleva tuonti oli yhä enemmän kuin kolminkertainen Kiinasta peräisin olevaan tuontiin verrattuna. Koska Kiinasta peräisin olevan tuonnin määrä oli tutkimusajanjaksolla huomattavasti pienempi kuin Indonesiasta peräisin olevan tuonnin määrä, pääteltiin, että kyseisellä tuonnilla ei ollut yhtä vakavaa vaikutusta yhteisön tuotannonalaan kuin Indonesiasta peräisin olevalla polkumyynnillä tapahtuneella tuonnilla.

iii) Unkari

(97) Sen määrittämiseksi, onko Unkarista peräisin oleva tuonti erikseen tarkasteltuna aiheuttanut vahinkoa yhteisön tuotannonalalle, tarkasteltiin tuonnin määriä ja hintoja yhteisön markkinoilla.

(98) Unkarista vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana peräisin olevaa tuontia koskeva tarkastelu perustui sellaisen yhteisön tuottajan kyselyyn antamiin vastauksiin, jonka Unkarissa oleva tuotantolaitos yksinään edusti ainoaa unkarilaista tuottajaa.

(99) Tarkastelujaksolla Unkarista peräisin olevien rengasmekanismien tuonti kasvoi määrällisesti. Yhteisön tuotannonalan Unkarista tuomistaan tuotteista yhteisön markkinoilla veloittamat hinnat alenivat tarkastelujaksolla, mutta ne olivat yhä muiden kolmansien maiden tuontihinnoista korkeimpia ja Indonesiasta peräisin olevan tuonnin hinnat alittivat ne.

(100) Yhteisön tuotannonalan rengasmekanismien tuotantoa Unkarissa tarkasteltiin ja sitä verrattiin Itävallassa harjoitettavaan tuotantoon. Itävallassa ja Unkarissa tuotettujen mallien välillä oli erittäin vähän päällekkäisyyksiä.

(101) Ottaen huomioon Itävallassa ja Unkarissa tuotettujen mallien vähäisen prosenttiosuuden pääteltiin, että Unkarissa tuotetut tuotteet täydensivät yhteisön tuotannonalan tuotevalikoimaa ja mahdollistivat sen tarjota asiakkaille laajemmat valikoimat ja että kyseiset tuotteet eivät vaikuttaneet kielteisesti yhteisön tuotannonalan tilanteeseen.

(102) Edellä esitetyn perusteella pääteltiin, että Unkarista peräisin oleva tuonti ei ollut merkittävästi vaikuttanut yhteisön tuotannonalan tilanteen heikkenemiseen.

iv) Thaimaa

(103) Koska neuvoston asetuksen (EY) N:o 2100/2000 mukaisesti "tietyt Kiinasta peräisin olevat tuotteet on itse asiassa ilmoitettu näille viranomaisille Thaimaasta peräisin oleviksi, millä vältettiin normaalisti maksettavat polkumyyntitullit", katsottiin asianmukaiseksi arvioida myös Thaimaasta peräisin olevan tuonnin vaikutuksia.

(104) Tältä osin todettiin, että Thaimaasta peräisin oleva tuonti kasvoi voimakkaasti tarkastelujaksona ottaen huomioon, että tuonti alkoi vuonna 1998 1 miljoonalla kappaleella ja kasvoi yli 23 miljoonaan kappaleeseen tutkimusajanjakson aikana. Lisäksi Eurostatin tietojen perusteella todettiin, että Thaimaasta peräisin olevan tuonnin myyntihinnat ovat yleensä ottaen alhaisemmat kuin Indonesiasta peräisin olevan tuonnin hinnat.

(105) Vaikka Thaimaasta peräisin olevan tuonnin hintojen todettiin olevan noin 20 prosenttia Indonesiasta peräisin olevan tuonnin hintoja alhaisemmat, muistutetaan mieliin, että viimeksi mainitun tuonnin määrä on yli kolmanneksen suurempi kuin Thaimaasta peräisin olevan tuonnin määrä. Koska Thaimaasta peräisin olevan tuonnin määrä on yhä huomattavasti pienempi kuin Indonesiasta peräisin olevan tuonnin määrä, pääteltiin, että kyseisellä tuonnilla ei ole voinut olla merkittävää vaikutusta verrattuna Indonesiasta peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutukseen.

(106) Indonesialainen viejä, joka ei toiminut yhteistyössä, asetti Thaimaata koskevan tarkastelun kyseenalaiseksi. Se väitti, että Indonesiasta peräisin olevan tuonnin määrä on pienempi ja sen hinnat ovat korkeammat verrattuna Thaimaasta peräisin olevaan tuontiin. Muistutetaan kuitenkin mieliin, että vaikka Thaimaasta peräisin olevan tuonnin hinnat olivat alhaisemmat kuin Indonesiasta peräisin olevan tuonnin hinnat, Indonesiasta tuodun tuonnin määrä oli yli 30 prosenttia korkeampi kuin Thaimaasta peräisin olevan tuonnin määrä. Tämän vuoksi vahvistetaan johdanto-osan (105) kappaleessa tehdyt päätelmät.

b) Muut tekijät

(107) Tarkasteltiin myös, saattoivatko muut kuin edellä mainitut tekijät osaltaan vaikuttaa yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon.

(108) Yhteistyössä toimineet tuojat väittivät, että rengasmekanismeihin liittyvä liiketoiminta on erittäin altis hintavaihteluille, ja tämän vuoksi tuottajien on myytävä suuria määriä ollakseen kilpailukykyisiä. Samat osapuolet väittivät myös, että yhteisön tuotannonala toimii ainoastaan yhteisön markkinoilla, mutta kustannustehokkuutta lisätäkseen sen olisi toimittava maailmanmarkkinoilla. Tältä osin muistutetaan, että yhteisön tuotannonalan yhteisön sisäisen ja yhteisön ulkopuolisen myynnin välinen suhdeluku ei merkittävästi muuttunut vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Huolimatta siitä, että yhteisön tuotannonala oli voimakkaasti suuntautunut yhteisön markkinoille, sen toiminta oli vientimyynnin ansiosta kannattavaa vuonna 1998 samaan aikaan, kun Indonesiasta peräisin oleva tuonti oli jo merkittävää.

(109) Eräs käyttäjä väitti, että yhteisön tuotannonalalle aiheutunut vahinko johtui voimakkaasta kilpailusta toimistotarvikealalla. Väitettiin, että tästä johtuen tarkasteltavana olevan tuotteen käyttäjät/jakelijat synnyttivät yhteisön tuotannonalaan kohdistuvaa hintapainetta, joka oli aiheuttanut hintojen alenemisen. Tältä osin korostetaan, että polkumyynnillä tapahtunut tuonti on epäilemättä lisännyt yhteisön käyttäjien synnyttämää hintapainetta ja aiheuttanut näin ollen vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

(110) Lisäksi tutkittiin oliko hinnanalennus osa tavanomaista rengasmekanismien kauppaa, sillä melkein kaikkien tarjontalähteiden hinnat alenivat vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana.

(111) Tässä suhteessa muistutetaan mieliin, että yleistä hinnanalennusta olisi tarkasteltava ottaen huomioon jatkuvat epäterveet käytännöt ensin Kiinasta ja Malesiasta ja sen jälkeen Indonesiasta, mikä on vaikuttanut yhteisön markkinoihin.

(112) Lisäksi kuten johdanto-osan (108) kappaleessa mainitaan rengasmekanismimarkkinat ovat erittäin alttiit hintavaihteluille. Koska Indonesiasta peräisin olevan tuonnin hinnat todettiin polkumyyntihinnoiksi ja alhaisemmiksi kuin kaiken muun vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välillä tapahtuneen rengasmekanismien tuonnin keskimääräiset kappalehinnat, on pääteltävä, että Indonesiasta peräisin oleva tuonti, jonka osuus yhteisön markkinoista tutkimusajanjaksolla oli 8-13 prosenttia, on vaikuttanut kyseisten markkinoiden hintoja alentavasti.

(113) Tarkasteltiin myös oliko yhteistyöstä kieltäytyneen yhteisön tuottajan Krausen hinnoittelu voinut vaikuttaa yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon. Krausea koskevien tietojen lisätutkimus osoitti, että kyseisen yhteisön tuottajan oma tilanne heikkeni tarkastelujaksolla erityisesti myyntihintojen ja kannattavuuden osalta. Tämän vuoksi näyttää siltä, että se ei ole vaikuttanut yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon, Indonesiasta peräisin oleva tuonti on vaikuttanut siihen yhtä kielteisesti ja sen on yhteisön tuotannonalan tapaan täytynyt alentaa hintojaan.

(114) Kaiken edellä esitetyn perusteella pääteltiin, että yhteisön markkinoiden hintojen alennusta ei olisi pidettävä tavanomaiseen kaupan kehitykseen kuuluvana, vaan seurauksena Indonesian epäterveistä kaupankäyntitavoista.

(115) Indonesian viranomaiset väittivät, että Indonesiasta peräisin oleva vienti rajoittui tavaroiden toimittamiseen italialaiselle rengaskansioiden tuottajalle sen tuotevalikoiman täydentämiseksi.

(116) Kyseisen väitteen todettiin kuitenkin olevan ristiriidassa yhteistyöhön osallistumattoman indonesialaisen viejän ilmoituksen kanssa. Tämä väitti, että Yhdistynyt kuningaskunta on ainoa markkina-alue, jolla indonesialaisella tuottajalla on merkittävä markkinaosuus. Eurostatin tiedot vahvistavat tämän.

(117) Viimeksi mainittu tuottaja väitti, että kyseinen Indonesiasta peräisin oleva vienti ei voi aiheuttaa vahinkoa, koska sen päämarkkinat ovat Yhdistyneessä kuningaskunnassa, jossa yhteisön tuotannonalalla ei ole merkittävä toimintaa. Sen lisäksi, että kyseinen väite on ristiriidassa Indonesian viranomaisten väitteiden kanssa, muistutetaan myös mieliin, että vahinkoa koskeva tarkastelu tehdään yhteisön eikä alueen tasolla.

4. Syy-yhteyttä koskeva päätelmä

(118) Edellä sanotun perusteella päätellään, että yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon, josta osoituksena on Unkariin siirretyn tuotannon huomioon ottamiseksi asianmukaisesti mukautettu tuotannon, myyntimäärien, hintojen, markkinaosuuden, kannattavuuden, sijoitetun pääoman tuoton, kassavirran ja työllisyyden lasku, johtui tarkasteltavana olevasta polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista. Intiasta, Thaimaasta ja Kiinasta peräisin olevan tuonnin ja yhteisön tuotannon osittaisen siirron yhteenlaskettu vaikutus yhteisön tuotannonalan tilanteeseen oli ainoastaan vähäinen.

(119) Eräs indonesialainen yhteistyöhön osallistumaton viejä väitti myös, että johdanto-osan (118) kappaleessa esitetty päätelmä ja se seikka, että on olemassa riittävä näyttö toimenpiteen voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireille panemiseksi Kiina osalta, ovat ristiriidassa keskenään.

(120) Tässä suhteessa olisi muistutettava mieliin, että toimenpiteen voimassaolon päättymistä koskevaan tarkasteluun kuuluu yhteisön markkinoiden tilanteen tarkastelu sen osalta jatkuisiko tai toistuisiko polkumyynti ja vahinko, jos voimassaolevat toimenpiteet poistetaan. Sen vuoksi se seikka, että yhteisön tuotannonalan heikkeneminen on tämän tutkimuksen mukaisesti johtunut Indonesiasta, ei vaikuta kiinalaisten viejien yhteisön markkinoilla tulevaisuudessa tapahtuvan toiminnan tarkasteluun eikä sen todennäköiseen vaikutukseen yhteisön tuotannonalaan. Muistutetaan myös, että Kiinan markkinaosuus oli erittäin alhaisella tasolla tarkastelujakson kahden viimeisen vuoden aikana.

(121) Ottaen huomioon edellä esitetty tarkastelu, jossa asianmukaisesti erotettiin kaikkien tiedossa olevien tekijöiden vaikutus yhteisön tuotannonalan tilanteeseen polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin haitallisesta vaikutuksesta, vahvistetaan, että kyseiset muut tekijät eivät poista sitä tosiseikkaa, että arvioidun vahingon on johduttava polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista.

F. YHTEISÖN ETU

1. Alustavat huomautukset

(122) Tutkittiin oliko olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella olisi pääteltävä, että kyseisten toimenpiteiden käyttöönotto tässä erityistapauksessa ei ole yhteisön edun mukaista. Tätä varten tarkasteltiin perusasetuksen 21 artiklan 1 kohdan mukaisesti kaikkien toimitettujen tietojen perusteella mahdollisten toimenpiteiden ja myös niiden toteuttamatta jättämisen vaikutuksia kaikkien tähän menettelyyn osallistuvien osapuolten kannalta.

(123) Jotta toimenpiteiden käyttöönoton tai siitä luopumisen todennäköistä vaikutusta voitaisiin arvioida, kaikilta asianomaisilta osapuolilta pyydettiin tietoja. Kyselylomakkeet lähetettiin kahdelle valituksen tehneelle yhteisön tuottajalle, kahdelle muulle yhteisön tuottajalle, yhdeksälle etuyhteydettömälle tuojalle, 49:lle käyttäjälle ja yhdelle käyttäjäjärjestölle. Yksi valituksen tehnyt yhteisön tuottaja (Koloman), kaksi etuyhteydetöntä tuojaa sekä yksi kyseisiin tuojiin etuyhteydessä oleva käyttäjä vastasivat kyselylomakkeeseen. Eräs käyttäjä esitti näkökantansa vastaamatta kuitenkaan kyselyyn.

(124) Yhteisön etua koskevat päätelmät tehtiin kyseisten vastausten ja näkökantojen perusteella.

2. Yhteisön tuotannonalan etu

a) Alustavat huomautukset

(125) Useat yhteisön rengasmekanismien tuottajat ovat lopettaneet tarkasteltavana olevan tuotteen valmistuksen viime vuosina. Jäljelle jääneiden yritysten osalta tutkimuksessa kävi ilmi, että kuten johdanto-osan (49) kappaleessa mainitaan Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautunut yritys lopetti myös tuotantonsa joitakin vuosia sitten. Italiaan sijoittautuneen yrityksen osalta todettiin, että se ei edustanut merkittävää osaa yhteisön rengasmekanismien tuotannosta ja se toi huomattavan osan myynnistään. Espanjalaisen yrityksen osalta todettiin, että sitä olisi pidettävä tuojana ennemmin kuin tuottajana, koska se tuotti vähäpätöisiä määriä tarkasteltavana olevaa tuotetta ja toi yli 90 prosenttia myynnistään. Tämän vuoksi päätellään, että kaksi valituksen tekijää ovat ainoita yhteisön tuottajia, joiden rengasmekanismien tuotanto on yhä merkittävää.

(126) Olisi muistettava, että kahdelle valituksen tehneelle yhteisön tuottajalle aiheutui jo aikaisemmin vakavaa vahinkoa Kiinasta ja Malesiasta peräisin olevien rengasmekanismien tuonnista, mikä kuten asetuksessa (EY) N:o 119/97 [10] esitettiin johti muun muassa työvoiman vähenemiseen 28 prosentilla vuoden 1992 ja lokakuun 1995 välisenä aikana. Kuten johdanto-osan (72) kappaleessa on esitetty yhteisön tuotannonalan työvoima väheni lisää 30 prosenttia vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana.

[10] EYVL L 22, 24.1.1997, s. 1.

(127) Yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon huomioon ottaen päätellään, että jos yhteisön tuotannonala ei toivu epäterveestä polkumyynnistä, on todennäköistä, että yhteisön tuotanto loppuu kokonaan ja käyttäjät tulevat huomattavassa määrin riippuvaisiksi tuonnista.

b) Yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne

(128) Yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne kehittyi tarkastelujaksolla niin kielteisesti, että tutkimusajanjakson jälkeen yhteisön tuotannonala joutui selvitystilaan kuten johdanto-osan (53) kappaleessa mainitaan. On syytä muistaa, että yhteisön tuotannonalan tappiollinen tilanne johtuu sen vaikeuksista kilpailla polkumyynnillä alhaiseen hintaan tapahtuneen tuonnin kanssa. Kuitenkin se, että yhteistyössä toimineen yhteisön tuottajan on ottanut haltuunsa toinen yritys, on osoituksena yhteisön rengasmekanismien tuotannossa parhaillaan tapahtuvasta rakenneuudistuksesta ja siitä, että kyseinen tuotannonala pyritään vahvasti pitämään elinkelpoisena ja tekemään se kannattavaksi.

c) Toimenpiteiden käyttöönoton/käyttöönotosta luopumisen mahdollinen vaikutus yhteisön tuotannonalaan

(129) Toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen terveiden markkinaolosuhteiden palauttaminen mahdollistaisi yhteisön tuotannonalan saada takaisin menetetty markkinaosuus ja kapasiteetin käyttöastetta lisäämällä vähentää tuotannon yksikkökustannuksia ja lisätä kannattavuutta. Lisäksi toimenpiteillä odotetaan olevan myönteinen vaikutus yhteisön tuotannonalan hintatasoon. Kaiken kaikkiaan odotetaan, että tuotannon ja myynnin määrien kasvu sekä yksikkökustannusten lasku entisestään mahdollisesti yhdistettynä varovaiseen hinnankorotukseen parantaisivat yhteisön tuotannonalan taloudellista tilannetta.

(130) Jos polkumyyntitoimenpiteitä ei oteta käyttöön, on todennäköistä, että yhteisön tuotannonalan on alennettava hintojaan lisää ja/tai menetettävä lisää markkinaosuuttaan. Kummassakin tapauksessa yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne todennäköisesti heikkenee. Seurauksena on lisäksi se, että yhteisön tuotanto todennäköisesti loppuisi lyhyen ajan sisällä kokonaan.

(131) Koska yhteisön tuotannonala ei ainoastaan tuota tarkasteltavana olevaa tuotetta vaan myös muita tuotteita, joiden osuus sen liikevaihdosta on noin kolmannes, on erittäin todennäköistä, että rengasmekanismeja tuottavien tuotantolinjojen lopettaminen vaikuttaisi koko tuotantolaitoksen elinkelpoisuuteen ja johtaisi kaikkien tuotantolinjojen lopettamiseen, millä olisi laajemmat kielteiset vaikutukset työllisyyteen ja investointeihin.

d) Yhteisön tuotannonalan tuotannon mahdollinen siirtäminen

(132) Tutkittiin, voitaisiinko mitään toimenpidettä pitää yhteisön edun vastaisena ottaen huomioon sen, että osa yhteisön tuotannonalan tuotantoa siirrettiin kolmanteen maahan. Tutkittiin myös, olisiko mahdollista siirtää tuotantoa lisää.

(133) Ensinnäkin muistutetaan mieliin, kuten johdanto-osan (78) kappaleessa selitettiin, että vuonna 2000 tapahtuneen tuotannon siirtämisen myötä yhteisön tuotannonala pystyi rajoittamaan tappioitaan. Tässä suhteessa se oli strateginen päätös polkumyynnin vaikutusten ehkäisemiseksi. Lisäksi on todennäköistä, että parantamalla yhteisön tuotannonalan taloudellista tilannetta kyseisellä siirrolla oli se välillinen vaikutus, että tuotannonalasta tuli houkuttelevampi sen äskettäin haltuunsa ottaneelle uudelle sijoittajalle.

(134) Komissio sai tyydyttävän vahvistuksen siitä, että yhteisön tuotannonala ei suunnittele uusia siirtoja. Lisäksi ei ole mitään syytä pitää sitä todennäköisenä, sillä rakenneuudistuspyrkimyksien yhdessä polkumyyntitoimenpiteiden kanssa odotetaan mahdollistavan yhteisön tuotannonalan tilanteen palautumisen kannattavaksi.

3. Tuojien etu

(135) Tietyt tuojat, jotka eivät ostaneet rengasmekanismeja Indonesiasta, huomauttivat, että hankintalähteiden vaihtamisesta saattaa aiheutua lisäkustannuksia tai siirtymävaiheen ongelmia. Erityisesti tuojat korostivat, että vuonna 1997 käyttöön otetuista polkumyyntitoimenpiteistä johtuen ne ovat jo kerran aiemmin joutuneet vaihtamaan hankintalähdettään.

(136) Palautettakoon kuitenkin mieliin, että polkumyyntitoimenpiteiden tarkoituksena ei ole pakottaa tuojia tai käyttäjiä vaihtamaan hankintalähdettään vaan palauttaa tasapuoliset kilpailuedellytykset yhteisön markkinoille. Lisäksi kyseiset tuojat huomauttivat, että monet muutkin kolmannet maat voisivat helposti tuottaa rengasmekanismeja eivätkä ne nähneet ongelmaa valita hankintalähteekseen maata, jota toimenpiteet eivät koske. Lisäksi ne voisivat harjoittaa myös yhteisön tuottajien tuotteiden kauppaa. Tämän perusteella on todennäköistä, että hankintalähteen vaihtamisesta aiheutuvat ongelmat ovat väliaikaisia ja että niiden vaikutukset eivät ole merkittävämpiä kuin vahingollisen polkumyynnin vastaisista toimenpiteistä yhteisön tuotannonalaan kohdistuva myönteinen vaikutus.

4. Käyttäjien ja kuluttajien etu

a) Käyttäjät

(137) Sekä yhteistyössä toimineet etuyhteydettömät tuojat että käyttäjä (kansioiden tuottaja) ovat väittäneet, että polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto vaikuttaisi erittäin kielteisesti käyttäjien taloudelliseen tilanteeseen.

(138) Tässä suhteessa arvioitiin Indonesiaan sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden todennäköistä vaikutusta käyttäjien tuotantokustannuksiin. Näin ollen arvioitiin Indonesiaan sovellettaviksi ehdotettujen toimenpiteiden vaikutusta sellaiseen käyttäjään, jonka ainoa hankintalähde on Indonesia (pahimmassa tapauksessa). Tämän perusteella Indonesiaan sovellettavien toimenpiteiden vaikutuksen arvioitiin nostavan tuotantokustannuksia 4 prosentilla. Kuten jo mainittiin, tämä on vain olettamusta, sillä yhteistyössä ei toiminut käyttäjiä, joiden asianomaisen tuotteen ainoana hankintalähteenä olisi ollut Indonesia.

(139) Edellä esitetyn perusteella pääteltiin, että polkumyyntitullien vaikutus käyttäjiin olisi vähäpätöinen. Koska muut käyttäjät eivät toimineet yhteistyössä voidaan yleisesti ottaen todeta, että kustannusvaikutukset kaikkiin muihin käyttäjiin olisivat todennäköisesti samoin vähäpätöiset.

(140) Yhteistyössä toiminut käyttäjä väitti, että kuten oli käynyt kolmen viime vuoden aikana, jolloin sen oli siirrettävä osa tuotannostaan yhteisön ulkopuolelle ja suljettava kolme tuotantolaitosta Kiinasta ja Malesiasta peräisin oleviin rengasmekanismeihin sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden seurauksena, Indonesiasta peräisin olevaan tuontiin sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto nostaisi yhden sen tuotantokustannuksiin kuuluvan osan hintoja, mikä voisi merkitä uusia rengaskansioiden tuotannon siirtoja yhteisön ulkopuolelle ja/tai asianomaisten tuotantolaitosten sulkemista. Tämä voisi vaikuttaa sen koko toimintaan eli myös muiden tuotteiden valmistukseen: myös niiden tuotantolaitokset siirrettäisiin ja yhteisön työpaikkoja menetettäisiin merkittävässä määrin.

(141) Yleisenä huomautuksena on todettava, että riskiä jalostusteollisuuden siirtämisestä polkumyyntitoimenpiteiden vuoksi vähentää se seikka, että osa kansiomarkkinoista on yritysten välistä kauppaa ja että on ensiarvoisen tärkeää, että käyttäjät ovat lähellä asiakkaitaan, niiden tuotanto on riittävän joustavaa vastatakseen kysyntään ja niillä on vankka markkinatuntemus. Tutkimuksessa kävi itse asiassa ilmi, että kansiontuottajien asiakkaiden kannalta olennaisia perusteita ovat hinta, laatu, palvelu sekä nopeat toimitukset. Kuten johdanto-osan (137-138) kappaleessa on selitetty polkumyyntitoimenpiteiden vaikutus jalostusteollisuuteen todettiin vähäpätöiseksi. Ottaen huomioon, että ainoastaan yksi kansiontuottaja toimi tässä tutkimuksessa täydessä yhteistyössä, lienee perusteltua esittää päätelmänä, että polkumyyntitoimenpiteillä ei ole merkittävää vaikutusta käyttäjiin.

(142) Lisäksi tietyt asianomaiset osapuolet huomauttivat, että viime vuosina tapahtuneiden useiden käyttäjien siirrot johtuivat yhteisön korkeista tuotantokustannuksista. Tämä vahvistaa sen, että siirrot olisi nähtävä osana laajempaa kustannusten kokonaisrakennetta, jossa kuten jo on selitetty, polkumyyntitoimenpiteet edustavat vähäpätöistä osaa.

(143) Yhteistyössä toimineen käyttäjän erityistilanteen osalta tutkimuksessa ilmeni, että vaikka kyseinen käyttäjä siirsi osan tuotannostaan yhteisön ulkopuolelle vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana eli Kiinaa ja Malesiaa koskevien polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, käyttäjä itse asiassa muutti hankintalähdettään Kiinaa ja Malesiaa koskevien polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton jälkeen ja ryhtyi ostamaan rengasmekanismeja yhteistyössä toimineilta tuojilta, jotka puolestaan alkoivat vuodesta 1998 lähtien harjoittaa tuontia Intiasta Kiinan kustannuksella. Tämän vuoksi näyttää vaikealta löytää yhteys kyseisen käyttäjän rengaskansioiden tuotannon siirron yhteisön ulkopuolelle ja Kiinasta ja Malesiasta peräisin olevaan tuontiin sovellettavien polkumyyntitullien käyttöönoton välillä. Kuten jo johdanto-osan (139) kappaleessa tuli vahvistettua, polkumyyntitullien vaikutus käyttäjien tuotantokustannuksiin oli vähäpätöinen.

(144) Todettiin, että edellä kuvattua tuotannon siirtoa olisi pidettävä paremminkin kyseisen, useita yrityksiä viime vuosina hankkineen käyttäjän yhteisön ulkopuolelle suuntautuvan strategian seurauksena. Strategia johti lopulta ryhmän eri tuotantolaitosten vahvistamiseen ja rakenneuudistukseen; jotkut tuotantolaitoksista on suljettu. Joidenkin tuotantolaitosten siirtoa yhteisön ulkopuolelle olisi pidettävä osana kyseistä strategiaa, jonka tavoitteena on vahvistaa kyseisen käyttäjän asemaa yhteisön markkinoilla ja kehittää sen toimintaa Itä-Euroopassa.

(145) Edellä esitetyn perusteella ja ottaen huomioon käyttöönotettujen tullien todennäköisen vähäpätöisen vaikutuksen asianomaiseen käyttäjään näyttää epätodennäköiseltä, että Indonesiaa koskevat polkumyyntitoimenpiteet merkitsisivät sellaisenaan rengaskansioiden tuotannon uusia siirtoja yhteisön ulkopuolelle.

(146) Tuotantolaitosten sulkemisen ja Indonesiaa koskeviin polkumyyntitoimenpiteisiin liittyvien tuotantolaitosten mahdollisten uusien sulkemisten osalta todettiin, että yhteistyössä toiminut käyttäjä sulki kolme tuotantolaitosta kolmen viime vuoden aikana, kun Kiinaa ja Malesiaa koskevat toimenpiteet olivat voimassa. Ottaen huomioon toimenpiteiden vähäpätöisen vaikutuksen kyseisen käyttäjän tuotantokustannuksiin ja taloudelliseen tilanteeseen, kuten johdanto-osan 144 kappaleessa on selitetty, on epätodennäköistä, että Kiinaa ja Malesiaa koskevat toimenpiteet olisivat yksinään johtaneet kyseisten tuotantolaitosten sulkemiseen ja että Indonesiasta peräisin olevaan tuontiin sovellettavat polkumyyntitoimenpiteet aiheuttaisivat muiden tuotantolaitosten sulkemisen.

b) Kuluttajat

(147) Olisi mainittava, että tarkasteltavana olevaa tuotetta ei myydä vähittäiskaupassa, ja että mikään kuluttajajärjestö ei ilmoittautunut eikä osallistunut tähän tutkimukseen.

(148) Yhteistyössä toiminut tuottaja väitti myös, että polkumyyntitoimenpiteet nostaisivat lopullisen asiakkaan eli kuluttajan rengaskansioista maksamia hintoja. Ottaen kuitenkin huomioon edellä esitetyn rengaskansiontuottajiin kohdistuvaa vaikutusta koskevan selvityksen rengaskansioiden kuluttajien maksamien lopullisten myyntihintojen nousu ei todennäköisesti ole merkittävä.

(149) Lisäksi tutkimuksessa todettiin, että yhteistyössä toiminut käyttäjä myy tuotteitaan pääasiassa jakelijoille. Pahimmassa tapauksessa käyttäjille aiheutunut hinnankorotus siirrettäisiin kokonaan lopulliselle kuluttajalle, mikä merkitsisi enintään 4 prosentin hinnankorotusta lopulliselle kuluttajalle. Tämä on kuitenkin epätodennäköistä, sillä yleinen kokemus on osoittanut, että jakeluketjun jokainen porras on todennäköisesti valmis hyväksymään osan kustannustensa noususta pysyäkseen markkinoillaan kilpailukykyisenä.

(150) Edellä mainitun perusteella rengasmekanismien käyttäjiin ja kuluttajiin kohdistuvien vaikutusten ei katsottu olevan pakottavia syitä, joiden perusteella olisi pitänyt olla ottamatta käyttöön polkumyyntitoimenpiteitä, koska mahdolliset kielteiset vaikutukset eivät ole merkittävämpiä kuin vahingollisen polkumyynnin vastaisista toimenpiteistä yhteisön tuotannonalaan kohdistuva myönteinen vaikutus.

c) Kilpailuun kohdistuva vaikutus

(151) Tutkittiin myös, johtaisivatko Indonesiasta peräisin olevaan tuontiin sovellettavat polkumyyntitoimenpiteet tilanteeseen, jossa yhteisön tuotannonala pystyisi hyötymään määräävästä asemasta yhteisön markkinoilla erityisesti ottaen huomioon Kiinasta ja Malesiasta peräisin olevassa tuonnissa vuonna 1997 käyttöönotetut polkumyyntitoimenpiteet ja yhteisön tuotannonalan rakenneuudistuksen.

(152) Ensinnäkin muistutetaan mieliin, että yhteisön tuotannonalan markkinaosuus tutkimusajanjakson aikana oli ainoastaan 10-15 prosenttia. Kahden valituksen tehneen yhteisön tuottajan yhteinen markkinaosuus tutkimusajanjaksolla olisi ollut 32-37 prosenttia. Kun Kolomanin tuonti lasketaan mukaan molempien valituksen tekijöiden yhteiseen markkinaosuuteen, markkinaosuudeksi saadaan 47-52 prosenttia yhteisön markkinoista tutkimusajanjaksolla. Lisäksi muistutetaan, että vaikka komissio pani vireille Kiinaa koskevien toimenpiteiden tarkastelun, kyseinen tarkastelu ei koske Malesiasta peräisin olevaa tuontia. Rengasmekanismeja voidaan myös yhä tuoda Intiasta. Tämän vuoksi pidetään erittäin epätodennäköisenä, että Indonesiaa koskevien polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotolla olisi kielteisiä vaikutuksia yhteisön tuotannonalan kilpailuun yhteisön markkinoilla. Muistutetaan myös, että Kiinaa ja Malesiaa koskevien polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto ei johtanut yhteisön tuotannonalan määräävään asemaan, vaikka muita hankintalähteitä kuin kyseiset kaksi maata ei tuolloin ollut.

(153) Kuten jo johdanto-osan (130) kappaleessa selitettiin, ilman polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutukset poistavien toimenpiteiden käyttöönottoa yhteisön tuotanto ei enää todennäköisesti ole vähän ajan kuluttua elinkelpoinen ja sen vuoksi se tulee loppumaan. Yhteisön tuotannonalan tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannon loppuminen ei varmasti olisi käyttäjien etujen mukaista. Ainoa yhteistyössä toiminut käyttäjä osti 20-50 prosenttia rengasmekanismeistaan yhteisön tuotannonalalta vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Jos yhteisön tuotannonala lopettaisi lopullisesti rengasmekanismien tuotannon, käyttäjät tulisivat huomattavassa määrin riippuvaisiksi tuonnista.

(154) Jos toimenpiteet otetaan käyttöön, käytettävissä on vielä useita muita hankintalähteitä. Rengasmekanismeja ostetaan tai on mahdollista ostaa yhteisön tuotannonalalta, muilta yhteisön tuottajilta, Intiasta ja Hongkongista. Lisäksi tuonti Malesiasta alkaa todennäköisesti uudelleen, sillä kyseistä maata koskevien toimenpiteiden voimassaoloaika päättyi äskettäin. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että Kiinasta ja Malesiasta peräisin olevaa tuontia koskevien polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto ei aiheuttanut puutetta tarkasteltavana olevasta tuotteesta. Mieliin muistutetaan myös, että toimenpiteiden vaikutuksen käyttäjiin todettiin olevan vähäpätöinen, ja että tarkasteltavana olevaa tuotetta tullaan melko todennäköisesti edelleen tuomaan Indonesiasta.

5. Yhteisön etua koskevat päätelmät

(155) Edellä esitetyt syyt huomioon ottaen päätellään, ettei ole pakottavia syitä olla ottamatta käyttöön polkumyyntitulleja.

G. LOPULLISET TOIMENPITEET

1. Vahingon korjaava taso

(156) Polkumyyntiä, vahinkoa, syy-yhteyttä ja yhteisön etua koskevat päätelmät huomioon ottaen olisi otettava käyttöön lopulliset polkumyyntitoimenpiteet, jotta estettäisiin polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista aiheutuvien lisävahinkojen syntyminen yhteisön tuotannonalalle.

(157) Komissio tutki, mikä tullin taso olisi riittävä polkumyynnistä yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon poistamiseksi perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Tätä tarkoitusta varten katsottiin tarpeelliseksi määrittää yhteisön tuottajien tuotantokustannuksiin perustuva hintataso sekä kohtuullinen voittomarginaali.

(158) Tältä osin katsottiin, että viiden prosentin osuutta liikevaihdosta vastaavan voittomarginaalin voidaan katsoa soveltuvan kohtuulliseksi vähimmäisarvoksi, ottaen huomioon pitkän aikavälin investointitarpeet ja erityisesti määrän, jonka yhteisön tuotannonalan voidaan kohtuudella odottaa saavan, mikäli vahingollista polkumyyntiä ei esiintyisi.

(159) Yhteistyön puuttumisen vuoksi katsottiin, että vahingon korjaavan tason olisi katettava kyseisen laskennallisen hinnan ja johdanto-osan (60) kappaleessa esitetyllä tavalla mukautetun CIF-hinnan välinen erotus.

(160) Vahingon korjaavaksi tasoksi todettiin Indonesiasta peräisin olevan tuonnin osalta 42,30 prosenttia.

2. Lopulliset polkumyyntitoimenpiteet

(161) Edellä esitettyjen seikkojen perusteella katsotaan, että olisi otettava käyttöön lopullinen polkumyyntitulli Indonesian osalta todetun vahinkomarginaalin suuruisena perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(162) Rinnakkainen tukien vastainen menettely huomioon ottaen on kuitenkin todettava, että asetuksen (EY) N:o 2026/97 [11], jäljempänä 'tukien vastainen perusasetus', 24 artiklan 1 kohdan ja perusasetuksen 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti mihinkään tuotteeseen ei voida samanaikaisesti soveltaa sekä polkumyynti- että tasoitustulleja polkumyynnistä tai vientituen myöntämisestä aiheutuneen saman tilanteen korjaamiseksi. Tässä tutkimuksessa todettiin, että olisi otettava käyttöön polkumyyntitulli tuotaessa tarkasteltavana olevaa tuotetta Indonesiasta, ja näin ollen on määritettävä, johtuvatko vientituki- ja polkumyyntimarginaalit samasta tilanteesta ja missä määrin.

[11] EYVL L 288, 21.10.1997, s. 1.

(163) Rinnakkaisessa tukien vastaisessa menettelyssä Indonesian osalta ehdotettiin tukien vastaisen perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti tasoitustullin käyttöönottoa tuen määrän tasoisena, jonka todettiin olleen Indonesian osalta 10 prosenttia. Indonesian osalta joidenkin tutkittujen tukijärjestelmien todettiin olevan tukien vastaisen perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaista vientitukea. Tuet vaikuttavat sellaisenaan indonesialaisten vientiä harjoittavien tuottajien vientihintoihin ja johtavat näin ollen polkumyyntimarginaalin kasvuun. Toisin sanoen indonesialaisille tuottajille vahvistetut polkumyyntimarginaalit aiheutuvat osittain vientitukien olemassaolosta. On kuitenkin huomattava, että vahinkomarginaali oli huomattavasti pienempi kuin polkumyyntimarginaali, vaikka viimeksi mainittu mukautettiin vientituen huomioon ottamiseksi. Tässä tilanteessa ei pidetä asianmukaisena, että käyttöön otettaisiin vahvistettuja tuki- ja polkumyyntimarginaaleja täysimääräisesti vastaavat tasoitus- ja polkumyyntitullit. Tämän vuoksi tullien yhteismäärä ei saa ylittää vahinkomarginaalin tasoa. Koska osa 42,3 prosentin suuruisesta vahinkomarginaalista katetaan 10 prosentin suuruisen tasoitustullin käyttöönotolla, polkumyyntitulli ei saa ylittää jäljellä olevaa 32,3 prosentin vahinkomarginaalia.

>TAULUKON PAIKKA>

(164) Väitettiin, että perusasetuksen 14 artiklan 1 kohtaa on rikottu, sillä tuotteeseen ei saa samanaikaisesti soveltaa sekä polkumyynti- että tasoitustulleja polkumyynnistä tai vientituen myöntämisestä aiheutuneen saman tilanteen korjaamiseksi. Muistutetaan kuitenkin mieliin, että kuten johdanto-osan (162) ja (163) kappaleessa on selitetty, tulleja on mukautettu perusasetuksen 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(165) Perusasetuksen 6 artiklan 9 kohdassa asetetun määräajan noudattamiseksi tämän asetuksen on tultava voimaan sinä päivänä, jona se julkaistaan.

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli CN-koodeihin ex 8305 10 00 (Taric-koodit 8305 10 00 10 ja 8305 10 00 20) kuuluvien Indonesiasta peräisin olevien tiettyjen rengaskansiomekanismien tuonnissa. Tätä asetusta sovelletaan rengaskansiomekanismeihin, jotka koostuvat kahdesta suorakaiteen muotoisesta teräslevystä tai -langasta, joihin on kiinnitetty ainakin neljä teräslangasta tehtyä puolirengasta ja joita teräskuori pitää yhdessä. Ne voidaan avata joko vetämällä puolirenkaista tai rengaskansiomekanismiin kiinnitetyn pienen teräksisen laukaisumekanismin avulla.

2. Vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava lopullinen polkumyyntitulli on seuraavista maista peräisin olevien tuotteiden osalta seuraava:

Maa // Lopullinen tulli

(%)

Indonesia // 32,3

3. Jollei toisin säädetä, sovelletaan voimassa olevia tulleja koskevia säännöksiä ja määräyksiä.

4. Päätetään Intiasta peräisin olevien tiettyjen rengaskansiomekanismien tuontia koskeva menettely.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä [...]

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja