52001AE1473

Talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Ohjelma lasten suojelemiseksi Internetissä"

(2002/C 48/06)

Talous- ja sosiaalikomitea päätti 28. helmikuuta 2001 työjärjestyksensä 23 artiklan 2 kohdan nojalla laatia lausunnon aiheesta "Ohjelma lasten suojelemiseksi Internetissä".

Asian valmistelusta vastannut "liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta" -jaosto antoi lausuntonsa 6. marraskuuta 2001. Esittelijä oli Ann Davison.

Talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 28. ja 29. marraskuuta 2001 pitämässään 386. täysistunnossa (marraskuun 28. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 112 ääntä puolesta 3:n pidättyessä äänestämästä.

1. Johdanto

1.1. Talous- ja sosiaalikomitea on antanut useita lausuntoja, joissa käsitellään tarvetta lasten suojelemiseksi Internetissä. Näistä ensimmäinen hyväksyttiin vuonna 1997, ja sen esittelijä oli Jocelyn Barrow. Sen jälkeen Internetin käyttö on monessa Euroopan maassa kasvanut räjähdysmäisesti, ja verkkoa käyttää nykyään noin 100 miljoonaa ihmistä(1). Vaara joutua alttiiksi haitalliselle sisällölle kasvaa samaa vauhtia kuin Internetin kiistattomat edutkin. Sen lisäksi, että Internetiä käytetään laittomasti lapsipornografian levittämiseen, Yhdysvalloissa alkanutta kehitystä mukaillen Euroopassakin on havaittavissa yhä useampia tapauksia, joissa pedofiilit ovat yrittäneet lapsenryöstöä tai jopa onnistuneet siinä Internetiä lähestymiseensä käyttäen.

1.2. Siksi komitea kehottaa kaikkia toimijoita, hallituksia, Internet-yrityksiä, opetusviranomaisia, sisällöntarjoajia, vanhempainyhdistyksiä sekä vanhempien kanssa työskenteleviä käyttäjäryhmiä toteuttamaan lasten tehokkaan suojelemisen edellyttämiä toimia sekä tarjoamaan lapsille runsaasti myönteisiä sivustoja. Komitean aloitteen tarkoituksena on täydentää ja vahvistaa EU:n Internet-toimintasuunnitelmaa (Internet Action Plan, IAP) ja nostaa kyseisen toiminnan profiilia yhdessä komitean edustamien tahojen eli yhteiskunnallis-taloudellisten eturyhmien kanssa.

1.3. Internet tarjoaa lapsille suuria etuja. Lapset voivat käyttää sitä viestintä-, viihde-, koulutus- ja tiedonhankintatarkoituksiin. Internetin käytön levitessä Euroopassa täällä yleistyvät kuitenkin myös Yhdysvalloissa havaitut ongelmat. Pedofiilit ovat esiintyneet lapsina Internetin tarjoaman anonymiteetin turvin ja onnistuneet järjestämään henkilökohtaisia tapaamisia, jotka ovat usein päättyneet raiskaukseen. Usein pedofiilit käyttävät lähestymisstrategiassaan myös keskusteluryhmiä. Koko Euroopan alueella toimineita lapsipornografiarenkaiden jäseniä vastaan hiljattain Ruotsissa käydyissä oikeudenkäynneissä on ilmennyt, millaisia uusia mahdollisuuksia Internet tarjoaa hyväksikäytölle. Poliisiviranomaiset ovat kertoneet, että tuhansia lapsia käytetään hyväksi Internetissä julkaistavia kuvia ja videoita varten. Rikollisen toiminnan lisäksi on olemassa muitakin vaaroja: lasten keskuudessa tehdyissä kyselyissä on käynyt ilmi, että muutaman minuutin päämäärätön surffailu johtaa hyvin helposti haitallisen sisällön pariin(2).

1.4. Pornografia: Arviolta 30 prosenttia vierailuista ja noin 50000-60000 sivustoa sisältävät pornografiaa. Pehmeän pornografian tarjoajat eivät yleensä ole tarkoittaneet sisältöä lasten nähtäväksi - lapset ovat itse asiassa huonoja asiakkaita, koska he eivät pysty maksamaan, mutta pääsy sivustoille on erittäin helppoa.

1.4.1. Eräät pornografiset sivustot ovat maksullisia, mistä kylläkin ilmoitetaan, mutta lapset jättävät tällaiset varoitukset helposti huomiotta. Joissakin maissa, ei suinkaan kaikissa, puhelinyhtiöt varoittavat asiakkaitaan kirjallisesti suurista laskuista. Lasku voi siinä vaiheessa kuitenkin olla jo yli 200 euroa.

1.5. Uhkapelit: Internetin välityksellä toimivien uhkapelien sääntelystä ei ole montakaan esimerkkiä, vaikka eräissä maissa, kuten Ranskassa, kansalaisten ei ole luvallista pelata Internetissä rahapelejä. Monilla sivustoilla ei ole ikärajoituksia, ja ne tarjoavat pelaamista huvin vuoksi tai rahasta. Kun on kerran vieraillut yhdellä pelisivulla, muiden pelisivustojen mainoksia alkaa ilmestyä ruutuun. Eräs kreikkalainen tutkimus on osoittanut, että lapset pelaavat uhkapelejä vanhempiensa luottokortteja käyttäen. Itävaltalaisissa ja brittiläisissä tutkimuksissa taas on ilmennyt, että lapset itse pitävät Internetissä pelaamista hyvin huolestuttavana(3).

1.6. Väkivalta: Kahdessa arvovaltaisessa yhdysvaltaisessa raportissa, joissa tarkasteltiin tuhatta tutkimusta yli 30 vuoden ajalta, tultiin siihen tulokseen, että viestimissä esitettävä väkivalta vaikuttaa lapsiin kielteisesti kasvattamalla aggressiivisuutta, turruttamalla tunteita ja lisäämällä pelokkuutta. Raporttien mukaan enemmistö tutkimuksista viittaa siihen, että väkivalta viestimissä johtaa väkivaltaiseen käyttäytymiseen tosielämässä.(4) Rasismista ja muukalaisvihasta ks. lausunto tietokonerikollisuudesta(5).

1.6.1. Internetin kautta lapset pääsevät kuitenkin vanhempien tietämättä käsiksi väkivaltaisiin tietokonepeleihin ja videoihin. Eräällä Internet-sivustolla on nähtävissä valokuvia todellisista murha- ja itsemurhauhreista. Suomalaiset tuomioistuimet ovat todenneet tämän täysin lailliseksi. Erään rasistisen järjestön sivustolla on omat sivut lapsille, ja jalkapallohuligaanien sivustoilla järjestetään tappelutilaisuuksia.

1.7. Ongelmallista on myös Internetin välityksellä tapahtuva tupakka- ja alkoholimainonta, jolle lapset altistuvat.

2. Komitean aikaisemmat lausunnot

2.1. Komitea kannattaa mahdollisimman laajaa pääsyä Internetiin ja koulutusta sen hyödyntämiseksi. Aiheesta "eEurope 2002 - Tietoyhteiskunta kaikille" antamassaan lausunnossa(6) komitea totesi, että "Euroopassa ei tulisi olla ketään - koulutustasosta riippumatta - eikä yhtään sellaista yritystä - koosta riippumatta -, jotka voisivat väittää jääneensä vaille mahdollisuutta perehtyä tietoyhteiskuntaan". Lausunnossa vaadittiin myös koulujen nykyaikaistamista uuden välineen omaksumiseksi ja heikosti kehittyneiden alueiden tukemista.

2.2. TSK:n mielestä Internetin sääntelyssä tulisi menetellä hienovaraisesti ja suhteellisuudentajuisesti, eikä siinä saisi esiintyä minkäänlaista syrjintää. Lisäksi sillä tulisi rajoittaa mahdollisimman vähän yksityisyyttä ja ilmaisun vapautta. Komitea pitää kuitenkin sääntelyä jossain määrin tarpeellisena, koska alaikäisiä, naisia ja etnisiä vähemmistöjä on suojeltava. Toinen, käytännön peruste sääntelylle on monien kyselyiden osoittama huoli Internetin haitallisesta ja laittomasta sisällöstä, joka estää monia kansalaisia käyttämästä Internetiä. Komitea totesi vuonna 1998 alaikäisten ja ihmisarvon suojelusta audiovisuaalisissa ja tietopalveluissa antamassaan lausunnossa(7), että Internetin käyttöä vältetään, "koska alaikäisiä ei suojella kyllin tehokkaasti palvelujen laittomalta ja haitalliselta sisällöltä"(8).

2.3. Lausunnossaan(9), jonka komitea antoi vuonna 1997 alaikäisten ja ihmisarvon suojelua audiovisuaalisissa ja tietopalveluissa koskevasta vihreästä kirjasta, se ehdotti seuraavaa: "Tulisi perustaa jonkintyyppinen yhteisönlaajuinen, riippumaton itsesääntelyelin, joka puolestaan olisi kansainvälisen elimen valvoma tai johtama. Tämä itsesääntelyelin olisi vastuussa laitonta ja/tai vahingollista aineistoa koskevien valitusten käsittelystä, rikkomuksentekijöiden jäljittämisestä, voisi vaatia säännöstönvastaisen aineiston poistamista ja, jos rikkomuksentekijät eivät tähän suostu, voisi ryhtyä toimiin rikkomuksentekijöitä vastaan".

2.4. Vuonna 1998 TSK ehdotti seuraavia toimenpiteitä:

- luokitusjärjestelmien ja esto-ohjelmien käyttöä

- kasvatus- ja valveuttamisaloitteita

- eurooppalaisia (tai jopa kansainvälisesti hyväksyttyjä) käytännesääntöjä, suuntaviivoja ja ruohonjuuritason välineitä, esimerkiksi ns. vihjelinjoja ja nuorison suojelusta vastaavia virkamiehiä.

2.5. Näiden komitean lausuntojen jälkeen EU on hyväksynyt Internetin käyttöturvallisuuden parantamista koskevan toimintasuunnitelman, johon mainitut ajatukset on sisällytetty. Tästä huolimatta komitea totesi hiljattain aiheesta "Periaatteita ja suuntaviivoja yhteisön audiovisuaalipolitiikalle digitaaliaikaa varten" antamassaan lausunnossa(10), että alaikäisten suojelu on digitaaliaikana yhä vaikeampaa ja että tästä syystä tarvitaan tiukempaa lähestymistapaa standardeihin ja menettelytapoihin. Esimerkiksi

- televisiolaitteisiin ja tietokoneisiin voitaisiin lapsia varten luoda suojajärjestelmiä, joilla voitaisiin turvata korkein mahdollinen suojelutaso; suojajärjestelmät voitaisiin poistaa tai niitä voitaisiin lieventää yksilöllisen tilanteen mukaan

- lasten ja ihmisarvon kunnioittamista sekä suojajärjestelmiä ja luokituksia koskevaa tietoa tulisi olla saatavilla Internet-sivuilta sekä myyntipaikoilla jaettavista esitteistä ja hiirimatoista

- ohjelmien ja sisältöjen luokittelun tulisi olla pakollista

- verkkotunnusten käytön avulla elokuvien luokitusjärjestelmä voitaisiin laajentaa Internetiin

- hyvä esimerkki positiivisesta ja ennakoivasta toimintatavasta on Saksan "Kinder Kanalin" (lastenkanavan) laadukas ja houkutteleva ohjelmapolitiikka.

2.6. Tietokonerikollisuuden ehkäisemistä käsitelleessä lausunnossaan(11) komitea vastusti anonymiteettiä Internetissä ja kannatti kansainvälisen hallinnointijärjestön perustamista, jonka työhön julkiset tahot osallistuisivat laajasti.

3. Internetin käyttöturvallisuuden parantamista koskeva EU:n toimintasuunnitelma(12)

3.1. Komissio hyväksyi 25. tammikuuta 1999 - osittain reaktiona komitean esittämiin ehdotuksiin - yhteisön monivuotisen toimintasuunnitelman Internetin käyttöturvallisuuden parantamisesta maailmanlaajuisten verkkojen laitonta ja haitallista sisältöä torjumalla.

3.2. Toimintasuunnitelma koostuu neljästä toimintalinjasta:

- Turvallisemman käyttöympäristön luominen

- Perustetaan eurooppalainen vihjelinjaverkosto, jonka kautta kuluttajat voivat ilmoittaa lapsipornografiaepäilyistään(13).

- Tuetaan itsesääntelyä ja käytännesääntöjä.

- Suodatin- ja luokitusjärjestelmien kehittäminen

- Esitellään suodatuksen ja luokituksen, kuten ICRAn (Internet Content Rating Association), tarjoamia mahdollisuuksia.

- Edistetään luokitusjärjestelmiä koskevaa kansainvälistä sopimusta.

- Tiedotustoimien edistäminen

- Valmistellaan tiedotustoimia.

- Tuetaan täysimittaisten tiedotustoimien täytäntöönpanoa.

- Tukitoimet

- Arvioidaan oikeudellisia vaikutuksia.

- Pyritään koordinointiin vastaavien kansainvälisten aloitteiden kanssa.

- Arvioidaan yhteisön toimenpiteiden vaikutusta.

3.3. Tätä laajaa lähestymistapaa tukevat tulokset Bertelsmann-säätiön tekemästä kattavasta tutkimuksesta, johon osallistui akateemisia asiantuntijoita.

Internet-toimintasuunnitelmalla on saavutettu selkeitä tuloksia. Vihjejärjestelmän avulla saatiin esimerkiksi jäljitettyä pedofiilirengas. Vihjelinjoja tai vastaavia järjestelmiä, joiden kautta Internetin käyttäjiä kehotetaan ilmoittamaan lapsipornografiasta, on nyt käytössä kaikissa jäsenvaltioissa paitsi Kreikassa ja Portugalissa.

3.4. Toimintasuunnitelmalla tuetut tiedotus- ja koulutustoimet, kuten lausunnon liitteenä olevat vanhemmille ja lapsille suunnatut toimintaohjeet, auttavat varoittamaan lapsia tapaamasta Internetissä kohtaamiaan "vieraita". Internet Content Rating Association -järjestön (ICRA) malliin perustuvia suodatus- ja luokitusjärjestelmiä on maksutta ja vapaasti kuluttajien käytettävissä.

3.5. Toimintasuunnitelmalla on ollut suodatusjärjestelmiä edistävä vaikutus. ICRA:n toiminta perustuu siihen, että sivustojen julkaisijat itse luokittelevat sivustonsa tiettyjen kriteereiden kuten seksin, alastomuuden tai uhkapelien mukaan. Nämä kriteerit perustuvat maailmanlaajuisessa yhteistyössä luotuun PICS-järjestelmään (Platform for Internet Content Selection).

3.6. Asentaessaan järjestelmän tietokoneeseensa kuluttajat päättävät itse, minkälaisia sivuja he haluavat välttää. Selainohjelma tai muu ohjelmisto tunnistaa sivujen merkinnät ja sulkee pääsyn näille sivuille salasanan taakse. Tietokoneiden käyttöjärjestelmien ja Internet-käyttöliittymien valmistajia tulisi kannustaa voimakkaasti kehittämään pikaisesti älykkäämpiä ja asiayhteyden huomioon ottavia suodatusjärjestelmiä ja sisällyttämään nämä ohjelmiinsa. Näiden järjestelmien ei tulisi aiheettomasti estää pääsyä tieteellisille sivustoille tai sähköisiin tietosanakirjoihin, jotka käsittelevät esimerkiksi biologiaa tai sukupuolivalistusta.

3.7. Käytettävissä on muitakin järjestelmiä. Kuluttajat voivat ostaa ohjelmia tai Internet-palveluntarjoajien ohjelmistopaketteja, joissa sivustot on luokiteltu valmiiksi tai joissa käytetään tiettyjä avainsanoja tai -kuvia dynaamisella tavalla Internet-sivun sisällön analysoimiseksi. Ohjelmistot voivat tallentaa tapahtumia, kuten keskusteluryhmissä käytyjä keskusteluita, ja niiden avulla voidaan seurata lasten sähköpostilistoja ja estää tiettyjen tietojen, kuten luottokorttinumeroiden lähettäminen.

3.8. ICRA-järjestelmän etuna on, että se on Internet-toimintasuunnitelman ansiosta kuluttajille maksuton ja liitetty valmiiksi yleisimpiin selainohjelmiin.

3.9. Yksikään näistä ohjelmistoista ei kuitenkaan pysty estämään sisällön julkaisemista Internetissä. Ne antavat käyttäjälle ainoastaan mahdollisuuden tehdä valintoja sen suhteen, mitä heidän tai heidän lastensa ruudulle ilmestyy tai on ilmestymättä.

4. TSK:n ehdotuksia ohjelmaan lasten suojelemiseksi Internetissä

4.1. Lähes kaikkien maiden hyväksymässä lapsen oikeuksia koskevassa YK:n yleissopimuksessa(14) rohkaistaan "kehittämään asianmukaisia ohjelmia lasten suojelemiseksi heidän hyvinvoinnilleen vahingolliselta tiedolta ja aineistolta".

4.2. Laiton toiminta

4.2.1. Lapsipornografiaan syyllistyneiden vastuuseen saattaminen kestää liian kauan. Poliisiviranomaiset pystyvät jäljittämään vain murto-osan niistä tuhansista lapsista, joiden kuvia liikkuu Internetin välityksellä tapahtuvassa hyväksikäytössä. Poliisiviranomaisten on saatava riittävästi henkilöstöä ja asianmukaista koulutusta Internet-rikosten torjumiseksi ja kansainvälistä yhteistyötä on tehostettava. Sekä Europolia että Interpolia on vahvistettava. Kaikissa jäsenvaltioissa on vakiinnutettava vihjelinjat, ja niille on myönnettävä niiden keskeistä tehtävää vastaava tiedotusbudjetti. Poliisin erikoisyksiköt on varustettava asianmukaisilla ja nykyaikaisilla laitteistoilla ja ohjelmistoilla, jotta ne voivat taistella tasavertaisin edellytyksin rikollisia vastaan.

4.2.2. Yhdysvalloissa tapahtuneiden terroritekojen jälkeen yksityisyyden (esimerkiksi oikeus rajoittaa omien taloudellisten tietojen käyttöä) ja jäljitettävyyden välinen ero määriteltäneen uudelleen. Poliisiviranomaisten mahdollisuudet päästä (asianmukaisella luvalla varustettuna) käsiksi epäilyttävään Internet-sisältöön helpottuisivat. Sisällön tarjoajien tulisi rekisteröidä katuosoitteensa, ja lisäksi tulisi pohtia uudelleen käyttäjän tunnistetietojen salausta Internetissä.

4.2.3. Voimassa olevaa lainsäädäntöä on selkeytettävä ja ajanmukaistettava siten, että se pätee myös sellaisiin rikoksiin kuin lasten houkutteleminen tai harhauttaminen henkilökohtaisiin tapaamisiin. Tässä yhteydessä komitea pitää tervetulleena tietokonerikollisuutta käsittelevän EU:n keskustelufoorumin perustamista ja ehdottaa, että vastaava foorumi tai työryhmä perustettaisiin tarkastelemaan lasten Internetin käyttöön liittyviä keskeisiä ongelmia (myös haitallista sisältöä) sekä mahdollisuuksia ratkaista niitä yhteneväisesti tietokonerikollisuuden torjuntatyön kanssa.

4.2.4. Internet ei saa jäädä oikeusvaltion periaatteiden ulkopuolelle. Rikokset ja rangaistukset on määriteltävä tarkasti ja niistä on päästävä yhteisymmärrykseen yhteisössä ja mahdollisuuksien mukaan myös maailmanlaajuisesti. Ihmisten ja kulttuurien väliselle viestinnälle ja koulutukselle sekä vapaa-ajan ja talouden toiminnalle korvaamattomana välineenä Internetin on jatkossakin pysyttävä sellaisena toimintaympäristönä, jossa kunnioitetaan ilmaisun ja mielipiteen vapautta sekä taloudellisen toiminnan ja elinkeinon harjoittamisen vapautta ja jossa noudatetaan kirjesalaisuutta ja yksityisyyden suojaa. Kaikissa perusoikeuksia rajoittavissa toimenpiteissä on pysyttävä kohtuuden rajoissa, ja ne ovat oikeutettuja ainoastaan, mikäli kyseessä on huomattava yleinen etu, kuten rikosoikeudessa määriteltyihin rikoksiin syyllistyneiden luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden jäljittäminen ja vastuuseen saattaminen.

4.3. Tiedottaminen

4.3.1. Ratkaisun yhtenä osana on lisätä vanhempien tietoisuutta siitä, minkälaiseen sisältöön heidän lapsensa pääsevät Internetin kautta käsiksi, sekä asettaa järkeviä sääntöjä. Vanhemmilla on pääasiallinen vastuu lapsistaan. Tilanne on kuitenkin erittäin poikkeuksellinen, sillä lapset tuntevat Internetin paljon paremmin kuin vanhempansa (ja jopa opettajansa), ja tämän tiedon käytännön sovellukset ovat hyvin kauaskantoisia. Tästä syystä vanhempien ja opettajien kouluttamiselle on annettava suuri painoarvo. Sisällön tarjoajien on myös oltava tietoisia siitä, että lapset käyttävät Internetiä yleensä yksin, ja näin ollen niiden tulisi siis toimia vastuullisesti.

4.3.2. Internet-toimintasuunnitelman tiedottamista koskevat näkökohdat ovat erittäin tärkeitä. EU:n tulisikin sisällyttää ne elinikäistä oppimista koskeviin suunnitelmiinsa, esimerkiksi eEurope- ja eLearning -ohjelmiin. Lisäksi jäsenvaltioiden on hyödynnettävä toistensa hyviksi todettuja käytänteitä. Esimerkiksi Portugalissa on käynnissä pilottiohjelma, jossa kouluilla vierailee tietokoneilla varustettuja minibusseja, joissa lapset voivat opettaa vanhemmilleen Internetin käyttöä.

4.3.3. Yritykset, ammattiliitot, opettaja-, kuluttaja- ja perhejärjestöt voivat avustaa lasten ja vanhempien kouluttamisessa. Komitea kehottaa vanhempia ja muita vastuuhenkilöitä pitämään lausunnon liitteen kaltaisia sääntöjä esillä tietokoneen vieressä. Palveluntarjoajien tulisi julkaista säännöt hyvin näkyvästi kotisivuillaan, hiirimatoilla jne. Koska Internetissä vaanii pedofiilejä, lasten on opittava olemaan tapaamatta ketään, johon he ovat tutustuneet Internetin kautta, elleivät vanhemmat tule seuraksi ja ellei kohtaamista sovita julkiseen paikkaan.

4.4. Haitallinen sisältö

4.4.1. Koska jopa kuusivuotiaan lapsen on nykyisin kohtalaisen helppo päästä käsiksi pornografiseen sisältöön, on erittäin tärkeää määritellä haitallinen sisältö ja huolehtia asianmukaisesta suojelusta.(15)

4.4.2. Tietyt sisältölajit ovat erityisen vaarallisia kolmansille osapuolille, jos ne yllyttävät väkivaltaan tai sukupuoli- tai rotuvihaan. Esimerkiksi rasistisilla järjestöillä on erityisesti lapsille suunnattuja sivustoja. Internetistä on löytynyt myös pomminteko- ja itsemurhaohjeita. Komitea ehdottaa laittoman sisällön määritelmän laajentamista. Esimerkiksi Ranskassa rasistiset sivustot ovat kiellettyjä. Tietokonerikollisuutta käsitelleessä lausunnossaan komitea kannatti lakien ja seuraamusten lähentämistä sellaisilla aloilla kuin laittomien uskonlahkojen, rasismin ja seksismin sekä yleisemmin ottaen pornografian ja väkivallan edistämisen vastainen taistelu.

4.4.3. Suuri haaste on lainsäädännön toimeenpano silloin kun sivustot ja etenkin anonyymit sivustot sijaitsevat toisella puolella maapalloa. Yhdysvaltalaisissa tuomioistuimissa taistellaan Ranskan asettamaa rasististen sivustojen kieltoa vastaan. Tarvitaan peruskirjaa tai kansainvälistä sopimusta siitä, että näissä asioissa sovelletaan aina käyttäjän lainsäädäntöä. Komitea pitää tervetulleena Euroopan neuvoston tällä alalla tekemää työtä.

4.4.4. Kun sisältö on haitallista muttei laitonta, komitea kannattaa rekisteröintipolitiikkaa yhdistettynä luokitus- ja suodatusjärjestelmien käytön tehostamiseen. Tätä varten luotu standardointielin ottaisi vastaan valituksia sivustoista, ja jos se toteaisi ne perustelluiksi, se kehottaisi palveluntarjoajia ja hakukoneiden ylläpitäjiä poistamaan sivustoille johtavat linkit. Menettely vastaisi tapaa, jolla eräissä jäsenvaltioissa käsitellään hyvien tapojen vastaista mainontaa.

4.4.5. Komitea toteaa pettyneenä, että ainoastaan pieni osa Internetin sisällöstä on luokiteltu ja merkitty. Vapaaehtoisella toiminnalla ei ole edistytty toivotulla tavalla, ja nyt tarvitaan hallitusten tarjoamaa keppiä ja porkkanaa nopeiden tulosten saavuttamiseksi.

4.4.6. EU:n tulisi toteuttaa pitkäaikaisia ja näkyviä toimia, joilla varmistettaisiin, että kaikki sisällön tarjoajat merkitsevät aineistonsa. Vähimmäisvaatimuksena tulisi pitää ICRA-standardia. Järjestelmästä piittaamattomat sisällöntarjoajat putoaisivat markkinoilta, koska ne jäisivät suodatusjärjestelmien haun ulkopuolelle. Kaikissa EU:ssa myytävissä tietokoneissa tulisi olla valmiiksi asennettuna lapsia suojaavia ohjelmistoja, joiden vakioasetuksena tulisi olla korkea turvallisuustaso, jota käyttäjä voi halutessaan laskea tai jonka hän voi poistaa. Tietokoneiden mukana tulisi myös toimittaa helposti ymmärrettävät maakohtaiset ohjeet, joissa selitetään Internetin turvallisuuteen sekä suodatukseen ja luokitukseen liittyvät perusteet. Vanhahkojen tietokoneiden omistajille on tarjottava edullinen ja helppo mahdollisuus tällaisten järjestelmien hankkimiseksi jälkikäteen. Kaupallisten yhteismarkkinointiportaalien jäsenillä tulisi olla automaattinen velvoite sivustojensa luokittelemiseksi.

4.4.7. Kun otetaan huomioon nykyaikaisen perheen luonne, vanhempien tulisi valvoa mahdollisuuksiensa mukaan lastensa Internetin käyttöä. Vanhemmille on välitettävä tietoa teknisistä mahdollisuuksista lasten suojelemiseksi haitalliselta sisällöltä tai vaanivilta pedofiileiltä. Tällaisia mahdollisuuksia ovat mm. "aidatut puutarhat" (listoja turvallisista sivustoista, joilla lapset voivat vierailla), mustat listat, joilla on tarkoitus estää pääsy pahimmille sivustoille, sekä luokitusjärjestelmät, jotka antavat vanhemmille mahdollisuuden asettaa omia kriteereitä. Tutkimuksissa on osoitettu nykyisten järjestelmien puutteet, ja lisää työtä tarvitaan niiden tehokkuuden ja helppokäyttöisyyden lisäämiseksi.

4.4.8. On myös olemassa selkeä tarve lisätä palveluntarjoajien vastuuta vanhempien tukemisesta sekä niiden lasten suojelemisesta, joiden vanhemmilla ei ole mahdollisuuksia suojella heitä. Lukuun ottamatta niitä muutamaa palveluntarjoajaa, jotka keskittyvät pelkästään aikuisiin käyttäjiin, palveluntarjoajien tulisi mainostaa lapsiystävällisiä hakukoneita ja merkitä erityisesti lapsille tarkoitettuja alueita Internetissä. Tästä hyväksi todetusta käytännöstä tulisi ottaa mallia. EU:ssa vallitsevia julkisen yleisradiotoiminnan perinteitä tulee pitää yllä myös uudella digitaalisella aikakaudella.

4.5. Maksulliset palvelut

Väkivaltaisia pelejä ja vastaavaa aineistoa tulisi olla saatavilla ainoastaan aikuiselta saatua varmistettua tilausta vastaan, ja maksullisen aineiston lataaminen tulisi estää, ellei tilausta ole vahvistettu aikuisen allekirjoituksella. Tässä tulisi hyödyntää kokemuksia yhdysvaltalaisesta käytännöstä, jossa Internet-ostoksille vaaditaan aikuisen antama suostumus. Puhelinyhtiöiden tulisi Ranskan esimerkin mukaisesti ilmoittaa asiakkailleen nopeasti kirjeitse tai puhelimitse, jos näiden lasku kasvaa poikkeuksellisen suureksi.

4.6. Keskusteluryhmät

4.6.1. Palveluntarjoajien, jotka päästävät lapsia sivustoillensa ja tarjoavat Internetin keskusteluryhmiä tai muita keskustelumahdollisuuksia, tulisi myös tarjota ja edistää erityisesti lapsille suunnattuja juontajan valvomia keskusteluryhmiä. Keskustelun turvallisuusnäkökohdista kertovia ohjeita tulisi julkaista keskustelusivustoilla näkyvällä paikalla. Lisäksi käytössä tulisi olla järjestelmä, jonka avulla voidaan nopeasti paljastaa lapsiin kohdistuva epäilyttävä käytös ja ryhtyä vastatoimiin. Juontajia tulisi koskea samankaltainen lupamenettely kuin muitakin lasten kanssa työskenteleviä aikuisia.

4.6.2. Nykyisiä palveluntarjoajien järjestelmiä tulisi uudistaa siten, että niihin sisällytettäisiin mahdollisuuksien mukaan keskusteluryhmissä käytyjen keskusteluiden tallennus ja säilyttäminen osallistujien nimimerkkejä käyttäen, kuten nyt jo tehdään maksullisissa puhelinpalveluissa. Muistikapasiteettikustannukset voidaan pitää alhaisina pakkausohjelmistoja käyttäen.

4.7. Myynninedistäminen ja mainonta

EU:n tulisi varmistaa, ettei Internet-mainonnassa hyödynnetä lasten impulsiivisuutta ja kokemattomuutta. Lisäksi Internetissäkin on valvottava asianmukaisesti tupakan ja alkoholin mainontaa koskevia rajoitteita.

5. Päätelmät

5.1. Komitea korostaa Internetin lapsille tuomia etuja. Julkisen yleisradiotoiminnan käytänteitä tulisi siirtää myös uuteen viestintävälineeseen ja moninkertaistaa siten lapsille soveltuvan aineiston määrä. Samalla tarvitaan määrätietoisia haitallisen sisällön vastaisia toimia.

5.2. Komitea on huolissaan siitä, että poliisiviranomaiset eivät pysty jäljittämään kuin pienen osan Internetin kautta välitetyn lapsipornografian uhreista. Komitea pitää tervetulleena komission aikomusta vahvistaa tällä alalla tehtävää yhteistyötä. Erityisesti Europolia ja Interpolia on syytä vahvistaa.

5.3. Komitea tukee Internet-toimintasuunnitelmaa ja toivoo sille lisää resursseja. Toimintasuunnitelma kaipaa kuitenkin tietyillä alueilla tuekseen uutta lainsäädäntöä, uusia elimiä sekä hallitusten, palveluntarjoajien ja talous- ja yhteiskuntaelämän etupiirien päättäväisiä toimia. Komitea ei pidä hyväksyttävänä vakiintuneiden sääntöjen hylkäämistä uudessa mediaympäristössä.

Bryssel 28. marraskuuta 2001.

Talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Göke Frerichs

(1) NUA Internet Surveys (http://www.nua.ie).

(2) Esimerkiksi kesäkuussa 1999 yksi viidestä lapsesta kertoi törmänneensä järkyttävään aineistoon ja jättäneensä kertomatta asiasta kellekään Internetin käyttöoikeuksien menettämisen pelosta.

(3) EU:n Internet-toimintasuunnitelman puitteissa suoritettuja tutkimuksia, toteuttajina European Research into Consumer Affairs (ERICA), kreikkalainen E.KAT.O ja itävaltalainen LAK (ks. liite 3).

(4) American Academy of Paediatrics, American Psychiatric Association, American Psychological Association, American Medical Association and American Academy of Child and Adolescent Psychiatry, Joint Statement on the Impact of Entertainment Violence on Children, Congressional Public Health Summit, 26. heinäkuuta 2000 ja Children, Violence and the Media; A Report for Parents and Policy Makers; Senate Committee on the Judiciary; Senator Orrin G. Hatch; Utah; Chairman; Committee on the Judiciary Prepared by Majority Staff Senate Committee on the Judiciary, 14. syyskuuta 1999.

(5) EYVL C 311, 7.11.2001.

(6) EYVL C 123, 25.4.2001, s. 36.

(7) EYVL C 214, 10.7.1998, s. 25.

(8) Brittiläinen tutkimus osoitti, että 70 prosenttia vanhemmista on "kauhuissaan" siitä mahdollisuudesta, että heidän lapsensa altistuvat ei-toivottavalle sisällölle Internetissä. NOP, heinäkuu 2000.

(9) EYVL C 287, 22.9.1997, s. 11.

(10) EYVL C 116, 20.4.2001, s. 30.

(11) EYVL C 311, 7.11.2001.

(12) http://europa.eu.int/ISPO/iap/index.html.

(13) Ilmoituksen voi tehdä mihin tahansa seuraavista sähköpostiosoitteista: melding@stopline.at Itävallassa, gpj@gpj.be Belgiassa, redbarnet@redbarnet.dk Tanskassa, contact@afa-france.com Ranskassa, hotline@jugendschutz.net tai hotline@fsm.de Saksassa, report@hotline.ie Irlannissa, crimino@unige.it Italiassa, meldpunt@meldpunt.org Alankomaissa, acpi@eresmas.net Espanjassa, rb-hotline@telia.com tai minor@press.rb.se Ruotsissa ja report@iwf.org.uk Yhdistyneessä Kuningaskunnassa. Portugalilla on Internet-sivusto osoitteessa www.pgr.pt/english/index.htm.

(14) "Sopimusvaltiot tunnustavat lapsen oikeuden tulla suojelluksi taloudelliselta hyväksikäytöltä sekä sellaiselta työnteolta, joka todennäköisesti vaarantaa tai haittaa hänen koulutustaan tai on vahingollista hänen terveydelleen tai ruumiilliselle, henkiselle, moraaliselle tai sosiaaliselle kehitykselleen." YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista, 1989, 32 artiklan 1 kohta.

(15) Ks. esimerkiksi http://europa.eu.int/ISPO/iap/index.html.