Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52001IE0535

    Talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta ja eurooppalainen hallintotapa – talous- ja sosiaalikomitean panos valkoisen kirjan valmisteluun"

    EYVL C 193, 10.7.2001, p. 117–125 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)

    52001IE0535

    Talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta ja eurooppalainen hallintotapa – talous- ja sosiaalikomitean panos valkoisen kirjan valmisteluun"

    Virallinen lehti nro C 193 , 10/07/2001 s. 0117 - 0125


    Talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta ja eurooppalainen hallintotapa - talous- ja sosiaalikomitean panos valkoisen kirjan valmisteluun"

    (2001/C 193/21)

    Talous- ja sosiaalikomitea päätti 19. lokakuuta 2000 pitämässään täysistunnossa työjärjestyksensä 23 artiklan 3 kohdan nojalla antaa lausunnon aiheesta "Järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta ja eurooppalainen hallintotapa - talous- ja sosiaalikomitean panos valkoisen kirjan valmisteluun". Asian valmistelua varten perustettiin alakomitea työjärjestyksen 11 artiklan 4 kohdan sekä 19 artiklan 1 kohdan nojalla.

    Asian valmistelusta vastannut alakomitea antoi lausuntonsa 4. huhtikuuta 2001. Esittelijä oli Anne-Marie Sigmund, apulaisesittelijä José Isaías Rodríguez García-Caro.

    Talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 25. ja 26. huhtikuuta 2001 pitämässään 381. täysistunnossa (huhtikuun 25. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 84 ääntä puolesta ja 2 vastaan 5:n pidättyessä äänestämästä.

    1. Johdanto

    1.1. Robert Schuman käynnisti Euroopan yhdentymisprosessin yli 50 vuotta sitten rauhanaloitteena. Prosessissa painotettiin aluksi taloudellisia toimia, mutta sitä täydennettiin myöhemmin sosiaalisilla näkökohdilla. Euroopan integraatioon on kuitenkin aina kuulunut myös poliittinen ulottuvuus. Se edellyttää unionin päätöksentekorakenteiden kehittämistä ja mahdollisesti uusien päätöksentekorakenteiden käyttöön ottamista, sillä mukauttaminen on välttämätöntä etenkin unionin laajentumisen vuoksi. Komissio reagoi tilanteeseen valmistelemalla eurooppalaista hallintotapaa käsittelevää valkoista kirjaa, jossa se asettaa neljä strategista päämäärää ajanjaksoksi 2000-2005. Komissio on laatinut valkoista kirjaa koskevan valmisteluasiakirjan(1), jossa "pyritään jäsentämään dynaamista ja avointa vuorovaikutusprosessia".

    1.1.1. Komission jäsenet keskustelivat 28. maaliskuuta 2001 pitämässään kokouksessa asiakirjasta "Eurooppalaisen hallintotavan mahdolliset suuntaviivat", joka on demokraattista hallintotapaa käsittelevän valkoisen kirjan valmisteluasiakirja.

    Komitea katsoo, että kyseisessä asiakirjassa selvennetään ja rationalisoidaan työasiakirjassa käsiteltyjä aihepiirejä, jotka on nyt kiteytetty neljään pääperiaatteeseen:

    - Euroopan merkityksen ymmärtäminen

    - osallistumisen ja tehokkuuden haaste

    - hajauttamisen ja Euroopan yhtenäisyyden välinen jännite

    - valikoivuus, läheisyys ja suhteellisuus.

    1.2. Käsillä oleva lausunto on talous- ja sosiaalikomitean panos komission tulevan valkoisen kirjan valmisteluun. Komitea on jo useaan otteeseen korostanut, että yksi eurooppalaisen hallintotavan suurimmista haasteista on taata järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan todellinen osallistuminen. Tämän vuoksi komitea keskittyy lausunnossaan tähän aiheeseen, joka on niin komission valmisteluasiakirjan kuin nykyisen keskustelun johtoajatus. Komitea on sitä mieltä, että valmistelutyön tässä vaiheessa, kun etualalla ovat periaatteelliset ja menetelmälliset kysymykset, komission aloitteeseen voidaan parhaiten vaikuttaa esittämällä käsiteltäviä asioita koskevia analyysejä ja ehdotuksia. Valkoisen kirjan lopullinen versio on määrä hyväksyä heinäkuussa 2001. Komitea aikoo antaa myös sitä koskevan lausunnon.

    1.2.1. Komitea on vakuuttunut siitä, että se voi järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajana(2) unionin poliittis-institutionaalisessa järjestelmässä tuoda kokemustensa ja työskentelytapansa vuoksi lisäarvoa komission työhön.

    1.2.2. Komitea on vakuuttunut myös siitä, että suunnitteilla oleva uusi eurooppalainen hallintotapa voidaan toteuttaa tehokkaasti vain uudistamalla toimielimiä. Komitea pyrkiikin omalta osaltaan käynnistämään uudistuksia mukauttaakseen ja joustavoittaakseen toimintatapojaan nykyisten vaatimusten mukaisiksi. Komitean puheenjohtaja on toimikautensa alussa eritellyt kahdeksan päätavoitetta toimikaudelleen, työjärjestysvaliokunta tarkistaa parhaillaan työjärjestystä, tiedotusryhmä on laatinut tiedotusstrategian ja toinen työryhmä valmistelee konkreettisia ehdotuksia siitä, miten komitea voi parhaiten toteuttaa tehtävänsä järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajana Euroopan tasolla.

    1.3. Komitea on kahtena viime vuonna jo ennen unionin tulevasta hallintotavasta käytävää keskustelua käsitellyt lausunnoissaan aiheita "Kansalaisyhteiskunnan tehtävä ja panos Euroopan rakentamisessa"(3), "Hallitustenvälinen konferenssi vuonna 2000 - Euroopan talous- ja sosiaalikomitean rooli"(4), "Komissio ja valtiosta riippumattomat järjestöt - Kumppanuuden lujittaminen"(5) sekä "Strategiset tavoitteet vuosina 2000-2005"(6).

    1.4. Käytännön esimerkkejä komitean toiminnasta järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan institutionaalisena edustajana eurooppalaisen hallintotavan uudistamiseksi ovat komitean ehdotukset yhtenäismarkkinasääntelyn yksinkertaistamiseksi(7) ja yksinkertaistamista koskeva käytännesäännöstö.

    2. Yleistä hallintotapa-käsitteestä

    2.1. Käsite "governance" ("hallintotapa") on saamassa - alkuperäisessä muodossaan - huomattavan aseman modernissa poliittisessa kielenkäytössä, ja sitä on aiheellista tarkastella lähemmin. Pierre Calame ja André Talmant määrittelevät käsitteen seuraavasti: "Hallintotapa on ihmisyhteisöjen, edustusjärjestelmien, instituutioiden, prosessien ja yhteiskunnallisten ryhmien kyky järjestäytyä hallitsemaan itseään vapaaehtoiselta pohjalta. Tällainen kyky tiedostaa (vapaaehtoinen toiminta), organisoida (instituutiot, yhteiskunnalliset ryhmät), luoda käsitteitä (edustusjärjestelmät) ja mukautua uusiin tilanteisiin ovat ihmisyhteisöjen tuntomerkkejä"(8).

    2.1.1. Komission valmisteluasiakirjassa käsitteellä "hallintotapa" tarkoitetaan "kaikkien niiden sääntöjen, menettelyjen ja käytäntöjen muodostamaa kokonaisuutta, jotka liittyvät vallan käyttöön Euroopan tasolla ja erityisesti vallankäytön vastuullisuuteen, selkeyteen, avoimuuteen, johdonmukaisuuteen, tehokkuuteen ja vaikuttavuuteen".

    2.1.2. Komission jäsen Philippe Busquin muotoili 18. syyskuuta 2000 Santanderissa pitämässään puheessa asian ytimekkäästi: "Hallintotapa tarkoittaa julkishallintoa, johon vaikuttavat tavanomaiset poliittiset elimet sekä kansalaisyhteiskunta: yksityiset eturyhmät, julkiset laitokset ja kansalaiset"(9).

    2.2. Valmisteluasiakirjan otsikko "Demokratian syventäminen Euroopan unionissa" kuvaa sekä aloitteen suuntaa että tavoitetta ja käsittelee vain epäsuorasti sitä, että Euroopan unionin julkista toimintaa syytetään usein demokratiavajeesta.

    2.2.1. Komitea ei halua käsillä olevassa lausunnossaan puuttua demokratiavajeeseen, joka saattaa johtua lainsäädäntö- ja toimeenpanovallan epätasapainosta yhteisön tasolla tai vaikeudesta nivoa järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta osallistumaan päätöksentekoon ja politiikan muotoilemiseen, mitä käsitellään tuonnempana lausunnossa. Komitea korostaa sen sijaan sitä, että demokratia liittyy aina kollektiiviseen subjektiin, joka on tietoinen kollektiivisuudestaan(10). Voiko tällainen kollektiivinen identiteetti kuitenkaan olla lähtökohtana unionin tasolla? Valtiollisessa yhteydessä sillä tarkoitetaan kulloistakin kansaa, unionin tasolla pikemminkin sellaisten monien identiteettitekijöiden yhteistulosta (tai synteesiä), jotka kokonaisuutena perustuvat yhteisiin arvoihin(11). Eurooppalainen kollektiivinen identiteetti voitaisiin luoda myös vuorovaikutukseen, yhteisiin kokemuksiin ja yhteiseen historiaan perustuvien yhteisöjen avulla. Mutta Euroopan unioni ei perustu vuorovaikutukseen, sillä on vähän yhteisiä kokemuksia ja vain lyhyt yhteinen historia(12). Tässä yhteydessä tulisi puhua pikemminkin yhteisen eurooppalaisen tietoisuuden vajeesta(13).

    2.2.2. Eurooppalainen tietoisuus varmastikin vahvistuu, kun nykyisen 12 jäsenvaltiosta koostuvan euroalueen kansalaiset alkavat jokapäiväisessä elämässä käyttää yhtenäisvaluuttaa. Keskeinen väline eurooppalaisen identiteetin luomisessa olisi sitova Euroopan perusoikeuskirja, kuten komitea mainitsee lausunnossaan(14).

    2.2.3. Komitea painottaa, että Euroopan kansalaisten etäisyys Brysselistä ei ole vain välimatkaongelma, vaan kyseessä on ennen kaikkea laadullisen kokemuksen ongelma, joka on selvitettävä antamalla konkreettisia sitoumuksia ja luomalla konkreettisia osallistumismahdollisuuksia. Tieto ei saa enää kulkea vain yksisuuntaisesti, vaan yhteydet on laajennettava vuorovaikutukseksi, jossa kansalaiset eivät enää ota passiivisesti vastaan tietoa, jota he eivät ymmärrä. Niin kauan kuin yksittäinen henkilö ajattelee, että häntä koskevat päätökset tehdään kaukana ja että päätöksenteko on läpinäkymätöntä, on ymmärrettävää, että hänen kiinnostuksensa vähenee jatkuvasti ja muuttuu osittain torjunnaksi. Kansalaisilla on oltava mahdollisuus vuorovaikutukseen ja osallistumiseen sopivassa muodossa. Tämä koskee niin unionin kuin jäsenvaltioiden tasoa. Lyhyesti sanottuna kansalaisläheisyydestä on tultava unionin toiminnan keskeinen tunnusmerkki. Tämä tarkoittaa myös, että yhteisön politiikkojen yhtenäisyyttä on jatkuvasti tutkittava ja selvennettävä.

    2.2.4. Lissabonin huippukokouksen jälkeen tiettyjen yhteisön politiikkojen toteutuksessa jo sovellettu avoin koordinointi tarjoaa tässä yhteydessä mielenkiintoisia mahdollisuuksia, joiden avulla järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta voi osallistua asioiden hoitoon nykyistä enemmän. Kyseisen menettelytavan soveltaminen edellyttää esimerkiksi sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaohjelman yhteydessä niin jäsenvaltioiden hallintotahojen kuin järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja muiden asianomaisten toimijoiden aktiivista osallistumista paikallis- ja unionitasolla. Komitea aikoo tutkia huolella, missä määrin kansalaisyhteiskunnan organisaatiot todella nivotaan asioiden hoitoon sovellettaessa uutta koordinointimenettelyä kyseisillä politiikan aloilla.

    3. Eurooppalaisen hallintotavan uudistuksen päälinjoja

    3.1. Hallintotapaa koskevan komission hankkeen suuri haaste on vahvistaa ja kehittää eurooppalaista tietoisuutta ja huolehtia siitä, että unionin toimielimet ottavat kansalaisläheisyyden huomioon toimissaan ja päätöksissään. Suunnitelma sisältää mahdollisuuden, että Euroopan kansalaiset voivat tiedotuksen, yhteistyön ja osallistumisen kautta vaikuttaa mielekkäällä tavalla nykyistä enemmän yhteensovitetuin tai toisiaan täydentävin toimin Euroopan rakentamiseen sekä eurooppalaisen tietoisuuden kehittymiseen ruohonjuuritasolta eli kansalaisista itsestään. Komitea on "kansalaisten ja unionin välisenä siltana" valmis omaksumaan keskeisen roolin kyseistä suunnitelmaa toteutettaessa.

    3.2. Hallintotapaa kuvataan oikeutetusti myös "hallitsemisen ja hallinnon kulttuuriksi", joka edellyttää yhteisymmärrystä tietyistä käsitteistä, periaatteista, säännöistä ja menettelytavoista. Komitean mielestä lausunnossa on aiheellista käsitellä lyhyesti neljää avainkäsitettä, joihin jatkuvasti viitataan uusien hallintotapojen yhteydessä.

    3.3. Oikeutus. Oikeutetulla tai tietyn tehtävän puitteissa saadun valtuutuksen nojalla tapahtuvalla toiminnalla on aina monipuolinen viitetausta, johon kuuluvat tehtävän antaja, tehtävä ja tehtävän tavoite. Jos tehtävään kuuluu lainsäädännöstä päättäminen, vaalit lienevät edustavan demokratian merkityksessä soveltuva väline antamaan oikeutuksen(15). Mikäli kyseessä on kuitenkin vaikuttaminen mielipiteenmuodostukseen poliittisessa prosessissa toimimalla asiantuntijana ja erilaisten intressien edustajana, on nimittäminen asianmukainen oikeutuksen perusta. Komitean jäsenet ovat nimitysprosessinsa ja asiantuntemuksensa vuoksi sekä jäsenvaltioiden järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajina oikeutettuja osallistumaan eurooppalaiseen järjestelmään monella tasolla.

    3.3.1. Eurooppalaisella demokratiamallilla on useita - ei kuitenkaan pelkkiä - osallistuvan demokratian tunnusmerkkejä. Malli perustuu yhteistyöhön ja on joustava uusien osallistumismuotojen suhteen, mutta sillä on myös edustavan demokratian tunnusmerkkejä. Tällainen eurooppalainen poliittinen järjestelmä perustuu suhteellisen nuoriin rakenteisiin ja on siten kokonaisuudessaan avoimempi kuin useimmat jäsenvaltioiden järjestelmät. Eurooppalaisella hallintotavalla on ensi sijassa taattava kansalaisten intressien tehokas edustaminen antamalla heidän valtuutetuille edustajilleen osallistumisoikeus sekä parannettava ja tarvittaessa muutettava olemassa olevien toimielinten yhteistyötä avoimuuden, tehokkuuden sekä vastuuvelvollisuuden suhteen.

    3.4. Osallistuminen tarkoittaa mahdollisuutta vaikuttaa rakentavasti demokraattisten periaatteiden mukaan toimivaan mielipiteenmuodostus- ja päätöksentekoprosessiin. Tällainen mahdollisuus on oltava, kun ongelma tai sen sääntelyn tarve tunnistetaan. Osallistumisoikeuden perusedellytys ja oikeutuksen perusta on järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajien riittävä edustavuus. Komitea on jo aiemmin käsitellyt tätä kysymystä(16) ja toistaa, että määrällisen edustavuuden ohella on oltava myös laadullista edustavuutta. Tällä tarkoitetaan asianmukaiseen organisaatiorakenteeseen ja asiantuntemukseen perustuvaa kykyä vaikuttaa asiantuntevasti ja rakentavasti mielipiteenmuodostus- ja päätöksentekoprosessissa.

    3.4.1. Komitean mielestä unionin toimielinten tulisi kansalaisyhteiskunnan organisaatioita kuullessaan tutkia niiden edustavuus. Komissio on jo käsitellyt edustavuuskriteereitä koskevia kysymyksiä(17). Saatujen kokemusten perusteella voidaan päätellä, että kriteerejä sovellettaessa on otettava huomioon myös jäsenvaltioiden väliset erot. Jotta organisaatiolle voitaisiin Euroopan tasolla myöntää osallistumisoikeus, tulisi ottaa huomioon tietyt kriteerit. Komitea ehdottaa seuraavia edustavuuskriteereitä:

    Organisaation on

    - oltava järjestäytynyt pysyvästi yhteisön tasolla

    - voitava hyödyntää välittömästi jäsentensä asiantuntemusta sekä taattava nopea ja rakentava konsultointi

    - edustettava eurooppalaisen yhteiskunnan intressien mukaisia yleisiä asioita

    - muodostuttava jäsenorganisaatioista, jotka tunnustetaan kulloisessakin jäsenvaltiossa edustamiensa intressien kannalta edustaviksi

    - oltava läsnä suuressa osassa EU:n jäsenvaltioita jäsenorganisaatioiden kautta

    - oltava vastuuvelvollinen toimistaan organisaation jäsenille

    - omattava mandaatti edustaa ja toimia Euroopan tasolla

    - oltava riippumaton, eikä se saa ottaa vastaan määräyksiä ulkopuolisilta tahoilta.

    3.5. Kuuleminen. Komitea tukee kaikkia aloitteita, joiden ansiosta henkilöt, joihin tietty toimenpide vaikuttaa, voivat ilmaista siitä mielipiteensä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Valmisteluasiakirjassa ei sitä vastoin käsitellä komission laajasti soveltamaa käytäntöä perustaa neuvoa-antavia komiteoita ja asiantuntijaryhmiä, joiden määrä kasvaa jatkuvasti(18).

    3.5.1. Neuvoa-antavien komiteoiden ja asiantuntijaryhmien perustamista arvioitaessa on otettava huomioon komission asettama tehokkuustavoite. Institutionaalinen tehokkuus on kyky hoitaa tehtäviä soveltuvin välinein, asianmukaisen määräajan kuluessa ja hyvässä kustannus-tuotos-suhteessa(19). Tavoite on tärkeä siinäkin mielessä, että kyseisiä komiteoita ja ryhmiä arvioidaan olevan 600(20), vaikka asiaa koskevat tiedot ovatkin epätäydellisiä.

    3.5.2. Komitea toteaa, että vaikka asiantuntijoiden hyödyntäminen saattaakin olla oikeutettua, päätösten ja valintojen oikeutus ei ole lisääntynyt samassa määrin siitä huolimatta, että asiantuntemuksen ansiosta päätökset ja valinnat ovat teknisesti entistä paremmin perusteltuja. Komitea katsoo, että tietyissä komission toimissa tarvitaan ulkopuolista asiantuntemusta, mutta huomauttaa, että tällöin merkittävä osa "politiikan hahmottelusta" on kaiken valvonnan ulkopuolella eikä kyseisillä toimijoilla ole oikeutusta osallistua päätöksentekoon. Komitea ehdottaa, että tästä lähtien komiteoiden perustamista harkittaisiin uudelleen siten, että otetaan huomioon avoimuuden, tehokkuuden ja vastuuvelvollisuuden periaatteet, joita komissiokin suosittelee. Komiteat ovat nykymuodossaan ongelmallisia hallinnon tehokkuuden, avoimuuden ja oikeutuksen kannalta.

    3.5.3. Lisäksi komissio vaatii valmisteluasiakirjassaan, ettei ajoissa tapahtuva ja laaja kuuleminen saa johtaa raskaaseen ja monimutkaiseen päätöksentekoprosessiin. Toisaalla asiakirjassa komissio kuitenkin vaatii, että kaikkia tasoja alimpaan paikallistasoon asti ja jopa kansalaisyhteiskunnan organisaatiotason alapuolella olevia yksittäisiä kansalaisia on kuultava. Jääkin nähtäväksi, ratkeaako ongelma uuden tietotekniikan avulla, kuten komissio uskoo, ja onko "sähköinen demokratia" todella toimiva ratkaisu.

    3.6. Läheisyysperiaate tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että päätökset tulisi tehdä kunkin ongelman kannalta parhaalla mahdollisella tasolla. Läheisyysperiaate rinnastetaan usein kansalaisläheisyyteen. Käsitteet "päätöksentekotaso" ja "kansalaisläheisyys" antavat kuitenkin sellaisen virheellisen vaikutelman, että läheisyysperiaatetta sovellettaisiin vain vertikaalisten eli hierarkisten ja alueellisten kriteerien perusteella. Tällaisen luokittelun perusideana on ongelman läheisyyteen perustuva tehokkuus. Ongelman läheisyyden kannalta pelkkien alueellisten kriteerien ohella myös tehtävään perustuvat kriteerit ovat ratkaisevia. Tämä tarkoittaa, että valittaessa päätöksentekoon osallistuvia toimijoita on otettava huomioon kohdassa 3.4 tarkoitetussa mielessä myös tehtävänmukainen läheisyysperiaate, jolle on ominaista erityisasiantuntemus. Tehtävänmukaisen ja alueellisen läheisyysperiaatteen käsitteet täydentävät toisiaan ja takaavat - kumpikin omalla tavallaan - kansalaisläheisyyden ja toimien tehokkuuden. Läheisyysperiaate tarkoittaa paitsi päätösvallan jakoa myös - ja ehkä ennen kaikkea - vastuun jakoa toimielinten ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kesken kaikilla tasoilla. Hallintotapa-käsitteeseen kuuluva vuorovaikutteisen verkoston ajatus vastaa täysin läheisyysperiaatteen kahta ulottuvuutta.

    4. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ja eurooppalainen hallintotapa

    4.1. Talous- ja sosiaalikomitea on sekä keskustelufoorumi että institutionaalinen elin, jonka ansiosta jäsenvaltioiden kansalais- ja muiden järjestöjen edustajat ovat kiinteä osa yhteisön päätöksentekoprosessia. Komitea on sille perussopimuksissa annetun roolin sekä kokoonpanonsa ja jäsentensä asiantuntemuksen vuoksi järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan mielipiteenvaihdon ja mielipiteen esittämisen ensisijainen näyttämö yhteisön institutionaalisessa järjestelmässä. Komitea täydentää kansalaisten poliittisen edustuksen takaavaa Euroopan parlamenttia sekä alue- ja paikallisyhteisöjä edustavaa alueiden komiteaa, ja on välttämätön silta unionin ja sen kansalaisten välillä.

    4.1.1. Komitean pääasiallinen tehtävä on lausuntojen antaminen, mutta se on jatkuvasti eriyttänyt tehtäväkenttäänsä varmistaakseen järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan tehokkaan osallistumisen mielipiteenmuodostus- ja päätöksentekoprosessiin sekä edistääkseen kansalaisläheistä unionia.

    4.1.2. Nizzan sopimuksen voimaantulon myötä talous- ja sosiaalikomitean asema järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan elävien voimien institutionaalisena edustajana unionin tasolla vahvistuu. Sopimus antaa komitealle mahdollisuuden toteuttaa täysin rooliaan unionin ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan yhdyssiteenä sekä pysyvänä ja rakenteellisena keskustelu- ja neuvottelufoorumina. Komitea on näin ollen eurooppalaisen hallintotavan "välttämätön osa"(21).

    4.2. Tämän perusteella komitea vakuuttaa, että järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta on kutsuttava entistä tähdätymmin ja laajemmin osallistumaan politiikan muotoiluun. Tämä koskee - sekä alueellisen että tehtävänmukaisen läheisyysperiaatteen kannalta - erilaisten aluetasojen, kuten valtion sekä alue- ja paikallisyhteisöjen ohella myös kansalaisyhteiskunnassa toimivia erilaisia ryhmiä, jotka ovat edustettuina komiteassa. Komitea aikoo tutkia tässä yhteydessä, miten sen jäsenet voivat toiminnallaan ja organisaatioidensa tuella vahvistaa unionin hyväksyntää jäsenvaltioissa.

    4.3. Komitean lausunnot valmistellaan yhteisymmärrykseen pyrkivällä menettelyllä, jonka yhteydessä käytävään keskusteluun kansalaisyhteiskunnan edustajat osallistuvat. Komitean työskentelytapojen lähtökohtana on "alhaalta ylös" -periaate, jonka mukaisesti päätökset tehdään jatkuvasti laajenevassa osanottajien piirissä. Lausunnon hyväksyminen täysistunnossa kuvastaa sellaisten aluksi ehkä ristiriitaisten mielipiteiden synteesiä, jotka johtuvat komitean edustamien kansalaisyhteiskunnan järjestöjen erilaisista intresseistä. Tällaisessa päätöksentekoprosessissa komitean jäsenet voivat kerätä optimaalisen määrän tietoja ja usein kehittää näkemyksiään mielipiteenvaihdon ansiosta. Lausuntojen valmistelutyön lisäarvo piilee siinä, että komitean jäsenet voivat yrittää päästä mielipiteissään yhteisymmärrykseen ja arvioida, miten näin syntyneitä näkökantoja voidaan kehittää edelleen. Komitean lausunnot antavat siten hyvän kuvan järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan mielipiteestä.

    4.3.1. Komitea aikoo itse vaatimansa avoimuuden vuoksi tutkia, onko mahdollista dokumentoida komitean jäsenten erilaiset näkemykset ja miten tämä tulisi toteuttaa.

    4.3.2. Komitea katsoo, ettei sen neuvonantotehtävä rajoitu lausuntoihin, vaan sen osallistuminen ulottuu ongelmien tunnistamisesta lopullista päätöksentekoa edeltävään vaiheeseen. Tämä laaja-alaisuus koskee etenkin osallistumista erityisten ongelma-alueiden (sisämarkkinat, euro, laajentuminen jne.) käsittelyyn, arviointiin ja seurantaan.

    4.3.3. Esimerkkinä kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta on Lissabon huippukokouksen myötä käyttöön otetun uuden avoimen koordinointimenetelmän äskettäinen arviointi(22). Komitea toteaa, että uusi menetelmä edellyttää koko järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan osallistumista strategian toteuttamiseen. Lisäksi komitea muistuttaa, että ehdokasmaat ja etenkin niiden järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajat on välittömästi nivottava prosessiin.

    4.3.4. Komiteaan perustettiin vuonna 1994 yhteisön toimielinten pyynnöstä yhtenäismarkkinoiden seurantaryhmä, jonka tehtävänä on seurata ja arvioida yhtenäismarkkinoiden toimintaa ja tehdä mahdollisesti sitä koskevia parannusehdotuksia. Seurantaryhmän onnistunut toiminta luo komitealle lisäarvoa kyseisellä alalla ja on merkki siitä, että aloitetta on tarkoituksenmukaista kehittää edelleen. Yhtenäismarkkinoiden "toimijoilta" saadut tiedot kerätään vuorovaikutteiseen tietoverkkoon (Progress Report on Initiatives in the Single Market, PRISM), jonka avulla yhtenäismarkkinoiden seurantaryhmä pystyy havaitsemaan yhtenäismarkkinoiden toteutumisen esteitä sekä levittämään hyviä käytänteitä, helpottamaan tiedonvälitystä ja edistämään kumppanuuksia(23).

    4.4. Talous- ja sosiaalikomitea yhteiskunnallisen kehityksen mittarina. Koska jäsenvaltiot esittävät komitean jäsenet tehtäväänsä, voidaan taata, että jäsenet ovat myös työnsä vuoksi yhteydessä kotimaansa tapahtumiin. He voivat näin ollen arvioida, miten yhteisön lainsäädäntötoimet hyväksytään jäsenvaltioissa, löytää toimille kannatusta sekä selvittää kansalaisille, mikä merkitys unionilla on heidän jokapäiväisessä elämässään.

    4.4.1. Komissio voi jo nyt hyödyntää toimiensa valmisteluvaiheessa komitean asiantuntemusta ja pyytää komitealta valmistelevan lausunnon, jotta lainsäädäntöehdotukset vastaisivat kansalaisten toiveita. Komitea voi antaa hyödyllistä tietoa myös silloin, kun on määriteltävä laajaan kansalaismielipiteeseen perustuva unionin kanta kansainvälisessä toimintaympäristössä. Yleisesti komitea voi toimia yhteiskuntapoliittisen kehityksen ennakoijana ja toimittaa ajoissa mielekkäitä toimenpiteitä varten tarvittavaa tietoa ennen konfliktien puhkeamista tai kärjistymistä.

    4.5. Komitealla on seuraavat tehtävät:

    - Euroopan yhteisön perustamissopimuksen nojalla pyydettyjen lausuntojen valmistelu. Lausuntopyynnöt esitetään yleensä liian myöhään, eli komissio on usein jo kuullut eturyhmiä, ja ensimmäinen mielipiteenmuodostusprosessi on päättynyt. Komitean lausuntotyön tehokkuus riippuu suoraan komission esittämän lausuntopyynnön ajankohdasta: mitä aikaisemmin komissio esittää lausuntopyynnön, sitä tehokkaampaa komitean toiminta on komission kannalta. Yleensä komission tulisi esittää komitealle lausuntopyyntö jo silloin, kun toiminta- tai sääntelytarve havaitaan ensimmäisen kerran. Komitea voisi tällöin osallistua järkevällä tavalla ongelman analysointiin ja ratkaisumallien etsintään ja olla näin parhaiten hyödyksi komissiolle. Komiteaa tulisi kuitenkin kuulla uudestaan päätöksentekoprosessin edetessä, kun esimerkiksi yhteispäätösmenettelyssä keskustellaan uusista näkökohdista ja tarvitaan lisäasiantuntemusta.

    - Valmistelevat lausunnot. Komitea laatii toimielimen pyynnöstä ennakkoanalyysejä ja tekee annettua aihetta koskevia ehdotuksia. Komissio on äskettäin hyödyntänyt kahdesti komitean ehdotusta valmistelevan lausunnon pyytämistä. Komitea laatii parhaillaan lausuntoja aiheista "Työntekijöiden oikeudet"(24) ja "Kohti yhteisön strategiaa työterveyden ja työturvallisuuden alalla".

    - Oma-aloitteiset lausunnot. Komitea voi ennakkoon - ilman lausuntopyyntöä - käsitellä tiettyjä aiheita ja ilmaista mielipiteensä yleisluonteisista kysymyksistä sekä ajankohtaisista ja poliittisesti tärkeistä aiheista.

    4.5.1. Komitea laajentaa yhä enemmän työskentelyynsä jäsenten lisäksi osallistuvien toimijoiden piiriä. Myös tämä lisää komitean hyödyntämistä keskustelu- ja neuvottelufoorumina.

    - Julkisten tilaisuuksien avulla komitea vaikuttaa osaltaan siihen, että Eurooppaan luodaan julkisia keskustelufoorumeita, jotta järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta osallistuisi laajalti keskusteluun niin periaatteellisista eurooppalaisista kysymyksistä (vrt. järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa käsitellyt ensimmäinen konventti) kuin itsenäisistä aihekokonaisuuksista (esim. vuosittain 15. maaliskuuta järjestettävä kuluttajapäivä).

    - Kuulemistilaisuudet ovat kehittyneet komitean yhä useammin käyttämiksi välineiksi, joiden ansiosta mahdollisimman monet järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan eri toimijat voivat osallistua lausuntotyöhön (Brysselin lisäksi myös jäsenvaltioissa). Näin voidaan ottaa huomioon niiden järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden näkemys, jotka eivät ole edustettuina komiteassa.

    4.6. Talous- ja sosiaalikomitea ja EU:n ulkosuhteet. Komitean yhtenä painopistealana on moniarvoisen ja osallistumista edistävän demokratiamallin kehittäminen ehdokasmaissa ja muilla maantieteellisillä alueilla, joiden kanssa Euroopan unioni ylläpitää rakenteellisia yhteyksiä, sekä kansalaisyhteiskunnan neuvoa-antavien rakenteiden perustaminen ehdokasmaihin ja kyseisille maantieteellisille alueille(25).

    4.6.1. Komitea on laajentumisen suhteen sitä mieltä, ettei riitä, että ehdokasvaltiot saattavat siirtää yhteisön säännöstön (acquis communautaire) osaksi omaa lainsäädäntöään. Yhtä tärkeää on, että ehdokasmaat luovat rakenteet, jotka mahdollistavat säännöstön soveltamisen ja valvonnan (acquis social). Tämän vuoksi komitea

    - tukee ehdokasmaita julkisten toimielinten perustamisessa (institution building) kahdenvälisten sekakomiteoiden(26) avulla ja pyrkii edistämään unionin jäsenvaltioiden mallin mukaisten kansalaisyhteiskunnan rakenteiden perustamista.

    - kutsuu ehdokasmaiden järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan vähitellen mukaan toimintaansa.

    4.7. Talous- ja sosiaalikomitea "järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan kohtaamispaikkana". Komitea pohti järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa käsitelleen ensimmäinen konventtinsa yhteydessä lokakuussa 1999 mahdollisuuksia nivoa vuorovaikutusprosessiinsa järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan tahot, jotka eivät tällä hetkellä ole edustettuina komiteassa. Komitea esittää ensimmäiset tätä koskevat ehdotuksensa lausunnossaan aiheesta "Komissio ja valtiosta riippumattomat järjestöt - Kumppanuuden lujittaminen"(27). Työryhmä valmistelee parhaillaan asiaa koskevia konkreettisia toteutusehdotuksia.

    4.8. Komitea on useissa lausunnoissaan ja muissa kannanotoissaan pyrkinyt tekemään selväksi, ettei se ole sosiaalisen vuoropuhelun foorumi. Sosiaalisella vuoropuhelulla on selkeä, perustamissopimukseen ankkuroitu(28) oikeusperusta, ja se edustaa työmarkkinaosapuolten erityisen toimivallan (etenkin mahdollisuus tehdä sitovia sopimuksia) ja tavoitteenasettelun vuoksi erityisasiantuntemusta edellyttävää hallintotapaa. Tämän ohella on alkanut kehittyä sellaisia julkisen keskustelun muotoja, joihin järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta osallistuu yhä enemmän ja joita tulisi komitean mielestä eritellä. Tällainen kansalaisvuoropuhelu on myös yksi hallintotavan ilmentymä, jonka tavoitteita, rakenteita, menettelytapoja ja osallistumiskriteereitä tulisi tarkastella lähemmin ja määritellä ne. Määrittelyä koskeva ensimmäinen analyysi on tehty lausunnossa aiheesta "Komissio ja valtiosta riippumattomat järjestöt - Kumppanuuden lujittaminen"(29). Komitean mukaan kansalaisvuoropuhelun tulisi täyttää seuraavat tunnusmerkit:

    - Kansalaisvuoropuheluun voivat periaatteessa osallistua kaikki järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan jäsenet (eli myös työmarkkinaosapuolet).

    - Kansalaisvuoropuhelu ei ole työmarkkinaosapuolten välisen vuoropuhelun vaihtoehto tai kilpailija, vaan täydentää sitä.

    - Kansalaisvuoropuhelua voidaan käydä joko järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajien kesken tai heidän ja yhteisön toimielimen välillä. Vuoropuhelu voi koskea horisontaalisia tai vertikaalisia aiheita, eli kyseessä voi olla yleinen tai alakohtainen vuoropuhelu.

    - Kansalaisvuoropuhelun on sisällettävä toiminnalleen tarpeelliset rakenteet. Sen pääkohteena on sosiaalis-taloudellinen ala, lukuun ottamatta kuitenkaan työmarkkinaosapuolten välisen vuoropuhelun(30) piiriin kuuluvia näkökohtia. Lisäksi kansalaisvuoropuhelun piiriin kuuluvat ympäristö, kuluttajansuoja, kehitys, ihmisoikeudet, kulttuuri ja muut kansalaisyhteiskunnan kaikille organisaatiomuodoille tärkeät kysymykset(31).

    - Kansalaisvuoropuhelun osapuolet ovat myös vastuussa siitä, että EU:n ulkopuoliset valtiot, etenkin ehdokasmaat, pääsevät tutustumaan järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan organisaatiorakenteisiin ja kommunikaatiomenetelmiin. Näitä maita on myös tuettava vastaavien rakenteiden luomisessa tai vahvistamisessa.

    Komitea on myös tehnyt merkittävää pohjatyötä määriteltäessä kansalaisvuoropuheluun osallistuvaa järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa(32).

    4.8.1. Kansalaisvuoropuhelu voisi olla osallistumisen avaintekijä eurooppalaisen demokratiamallin yhteydessä. Kansalaisvuoropuhelu perustuu julkiseen keskusteluun, joka ulottuu lainsäädäntöä koskeviin asioihin. Oleellista on kuitenkin pitää mielessä, että kuuleminen ja osallistuminen ovat kaksi erilaista vaikutusmekanismia, joilla on erilaiset edellytykset.

    4.9. Vuosittainen konferenssi. Komitea kannattaa Euroopan parlamentin 10. joulukuuta 1996 antamaa päätöslauselmaa(33), jossa esitetään, "että vuosittain järjestettäisiin parlamentin erityisistuntojakson muodossa keskustelu, johon komissio ja neuvosto osallistuisivat, talouspolitiikan yleisistä suuntaviivoista ja että keskustelua edeltäisi Euroopan parlamentin valmisteleva konferenssi yhdessä talous- ja sosiaalikomitean ja alueiden komitean edustajien kanssa". Tällaista käytännöllistä lähestymistapaa toimielinten välisessä yhteistyössä tulisi soveltaa muillakin aloilla.

    4.10. Euroopan tulevaisuus. Komission "hallintotapa"-työryhmä perustettiin viime vuoden kesällä, ja sen täytyi perustaa työnsä Nizzan huippukokousta edeltäneeseen asiaintilaan ja lainsäädäntöön. Nizzan huippukokouksen tulokset ovat edellyttäneet uusia keskusteluja, jotka koskevat muiden erityisaiheiden ohella päätöstä uusista päätöksentekorakenteista vuonna 2004 pidettäväksi suunniteltua hallitustenvälistä konferenssia edeltävänä aikana. Komitea on sitä mieltä, ettei tämä vaikuta aiheen ajankohtaisuuteen, vaan että päinvastoin hallintotapaa käsittelevä komission suunnittelutyö edistää ja selkeyttää Euroopan tulevaisuutta koskevia tulevia keskusteluja.

    4.10.1. Jo nyt näyttää vallitsevan yksimielisyys siitä, että on luotava nykyisiä parempia välineitä seuraavan hallitustenvälisen konferenssin valmistelemiseksi ja ettei unionin tulevaisuutta koskevan julistuksen sisältämä luettelo ole tyhjentävä. Komissio ja Euroopan parlamentti ovatkin kannattaneet Euroopan perusoikeuskirjan laatimiseksi perustetun valmistelukunnan kaltaisen rakenteen luomista.

    4.10.2. Komitea on sitä mieltä, että järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta tulisi nivoa täysin hallitustenvälisen konferenssin valmisteluprosessiin ja ettei sen osallistumista tulisi rajoittaa vain julkiseen keskusteluun, jota on Nizzan sopimukseen liitetyn, unionin tulevaisuutta koskevan julistuksen mukaan käytävä ennen Laekenissa pidettävää Eurooppa-neuvoston kokousta. EU:n perusoikeuskirjaa laatineen valmistelukunnan työskentelyn yhteydessä komitealla oli oikeutetusti mahdollisuus ilmaista mielipiteensä, mutta komitea on kuitenkin sitä mieltä, että se voisi tulevaisuudessa toimia entistä tehokkaammin toimielimissä käytävän ja julkisen keskustelun yhdyssiteenä, jos se olisi toimivaltansa puitteissa täysin liitetty lopulliseen rakenteeseen.

    5. Talous- ja sosiaalikomitean hyödyntäminen uuden eurooppalaisen hallintotavan yhteydessä

    5.1. Jokaisen toimielimen on omalla tavallaan edistettävä sitä, että Euroopan kansalaiset osallistuvat heitä edustavien organisaatioiden kautta unionin toimintaan ja voivat vaikuttaa sen kehittymiseen. Talous- ja sosiaalikomitea on jo havainnut, että sen, samoin kuin muidenkin toimielinten, on mukauduttava Euroopan unionin kohtaamiin haasteisiin. Tämä edellyttää kuitenkin, kuten edellä on jo todettu, että eurooppalaista hallintotapaa parannettaessa komitean ja muiden toimielinten välille luodaan uutta yhteisvaikutusta.

    5.2. Euroopan komission puheenjohtaja Romano Prodi totesi 20. lokakuuta 1999 komitean täysistunnossa pitämässään puheessa, että tällainen komission ja komitean "uusi kumppanuus" on tarpeen. Uuden kumppanuuden tulisi konkretisoitua yhteistyösopimuksessa, josta komissio ja komitea parhaillaan neuvottelevat.

    5.3. Yhteistyösopimuksen, jolla luodaan yhteistyön uudet puitteet, on määrä osaltaan vaikuttaa uusien kumppanuusmuotojen kehittämiseen sekä jo olemassa olevien kumppanuusmuotojen vakiinnuttamiseen(34), jotta komitea voi lisätä toimiensa lisäarvoa.

    5.4. Komitea ehdottaa, että neuvoston ja Euroopan parlamentin kanssa tehtäisiin samantyyppiset sopimukset, sillä vain niiden avulla komitea voi toteuttaa tehokkaasti rooliaan uudessa eurooppalaisessa hallintomallissa neuvonantotehtävänsä puitteissa vuoropuhelu- ja neuvottelufoorumina sekä järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan mielipiteiden välittäjänä.

    5.5. Komitea kehottaa painokkaasti komissiota, neuvostoa ja Euroopan parlamenttia ottamaan huomioon seuraavat ehdotukset ja linjaukset:

    1) Komitealle on esitettävä lausuntopyyntö mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Komitea on jo todennut, että varhaisessa vaiheessa annettu lausunto nostaa komitean lisäarvoa sen osallistuessa mielipiteenmuodostus- ja päätöksentekoprosessiin. Valmistelevat ja oma-aloitteiset lausunnot ovat erityisen tehokkaita välineitä komitean neuvonantotehtävän ja sen jäsenten asiantuntemuksen hyödyntämiseksi. Komitea kehottaa komissiota, neuvostoa ja Euroopan parlamenttia esittämään nykyistä enemmän valmistelevia lausuntoja koskevia pyyntöjä niin tulevien lainsäädäntötoimien kuin esimerkiksi vihreiden kirjojen valmistelun yhteydessä.

    2) Komitean neuvonantotehtävän tehokkuus. Komitean roolin optimaaliseksi tehostamiseksi komitealle on esitettävä lausuntopyyntö mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, mutta komitea on myös nivottava koko päätöksentekoprosessiin. Komitean mielestä on laadittava luettelo hyväksytyistä komitean ehdotuksista, ja lisäksi se toivoo, että komissio, neuvosto ja Euroopan parlamentti perustelevat tulevaisuudessa päätöksensä olla hyväksymättä komitean ehdotusta.

    3) Panos unionin toimielinten ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan yhteistyötä koskevien konkreettisten ehtojen luomiseksi. Komitea ehdottaa, että laaditaan yhdessä toimielinten ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa kohdassa 3.4 esitettyjen ehdotusten pohjalta luettelo edustavuuskriteereistä, jotka voisivat olla yhteistyön edellytyksiä. Komitea on myös valmis valvomaan kriteerien noudattamista.

    4) Panos kansalaisvuoropuhelun kehittämiseen. Komitea ehdottaa, että kansalaisvuoropuhelu, sen rakenteet, tavoitteet ja menettelytavat määritellään nykyistä tarkemmin yhdessä vuoropuheluun osallistuvien tahojen kanssa komitean jo tekemän valmistelutyön pohjalta. Komitea voisi myös olla kansalaisvuoropuhelun uuden pragmaattisen lähestymistavan moottori.

    5) Vuosittainen konferenssi. Euroopan parlamentin tapaan kaikkien toimielinten tulisi järjestää vuosittain konferenssi määritellyistä aiheista.

    6) Komitean rooli Euroopan tulevaisuudesta käytävässä keskustelussa. Komitean mielestä on tärkeää, että se voi osallistua mahdollisimman varhain tulevasta päätöksentekoprosessista käytävään keskusteluun voidakseen toimia toimielinten ja suuren yleisön institutionaalisena yhdyssiteenä Euroopan tulevaisuudesta käytävässä laajassa julkisessa keskustelussa. Tässä yhteydessä komitea pyrkii nivomaan Euroopan tulevaisuutta koskeviin pohdintoihinsa myös kansalaisyhteiskunnan toimijat ehdokasmaissa.

    6. Uuden hallintotavan haasteeseen mukautuminen

    6.1. Talous- ja sosiaalikomitea on tyytyväinen komission uudelleen vahvistamaan tavoitteeseen lisätä avoimuutta ja ennakoitavuutta sekä parantaa rakenteita prosesseissa, joiden yhteydessä kansalaisyhteiskunta osallistuu lainsäädäntöä tai sen täytäntöönpanoa koskeviin päätöksiin.

    Tämän tavoitteen saavuttamiseksi komissio harkitsee seuraavia mahdollisia vaihtoehtoja:

    - Asetetaan painopiste komitean neuvoa-antavan roolin tehostamiselle ja laaditaan mahdollisesti lisää suuntaviivoja, joiden avulla on tarkoitus jatkuvasti kehittää Euroopan kansalaisyhteiskunnan rakenteita.

    - Tunnustetaan yhteiskunnallis-taloudellisten toimijoiden edelläkävijän rooli säännöksiä laadittaessa (esim. itsesääntelyn tai yhteissääntelyn uusien muotojen kehittyminen olemassa olevan säädöshierarkian puitteissa).

    Talous- ja sosiaalikomitea kannattaa käsillä olevan lausunnon johtoajatuksiin ja ehdotuksiin tukeutuen tätä vaihtoehtoa ja luottaa siihen, että komissio valkoista kirjaa laatiessaan toimii kyseisen vaihtoehdon mukaisesti ja luo siitä vakiintuneen käytännön.

    6.2. Komitea korostaa lopuksi vielä kerran olevansa valmis vastaamaan uuden hallintotavan haasteisiin ja antamaan panoksensa toimielinuudistuksessa. Komitean työvaliokunta päätti 19. joulukuuta 2000 toimenpiteistä, joiden avulla komitea voi entistä paremmin toteuttaa rooliaan järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajana ja institutionaalisena yhdyssiteenä niin kyseisten organisaatioiden kuin unionin toimielinten suuntaan ja niiden kanssa. Komitean puheenjohtaja mainitsi jo 29. marraskuuta 2000 TSK:n identiteetin (corporate identity)(35) komitean ulkopuolella.

    Komitean mielestä toimielinten ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan Euroopan tason edustuselinten tulisi yhdessä laatia keskipitkän aikavälin strategiasuunnitelma.

    Komitea on vakuuttunut siitä, että seuraavat konkreettiset aloitteet nopeuttaisivat kaikkien asianosaisten toivomaa kehitystä:

    1. "Kansalaisyhteiskunnan kohtaamispaikka". Komitea kuvaa otsikolla sisäistä foorumia, jonka se aikoo perustaa vaaliakseen pysyvästi avointa vuoropuhelua sekä mielipiteen- ja kokemustenvaihtoa kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa riippumatta siitä, ovatko ne komitean jäsenten välityksellä edustettuina komiteassa. Komitea olisi erityisen tyytyväinen, jos myös unionin toimielimet lähettäisivät edustajiaan säännöllisesti tällaisiin tapaamisiin.

    2. Valmistelevat lausunnot. Kyseessä on komission tehokas hajauttamisväline: komitean komission toimeksiannosta laatimat analyysit käsillä olevista ongelma-aiheista voisivat korvata vihreät kirjat ja vähentää konkreettisesti komission työtaakkaa.

    3. Kuulemistilaisuudet. Komitean saamat kokemukset ovat osoittaneet, että komitean asiantuntemusta voidaan parantaa kuulemistilaisuuksien avulla ja että ne ovat myös soveltuva väline kansalaisläheisyyden lisäämiseksi. Komitea kehittää edelleen välineistöään ja järjestää kuulemistilaisuuksia mahdollisuuksien mukaan myös jäsenvaltioissa.

    4. Järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen jäsenvaltioissa. Komitea haluaa osaltaan kehittää edelleen sosiaalisen ja kansalaisvuoropuhelun rakenteita jäsenvaltioissa, joissa se on tarpeellista. Se tehostaa yhteistyötään jäsenvaltioiden talous- ja sosiaalineuvostojen sekä vastaavien elinten kanssa. Komitea suosittaa ja tukee järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa edustavien neuvoa-antavien elinten perustamista niihin jäsenvaltioihin, joissa sellaisia ei vielä ole.

    5. Laajentumiseen liittyvät toimet. Komitea tukee ehdokasmaita perustettaessa yhteisön mallin mukaisia neuvottelurakenteita(36) sekä kutsuu jo olemassa olevia kansalaisyhteiskunnan organisaatioita entistä enemmän osallistumaan toimintaansa tai nivoo ne tiedotusstrategiaansa. Komitea pyrkii myös perustamaan lisää neuvoa-antavia sekakomiteoita.

    6. Vuoropuhelu niiden muiden maantieteellisten alueiden järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan kanssa, joihin EU:lla on suhteet. Komitea tehostaa kyseisiä suhteita tai luo ne (komission toimeksiannosta)(37).

    7. Järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan rooli ja panos Euroopan tulevaisuudesta käytävässä keskustelussa. Komitean mielestä on selvää, että hyvä hallintotapa on kaikkien niin sanottuun Nizzan jälkeiseen prosessiin kuuluvien toimien johtoajatus. Komitea tarkastelee aihetta seikkaperäisemmin erillisessä lausunnossa.

    Edellä esitetyt konkreettiset ehdotukset ovat esimerkkejä eivätkä missään nimessä tyhjentäviä. Ne ovat ensimmäinen askel komitean hyödyntämiseksi hallintotapa-käsitteen yhteydessä. Komitea on sitä mieltä, että niiden menestys pitkällä aikavälillä riippuu siitä, päästäänkö keskipitkällä aikavälillä yhteisymmärrykseen tietyistä avainkäsitteistä ja toiminnoista, kuten kansalaisvuoropuhelusta (osanottajat, tavoitteet ja menettelytapa) tai eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan rakenteiden kehittämisestä. Tätä varten on määriteltävä kaikkien osapuolten kanssa tietyt kriteerit, menettelysäännöt ja seuranta. Komitea on valmis toimimaan tällä alalla aktiivisesti ja ottamaan hoitaakseen konkreettisia tehtäviä.

    Bryssel, 25. huhtikuuta 2001.

    Talous- ja sosiaalikomitean

    puheenjohtaja

    Göke Frerichs

    (1) SEK(2000) 1547/7 lopullinen, 11.10.2000.

    (2) Ks. Nizzan sopimuksella muutetun Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 257 artikla: "Perustetaan neuvoa-antava talous- ja sosiaalikomitea. Komitea muodostuu järjestäytyneeseen kansalaisyhteiskuntaan kuuluvista talous- ja yhteiskuntaelämän eri alojen edustajista, erityisesti tuottajien, maanviljelijöiden, liikenteenharjoittajien, työntekijöiden, kauppiaiden, käsityöläisten, vapaiden ammattien harjoittajien, kuluttajien ja yleisen edun edustajista."

    (3) EYVL C 329, 17.11.1999.

    (4) EYVL C 117, 26.4.2000.

    (5) EYVL C 268, 19.9.2000.

    (6) EYVL C 14, 16.1.2001.

    (7) EYVL C 14, 16.1.2001.

    (8) Calame, Pierre & Talmant, André, 1997, L'Etat au coeur, le Meccano de la gouvernance, Desclée de Brouwer, Paris, s. 19, lainaus komission tulevaisuudentutkimuksen yksikön laatimasta asiakirjasta "Développer de nouveaux modes de gouvernance" (työasiakirja 2000).

    (9) Lainaus puheesta SPEECH/00/313 "Science, Technology and Society in the 21st century".

    (10) Kielmannsegg, 1996, teoksessa Jachtenfuchs & Kohler-Koch, Europäische Integration, Leske & Budrich, s. 54.

    (11) "Kansalaisyhteiskunnan panos Euroopan rakentamisessa", EYVL C 329, 17.11.1999.

    (12) Ks. alaviite 10.

    (13) Komission tulevaisuudentutkimuksen yksikön asiakirja "Accroître l'efficacité et la légitimité de la gouvernance de l'Union européenne", CdP(99) 750.

    (14) "Euroopan unionin perusoikeuskirja", EYVL C 367, 20.12.2000, s. 26.

    (15) Tämän kuitenkaan vaikuttamatta EY:n perustamissopimuksen 137 ja 138 artiklassa työmarkkinaosapuolille myönnettyyn toimivaltaan.

    (16) "Komissio ja valtiosta riippumattomat järjestöt - Kumppanuuden lujittaminen", EYVL C 268, 19.9.2000.

    (17) Komission tiedonanto "An open and structured dialogue between the Commission and special interest groups", SEC/92/2272 final. "Communication concerning the application of the Agreement on social policy presented by the Commission to the Council and to the European Parliament", COM(1993) 600 final. "Tutkimus eurooppalaisten työmarkkinajärjestöjen edustavuudesta - Avoin menettely", EYVL C 228, 7.8.1996, s. 24-25. "Komission tiedonanto yhdistysten ja säätiöiden tukemisesta Euroopassa", KOM(97) 241 lopullinen.

    (18) Delbrück kuvasi jo vuonna 1987 tilannetta "komiteoiden liikakasvuksi" - Wessels, 1996, "Verwaltung im Mehrebenensystem" teoksessa Jachtenfuchs & Kohler-Koch, Europäische Integration, Leske & Budrich, s. 176.

    (19) Bieber, Roland, "Die Demokratie und Entscheidungsfähigkeit in der EU" julkaisussa Direkte Demokratie und EU.

    (20) Wessels, 1996, "Verwaltung im Mehrebenensystem" teoksessa Jachtenfuchs & Kohler-Koch, Europäische Integration, Leske & Budrich, s. 176.

    (21) Vrt. TSK:n puheenjohtajan avajaispuhe 29. marraskuuta 2000.

    (22) "Euroopan työllisyysstrategiaa tukevien kolmen prosessin väliarviointi", EYVL C 139, 11.5.2001.

    (23) Yhtenäismarkkinoiden seurantaryhmän PRISM-aloite (Progress Report on Initiatives in the Single Market) (www.esc.eu.int/omu_smo/prism).

    (24) Lausunto on määrä hyväksyä heinäkuussa 2001.

    (25) Vrt. Euroopan, Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden kansalaisyhteiskunnan edustajien tapaaminen kesäkuussa 1999 tai EU:n ja Intian kansalaisyhteiskuntien edustajien ensimmäinen pyöreän pöydän kokous (Round Table) tammikuussa 2001.

    (26) Tällaisia sekakomiteoita on perustettu jo Puolan, Unkarin, Bulgarian sekä Romanian kanssa ja perustetaan piakkoin myös Slovakian kanssa.

    (27) EYVL C 268, 19.9.2000.

    (28) EY:n perustamissopimuksen 137 ja 138 artikla.

    (29) EYVL C 268, 19.9.2000.

    (30) Eli kysymykset, jotka perustamissopimuksen 137 artiklan mukaisesti kuuluvat työmarkkinaosapuolten välisten neuvottelujen piiriin.

    (31) Suunnitelmallista kansalaisvuoropuhelua olisi esimerkiksi myös se, että komitea osallistuisi epävirallisiin ministerikokouksiin kyseisillä aloilla.

    (32) "Kansalaisyhteiskunnan tehtävä ja panos Euroopan rakentamisessa", EYVL C 329, 17.11.1999.

    (33) Päätöslauselma kansalaisten ja yhteiskunnallisten toimijoiden osallistumisesta Euroopan unionin toimielinjärjestelmään, ks. kohta 11.

    (34) Viimeisin esimerkki on 26. ja 27. huhtikuuta 2001 aiheesta kestävä kehitys pidettävä järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan kuulemistilaisuus, jonka komitea järjestää komission pyynnöstä ja sen kanssa yhteistyössä.

    (35) Tällaisten toimenpiteiden ensisijaisuus ilmeni TSK:n puheenjohtajan 29. marraskuuta 2000 pitämästä avajaispuheesta: "Tätä komiteamme omaleimaisuuden sisäistämistä sekä siitä vääjäämättä seuraavaa omaleimaisuutemme ulkoistamista meidän on lähitulevaisuudessa yhteisymmärryksessä edistettävä, jotta pääsemme pian lopulliseen yksimielisyyteen TSK:n roolista, sen olemassaolon tarkoituksesta ja toiminnan päämäärästä näinä nopean muutoksen aikoina, joina meitä odottavat monet uudet tehtävät".

    (36) Vrt. esim. Varsovan seminaari 7.-8. joulukuuta 2000.

    (37) Vrt. EU:n ja Intian kansalaisyhteiskuntien edustajien ensimmäinen pyöreän pöydän kokous (Round Table) tammikuussa 2001.

    Top