31999Y0618(02)

Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välinen

TOIMIELINTEN SOPIMUS,

tehty 6 päivänä toukokuuta 1999,

talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta

(1999/C 172/01)

1. Tämän Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission, jäljempänä "toimielimet", välisen sopimuksen tavoitteena on toteuttaa talousarviota koskevaa kurinalaisuutta sekä parantaa vuosittaista talousarviomenettelyä ja toimielinten välistä, talousarviota koskevaa yhteistyötä.

2. Talousarviota koskeva kurinalaisuus on tässä sopimuksessa yleiskattava. Sitä sovelletaan sopimuksen voimassaoloaikana kaikkiin menoihin, ja sen täytäntöönpano koskee kaikkia toimielimiä.

3. Tämä sopimus ei vaikuta talousarviota koskeviin eri toimielinten toimivaltuuksiin, sellaisina kuin ne on määritelty perussopimuksissa.

4. Tämän sopimuksen sisältöä ei voida muuttaa ilman kaikkien sen osapuolina olevien toimielinten suostumusta. Rahoitusnäkymiä kuvaavaa taulukkoa koskevat muutokset on tehtävä tässä sopimuksessa määrättyjen menettelyjen mukaisesti.

5. Tässä sopimuksessa on kaksi osaa:

- I osassa määritellään vuosien 2000-2006 rahoitusnäkymät ja esitetään niiden soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt, ja sitä sovelletaan kyseisten rahoitusnäkymien voimassaolon ajan,

- II osa koskee toimielinten välisen yhteistyön parantamista talousarviomenettelyn aikana.

6. Komissio esittää, aina katsoessaan sen tarpeelliseksi ja joka tapauksessa aina kun tehdään ehdotuksia uusista rahoitusnäkymistä 26 kohdan mukaisesti, kertomuksen tämän sopimuksen soveltamisesta ja liittää kertomukseen tarvittaessa muutosehdotuksia.

7. Tämä sopimus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000. Se korvaa samasta päivästä alkaen

- Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 30 päivänä kesäkuuta 1982 antaman yhteisen julistuksen erilaisista toimenpiteistä talousarviomenettelyn parantamiseksi(1),

- Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välillä 29 päivänä lokakuuta 1993 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta(2),

- Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 6 päivänä maaliskuuta 1995 antaman julistuksen varainhoitoa koskevien säännösten sisällyttämisestä säädöksiin(3),

- 12 päivänä joulukuuta 1996 annetun yhteisen julkilausuman kalastussopimuksia koskevan budjettivallan käyttäjälle suunnatun tiedotuksen parantamisesta(4),

- Euroopan parlamentin, neuvoston ja Euroopan komission välillä 16 päivänä heinäkuuta 1997 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan rahoitusta koskevista määräyksistä(5) sekä

- Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välillä 13 päivänä lokakuuta 1998 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen talousarvion toteuttamisesta ja oikeusperusteista(6).

I OSA - RAHOITUSNÄKYMÄT 2000-2006: MÄÄRITELMÄ JA SOVELTAMISTA KOSKEVAT YKSITYISKOHTAISET SÄÄNNÖT

A. Rahoitusnäkymien sisältö ja luonne

8. Liitteenä I oleva kauden 2000-2006 rahoitusnäkymiä esittävä taulukko on tämän sopimuksen erottamaton osa. Se muodostaa viitekehyksen toimielinten väliselle talousarviota koskevalle kurinalaisuudelle. Sen sisältö on 24-25 päivänä maaliskuuta 1999 kokoontuneen Berliinin Eurooppa-neuvoston päätelmien mukainen.

9. Rahoitusnäkymien on tarkoitus varmistaa, että laajoina luokkina tarkasteltuina Euroopan unionin menokehitys keskipitkällä aikavälillä on hallittua sen omien varojen rajoissa.

10. Kauden 2000-2006 rahoitusnäkymissä vahvistetaan kunkin vuoden sekä kunkin otsakkeen tai alaotsakkeen osalta maksusitoumuksiin käytettävien määrärahojen määrät. Menojen vuosittaiset kokonaismäärät vahvistetaan myös maksusitoumuksiin käytettäville määrärahoille ja maksumääräyksiin käytettäville määrärahoille. Tämän lisäksi eritellään laajentumiseen varatut maksumääräyksiin käytettävät määrärahat, jotka on käytettävä 25 kohdan toisen alakohdan mukaisesti.

Kaikki nämä määrät ilmoitetaan vuoden 1999 hintoina, lukuun ottamatta rahoitusvarausta, jonka osalta määrät ilmoitetaan käypinä hintoina.

Rahoitusnäkymät eivät kata niitä budjettikohtia, jotka rahoitetaan 21 päivänä joulukuuta 1977 Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen(7), jäljempänä "varainhoitoasetus", 4 artiklassa tarkoitetuilla käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla.

Menojen yksittäiset alamomentit voidaan rahoittaa ainoastaan niitä varten vahvistettujen enimmäismäärien rajoissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäljempänä 11 kohdan toisen alakohdan määräyksiä.

Muuta kuin Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sisältyvää toimintaa koskevat tiedot sekä yhteisön omien varojen eri ryhmien ennakoitu kehitys esitetään ohjeellisina erillisissä taulukoissa. Nämä tiedot saatetaan vuosittain ajan tasalle rahoitusnäkymien teknisen mukautuksen yhteydessä.

Maatalouden menolinjaukseen ei tehdä muutoksia. Menolinjaus otetaan uudelleen tarkasteltavaksi komission neuvostolle ennen Euroopan unionin seuraavaa laajentumista laatiman kertomuksen perusteella, tarkoituksin tehdä menolinjaukseen tarvittavat muutokset.

11. Toimielimet tunnustavat, että jokainen vuosien 2000-2006 rahoitusnäkymissä ilmoitetuista ehdottomista määristä on Euroopan yhteisöjen yleisen talousarvion menojen vuosittainen yläraja. Toimielimet sitoutuvat käyttämään toimivaltuuksiaan siten, että ne noudattavat kunkin talousarviomenettelyn kuluessa ja kyseisen varainhoitovuoden talousarvion toimeenpanossa eri menoille asetettuja vuosittaisia ylärajoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen määräysten mukaisesti tehtäviä ylärajojen muutoksia.

Rahoitusnäkymien otsakkeen 7 (liittymistä edeltävä tuki) ylärajat ovat kuitenkin ohjeellisia,koska budjettivallan käyttäjät voivat yhteisellä sopimuksella päättää muuttaa niiden jakautumista talousarviomenettelyn aikana.

12. Budjettivallan käyttäjät sopivat hyväksyvänsä vuosien 2000-2006 rahoitusnäkymien ajaksi sellaiset ei-pakollisten menojen enimmäislisäykset, jotka perustuvat rahoitusnäkymien ylärajojen puitteissa laadittuihin talousarvioihin.

Varmistaakseen varainhoidon moitteettomuuden toimielimet huolehtivat mahdollisuuksien mukaan siitä, että talousarviomenettelyn yhteydessä ja talousarviota hyväksyttäessä eri otsakkeiden, lukuun ottamatta rahoitusnäkymien otsaketta 2 (rakennetoimet), ylärajoihin sisältyy riittävästi liikkumavaraa.

Euroopan parlamentti ja neuvosto sitoutuvat ensimmäisessä alakohdassa määriteltyjen ei-pakollisten menojen enimmäislisäysten puitteissa noudattamaan niitä maksusitoumusmäärärahoja, jotka rahoitusnäkymissä vahvistetaan rakennetoimille.

13. Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteispäätösmenettelyn mukaisesti antamaa säädöstä ja neuvoston säädöstä, joilla ylitetään talousarviossa käytettävissä olevat määrärahat tai rahoitusnäkymissä suunnitellut määrärahat, sellaisina kuin ne on määritelty kohdassa 11, ei voida panna täytäntöön, ennen kuin talousarviota on muutettu ja tarvittaessa rahoitusnäkymiä riittävällä tavalla tarkistettu kutakin tapausta varten määrätyn menettelyn mukaisesti.

14. Kunkin rahoitusnäkymien kattaman vuoden osalta ei tarvittavien maksusitoumuksiin käytettävien määrärahojen kokonaismäärä vuosittaisen mukautuksen jälkeen ja muut mukautukset ja tarkistukset huomioon ottaen saa aiheuttaa sellaista omien varojen tarvetta, joka ylittää näitä varoja koskevan voimassa olevan ylärajan.

Tarvittaessa budjettivallan käyttäjät päättävät komission ehdotuksesta ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen, jäljempänä "EY:n perustamissopimus", 272 artiklan 9 kohdan viidennessä alakohdassa tarkoitettujen äänestyssääntöjen mukaisesti tarvittavasta rahoitusnäkymien ylärajojen alentamisesta omille varoille asetetun ylärajan noudattamisen varmistamiseksi.

B. Rahoitusnäkymien vuosittainen mukautus

Tekninen mukautus

15. Komissio tekee joka vuosi ennen varainhoitovuoden n + 1 talousarviomenettelyä maatalouden menolinjausta koskevat laskelmat ja seuraavan teknisen mukautuksen rahoitusnäkymiin bruttokansantulon (BKTL) ja hintojen muutosten mukaisesti:

a) arvioi uudelleen ylärajat sekä maksusitoumuksiin käytettävien määrärahojen ja maksumääräyksiin käytettävien määrärahojen kokonaismäärät vuoden n + 1 hinnoin, rahoitusvarausta lukuun ottamatta;

b) laskee omien varojen enimmäismäärään jäävän liikkumavaran.

Komissio tekee tämän teknisen mukautuksen uusimpien käytettävissä olevien taloutta koskevien tietojen ja ennusteiden perusteella. Rahoitusnäkymien otsakkeen 1 (maatalous) ylärajaa koskeva tekninen mukautus tehdään kuitenkin kahden prosentin vuosideflaattorin avulla. Rakennerahastoja koskevan alaotsakkeen ylärajan tekninen mukautus perustuu rakennerahastoasetuksissa vahvistettuun kiinteään deflaattoriin, jota käytetään vastaavien tukitoimien määrittelyssä. Komissio tarkistaa tarvittaessa vuosien 2004-2006 määrärahojen indeksiin sitomisen tuoreimpien tietojen perusteella tehtävänä teknisenä mukautuksena 31 päivään joulukuuta 2003 mennessä. Aiempien vuosien määrärahoihin ei tehdä mukautuksia jälkikäteen.

Tämän mukautuksen tulokset ja perustana olevat talousennusteet toimitetaan budjettivallan käyttäjille.

Tämän jälkeen ei tehdä muuta kyseessä olevaa vuotta koskevaa teknistä mukautusta varainhoitovuoden aikana eikä jälkeenpäin tehtävänä korjauksena sitä seuraavina vuosina.

Täytäntöönpanon edellytyksiin liittyvä mukautus

16. Rahoitusnäkymien teknisestä mukautuksesta ilmoittaessaan komissio tekee budjettivallan käyttäjille tarpeellisina pitämänsä ehdotuksen maksumääräyksiinkäytettävien määrärahojen kokonaismäärän mukauttamiseksi täytäntöönpanon edellytykset huomioon ottaen, jotta varmistetaan asianmukainen kehitys suhteessa maksusitoumuksiin käytettäviin määrärahoihin.

17. Varainhoitovuonna 2001 tehtävän mukautuksen yhteydessä ja rakennetoimia koskevan ohjelman vahvistamisen viivästyessä budjettivallan käyttäjät sitoutuvat komission ehdotuksesta antamaan luvan siirtää seuraaville vuosille varainhoitovuonna 2000 käyttämättä jääneitä määrärahoja vastaavien menojen ylärajoja nostamalla.

18. Euroopan parlamentti ja neuvosto tekevät kumpikin ennen vuoden n toukokuun 1 päivää päätöksen näistä ehdotuksista perustamissopimuksen 272 artiklan 9 kohdan viidennessä alakohdassa tarkoitettujen äänestyssäännösten mukaisesti.

C. Rahoitusnäkymien tarkistus

19. Säännöllisten teknisten ja täytäntöönpanon edellytysten mukaisten mukautusten lisäksi rahoitusnäkymiä voidaan omien varojen ylärajaa noudattaen tarkistaa komission ehdotuksesta, silloin kun on toimittava alun perin ennakoimattomassa tilanteessa.

20. Tällainen tarkistusehdotus on pääsääntöisesti esitettävä ja hyväksyttävä ennen kyseisen varainhoitovuoden tai kyseisten varainhoitovuosien talousarviomenettelyn aloittamista.

Jos rahoitusnäkymien tarkistus on enintään 0,03 prosenttia yhteisön BKTL:sta ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran sisällä, se hyväksytään budjettivallan käyttäjien yhteisellä päätöksellä perustamissopimuksen 272 artiklan 9 kohdan viidennessä alakohdassa tarkoitettujen äänestyssääntöjen mukaisesti.

Jos rahoitusnäkymien tarkistus on suurempi kuin 0,03 prosenttia yhteisön BKTL:sta ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran sisällä, se hyväksytään budjettivallan käyttäjien yhteisellä päätöksellä, joilloin neuvoston päätöksen on oltava yksimielinen.

21. Otsakkeen 2 menoja lukuun ottamatta toimielimet tarkastelevat mahdollisuuksia kohdistaa menoja uudelleen tarkistettavana olevaan otsakkeeseen sisältyvien ohjelmien kesken ennakoidun määrärahojen vajaakäytön perusteella.

Kyseisen otsakkeen ylärajan rajoissa olisi pyrittävä osoittamaan määrä, joka on merkittävä osa uudesta suunnitellusta menosta sekä absoluuttiselta arvoltaan että suhteelliselta osuudeltaan.

Toimielimet tarkastelevat lisäksi mahdollisuuksia korvata jonkin otsakkeen ylärajan ylittäminen alentamalla jonkin toisen otsakkeen ylärajaa.

Rahoitusnäkymien otsakkeissa 1-6 käytettävissä olevia määriä ei voida koskaan käyttää rahoitusnäkymien otsakkeen 7 (liittymistä edeltävään) tukeen eikä liittymistä edeltävään tukeen varattuja menoja voida vastaavasti käyttää otsakkeisiin 1-6.

Liittymiseen varattuja määriä voidaan käyttää ainoastaan laajentumisesta suoraan aiheutuvien menojen kattamiseen eikä niitä voida käyttää rahoitusnäkymien otsakkeiden 1-7 ennakoimattomiin menoihin. Vastaavasti otsakkeisiin 1-7 jaotelluilla määrillä ei voida täydentää uusien jäsenvaltioiden liittymiseen varattua rahoitusta.

Rahoitusnäkymien pakollisten menojen tarkistus ei saa vähentää ei-pakollisiin menoihin käytettävää määrää.

Tarkistettaessa on aina säilytettävä asianmukainen suhde maksusitoumusten ja maksumääräysten välillä.

D. Rahoitusnäkymien mukauttamista tai tarkistamista koskevan yhteisen päätöksen tekemättä jättämisen seuraukset

22. Jos Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteistä päätöstä komission ehdottamasta rahoitusnäkymien mukauttamisesta tai tarkistamisesta ei ole tehty, aiemmin määriteltyjä määriä sovelletaan teknisen mukautuksen jälkeen edelleen menojen ylärajoina kyseiseen varainhoitovuoteen.

E. Varaukset

23. Rahoitusnäkymien otsakkeeseen 6 sisältyvät kolme varausta otetaan Euroopan yhteisöjenyleiseen talousarvioon. Tarvittavat varat otetaan käyttöön vain, jos nämä varaukset pannaan täytäntöön:

a) rahoitusvarauksen tarkoituksena on kattaa vuosina 2000-2002 Yhdysvaltain dollari/euro-pariteetin sellaisen muutoksen vaikutus maataloutta koskeviin talousarviomenoihin, joka talousarviossa käytettyyn pariteettiin verrattuna on merkittävä ja ennakoimaton;

b) varaus kolmansille maille annettujen lainojen takuita varten on tarkoitettu takuurahaston(8) ylläpitämistä ja velallisen maksukyvyttömyystapauksessa suoritettavia mahdollisia lisämaksuja koskevien budjettikohtien tarpeisiin;

c) hätäapua koskevalla varauksella on tarkoitus vastata nopeasti ensisijaisesti humanitaarisilla toimilla kolmansien maiden yksittäisiin avuntarpeisiin, jotka ovat seurausta tapahtumista, joita ei voitu ennakoida talousarviota vahvistettaessa.

Kun komissio katsoo tarpeelliseksi käyttää jotakin näistä varauksista, se esittää budjettivallan käyttäjille ehdotuksen määrärahojen siirtämisestä.

Kun komissio ehdottaa hätäapuvarauksen käyttämistä, on kuitenkin ensin selvitettävä mahdollisuudet määrärahojen uudelleen kohdentamiseen.

Samanaikaisesti siirtoehdotuksensa kanssa komissio aloittaa kolmikantamenettelyn, mahdollisesti yksinkertaistetussa muodossa, jotta budjettivallan käyttäjät voivat päästä yksimielisyyteen varausten käyttötarpeesta sekä tarvittavasta määrästä.

Jos budjettivallan käyttäjät eivät hyväksy komission ehdotusta eivätkä Euroopan parlamentti ja neuvosto sovi yhteisestä kannasta, ne pidättäytyvät päättämästä määrärahojen siirtoa koskevasta komission ehdotuksesta.

F. Joustoväline

24. Joustovälineen vuosittainen enimmäismäärä on yhteensä 200 miljoonaa euroa ja siitä on tarkoitus rahoittaa tietylle varainhoitovuodelle osoitettujen varojen rajoissa tarkasti määriteltyjä menoja, joita ei voida kattaa yhden tai useamman muun otsakkeen ylärajojen rajoissa käytettävissä olevista määristä.

Vuosittaisesta varojen määrästä voidaan käyttämättä jäänyt osa siirtää eteenpäin n + 2 vuotta. Jos välineestä päätetään irrottaa varoja, käyttöön otetaan ensin siirretyt määrärahat aikajärjestyksessä. Se osa vuoden n vuosittaisesta määrästä, jota ei käytetä vuoden n + 2 kuluessa, peruutetaan.

Sääntönä on, että joustovälinettä ei pidä käyttää samoihin tarpeisiin kahtena peräkkäisenä varainhoitovuotena.

Komissio ehdottaa joustovälineen käyttämistä tutkittuaan mahdollisuudet kohdentaa määrärahat uudelleen sen otsakkeen sisällä, johon lisämenoja tarvitaan.

Ehdotus koskee kyseisen välineen käytön perusteita, ja siinä eritellään täytettävät tarpeet ja niihin tarvittavat varat. Kyseistä varainhoitovuotta koskeva ehdotus voidaan tehdä vuosittaisen talousarviomenettelyn aikana. Komission ehdotus liitetään alustavaan talousarvioesitykseen tai se sisältyy varainhoitoasetuksen mukaisesti annettavaan asianmukaiseen budjettivälineeseen.

Budjettivallan käyttäjät tekevät päätöksen joustovälineen käyttämisestä yhteisellä sopimuksella EY:n perustamissopimuksen 272 artiklan 9 kohdan viidennessä alakohdassa tarkoitettujen äänestyssääntöjen mukaisesti. Yhteinen sopimus tehdään tämän sopimuksen II osan A jaksossa ja liitteessä III esitetyssä neuvottelumenettelyssä.

G. Rahoitusnäkymien mukauttaminen laajentumiseen

25. Jos unioni laajenee siten, että siihen liittyy uusia jäsenvaltioita rahoitusnäkymien kattaman ajanjakson aikana, Euroopan parlamentti ja neuvosto mukauttavat yhdessä komission ehdotuksesta rahoitusnäkymät laajentumisen aiheuttamien rahoitustarpeiden huomioon ottamiseksi EY:n perustamissopimuksen 272 artiklan 9 kohdan viidennessä alakohdassa tarkoitettujen äänestyssääntöjen mukaisesti.

Kyseessä oleviin otsakkeisiin tehtävät muutokset eivät saa ylittää määriä, jotka esitetään tämänsopimuksen erottamattoman osan muodostavassa liitteessä II olevassa ohjeellisessa rahoituskehyksessä, joka perustuu olettamukseen unionin laajentumisesta kuudella uudella jäsenvaltiolla vuodesta 2002 alkaen.

Lisämäärärahojen tarve katetaan rahoitusnäkymissä tähän tarkoitukseen varatuilla määrärahoilla ja tarvittaessa turvautumalla omiin varoihin, jotka lisääntyvät unionin laajentumisen myötä kasvaneen yhteisön BKTL:n johdosta.

H. Rahoitusnäkymien voimassaolo ja seuraukset rahoitusnäkymiä koskevan päätöksen tekemättä jättämisestä

26. Komissio esittää 1 päivään heinäkuuta 2005 mennessä ehdotuksia uusiksi keskipitkän ajan rahoitusnäkymiksi.

Jos uusista rahoitusnäkymistä ei päästä sopimukseen ja jollei jokin tämän sopimuksen osapuolista torju erikseen nykyisiä rahoitusnäkymiä, voimassa olevien rahoitusnäkymien viimeisen vuoden ylärajoja mukautetaan tämän sopimuksen 15 kohdan mukaisesti soveltamalla näihin määriin edellisen kauden aikana todettua keskimääräistä korotusta unionin laajentumisesta johtuvien mukautusten lisäksi. Korotus ei voi kuitenkaan olla suurempi kuin kyseiselle vuodelle arvioitu yhteisön BKTL:n kasvuvauhti.

II OSA - TOIMIELINTEN VÄLISEN YHTEISTYÖN PARANTAMINEN TALOUSARVIOMENETTELYN AIKANA

A. Toimielinten välinen yhteistyömenettely

27. Toimielimet sopivat talousarvioita koskevan toimielinten välisen yhteistyömenettelyn luomisesta. Tätä yhteistyötä koskevat yksityiskohtaiset säännöt ovat liitteessä III, joka on erottamaton osa tätä sopimusta.

B. Talousarvion laatiminen

28. Komissio tekee joka vuosi alustavan talousarvioesityksen, joka perustuu yhteisön tosiasiallisiin rahoitustarpeisiin.

Esityksessä otetaan huomioon

- mahdollisuus määrärahojen käyttämiseen tavoitteena säilyttää kiinteä yhteys maksusitoumuksiin käytettävien määrärahojen ja maksumääräyksiin käytettävien määrärahojen välillä,

- mahdollisuudet aloittaa uusia politiikkoja pilottihankkeiden ja/tai uusien valmistelutoimien avulla tai jatkaa päättyviä monivuotisia toimia, sen jälkeen kun on arvioitu, ovatko edellytykset 36 kohdassa tarkoitetulle perussäädökselle olemassa,

- tarve varmistaa, että menot kehittyvät edelliseen varainhoitovuoteen verrattuna talousarviota koskevan kurinalaisuusvaatimusten mukaisesti.

29. Toimielimet välttävät mahdollisuuksien mukaan ottamasta talousarvioon vähäisiä toiminnasta aiheutuvia menoeriä.

Budjettivallan käyttäjät sitoutuvat myös ottamaan huomioon talousarvion toteuttamismahdollisuuksien arvioinnin, jonka komissio suorittaa talousarvioesitystensä ja meneillään olevan talousarvion toteuttamisen yhteydessä.

C. Menojen luokittelu

30. Toimielimet katsovat, että pakollisia menoja ovat menot, jotka budjettivallan käyttäjän on otettava talousarvioon perustamissopimuksista tai niiden nojalla annetuista säädöksistä johtuvan oikeudellisen sitoumuksen täyttämiseksi.

31. Alustavassa talousarvioesityksessä on luokitteluehdotus, joka koskee uusia budjettikohtia tai sellaisia budjettikohtia, joiden oikeusperustaa on muutettu.

Jos Euroopan parlamentti ja neuvosto eivät hyväksy alustavassa talousarvioesityksessä olevaa luokitteluehdotusta, ne tutkivat kyseisen budjettikohdan luokittelun tämän sopimuksen erottamattoman osan muodostavan liitteen IV mukaisesti. Ne yrittävät päästä asiassa sopimukseen liitteessä III esitetyn neuvottelumenettelyn avulla.

D. Ei-pakollisten menojen suurin sallittu korottaminen, jos rahoitusnäkymiä koskeva päätös jätetään tekemättä

32. Toimielimet sopivat seuraavista määräyksistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 12 kohdan ensimmäisen alakohdan soveltamista:

a) EY:n perustamissopimuksen 272 artiklan 9 kohdan neljännesssä alakohdassa määriteltyä Euroopan parlamentin omaa liikkumavaraa, joka on vähintään puolet enimmäislisäyksestä, voidaan soveltaa neuvoston ensimmäisessä käsittelyssä laatimasta talousarvioesityksestä alkaen ottaen huomioon mainittuun esitykseen mahdollisesti tehdyt oikaisukirjelmät.

Vuosittaisessa talousarviossa, mahdolliset korjaavat ja/tai täydentävät talousarviot mukaan lukien, on noudatettava enimmäislisäystä. Enimmäislisäyksen mahdollisesti käyttämättä jäänyt osa voidaan käyttää harkittaessa esitystä korjaavaksi ja/tai täydentäväksi talousarvioksi, tämän kuitenkaan estämättä uuden lisäyksen vahvistamista.

b) Jos talousarviomenettelyn aikana ilmenee, että sen päätökseen saattaminen mahdollisesti edellyttää ei-pakollisten menojen kasvun vuoksi uuden maksumääräyksiin käytettäviin määrärahoihin sovellettavan lisäyksen ja/tai uuden maksusitoumuksiin käytettäviin määrärahoihin sovellettavan lisäyksen vahvistamista yhteisellä sopimuksella, joilloin jälkimmäinen määrä voidaan vahvistaa eri suuruiseksi kuin edellinen, toimielimet pyrkivät saamaan aikaan budjettivallan käyttäjien välille sopimuksen liitteessä III esitetyn neuvottelumenettelyn yhteydessä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta a kohdan määräyksiä.

E. Varainhoitoa koskevien säännösten sisällyttäminen säädöksiin

33. Yhteispäätösmenettelyssä hyväksyttäviä monivuotisia ohjelmia koskeviin säädöksiin sisältyy säännös, jolla lainsäätäjä vahvistaa kyseisen ohjelman rahoituspuitteet ohjelman koko voimassaoloajaksi.

Budjettivallan käyttäjä pitää tätä määrää ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

Budjettivallan käyttäjä ja komissio alustavaa talousarvioesitystä laatiessaan sitoutuvat olemaan poikkeamatta tästä määrästä, jollei ilmene uusia objektiivisia ja pysyviä seikkoja, joille on selkeät ja täsmälliset perusteet, ja ottavat erityisesti suoritettujen arviointien perusteella huomioon ohjelman toteuttamisesta saadut tulokset.

34. Monivuotisia ohjelmia koskevat säädökset, joita ei hyväksytä yhteispäätösmenettelyssä, eivät sisällä "tarpeelliseksi arvioitua määrää".

Jos neuvosto aikoo antaa rahoitusohjeen, sillä on lainsäätäjän tahtoa ilmaiseva luonne, eikä se vaikuta perustamissopimuksessa määriteltyyn budjettivallan käyttäjän toimivaltaan. Tämä säännös mainitaan kaikissa säädöksissä, joihin sisältyy tällainen rahoitusohje.

Jos kyseisestä määrästä on sovittu 4 päivänä maaliskuuta 1975 annetun Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen julistuksen(9) mukaisessa neuvottelumenettelyssä, sitä pidetään tämän sopimuksen 33 kohdan mukaisena ohjeellisena määränä.

35. Varainhoitoasetuksen 3 artiklan mukaisessa rahoitusta koskevassa selvityksessä esitetään ehdotetun ohjelman tavoitteiden mukainen rahoitus ja aikataulu koko ohjelman ajaksi. Tarvittaessa rahoitusta koskevaa selvitystä tarkistetaan alustavaa talousarvioesitystä laadittaessa ottaen huomioon, missä vaiheessa ohjelman toteutus on.

Tämä tarkistettu selvitys toimitetaan budjettivallan käyttäjälle alustavan talousarvioesityksen kanssa ja sen jälkeen, kun talousarvio on vahvistettu.

F. Oikeusperustat

36. Perustamissopimuksen järjestelmän mukaan talousarvioon otettujen, yhteisön toimintaan osoitettujen määrärahojen käytön edellytyksenä on, että sitä ennen on annettu perussäädös.

"Perussäädös" on johdettuun oikeuteen kuuluva säädös, joka muodostaa yhteisön toiminnan ja sitä vastaavan, talousarvioon otetun menon käytön oikeusperustan. Tällaisen säädöksen onoltava muodoltaan asetus, direktiivi tai päätös (Entscheidung tai Beschluß). Suositukset ja lausunnot sekä päätöslauselmat ja julistukset eivät ole perussäädöksiä.

37. Ilman perussäädöstä voidaan kuitenkin käyttää seuraavia määrärahoja edellyttäen, että toimet, joiden rahoittamiseen ne on tarkoitettu, kuuluvat yhteisön toimivaltaan:

a) i) määrärahat kokeiluluonteisiin pilottihankkeisiin, joiden tarkoituksena on toiminnan toteutettavuuden ja sen hyödyllisyyden selvittäminen. Vastaavat maksusitoumusmäärärahat voidaan ottaa talousarvioon vain kahdeksi varainhoitovuodeksi. Niiden kokonaismäärä saa olla enintään 32 miljoonaa euroa.

ii) määrärahat toimintaan, jolla valmistellaan yhteisön tulevia toimia koskevia ehdotuksia. Valmistelutoimissa noudatetaan yhdenmukaista lähestymistapaa, ja ne voivat olla muodoltaan erilaisia. Vastaavat maksusitoumusmäärärahat voidaan ottaa talousarvioon enintään kolmeksi varainhoitovuodeksi. Lainsäädäntömenettely on saatettava päätökseen ennen kolmannen varainhoitovuoden päättymistä. Lainsäädäntömenettelyn aikana määrärahojen sitomisessa on otettava huomioon valmistelutoimen erityispiirteet suunniteltujen toimintojen, tavoitteiden ja edunsaajien osalta.

Näin ollen ei suoritettujen varojen määrä saa suuruudeltaan vastata lopullisen toiminnan rahoittamiseen tarkoitettuja varoja. Näiden kyseessä olevien uusien kohtien kokonaismäärä saa olla enintään 30 miljoonaa euroa kunakin varainhoitovuotena ja valmistelutoimiin myönnettyjen varojen kokonaismäärä saa olla enintään 75 miljoonaa euroa.

Alustavan talousarvioesityksen yhteydessä komissio esittää i ja ii alakohdassa tarkoitetuista toimista kertomuksen, johon sisältyy toimen tavoite, tulosten arviointi sekä suunnitellut jatkotoimet;

b) määrärahat, jotka on osoitettu kertaluonteisiin tai pysyviin toimiin, joita komissio toteuttaa niiden tehtävien perusteella, jotka johtuvat sen muista institutionaalisista oikeuksista kuin a alakohdassa tarkoitetusta lainsäädännöllisestä aloiteoikeudesta, sekä sille suoraan EY:n perustamissopimuksen nojalla kuuluvasta erityisestä toimivallasta. Luettelo on tämän sopimuksen erottamattoman osan muodostavassa liitteessä V. Sitä voidaan täydentää alustavan talousarvioesityksen yhteydessä, jolloin viitataan kyseisiin artikloihin ja määriin;

c) määrärahat, jotka on osoitettu kunkin toimielimen toimintaan sen hallinnollisen itsenäisyyden nojalla.

G. Kalastussopimuksiin liittyvät menot

38. Toimielimet sopivat kalastussopimuksiin liittyvien menojen rahoittamisesta tämän sopimuksen erottamattoman osan muodostavan liitteen VI määräysten mukaisesti.

H. Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) rahoittaminen

39. Toimielimet pyrkivät pääsemään vuosittain Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 28 artiklan mukaisesti kirjattujen YUTP:n menojen osalta, liitteessä III tarkoitetun neuvottelumenettelyn puitteissa ja komission laatiman alustavan talousarvioesityksen pohjalta, sopimukseen yhteisöjen talousarvioon menoina otettavien YUTP:n toimintamenojen määrästä sekä tämän summan osoittamisesta YUTP:tä koskevan talousarvion luvun eri momenteille tämän kohdan neljännessä alakohdassa ehdotetulla tavalla. Jollei sopimusta tehdä, katsotaan, että Euroopan parlamentti ja neuvosto ottavat talousarvioon edellisessä talousarviossa otetun määrän, jollei alustavassa talousarvioesityksessä ehdotettu määrä ole pienempi.

YUTP:n toimintamenot otetaan kokonaisuudessaan yhteen talousarvion lukuun (YUTP) tämän luvun momenteille osoitettuina tämän kohdan neljännessä alakohdassa ehdotetulla tavalla. Tämä summa kattaa todelliset ennakoidut tarpeet sekä riittävän liikkumavaran odottamattomia toimia varten. Määrärahoja ei oteta varaukseen. Kukin momentti koskee jo hyväksyttyjä yhteisiästrategioita tai yhteisiä toimintoja, ennakoituja mutta ei vielä hyväksyttyjä toimenpiteitä sekä kaikkia tulevia - eli odottamattomia - toimia, jotka neuvosto kyseisen varainhoitovuoden aikana hyväksyy.

Komissiolla on varainhoitoasetuksen mukaisesti oikeus itsenäisesti siirtää varoja momentilta toiselle saman talousarvion luvun, eli tässä tapauksessa YUTP:n rahoituspuitteiden sisällä, millä varmistetaan YUTP:n toimintojen pikaisen täytäntöönpanon edellyttämä joustavuus. Jos YUTP:n talousarvio ei varainhoitovuoden aikana riitä kattamaan tarpeellisia menoja, Euroopan parlamentti ja neuvosto sopivat mahdollisimman pikaisesta ratkaisusta komission ehdotuksen pohjalta.

YUTP:tä koskevaan talousarvion lukuun sisältyvät momentit, joihin YUTP-toiminnot osoitetaan, voisivat olla seuraavanlaisia:

- vaalien valvonta ja järjestäminen sekä vaikuttaminen demokratisoitumiskehitykseen,

- unionin lähettiläät,

- selkkausten ehkäiseminen sekä rauhanprosessit ja turvallisuuskehitys,

- aseidenriisuntakehitykseen annettava taloudellinen tuki,

- rahoitustuki kansainvälisille konferensseille,

- kiireelliset toimet.

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio ovat yhtä mieltä siitä, että kuudennessa luetelmakohdassa mainitun momentin toimintoihin osoitettavat varat voivat olla enintään 20 prosenttia YUTP:tä koskevan talousarvion kokonaismäärästä.

40. Neuvoston puheenjohtaja kuulee Euroopan parlamenttia vuosittain neuvoston laatimasta asiakirjasta, jossa käsitellään YUTP:n tärkeimpiä näkökohtia ja perusvalintoja sekä niiden Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon aiheuttamia taloudellisia vaikutuksia. Lisäksi puheenjohtaja antaa Euroopan parlamentille säännöllisesti tietoja YUTP-toimien kehityksestä ja täytäntöönpanosta.

Aina kun neuvosto hyväksyy YUTP:n alalla menoja aiheuttavan päätöksen, sen on välittömästi ja joka kerta annettava Euroopan parlamentille arvio suunnitelluista menoista (rahoitusselvitys), etenkin niistä menoista, jotka koskevat aikataulua, henkilöstöä, tilojen ja muun infrastruktuurin käyttöä, kuljetusvälineitä, koulutustarpeita ja turvallisuusjärjestelyjä.

Komissio antaa budjettivallan käyttäjälle neljännesvuosittain tiedot YUTP-toimien toteuttamisesta sekä rahoitustilanteesta loppuvuoden osalta.

Hecho en Estrasburgo, el seis de mayo de mil novecientos noventa y nueve.Udfærdiget i Strasbourg den sjette maj nitten hundrede og nioghalvfems.Geschehen zu Straßburg am sechsten Mai neunzehnhundertneunundneunzig.Έγινε στο Στρασβούργο, στις έξι Μαΐου χίλια εννιακόσια ενενήντα εννέα.Done at Strasbourg on the sixth day of May in the year one thousand nine hundred and ninety-nine.Fait à Strasbourg, le six mai mil neuf cent quatre-vingt-dix-neuf.Fatto a Strasburgo, addì sei maggio millenovecentonovantanove.Gedaan te Straatsburg, de zesde mei negentienhonderd negenennegentig.Feito em Estrasburgo, em seis de Maio de mil novecentos e noventa e nove.Tehty Strasbourgissa kuudentena päivänä toukokuuta vuonna tuhatyhdeksänsataayhdeksänkymmentäyhdeksän.Som skedde i Strasbourg den sjätte maj nittonhundranittionio.

Por el Consejo de la Unión Europea/For Rådet for Den Europæiske Union/Für den Rat der Europäischen Union/Για το Συμβούλιο της Ευρωπαϊκής Ένωσης/For the Council of the European Union/Pour le Conseil de l'Union européenne/Per il Consiglio dell'Unione europea/Voor de Raad van de Europese Unie/Pelo Conselho da União Europeia/Euroopan unionin neuvoston puolesta/För Europeiska unionens råd

>PIC FILE= "C_1999172FI.001001.EPS">

Por la Comisión Europea/For Europa-Kommissionen/Für die Europäische Kommission/Για την Ευρωπαϊκή Επιτροπή/For the European Commission/Pour la Commission européenne/Per la Commissione europea/Voor de Europese Commissie/Pela Comissão Europeia/Euroopan komission puolesta/För Europeiska kommissionen

>PIC FILE= "C_1999172FI.001101.EPS">

Por el Parlamento Europeo/For Europa-Parlamentet/Für das Europäische Parlament/Για το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο/For the European Parliament/Pour le Parlement européen/Per il Parlamento europeo/Voor het Europees Parlement/Pelo Parlamento Europeu/Euroopan parlamentin puolesta/För Europaparlamentet

>PIC FILE= "C_1999172FI.001102.EPS">

(1) EYVL C 194, 28.7.1982, s. 1.

(2) EYVL C 331, 7.12.1993, s. 1.

(3) EYVL C 102, 4.4.1996, s. 4.

(4) EYVL C 20, 20.1.1997, s. 109.

(5) EYVL C 286, 22.9.1997, s. 80.

(6) EYVL C 344, 12.11.1998, s. 1.

(7) EYVL L 356, 31.12.1977, s. 1.

(8) Perustettu neuvoston asetuksella (EY, Euratom) N:o 2728/94 (EYVL L 293, 12.11.1994, s. 1).

(9) EYVL C 89, 22.4.1975, s. 1.

LIITE I

EU:N VIIDENTOISTA JÄSENVALTION RAHOITUSNÄKYMÄ

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE II

EU: N KAHDENKYMMENENYHDEN JÄSENVALTION RAHOITUSKEHYS

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE III

TOIMIELINTEN VÄLINEN YHTEISTYÖ TALOUSARVIOTA KOSKEVISSA ASIOISSA

A. Tulevan varainhoitovuoden rahoitusnäkymien teknisen mukautuksen jälkeen ja ennen kuin komissio tekee päätöksen alustavasta talousarvioesityksestä, järjestetään kolmikantaneuvottelut, joissa toimielinten toimivaltuuksien mukaisesti käsitellään tulevan varainhoitovuoden talousarvion mahdollisia painopisteitä.

B. 1. Otetaan käyttöön kaikkia menoja koskeva neuvottelumenettely.

2. Alustavaa talousarvioesitystä esittäessään komissio määrittelee pakollisten menojen osalta

a) uusiin tai suunnitteilla oleviin säädöksiin liittyvät määrärahat;

b) määrärahat, jotka johtuvat edellistä talousarviota vahvistettaessa voimassa olleen lainsäädännön soveltamisesta.

Komissio arvioi tarkkaan lainsäädäntöön perustuvien yhteisön velvoitteiden taloudelliset vaikutukset. Se saattaa tarvittaessa arvionsa ajan tasalle talousarviomenettelyn aikana. Se antaa kaikki tarvittavat perustelut budjettivallan käyttäjän käyttöön.

Komissio voi, jos se katsoo tarpeelliseksi, osoittaa budjettivallan käyttäjälle ad hoc -oikaisukirjelmän saattaakseen alustavan talousarvioesityksen maatalousmenojen arvioinnin perustana olevat tiedot ajan tasalle ja/tai korjatakseen määrärahojen jakautumista kansainvälisiin kalastussopimuksiin liittyvien toiminnallisten budjettikohtien ja varauksen kesken kyseisen varainhoitovuoden 1 päivänä tammikuuta voimassa oleviin kalastussopimuksiin liittyvien tuoreimpien tietojen perusteella.

Tämä oikaisukirjelmä on toimitettava budjettivallan käyttäjälle lokakuun loppuun mennessä.

Jos oikaisukirjelmä esitetään neuvostolle vähintään kuukautta ennen Euroopan parlamentin ensimmäistä käsittelyä, neuvosto käsittelee ad hoc -oikaisukirjelmän pääsääntöisesti talousarvioesityksen toisen käsittelyn yhteydessä.

Budjettivallan käyttäjät pyrkivät ennen talousarvioesityksen toista käsittelyä neuvostossa luomaan edellytykset sille, että kukin kyseessä oleva toimielin voi hyväksyä oikaisukirjelmän yhdessä käsittelyssä.

3. Neuvottelumenettelyn tavoitteena on

a) jatkaa keskustelua yleisestä menokehityksestä ja tässä yhteydessä myös talousarvion suuntaviivoista tulevana varainhoitovuonna, ottaen huomioon komission alustavan talousarvioesityksen;

b) pyrkiä saamaan budjettivallan käyttäjät sopimukseen seuraavista seikoista:

- 2 a) ja 2 b) kohdassa tarkoitetuista määrärahoista, 2 kohdassa tarkoitetussa ad hoc -oikaisukirjelmässä ehdotetut määrärahat mukaan luettuina,

- talousarvioon ei-pakollisina menoina otettavista määrärahoista tämän sopimuksen 12 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti,

- ja varsinkin kysymyksiin, joiden osalta tässä sopimuksessa viitataan tähän menettelyyn.

4. Menettely aloitetaan kolmikantakokouksella, joka kutsutaan koolle niin, että toimielimille jää riittävästi aikaa päästä sopimukseen viimeistään neuvoston talousarvioesityksensä laatimista varten vahvistamaan ajankohtaan mennessä.

Kolmikantakokouksen tuloksista käydään neuvoston ja Euroopan parlamentin valtuuskunnan välisiä neuvotteluja, joihin myös komissio osallistuu.

Jollei kolmikantakokouksessa toisin päätetä, neuvottelukokous järjestetään samojen osapuolten välillä perinteisesti pidettävän tapaamisen yhteyteen, jonka ajankohdan neuvosto vahvistaa talousarvioehdotuksen laatimista varten.

5. Ennen Euroopan parlamentin ensimmäistä käsittelyä kolmikantakokous kutsutaan uudelleen koolle, jotta toimielimet voivat määritellä ne ohjelmat, joihin tulevissa neuvotteluissa on keskityttävä ohjelmia koskevien määrärahapäätösten tekemiseksi. Kolmikantakokouksessa toimielimet vaihtavat mielipiteitä myös kuluvan vuoden talousarvion toteuttamiskehityksestä keskustellakseen mahdollisesta kokonaismäärärahasiirrosta tai korjaavasta ja täydentävästä talousarviosta.

6. Talousarvion oltua molempien budjettivallan käyttäjien ensimmäisessä käsittelyssä toimielimet jatkavat neuvottelujaan päästäkseen sopimukseen ei-pakollisista menoista ja pakollisista menoista ja varsinkin keskustellakseen edellä 2 kohdassa tarkoitetusta ad hoc -oikaisukirjelmästä.

Tätä tarkoitusta varten kutsutaan kokoon kolmikantakokous Euroopan parlamentin ensimmäisen käsittelyn jälkeen.

Kolmikantakokouksen tuloksista järjestetään toinen neuvottelukokous päivää ennen neuvoston toista käsittelyä.

Toimielimet jatkavat tarvittaessa keskustelujaan ei-pakollisista menoista neuvoston toisen käsittelyn jälkeen.

7. Toimielinten valtuuskuntia johtavat kolmikantakokouksissa (talousarvioasioista vastaavan) neuvoston puheenjohtaja, Euroopan parlamentin budjettivaliokunnan puheenjohtaja sekä talousarviosta vastaava komission jäsen.

8. Budjettivallan käyttäjät toteuttavat tarvittavat toimenpiteet neuvottelun aikana mahdollisesti saavutettujen tulosten noudattamiseksi koko käynnissä olevan talousarviomenettelyn ajan.

LIITE IV

MENOJEN LUOKITTELU

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE V

Luettelo EY:n perustamissopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen artikloista, joissa komissiolle annetaan suoraan erityistoimivalta ja joilla on rahoitusvaikutuksia talousarvion pääluokan III - komissio - B-osaan (toimintamäärärahat)

I. EY:n PERUSTAMISSOPIMUS

>TAULUKON PAIKKA>

II. EURATOMIN PERUSTAMISSOPIMUS

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE VI

KALASTUSSOPIMUKSISTA JOHTUVIEN MENOJEN RAHOITTAMINEN

A. Kalastussopimuksista aiheutuvat menot rahoitetaan kahdesta budjettikohdasta (vrt. vuoden 1998 talousarvion nimikkeistö):

a) Kansainväliset kalastussopimukset (B7-8000)

b) Kansainvälisille järjestöille maksettavat rahoitusosuudet (B7-8001).

Kaikki rahamäärät, jotka liittyvät kyseisen varainhoitovuoden tammikuun 1 päivänä voimassa oleviin sopimuksiin ja niiden pöytäkirjoihin, otetaan budjettikohtaan B7-8000. Rahamäärät, jotka liittyvät kyseisen varanhoitovuoden tammikuun 1 päivän jälkeen voimaan tuleviin uusiin tai uudistettaviin sopimuksiin, osoitetaan käyttötarkoitukseensa budjettikohdasta B7-8000, mutta ne sisällytetään varaukseen B0-40.

B. Euroopan parlamentti ja neuvosto pyrkivät komission esityksestä tekemään yhteisen sopimuksen budjettikohtiin ja varaukseen otettavasta rahamäärästä liitteessä III tarkoitetun neuvottelumenettelyn yhteydessä.

C. Komissio sitoutuu pitämään Euroopan parlamentin ajan tasalla neuvottelujen valmisteluista ja niiden edistymisestä, myös niiden budjettivaikutusten osalta.

Toimielimet sitoutuvat kalastussopimuksiin liittyvässä lainsäädäntöprosessissa tekemään voitavansa menettelyjen toteuttamiseksi mahdollisimman nopeasti.

Jos kalastussopimuksiin liittyvät määrärahat osoittautuvat, varaus mukaan lukien, riittämättömiksi, komissio esittää budjettivallan käyttäjälle aineiston keskustelun käymiseksi mahdollisesti yksinkertaistettua kolmikantaneuvottelua käyttäen, tilanteeseen johtaneista syistä sekä toimenpiteistä, jotka voidaan toteuttaa olemassa olevilla menettelyillä. Tarvittaessa komissio tekee ehdotuksen asianmukaisista toimista.

Komissio esittää budjettivallan käyttäjälle neljännesvuosittain yksityiskohtaiset tiedot voimassaolevien sopimusten toteuttamisesta ja talousennusteista loppuvuoden osalta.

JULISTUKSET

Julistus rakennerahastojen määrärahojen mukauttamisesta niiden käyttöedellytyksiin

Toimielimet sopivat, että rakennerahastoja koskevan uuden lainsäädännön vahvistamisen viivästyessä mahdollisuus ottaa määrärahat uudelleen talousarvioon ulotetaan rahoitusnäkymien kahden ensimmäisen vuoden aikana käyttämättä jääneisiin määrärahoihin.

Julistus merkittäviä rahoitusvaikutuksia aiheuttavia säädöksiä koskevasta neuvottelumenettelystä

Toimielimet vahvistavat, että neuvottelumenettelyn käyttöön ottamisesta 4 päivänä maaliskuuta 1975 annettua Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission julistusta sovelletaan edelleen täysimääräisesti.

Julistus maatalouden menolinjauksen periaatteista ja mekanismeista

Toimielimet vahvistavat maatalouden menolinjauksen periaatteet ja mekanismit talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta tehdyn päätöksen mukaisesti.

Julistus Urban-aloitteesta

Ottaen huomioon Urban-aloitteeseen liittyville innovatiivisille toimenpiteille osoitetun kokonaismäärärahan pienentymisen toimielimet sopivat, että ne tutkivat mahdollisuutta osoittaa tähän tarkoitukseen 200 miljoonaa euroa ottamalla käyttöön varoja joustovälineestä kaudella 2000-2006.

Euroopan parlamentin ja neuvoston julistus Balkanin tilanteesta

Ottaen huomioon Balkanin ja erityisesti Kosovon tilanteen kehittymisen, budjettivallan käyttäjät kehottavat komissiota sen jälkeen, kun tarpeet on todettu ja arvioitu, esittämään tarpeellisia talousarviota koskevia ehdotuksia, joihin voi tarvittaessa sisältyä rahoitusnäkymien tarkistamista koskeva ehdotus.

Komission julistus sopimuksen 6 artiklasta

Komissio julistaa sopimuksen 6 kohdan osalta, että se ottaa huomioon jommankumman budjettivallan käyttäjän mahdollisesti esittämän kehotuksen harkitessaan, onko tarpeen esittää mainitussa kohdassa tarkoitettu kertomus.

Komission julistus sopimuksen 37 kohdan a alakohdan ii) luetelmakohdasta

Komissio ilmoittaa varaavansa itselleen oikeuden ehdottaa 30 miljoonan euron enimmäismäärän ylittämistä, jos ulkoiset olosuhteet muuttuvat poikkeuksellisen paljon.

Euroopan parlamentin julistus sopimuksen liitteestä VI

Euroopan parlamentti katsoo, että kalastussopimuksiin on aiheellista sisällyttää mahdollisuuksien mukaan kuuden kuukauden väli sopimuksen parafoimisesta ensimmäisen korvauksen maksamiseen, jotta Euroopan parlamentti voi antaa asiasta lausuntonsa.

Neuvoston julistus liitteessä III olevaan 6 kohtaan

Neuvosto katsoo, että ennen talousarvioesityksen toista neuvoston käsittelyä Euroopan parlamentin kanssa pidettäviä neuvotteluja ei pidä aina välttämättä käydä neuvoston istuntoa edeltävänä päivänä, sillä neuvostolla saattaa olla perusteltuja syitä pitää neuvottelut samana aamuna kun neuvoston istunto järjestetään.