Suuntaviivoissa annetaan Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioille ohjeita työllisyyspolitiikkansa laatimisessa ja kansallisten tavoitteiden asettamisessa EU:n koordinoidun politiikan varmistamiseksi.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Neljä työllisyyden suuntaviivaa (jotka kuvataan EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 148 artiklassa) ovat osa kymmentä yhdennettyä suuntaviivaa, joihin kuuluu lisäksi kuusi talouspolitiikan laajaa suuntaviivaa (SEUT-sopimuksen 121 artikla).
Vaikka talouspolitiikan laajat suuntaviivat pysyvät voimassa toistaiseksi, työllisyyspolitiikan suuntaviivat on laadittava joka vuosi. Ne esitettiin ensimmäistä kertaa yhdessä (”yhdennetty paketti”) vuonna 2010 tukemaan Eurooppa 2020 -strategiaa.
Työllisyyden suuntaviivat linjataan yhdenmukaisiksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin kanssa, ne käsittävät vuotuisen kestävän kasvun strategian neljä ulottuvuutta ja sisältävät erityisesti ensimmäistä kertaa ympäristön kestävyyttä koskevan ulottuvuuden, mikä heijastaa ”vahva sosiaalinen Eurooppa oikeudenmukaisten siirtymien toteuttamiseksi” -narratiivia. Suuntaviivat kattavat myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, ja niissä tarkastellaan covid-19-pandemian seurauksia.

Vuoden 2020 suuntaviivat keskittyvät seuraaviin seikkoihin.

Työvoiman kysynnän lisääminen

EU-maiden olisi ryhdyttävä toimiin, joita ovat muun muassa seuraavat.

Jäsenvaltioiden olisi edistettävä aktiivisesti kestävää sosiaalista markkinataloutta ja helpotettava ja tuettava investointeja laadukkaiden työpaikkojen luomiseksi.
Verotuksen painopistettä olisi siirrettävä työn verottamisesta muihin verotuslähteisiin, jotka tukevat paremmin työllisyyttä ja osallistavaa kasvua ja ovat ilmasto- ja ympäristötavoitteiden mukaisia.
Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kaikilla työntekijöillä on riittävä ja oikeudenmukainen palkka suoraan tai epäsuorasti työehtosopimusten nojalla tai riittävä lakisääteinen vähimmäispalkka.

Työvoiman tarjonnan parantaminen sekä työhön pääsyn, taitojen ja osaamisen parantaminen

EU-maiden olisi

edistettävä kestävyyttä, tuottavuutta, työllistyvyyttä ja inhimillistä pääomaa sekä asiaankuuluvaa osaamista, pätevyyttä ja taitoja läpi elämän ja vastattava työmarkkinoiden nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin;
edistettävä kaikkien yhdenvertaisia mahdollisuuksia puuttumalla eriarvoisuuksiin koulutusjärjestelmissä;
tarjottava työttömille ja työmarkkinoiden ulkopuolella oleville tehokasta, nopeaa, koordinoitua ja räätälöityä apua;
tuettava vammaisille henkilöille soveltuvia työympäristöjä;
puututtava sukupuolten välisiin työllisyys- ja palkkaeroihin.

Työmarkkinoiden toiminnan ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun toimivuuden parantaminen

EU-maiden olisi

tehtävä työmarkkinaosapuolten kanssa yhteistyötä oikeudenmukaisten, avointen ja ennakoitavien työolojen alalla niin, että tasapainotetaan oikeudet ja velvollisuudet;
tehokkaasti aktivoitava henkilöitä, jotka voivat osallistua työmarkkinoille, ja annettava heille mahdollisuuksia;
tarjottava työttömille kohtuulliseksi ajaksi riittävät työttömyysetuudet sosiaalivakuutusmaksujen ja kansallisten kelpoisuussääntöjen mukaisesti;
tuettava asianmukaisesti oppijoiden ja työntekijöiden liikkuvuutta, jotta voidaan parantaa työllistyvyyttä ja taitoja ja hyödyntää Euroopan työmarkkinoiden potentiaali täysimittaisesti;
otettava työmarkkinaosapuolet tarkoituksenmukaisella tavalla ja riittävän ajoissa mukaan työllisyys-, sosiaali- ja tarvittaessa talousuudistusten ja -politiikan suunnitteluun ja toteutukseen.

Yhtäläisten mahdollisuuksien ja sosiaalisen osallisuuden edistäminen sekä köyhyyden torjuminen

EU-maiden olisi

edistettävä kaikille avoimia osallistavia työmarkkinoita toteuttamalla tehokkaita toimenpiteitä, joilla torjutaan kaikenlaista syrjintää ja edistetään kaikkien yhtäläisiä mahdollisuuksia;
varmistettava työmarkkinoilla aliedustettujen ryhmien yhtäläiset mahdollisuudet, jotka koskevat:
- työllisyyttä
- sosiaalista suojelua
- terveys- ja pitkäaikaishoidon palveluja
- koulutusta ja
- tavaroiden tai palvelujen saatavuutta;
nykyaikaistettava sosiaalisen suojelun järjestelmiä;
kehitettävä ja yhdennettävä aktiivisen osallisuuden kolmea osa-aluetta, jotka ovat
- riittävä toimeentulotuki
- osallistavat työmarkkinat ja laadukkaat mahdollistavat palvelut
- yksilöllisiin tarpeisiin vastaaminen
varmistettava, että peruspalvelut ovat kaikkien, myös lasten, saatavilla
varmistettava työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien eläkejärjestelmien riittävyys ja kestävyys.

MISTÄ ALKAEN PÄÄTÖSTÄ SOVELLETAAN?

Päätöstä on sovellettu 20. lokakuuta 2020 alkaen.

TAUSTAA

Suuntaviivat ovat johdonmukaiset vakaus- ja kasvusopimuksen ja EU:n muun lainsäädännön ja eri aloitteiden kanssa, mukaan lukien

Nämä aloitteet yhdistetään talouspolitiikan eurooppalaisessa ohjausjaksossa, jolla pannaan täytäntöön Euroopan työllisyysstrategia ja jolla tuetaan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.

ASIAKIRJA

Neuvoston päätös (EU) 2020/1512, annettu 13 päivänä lokakuuta 2020, jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (EUVL L 344, 19.10.2020, s. 22–28)

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Toimielinten välinen julistus Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista (EUVL C 428, 13.12.2017, s. 10–15)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto – Kolmas osa – Unionin sisäiset politiikat ja toimet – VIII osasto – Talous- ja rahapolitiikka – 1 luku – Talouspolitiikka – 121 artikla (aiempi EY-sopimuksen 99 artikla) (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 97–98)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoitu versio – Kolmas osa – Unionin sisäiset politiikat ja toimet – IX osasto – Työllisyys – 148 artikla (aiempi EY-sopimuksen 128 artikla) (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 112–113)

Neuvoston suositus (EU) 2015/1184, annettu 14 päivänä heinäkuuta 2015, jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (EUVL L 192, 18.7.2015, s. 27–31)

Neuvoston päätös 2010/707/EU, annettu 21 päivänä lokakuuta 2010, jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (EUVL L 308, 24.11.2010, s. 46–51)

Viimeisin päivitys: 12.02.2021

Top

All