This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 62014TN0508
Case T-508/14: Action brought on 6 July 2014 — Gas Natural v Commission
Asia T-508/14: Kanne 6.7.2014 – Gas Natural v. komissio
Asia T-508/14: Kanne 6.7.2014 – Gas Natural v. komissio
EUVL C 292, 1.9.2014, p. 55–55
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
1.9.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 292/55 |
Kanne 6.7.2014 – Gas Natural v. komissio
(Asia T-508/14)
2014/C 292/67
Oikeudenkäyntikieli: espanja
Asianosaiset
Kantaja: Gas Natural SDG, SA (Barcelona, Espanja) (edustajat: asianajajat F. Seijo Pérez, R. García Gómez de Zamora ja M. Troncoso Ferrer)
Vastaaja: Euroopan komissio
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
— |
kumoamaan kanteen kohteena olevan päätöksen |
— |
kumoamaan kanteen kohteena olevan päätöksen siltä osin kuin siinä määrätään tukien takaisinperimisestä |
— |
velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteen kohteena on Espanjan soveltamasta tiettyihin rahoitusleasingsopimuksiin sovellettavasta verojärjestelmästä (Espanjan tax lease -järjestelmä) (valtiontuki SA.21233 C/11 (ex NN/11, ex CP 137/06)) 17.7.2013 annettu komission päätös K (2013) 4426 lopullinen.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut ovat samankaltaiset kuin ne, joihin on jo vedottu asiassa T-401/14, Felguera vastaan komissio, asiassa T-700/13, Bankia vastaan komissio ja asiassa T-500/14, Derivados del Fluór vastaan komissio.
Kantaja vetoaa SEUT 107 ja SEUT 108 artiklan rikkomiseen, koska oletettujen tukien valikoivaa luonnetta ja niiden vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ei ole osoitettu; SEUT 107 artiklan 1 kohdan rikkomiseen ja perusteluvelvollisuuden noudattamatta jättämiseen, koska taloudellisia eturyhmiä on luokiteltu väitetyn tuen saajiksi; SEUT 107 ja SEUT 108 artiklan rikkomiseen ja harkintavallan väärinkäyttöä koskevan periaatteen loukkaamiseen, koska kanteen kohteena olevassa päätöksessä on otettu kantaa yksityisten toimijoiden välillä tehtyjen sopimusten laillisuuteen, sekä oikeusvarmuuden, luottamuksensuojan ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen loukkaamiseen ja asetuksen (EY) N:o 659/1999 14 artiklan rikkomiseen.