26.10.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 354/7

1)

Jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä 22.10.2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/95/EY 4 artiklan 3 kohtaa on tulkittava siten, että jos aikaisemman yhteisön tavaramerkin on osoitettu olevan laajalti tunnettu Euroopan unionin alueen olennaisessa osassa, joka voi merkitä tietyissä tapauksissa yhden ainoan jäsenvaltion aluetta eikä tämän jäsenvaltion tarvitse välttämättä olla se jäsenvaltio, jossa myöhemmän kansallisen tavaramerkin rekisteröimistä koskeva hakemus on tehty, on katsottava, että tämä tavaramerkki on laajalti tunnettu Euroopan unionissa. Oikeuskäytännössä vahvistetut yhteisön tavaramerkin tosiasiallista käyttöä koskevat kriteerit eivät sellaisenaan ole merkityksellisiä kyseisen direktiivin 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun ”tunnettuuden” osoittamiseksi.

2)

Jos aikaisempi yhteisön tavaramerkki on jo tullut laajalti tunnetuksi olennaisessa osassa Euroopan unionin aluetta mutta ei kohdeyleisön keskuudessa siinä jäsenvaltiossa, jossa väitteen kohteena olevan myöhemmän kansallisen tavaramerkin rekisteröintiä on haettu, yhteisön tavaramerkin haltija voi saada direktiivin 2008/95 4 artiklan 3 kohdassa annettua suojaa, kun ilmenee, että kaupalliselta kannalta vähäistä suurempi osa tästä yleisöstä tuntee kyseisen tavaramerkin ja yhdistää sen myöhempään kansalliseen tavaramerkkiin ja että kaikki yksittäistapauksen merkitykselliset tekijät huomioon ottaen on olemassa tässä säännöksessä tarkoitettu yhteisön tavaramerkkiä koskeva todellinen ja aktuaalinen loukkaus tai sellaisen puuttuessa vakava vaara siitä, että tällainen loukkaus aiheutuu tulevaisuudessa.