EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 16.3.2023

COM(2023) 168 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

EU:n pitkän aikavälin kilpailukyky vuoden 2030 jälkeen

EU:n pitkän aikavälin kilpailukyky vuoden 2030 jälkeen

Eurooppalaiset yritykset ovat yhteiskuntamme moottoreita, jotka luovat työpaikkoja, innovaatioita ja vaurautta. Kilpailukyky ja tuottavuus ovat yritysten menestymisen kannalta olennaisia edellytyksiä, ja siksi ne ovat olleet EU:n politiikan keskiössä jo vuosikymmeniä.

EU on vastannut viime aikojen toinen toistaan seuranneisiin kriiseihin toteuttamalla nopeasti yhteisiä ja koordinoituja toimia. Näin se on osoittanut, että yhdessä saamme aikaan enemmän kuin kaikki jäsenvaltiot yksittäisillä toimilla yhteensä. Covid-19-pandemian aiheuttamat toimitusketjujen häiriöt ja energian hintojen nousu Venäjän ryhdyttyä käyttämään kaasutoimituksia aseena ovat koetelleet eurooppalaista yhteiskuntamallia. Nämä haasteet ovat pakottaneet meidät mukauttamaan hyväksi havaittua talous- ja teollisuuspolitiikkaa, jotta voimme edelleen tuottaa vaurautta ja vakautta EU:n kansalaisille ja yrityksille ja olla merkittävä toimija maailmanlaajuisesti. Kriisinhallinnalla ei kuitenkaan rakenneta vakaata ja tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavaa taloutta, joka turvaa vaurautemme ja maailmanlaajuisen vaikutusvaltamme. Taloudellista tuottavuutta ei voida rakentaa pelkästään reaktiivisten toimenpiteiden varaan.

Nyt on aika kiinnittää huomio EU:n pitkän aikavälin kilpailukykyyn yhä haastavammassa geopoliittisessa tilanteessa. On aika pohtia tulevaisuutta vuoden 2030 jälkeen, sillä suurin osa EU:n nykyisistä politiikkatavoitteista tähtää juuri tuohon vuoteen.

Tämän tiedonannon tarkoituksena on pohjustaa EU-johtajien keskusteluja Euroopan talouden pitkän aikavälin kilpailukyvystä ja tuottavuudesta. Eurooppalaisten yritysten on päätettävä tulevaisuuteen tähtäävistä investoinneistaan huolimatta epävarmuustekijöistä, tarjonnan rajoitteista ja kilpailusta, joka ei aina ole reilua.

EU voi hyödyntää vahvuuksiaan ja saavuttaa enemmän kuin vain kuroa umpeen kasvu- ja innovaatiokuilua. Tulevaisuuteen suuntautuva, hyvin määritelty ja koordinoitu EU:n kehys luo toimintaedellytykset kukoistaville yrityksille, jotka pystyvät kilpailemaan maailmanmarkkinoilla, houkuttelemaan työntekijöitä ja asettamaan maailmanlaajuisia standardeja. Jotta EU:n talous saataisiin kestävälle kasvu-uralle vuoden 2030 jälkeen, EU:n ja sen jäsenvaltioiden on aktiivisesti huolehdittava rakenteellisista parannuksista, oikein kohdennetuista investoinneista ja sääntelytoimista tässä tiedonannossa esitettyjen linjausten mukaisesti. Nyt on aika ottaa käyttöön uusia keinoja, sillä kyseessä on EU:n pitkän aikavälin kilpailukyvyn kannalta ratkaiseva ajankohta.

I.EU:n kilpailukyky tänään

Euroopan unionilla on paljon ylpeydenaiheita. EU on yksi maailman kolmesta suurimmasta talousalueesta: sen tavara- ja palvelukauppa muun maailman kanssa kattaa 16,2 prosenttia maailmankaupasta 1 . Osuus on suurempi kuin EU27-maiden osuus maailman BKT:stä, joka on lähes 15 prosenttia 2 . Lähempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, että 1990-luvun puolivälistä lähtien keskimääräinen tuottavuuden kasvu on ollut EU:ssa heikompaa kuin muissa suurissa talouksissa, mikä on lisännyt tuottavuuseroja. Väestörakenteen muutos tuo lisärasitteita. Analyysien perusteella EU ei ole maailman muiden alueiden kanssa samalla viivalla eräiden monialaisten teknologioiden suhteen, sillä se on näillä aloilla jäljessä kaikkien kolmen ulottuvuuden eli innovoinnin, tuotannon ja käyttöönoton osalta 3 ja jäämässä jälkeen myös huipputason teknologisessa kehityksessä, joka mahdollistaa tulevan kasvun.

Vihreä ja digitaalinen siirtymä, jotka perustuvat Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan 4 ja digitaalisen vuosikymmenen ohjelmaan 5 , vauhdittavat kasvua ja EU:n talouden nykyaikaistamista, avaavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja auttavat saamaan kilpailuetua maailmanmarkkinoilla. Vuosina 1990–2021 EU:n talous on kasvanut yli 61 prosenttia samalla kun päästöt ovat vähentyneet 28 prosenttia, eli kasvu on selvästi irrotettu hiilidioksidipäästöistä. Pitkälle digitalisoitu teollisuus pystyy tuottamaan älykkäämmin, tehokkaammin, turvallisemmin ja puhtaammin. Datavetoiseen innovointiin ja data-analytiikkaan jo investoivien yritysten tuottavuus kasvaa noin 5–10 prosenttia muita yrityksiä nopeammin. 6

Pandemian jälkeisen elpymisen edistämiseksi komissio on luonut etenemissuunnitelman investointien ja uudistusten vauhdittamiseksi. Vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta edistetään elpymis- ja palautumistukivälineen lisäksi myös monilla muilla EU:n ohjelmilla, esimerkiksi osoittamalla 35 prosenttia kaikkien EU:n ohjelmien kokonaismenoista ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Hiljattain julkaistussa vihreän kehityksen teollisuussuunnitelmassa 7 komissio esitti, mitä tarvitaan nettonollatoimialan kilpailukyvyn säilyttämiseksi keskipitkällä aikavälillä, ja korosti, että yritysten menestyminen edellyttää nopeampia ja yksinkertaisempia menettelyjä. Uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa, kriittisiä raaka-aineita ja nettonollateknologiaan perustuvaa valmistusteollisuutta varten on pyritty yksinkertaistamaan hallintoa ja selkeyttämään lupamenettelyjä, ja ajan mittaan tarkastellaan mahdollisuuksia soveltaa näitä uudistuksia laajemminkin. Tämä on tehty kohdennetusti ja tiukoista kestävyysvaatimuksista tinkimättä.

II.Kilpailukyvyn parantaminen vuoden 2030 jälkeen

Nykyään vallitsee laaja yksimielisyys osallistavan talouskasvun eurooppalaisesta mallista, joka perustuu kestävään kilpailukykyyn, taloudelliseen turvallisuuteen, kauppaan sekä avoimeen strategiseen riippumattomuuteen ja oikeudenmukaiseen kilpailuun vaurauden lähteenä. 

Kestävän kilpailukyvyn kulmakiviä ovat tuottavuuden kasvu, ympäristökestävyys, makrotalouden vakaus ja oikeudenmukaisuus. Taloudellisella turvallisuudella tarkoitetaan EU:n talouden kykyä kestää häiriöitä ja suojella omia etujaan häiriönsietokykyisten ja monipuolisten toimitusketjujen ja hyvin toimivien yritysten ansiosta. Pyrkimällä avoimeen strategiseen riippumattomuuteen EU sitoutuu avoimeen kauppaan samalla kun se kantaa vastuunsa kestävämmän ja oikeudenmukaisemman maailman rakentamisessa, kehittää omia valmiuksiaan parantaa selviytymiskykyä ja puolustautua epäoikeudenmukaisia ja pakottamiseen perustuvia käytäntöjä vastaan.

Voimme ottaa oppia Euroopan unionin historiasta. Taloudellista toimeliaisuutta ja tuottavuutta vauhditettiin aikanaan yhteisötason ohjelmilla ja uudistuksilla, joilla oli selkeä kilpailukykyulottuvuus, kuten 1950-luvun yhteinen kauppapolitiikka ja 1980-luvulla toteutettu sisämarkkinaohjelma. Vahvemmat yhteiset EU:n tason toimet voivat lisätä vaurautta ja tuottavuutta myös tänään. 

Juuri eurooppalainen oikeuksien ja arvojen järjestelmä houkuttelee ihmisiä ja yrityksiä EU:hun. Se perustuu markkinatalouteen ja vahvaan eurooppalaiseen sosiaaliseen malliin, joka tarjoaa yhtäläiset mahdollisuudet kaikille, niin että ketään ei jätetä jälkeen. EU on kehityksen kärjessä useimpien sosiaalisen osallisuuden ulottuvuuksien osalta 8 Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tuella. Vahvat instituutiot, vakaa makrotaloudellinen kehys, johon kuuluvat hyvin toimivat työmarkkinat, kestävä velkatilanne ja hintavakauteen tähtäävä politiikka ovat edelleen EU:n kilpailukyvyn menestystekijöitä. Oikeusvaltioperiaate takaa perusoikeudet ja tukee vakaata, ennakoitavaa ja investointiystävällistä liiketoimintaympäristöä, jossa taataan oikeus oikeussuojakeinoihin. EU:n voimavaroihin kuuluvat myös korkealaatuinen infrastruktuuri ja inhimillinen pääoma sekä koulutettu työvoima.

Komissio jatkaa talouspolitiikan EU-ohjausjakson puitteissa analyysien tekemistä ja maakohtaisten suositusten esittämistä jäsenvaltioiden kestävän ja osallistavan kasvun keskeisten pullonkaulojen poistamiseksi. Näin varmistetaan tuloksia tuova uudistusvauhti, jotta voidaan luoda oikeanlaiset olosuhteet kilpailukyvyn ja tuottavuuden lisäämiseksi, myös finanssipolitiikan ja makrotalouden vakauden osalta.

Euroopan kilpailukyvyn tulevaisuuden edistämiseksi komissio ehdottaa keskittymistä yhdeksään toisiaan vahvistavaan tekijään. Niiden ohella komissio pyrkii aktiivisesti luomaan kasvua edistävän sääntelykehyksen. 

1.Toimivat sisämarkkinat

Sisämarkkinat ovat kiistatta EU:n kilpailukyvyn ydin ja pysyvät sellaisena myös tulevaisuudessa. Juuri sisämarkkinat tekevät perussopimuksessa määrätyistä neljästä perusvapaudesta todellisuutta.

Tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla ja maailmanlaajuisesti ovat edelleen ensisijainen tavoite. Yritysten kannalta sisämarkkinat ovat kasvun, tuottavuuden ja kilpailukyvyn tärkein moottori. Kuluttajat puolestaan luottavat kaikkialla maailmassa siihen, että unionista ostetut tuotteet ovat turvallisia ja laadukkaita ja että ne on valmistettu tiukkojen työ- ja ympäristönsuojelunormien mukaisesti. Kuten tiedonannossa ”Sisämarkkinat 30 vuotta” todetaan, EU:n lainsäädännön asianmukainen ja oikea-aikainen saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä on ratkaisevan tärkeää sen varmistamiseksi, että sisämarkkinalainsäädännöllä saavutetaan halutut vaikutukset.

Vakaan kilpailupolitiikan on edelleen oltava toimintamme keskiössä. Sillä on keskeinen merkitys innovaatioiden aikaansaamisessa ja EU:n kuluttajahintojen alentamisessa. 11 Komissio tarkastelee parhaillaan uudelleen yli 20:tä eri välineisiin liittyvää kilpailusääntöjen ja suuntaviivojen kokonaisuutta. Tarkastelussa otetaan huomioon viime vuosien merkittävä kehitys, erityisesti digitalisaatio ja uudet tavaroiden ja palvelujen tarjontatavat, sekä se, että kaupankäynti on yhä enenevässä määrin verkottunut ja globalisoitunut. Komissio on myös ottanut käyttöön uusia välineitä uusien kilpailu-uhkien torjumiseksi. Digimarkkinasäädöksellä varmistetaan, että suuret alustayritykset eivät vääristä reilua kilpailua. Ulkomaisia tukia koskevalla asetuksella suojellaan kaikkien yritysten tasapuolisia toimintaedellytyksiä sisämarkkinoilla puuttumalla ulkomaisten tukien aiheuttamiin vääristymiin. Komissio aikoo jatkossakin hyödyntää täysimääräisesti kaupan suojatoimia ja sääntöpohjaisen kansainvälisen kaupan tarjoamia keinoja polkumyynnin ja vääristävien tukien kaltaisia epäreiluja kauppakäytäntöjä vastaan.

Sisämarkkinoiden yhdentymisen jatkaminen tiedonannossa ”Sisämarkkinat 30 vuotta” esitetyn mukaisesti edellyttää esteiden poistamista ja keskittymistä joillekin aloille. Komissio pyrkii esimerkiksi edelleen noudattamaan tietojen toimittamisessa julkishallinnolle ns. yhden kerran periaatetta, myös keskitettyjen asiointipisteiden avulla, muun muassa verotuksen, tullin ja lakisääteisen raportoinnin yhteydessä. 12  Tulevaisuudessa palvelujen sisämarkkinoita on mahdollista parantaa ja täydentää merkittävästi.

Sisämarkkinoiden laajentaminen ja syventäminen on kustannustehokkain yksittäinen toimenpide, kun tavoitteena on turvata EU:n tuottavuus. Sekä tavara- että palvelukaupan yhdentymisen taso on 30 viime vuoden aikana kaksinkertaistunut, mutta palvelualalla se on edelleen selvästi vähäisempää kuin tavarakaupassa, vaikka palvelujen osuus EU:n BKT:stä on noin 70 prosenttia.

Tämän tekijän seuraamiseksi ehdotetaan seuraavia keskeisiä tulosindikaattoreita:

2.Yksityisen pääoman saatavuus ja investoinnit

Kilpailukykyinen talous edellyttää tehokasta rahoituksen saantia. Vaikka julkisella tuella on keskeinen rooli investointien liikkeelle saamisessa, huomattava yksityinen rahoitus on olennaisen tärkeää pelkästään tarpeiden laajuuden vuoksi. Vaikka rahoituksen saanti on parantunut EU:ssa viime vuosina merkittävästi, riskipääomaa (erityisesti yritysten kasvattamiseen ja laajentamiseen) on edelleen vähän.

Pääomamarkkinaunionin syventäminen on olennaisen tärkeää, jotta saadaan liikkeelle yksityisiä investointeja ja voidaan monipuolistaa rahoituslähteitä ja kohdentaa pääomaa tehokkaasti kaikkialla EU:ssa. Pääomamarkkinoiden kasvu ja rajat ylittävä yhdentyminen antavat yrityksille mahdollisuuden hyödyntää erilaisia rahoituslähteitä ja investointimahdollisuuksia, kun ne käynnistävät toimintaansa ja laajentavat sitä Euroopassa. Lisäksi EU:n on päästävä eroon hajanaisuudesta, jotta voidaan helpottaa rajat ylittäviä investointeja. Tämä edellyttää yhdenmukaisempaa maksukyvyttömyyslainsäädäntöä, pääomamarkkinoille pääsyn helpottamista erityisesti pienempien yritysten kannalta, vähittäissijoittajien syvempää osallistumista pääomamarkkinoille, vankkaa markkinainfrastruktuuria, rahoitustietojen helppoa saatavuutta ja yhdennetympää valvontaa.

Komissio on valmis antamaan täyden tukensa Euroopan parlamentille ja neuvostolle, jotta ne voivat hyväksyä komission ehdotukset nopeasti ja nostaa tavoitetasoa nyt ja tulevaisuudessa. Kaikki pääomamarkkinaunionia koskevan toimintasuunnitelman mukaiset ehdotukset olisi hyväksyttävä vielä tämän komission toimikauden aikana. Oikea aika muutoksille on nyt.

Pankkiunionin toteuttaminen on ratkaisevan tärkeää myös EU:n talouden kilpailukyvyn kannalta. EU:n pankit myöntävät 75 prosenttia yritysten lainoista, joten vahva pankkiunioni on keskeinen tekijä rahoitusvakauden kannalta. Komissio aikoo toteuttaa toimia pankkien kriisinhallinta- ja talletussuojakehyksen tarkistamista koskevan euroryhmän lausunnon 15 pohjalta. 

Pääomamarkkinaunioni ja pankkiunioni eivät koske vain yhtä alaa, vaan ne luovat perustan koko Euroopan talouden terveydelle. 

EU:n verokehys on keskeisessä asemassa myös kasvun ja yksityisten investointien tukemisessa, erityisesti siksi, että rajat ylittäviltä sijoituksilta poistetaan veroesteitä. Kuten on ilmoitettu, komissio aikoo esittää ehdotuksia EU:n laajuiseksi lähdeverojärjestelmäksi ja Euroopan yritysten tuloverotuksen uudeksi kehykseksi (BEFIT).

Rahoituspalvelujen sääntelykehykseen on finanssikriisin jälkeen tehty merkittäviä muutoksia, joilla varmistetaan vakaus ja edistetään pääomamarkkinoita. Vaikka vakaa kehys edistää liiketoimintaystävällistä ympäristöä ja oikeusvarmuutta markkinatoimijoiden kannalta, rahoituspalvelulainsäädännössä olisi hyödynnettävä innovoinnin ja teknologian muutosten tarjoamia mahdollisuuksia samalla kun puututaan kehittymässä oleviin riskeihin digitaalista rahoitusta ja vähittäismaksuja koskevien strategioiden 16 mukaisesti.

EU on vakiinnuttanut kansainvälisen johtoasemansa kestävän rahoituksen alalla. Se pyrkii lähentämään kestävyysraportointistandardeja maailmanlaajuisesti erityisesti kestävän rahoituksen kansainvälisen foorumin kautta. Komissio pyrkii mahdollisuuksien mukaan järkeistämään tiedonantovelvoitteiden täytäntöönpanoa. Samalla säilytetään vihreää siirtymää koskevat EU:n tavoitteet ja annetaan yrityksille ohjausta. 17 Parhaillaan on käynnissä kestävään rahoitukseen liittyvien tietojen antamista koskevan asetuksen täytäntöönpanon kattava arviointi.

Julkisella siemenrahoituksella voidaan houkutella ja saada liikkeelle yksityisiä investointeja. EU:n Horisontti Eurooppa -ohjelman puitteissa perustettu Euroopan innovaationeuvosto on tähän mennessä edistänyt yli 112 ”kentaurin” 18 ja yli 12 ”yksisarvisen” perustamista helpottamalla rahoituksen ja neuvontapalvelujen saatavuutta. InvestEU-ohjelman tavoitteena on saada liikkeelle yli 372 miljardia euroa pääasiassa yksityistä rahoitusta, jossa keskitytään ensisijaisiin aloihin. Komissio on myös tehnyt yhteistyötä EIP:n ja muiden toteutuskumppaneiden kanssa suunnitellakseen nykyisiä tarpeita vastaavan tuotevalikoiman, muun muassa käyttämällä riskipääomaan kohdennettuja tuotteita varhaisessa ja kasvuvaiheessa olevissa yrityksissä. Tämä ei kuitenkaan riittäisi vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Sen vuoksi komissio arvioi parhaillaan, miten InvestEU-ohjelman kokonaisrahoitusta voitaisiin lisätä erityisesti vuosina 2024–2027. Lisäksi tulevalla Euroopan suvereniteettirahastolla olisi merkittävä rooli yksityisten sijoitusten houkuttelemisessa vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen kannalta kriittisiin ja kehitteillä oleviin teknologioihin.

Vahvat yksityiset investoinnit kertovat luottamuksesta Euroopan kilpailukykyyn. Riskipääoma täydentää pankkirahoitusta tarjoamalla yrityksille, erityisesti nuorille innovatiivisille yrityksille, monipuolisempia rahoitusmalleja. EU:n on panostettava enemmän, jotta se voi tarjota yhtä houkuttelevia mahdollisuuksia kuin muut johtavat taloudet.

Tämän tekijän seuraamiseksi ehdotetaan seuraavia keskeisiä tulosindikaattoreita:

3.Julkiset investoinnit ja infrastruktuuri

EU:n ja sen jäsenvaltioiden budjettivaroilla tarjotaan kansalaisille tasokkaita julkisia palveluja ja infrastruktuuria. Laadukkaat terveydenhuoltojärjestelmät ja tulevaisuuden haasteisiin valmistautunut koulutettu yhteiskunta ovat olennaisen tärkeitä talouksiemme häiriönsietokyvyn kannalta.

Koheesiopolitiikka on merkittävä tekijä EU:n tason julkisissa investoinneissa, joilla saavutetaan yhteisesti sovitut eurooppalaiset painopisteet ja edistetään taloudellista lähentymistä ja selviytymiskykyä. Koheesiorahastoilla on myös jatkossa merkitystä unionin kilpailukyvyn kannalta, sillä niiden avulla voidaan hyödyntää kaikkien alueiden potentiaalia ja vastata niiden erityistarpeisiin.

Euroopan talouden ohjausjärjestelmää on uudistettava kiireellisesti, jotta saadaan käyttöön EU:n finanssipoliittiset säännöt, joissa uusi taloudellinen ja geopoliittinen todellisuus otetaan huomioon kaikilta osin. Komission uudistuslinjauksilla pyritään yhdistämään kunkin jäsenvaltion finanssipoliittiset sekä uudistus- ja investointisitoumukset EU:n yhteiseen kehykseen. Maakohtaiset julkisen talouden kehityspolut sekä ensisijaiset julkiset investoinnit ja uudistussitoumukset takaavat yhdessä kestävän ja osallistavan kasvun ja varmistavat samalla velan jatkuvan ja asteittaisen vähentämisen.

Tulevaisuudessa on keskeisen tärkeää jatkaa ja lisätä julkisia investointeja suuren mittakaavan vähähiilisen infrastruktuurin tarjoamiseen. Energian, liikenteen ja tietoliikenneinfrastruktuurin kapasiteetin lisääminen ja nykyaikaistaminen kaikkialla EU:ssa on tarpeen, jotta voidaan tukea teollisuuden kasvua ja hyödyntää sisämarkkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia täysimääräisesti.

Euroopan liikenneinfrastruktuurin nykyaikaistamisen ansiosta kansalaisille ja yrityksille voidaan tarjota ilmastonmuutoksen kestäviä, älykkäitä, turvallisempia ja tehokkaampia liikkumis- ja logistiikkapalveluja. Tietoliikenneyhteydet ovat ratkaisevan tärkeitä yhteenkuuluvuuden kannalta, varsinkin sisämarkkinoiden reuna-alueilla sijaitseville jäsenvaltioille. EU:n olisi myös edelleen oltava johtavassa asemassa maailmanlaajuisesti tasapuolisten toimintaedellytysten edistämisessä ilmailu- ja merenkulkualalla.

Rajat ylittävät ja useita maita kattavat infrastruktuuri- ja energiahankkeet ovat olennaisen tärkeitä. Sekä EU:n että jäsenvaltioiden on yksinkertaistettava, nopeutettava ja yhdenmukaistettava infrastruktuurihankkeiden digitalisointia ja sääntelyprosessia, erityisesti rajat ylittävien yhteyksien ja pullonkaulojen osalta.

Avaruudesta on tulossa yhä tärkeämpi tekijä talouksiemme toimivuuden sekä turvallisuuden ja puolustuksen kannalta. Avaruusalalla on monia synergioita puolustusalan kanssa. 19 Niiden hyödyntäminen ja EU:n avaruusalan lippulaivahankkeiden (Galileo, Copernicus ja IRIS) lujittaminen auttaa EU:ta saavuttamaan geopoliittiset ja strategiset tavoitteensa (esim. rajapuolustus, turvallisuus, hätätilanteiden hallinta, riippuvuuksien vähentäminen), vauhdittamaan innovointia ja kirittämään Euroopan talouskasvua.

Julkiset hankinnat voivat piristää toimitusketjuja lisäämällä kysyntää. Toteuttamalla julkisia hankintoja strategisesti, ei pelkästään hintaan keskittyen, voidaan edistää toimitusvarmuutta ja kestävyyttä ja parantaa teollisuuden ekosysteemien häiriönsietokykyä. Nettonollateollisuutta koskeva säädös 20 on askel tähän suuntaan. Innovatiivisten ja kestävien pk-yritysten tai tällaisten pk-yritysten yhteenliittymien olisi myös voitava osallistua hankintoihin helpommin. Tarjouskilpailut olisi mahdollisuuksien mukaan suunniteltava niin, että pk-yritykset voivat osallistua myös Global Gateway -strategian mukaisiin hankkeisiin.

Jotta voidaan tarjota korkealaatuisia julkishyödykkeitä ja houkutella yksityisiä investointeja, tarvitaan asianmukaisia julkisia investointeja. Kestävä julkinen talous ja kasvu voivat varmistaa tarvittavan julkisen talouden liikkumavaran.

Tämän tekijän seuraamiseksi ehdotetaan seuraavaa keskeistä tulosindikaattoria:

4.Tutkimus ja innovointi

Eurooppa on edelleen tieteen edelläkävijä, ja tutkimustoimien koordinointi EU:n yhteisten painopisteiden mukaisesti on parantunut. Kilpailijoihinsa verrattuna Eurooppa investoi kuitenkin liian vähän tutkimukseen ja innovointiin. Investoiminen innovointiin parantaa tulevaisuuden kilpailukykyä. Jotta EU:n teollisuus pysyisi kilpailukykyisenä, sen on nopeutettava innovointia erityisesti vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen osalta sekä tulevaisuuden taloutta ja yhteiskuntaa muokkaavien alojen osalta. EU:n ja jäsenvaltioiden talousarvioista myönnetään tähän tarkoitukseen huomattavia varoja. Yksityiset T&K-menot ovat kuitenkin suhteellisen vaatimattomia verrattuna EU:n kilpailijoihin maailmalla. Lisäksi on saatava liikkeelle myös suuren mittakaavan yksityistä rahoitusta. Rahoituksen saannin nopeuttamisen lisäksi tarvitaan oikeanlaisia liiketoimintaedellytyksiä, jotta innovatiiviset startup-yritykset ja pk-yritykset voivat laajentaa toimintaansa ja pysyä EU:ssa. Euroopan innovaationeuvosto yhdistää avustuksia ja oman pääoman ehtoista rahoitusta ja pyrkii nimenomaan luomaan olosuhteet, joissa startup-yritykset voivat laajentaa toimintaansa ilman, että ne joutuisivat siirtymään muualle rahoitusta etsiessään.

Tutkimukseen ja innovointiin tehtävien investointien lisäämiseksi komissio kannustaa jäsenvaltioita tarjoamaan yleisiä veropohjaisia kannustimia tutkimus- ja innovointitoiminnalle. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet, TKI-tukitoimenpiteet, myös Euroopan yhteistä etua koskevien tärkeiden hankkeiden puitteissa, ovat avainasemassa innovoinnin riskien vähentämisessä.

Koheesiopolitiikalla edistetään vähemmän kehittyneiden alueiden lähentymistä tukemalla tutkimusta, innovointia ja älykästä erikoistumista, ja EU tarvitseekin kaikkia alueitaan, jotta innovoinnissa saavutettaisiin huipputuloksia. Uuden eurooppalaisen innovaatio-ohjelman tavoitteena on vauhdittaa ja vahvistaa innovointia kaikkialla EU:ssa. Tämä on erityisen tärkeää puhtaaseen teknologiaan, bioteknologiaan ja digitaalialaan liittyvillä tulevaisuuden aloilla, joilla työn tuottavuus on perinteisiä aloja korkeampi. 25  EU:n on hyödynnettävä näiden teknologioiden tarjoamia mahdollisuuksia, jotta teollisuutemme voi olla kilpailukykyinen myös vuoden 2030 jälkeen, niin että EU voi olla näillä suurten kasvumahdollisuuksien aloilla johtoasemassa eikä vain sivustaseuraajana. 

Puhtaat teknologiat ovat nykyisin vihreän siirtymän keskiössä ja yksi lupaavimmista aloista, joilla EU voi ja joilla sen pitäisi kehittää edelleen suhteellista etuaan. EU on yhä edelläkävijä puhtaiden ja älykkäiden tuotantoteknologioiden alalla, ja sen olisi erityisesti hyödynnettävä johtoasemaansa kiertotaloudessa ja vihreissä korkean lisäarvon patenteissa. Se voisi myös hyödyntää vahvaa asemaansa kehittyneiden materiaalien ja energiaintensiivisten teollisuudenalojen ilmastoneutraaliuteen tähtäävien teknologioiden alalla sekä uudistaa ja kehittää ajoneuvo- ja kuljetusalaa.

Puhtaiden teknologioiden lisäksi bioteknologia voi tarjota arvokkaita biopohjaisia ratkaisuja monille eri käyttötavoille ja aloille, kuten terveydenhuoltoon, ja korvata fossiiliset tai louhittavat ja muualta tuotavat materiaalit uusiutuvilla kotimaisilla materiaaleilla. Valtameriä ja niihin liittyvää ihmisen toimintaa koskevien tietojen kerääminen, käsittely ja käyttö voi sinisen bioteknologian osalta johtaa maailmanlaajuisiin markkinoihin. Kiertobiotalous tarjoaa valtavat mahdollisuudet tutkia korvaamismahdollisuuksia siellä, missä luonnonvarat ovat niukat.

EU:n rahoittajana EIP-ryhmä lisää julkisia investointeja, joilla tuetaan innovatiivisten hankkeiden ja teknologioiden tutkimusta ja kehittämistä EU:n painopisteiden mukaisesti. Se auttaa houkuttelemaan yksityisiä sijoittajia tarjoamalla riskirahoitusta sekä teknistä ja taloudellista asiantuntemusta innovatiivisiin hankkeisiin, myös InvestEU-ohjelman puitteissa.

EU ei ole edistynyt riittävästi tutkimus- ja kehitysmenojen tavoitteen saavuttamisessa (määritelty prosentteina suhteessa BKT:hen), sillä nykysuuntausten perusteella se jää selvästi vuoteen 2030 asetetusta 3 prosentin tavoitteesta. Vuoden 2030 jälkeen kilpailukyvyn säilyttämiseksi tarvitaan vielä kovempia ponnisteluja. Vaikka patenttien suuri määrä on osoitus luovuudesta ja innovoinnista EU:ssa, markkinoille saattamista olisi tuettava sääntelyn testausalustoilla ja rahoitustuella. 

Tämän tekijän seuraamiseksi ehdotetaan seuraavia keskeisiä tulosindikaattoreita:

5.Energia

EU tarvitsee kilpailukykynsä ylläpitämiseksi luotettavia ja varmoja kohtuuhintaisen energian toimituksia ja hyvin yhdentyneet energiamarkkinat, jotka kestävät häiriöitä. Energian hinnat ovat EU:ssa aina olleet korkeammat kuin muualla maailmassa, ja viime aikoina ero on kasvanut Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan vuoksi. Energian hinnat pysyvät EU:ssa joidenkin maailmanlaajuisten kilpailijoiden hintoja korkeampina vielä muutaman vuoden ajan. REPowerEU-suunnitelman 27 tavoitteena on lisätä EU:n energiaomavaraisuutta ja nopeuttaa etenemistä kohti Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan sisältyviä vähähiilistämistavoitteita. Parhaillaan neuvotellaan useista säädöksistä ja hiljattain on hyväksytty useita säädöksiä, joilla nostetaan uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta koskevaa tavoitetasoa, vakautetaan markkinoita ja suojellaan kuluttajia korkeilta energian hinnoilta.

Uusiutuvien energialähteiden nopeampi käyttöönotto ja energiatehokkuus ovat avainasemassa talouden perustekijöiden parantamisessa ja energian hintojen alentamisessa samalla kun ne edistävät energiaomavaraisuutta. Tämä edellyttää merkittäviä investointeja energiantuotantoon, verkkoihin ja teolliseen kapasiteettiin näillä aloilla. Sähkömarkkinoiden rakenteen uudistaminen 28 lisää kannustimia tehdä yksityisiä investointeja uusiutuviin energialähteisiin. Vihreän kehityksen teollisuussuunnitelman seurauksena EIP on ilmaissut halukkuutensa nostaa osallistumisensa REPowerEU-suunnitelmaan 30 miljardista eurosta 45 miljardiin euroon edellyttäen, että sen hallintoelimet hyväksyvät asian. Tämä voisi tuottaa nettonollateollisuuden kapasiteettiin ja käyttöönottoon yli 150 miljardin euron kokonaisinvestoinnit.

Lisäksi talouden sähköistäminen edellyttää verkon päivittämistä niin, että se tukee uusiutuvien energialähteiden integrointia ja energiajärjestelmän digitalisointia. Myös energian varastoinnilla on merkittävä rooli energiajärjestelmän joustavuuden ja toimitusvarmuuden turvaamisessa, sillä se helpottaa uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön integrointia ja tukee verkkoa ja energian siirtämistä siihen ajankohtaan, jolloin sitä eniten tarvitaan. 

EU on asettanut uusiutuvan energian tuotannolle kunnianhimoisia tavoitteita, ja nyt sen on saavutettava ne, jotta voidaan lisätä energiaomavaraisuutta ja asteittain vähentää kustannuseroja maailman muihin osiin nähden.

Tämän tekijän seuraamiseksi ehdotetaan seuraavia keskeisiä tulosindikaattoreita:

6.Kiertotalous

Kiertotalous tarjoaa merkittävän tilaisuuden vähentää resurssiriippuvuutta ja resurssien tuhlausta sekä lisätä resurssien tuottavuutta, työllisyyttä ja kasvua. Sen avulla voidaan myös luoda uudenlaisia palveluja, kiertotalouden liiketoimintamalleja, joihin sisältyy tuote palveluna, vertaisjakoa, tilausvalmistusta ja digitaalisia ratkaisuja. Kiertotaloutta koskevat EU:n politiikat tukevat EU:n tavoitetta vähentää kauppariippuvuuksiaan. Tuotteiden suunnitteleminen korjaamista, uudelleenkäyttöä ja kierrätystä silmällä pitäen sekä materiaaleista saatavan lisäarvon kasvattaminen ovat kiertotaloudessa keskeisiä näkökohtia. Toinen teollisuuden kestävän kasvun ala on teollinen symbioosi, jossa teollisuuden jätteistä ja sivutuotteista tulee muiden yritysten raaka-aineita.

Hyvin toimivat uusiomateriaalimarkkinat ovat ratkaisevan tärkeitä niukkojen resurssien aikana. Siksi kriittisiä raaka-aineita koskevalla säädöksellä 33 kannustetaan kierrätykseen, ja politiikkatavoitteena on kattaa 15 prosenttia EU:n kysynnästä kierrätetyillä kriittisillä raaka-aineilla. Tämä auttaa vahvistamaan tällaisten materiaalien jäte- ja kiertotalouskehystä ja edistää materiaalitehokasta kierrätystä vahvojen jälkimarkkinoiden varmistamiseksi.

Kaikkialla EU:ssa sovellettavien yhteisten sääntöjen ansiosta yritysten on helpompi vastata haasteeseen. Kun kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskevat säännöt on hyväksytty, ne parantavat resurssi- ja energiatehokkuutta, mikä lisää materiaalien talteenottoa ja kierrätystä tuotteista niiden elinkaaren lopussa sekä auttaa välttämään ja minimoimaan jätteen syntymistä. Tuotteiden digitaalisen tuotepassin ansiosta kuluttajat ja yritykset saavat helposti keskeiset tiedot tuotteiden energiankäytöstä, kierrätetyn sisällön kestävyydestä, korjattavuudesta ja kierrätettävyydestä EU:ssa. Kiertotaloutta koskevassa toimintasuunnitelmassa 34 yksilöidyt materiaali- ja resurssi-intensiiviset alat asetetaan etusijalle laadittaessa tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavia ekologista suunnittelua koskevia sääntöjä, ja tulevat korjausoikeutta edistävät säännöt tukevat kilpailua korjausalalla.

Kun kierrätettyjen, korjattujen ja uudelleenkäytettyjen tuotteiden ja materiaalien määrä kasvaa, kiertotalous parantaa kestävyyttä, vauhdittaa innovointia, tukee työpaikkojen luomista, alentaa EU:n teollisuuden tuotantopanoskustannuksia ja vähentää riippuvuutta raaka-aineista, myös kriittisistä raaka-aineista.

Tämän tekijän seuraamiseksi ehdotetaan seuraavaa keskeistä tulosindikaattoria:

7.Digitalisaatio

Digitaaliteknologialla on syvällinen vaikutus koko EU:n talouden kilpailukykyyn, sillä se lisää tehokkuutta ja innovointia. Siksi digitaaliteknologian käyttöönotto ja integrointi koko talouteen on olennaisen tärkeää yleisen kilpailukyvyn ja tuottavuuden kannalta. Teollisuuden johtoaseman säilyttämiseksi EU:n on myös omaksuttava johtava rooli keskeisissä digitaaliteknologian ”vertikaalisissa teknologioissa” tekoälystä kvanttilaskentaan, mikroelektroniikkaan ja virtuaalitodellisuuteen sekä otettava käyttöön digitaalisia infrastruktuureja kyberturvallisuudesta ja 5G-verkoista pilvipalveluihin ja dataan.

Turvallisia, suojattuja ja kestäviä digitaalisia infrastruktuureja ollaan perustamassa yli rajojen esimerkiksi 5G-verkkojen, satelliittiyhteyksien ja pilvipalvelujen osa-alueilla. Tuleva tietoliikenneverkko koostuu tiedonsiirron ja tietojen tallentamisen yhdistelmästä, joka on yhteydessä maapallon kaikkiin kolkkiin merenalaisten kaapeleiden ja satelliittiverkkojen kautta. EU:n on aloitettava tulevien yhteyksien suunnittelu ja kehittäminen.

Tekoäly tarjoaa monia uusia mahdollisuuksia parantaa kilpailukykyä. Jotta voidaan siirtyä suunnittelupöydältä markkinoille, komissio yhteisrahoittaa yhdessä jäsenvaltioiden kanssa testaus- ja kokeilujärjestelyjä, joiden avulla yritykset voivat testata uusimpia tekoälypohjaisia teknologioitaan todellisissa ympäristöissä. Komissio aikoo edistää tekoälysovellusten tarjoamia mahdollisuuksia myös julkishallinnossa.

Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen 37 menestyksen pohjalta EU vauhdittaa kvanttilaskentaa, viestintää ja anturitoimintaa koskevaa tutkimusta ja innovointia, joilla on ratkaiseva vaikutus mahdollisuuksien hyödyntämiseen eri sovellusaloilla, kuten rahoituksen, logistiikan ja sähköisen viestinnän sekä kansallisen turvallisuuden ja puolustuksen aloilla. Puolijohteet ovat jo nyt kriittisiä teollisuuden häiriönsietokyvyn kannalta, ja niiden merkitys lisääntyy jatkossa entisestään. EU:n sirusäädöksellä 38 tuetaan EU:n puolijohde-ekosysteemin kilpailukykyä, lisätään EU:n teknologista riippumattomuutta ja varmistetaan toimitusvarmuus.

Web 4.0, jossa ihmiset ja koneet ovat saumattomasti yhteydessä toisiinsa, on tulevaisuudessa uraauurtava. Organisaatiot ja yritykset investoivat jo digitaalisiin kaksosiin, jotka ovat esineiden tarkkoja digitaalisia simulaatioita. Niiden avulla voidaan suunnitella ja ennustaa paremmin esimerkiksi tarpeita ja käyttökatkoksia tai estää häiriöt. Komissio kehittää parhaillaan maapallon digitaalista kaksosta (Destination Earth), jonka avulla on tarkoitus mallintaa ja simuloida luonnonilmiöitä. Sen on tarkoitus olla saatavilla vuoden 2024 puolivälissä. Valtamerien digitaalisen kaksosen on määrä valmistua vuoden 2024 lopussa. Tämän jälkeen on tulossa muita digitaalisia kaksosia, kuten kaupunkien digitaaliset kaksoset tai ”ihmisen virtuaalinen kaksonen”, joka on uraauurtava apuväline lääketieteellisessä tutkimuksessa (odotettavissa aikaisintaan vuoteen 2025 mennessä).

Yhä verkottuneemmassa maailmassa ei kuitenkaan voida välttyä riskeiltä. Kyberturvallisuus on olennaisen tärkeää turvallisuuden ja häiriönsietokyvyn kannalta. Kyberturvallisuutta koskevaa EU:n lainsäädäntökehystä vahvistetaan muun muassa ehdotetulla kyberkestävyyssäädöksellä, jolla pyritään suojaamaan verkkoon liitettyjä tuotteita. Siinä vahvistetaan tiukat yhteiset vaatimukset, jotka hyödyttävät myös Euroopan kyberturvallisuusteollisuutta maailmanlaajuisesti. Komissio auttaa myös pk-yrityksiä parantamaan kyberuhkien sietokykyään digitaali-innovointikeskittymien kautta. Investoinnit huipputason kyberturvallisuusteknologioiden tutkimukseen ja kehittämiseen ja niiden käyttöönottoon talouden kaikilla tasoilla ovat Euroopan kyberturvallisuusteollisuudelle sekä välttämättömyys että mahdollisuus.

Digitalisaatio on tulevan kilpailukyvyn selkäranka, ja on tehtävä työtä, jotta EU saa kurottua umpeen eroa ja pääsee maailman kärkeen tällä keskeisellä alalla. Digitaalista vuosikymmentä koskevassa ohjelmassa on asetettu tavoitteet, jotka on saavutettava vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on muun muassa, että yli 90 prosenttia pk-yrityksistä saavuttaa digitaalisen intensiteetin perustason ja että vähintään 75 prosenttia yrityksistä ottaa käyttöön pilvipalveluja, massadataa tai tekoälyteknologiaa. 39

Tämän tekijän seuraamiseksi ehdotetaan seuraavia keskeisiä tulosindikaattoreita:

8.Koulutus ja osaaminen

Korkealaatuiset ja inklusiiviset koulutusjärjestelmät ovat yksi EU:n suurimmista vahvuuksista 40 , ja niillä on EU:n kilpailukyvyn kannalta olennainen merkitys. Euroopassa on kuitenkin jo pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta, mikä johtuu myös väestörakenteen muutoksesta. Tarvittavat taidot hallitseva työvoima, jonka avulla yritykset voivat laajentua kasvualoille, on vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen toteuttamisen kannalta keskeinen edellytys. Sen lisäksi, että edistetään nykyisiin tai tuleviin tarpeisiin mukautettujen koulutusmahdollisuuksien tarjoamista, on ehdottoman tärkeää, että yritykset ja viranomaiset tunnustavat osaamisen ja tutkinnot. Lisäksi tarvitaan riittävän houkuttelevat olosuhteet, joissa nykyiset tai potentiaaliset työntekijät voivat hyödyntää koulutusmahdollisuuksia parantaakseen taitojaan ja käyttääkseen niitä laadukkaissa työpaikoissa.

Vuonna 2020 perustettu Euroopan osaamisohjelma 41 on etenemissuunnitelma, jolla varmistetaan, että EU:lla on ammattitaitoista työvoimaa, jota se tarvitsee menestyäkseen vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen toteuttamisessa ja parantaakseen talouden kilpailukykyä ja työllisyyttä. Ohjelmassa tunnustetaan, että tarvitaan jatkuvaa täydennyskoulutusta sekä uudelleenkoulutusta, koska ihmiset vaihtavat uransa aikana aiempaa todennäköisemmin työpaikkaa ja jopa alaa. Tämä edellyttää koulutukseen pääsyä mutta myös ohjaus- ja validointipalveluja. Digitaalisesta koulutuksesta ja taidoista käytävällä rakenteellisella vuoropuhelulla pyritään varmistamaan tulevaisuuteen suuntautuva osaaminen pitkän aikavälin kilpailukyvyn perustana.

Euroopan osaamisen teemavuoden 2023 yhteydessä kiinnitetään huomiota osaamiseen, jotta voidaan auttaa työntekijöitä ja yrityksiä, erityisesti pk-yrityksiä, korjaamaan osaamisvajetta EU:ssa. Teemavuoden tavoitteena on edistää myönteistä suhtautumista uudelleen- ja täydennyskoulutukseen ja auttaa ihmisiä hankkimaan oikeanlaista osaamista, jota laadukkaissa työpaikoissa tarvitaan.

Kansallisen/alueellisen tason keskitetyt asiointipisteet voivat helpottaa kaikkien osaamiseen liittyvien palvelujen saatavuutta. Komissio helpottaa edelleen parhaiden käytäntöjen vaihtoa olemassa olevien välineiden, kuten yksilöllisten oppimistilien, pohjalta.

Jotta EU:n talouteen vaikuttavaan osaamisvajeeseen voidaan löytää kestävä ratkaisu, tarvitaan lisätoimia, joilla edistetään tosiasiallisen osaamisen tunnistamista. Tämä voi hyödyttää erityisesti henkilöitä, jotka kuuluvat muita heikommassa asemassa oleviin tai aliedustettuihin väestöryhmiin, koska tässä lähestymistavassa arvostetaan tosiasiallista osaamista ja tunnustetaan se myös ilman muodollista pätevyyttä.

Siirtyminen kohti osaamisen sisämarkkinoita edellyttää osaamisen siirrettävyyttä kaikkialla EU:ssa. Komissio kannustaa hyödyntämään ammattipätevyyden tunnustamista koskevan direktiivin säännöksiä kaikilta osin, erityisesti yhteisten koulutuspuitteiden ja yhteisten koulutustestien osalta. Komissio tarkastelee myös keinoja helpottaa pätevyyden validointia ja tunnustamista, mukaan lukien tutkinnot, jotka jäävät ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle.

Meidän on hyödynnettävä naisten ja nuorten potentiaalia toimenpiteillä, joilla parannetaan naisten osallistumisastetta kaikilla aloilla ja kaikilla tasoilla ja edistetään nuorten varhaista integroitumista työmarkkinoille. Lisäksi meidän on edistettävä kaikkien, myös muita heikommassa asemassa olevien, vähemmistöjen ja vammaisten, yhtäläisiä mahdollisuuksia ja osallistumista. Parhaillaan valmistellaan myös harjoittelun laatupuitteiden päivittämistä koskevaa aloitetta. Vähän koulutettujen ja muiden aliedustettujen ryhmien integroituminen työmarkkinoille hyödyttää koko yhteiskuntaa ja auttaa osaltaan paikkaamaan EU:n työvoiman supistumista. Myös laillinen maahanmuutto voi auttaa lievittämään pahimpia työvoima- ja osaamisvajeita. Komissio esittää tänä vuonna aloitteen kolmansien maiden kansalaisten osaamisen ja tutkintojen tunnustamisesta. Aloitteessa yhdistetään systeemisiä pitkän aikavälin toimenpiteitä tunnustamisen parantamiseksi ja lyhyen aikavälin toimia, joilla puututaan joihinkin EU:n polttavimpiin osaamisvajeisiin.

Teknisen ja manuaalisen työn arvostusta on nostettava, jotta yhä useammat haluavat luoda uraa näillä aloilla. Ammatillinen koulutus on sisällytettävä suunniteltuihin talousuudistuksiin sekä alueellisiin ja alakohtaisiin strategioihin, jotta voidaan varmistaa, että tulevaisuuden ammateissa tarvittavaa osaamista on ajoissa tarjolla. Ammatillisen koulutuksen huippuyksiköitä koskevalla EU:n aloitteella on tässä merkittävä rooli, sillä sen puitteissa tehdään tiivistä yhteistyötä yritysten, myös pk-yritysten, kanssa ja edistetään aluekehitystä, yrittäjyyttä, innovointia, teollisuusklustereita ja älykkään erikoistumisen strategioita. Komissio tukee edelleen oppisopimuskoulutusta myös eurooppalaisen oppisopimusyhteenliittymän (EAfA) kautta. Sen puitteissa on kymmenen viime vuoden aikana toteutettu yli miljoona oppisopimuskoulutusta 400 vastaanottositoumuksen pohjalta. Yleisemmällä tasolla on varmistettava, että koulutusmahdollisuuksia on tarjolla ja että ne ovat potentiaalisten koulutettavien kannalta houkuttelevia. Tässä voidaan tukeutua vuonna 2020 annetun ammatillista koulutusta koskevan neuvoston suosituksen kaltaisiin aloitteisiin. Komissio jatkaa tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa varmistaakseen koulutuksen määrän lisäksi myös tulosten laadun ja niiden mukauttamisen alakohtaisiin tarpeisiin.

Vahvat koulutusjärjestelmät ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuus ovat avainasemassa yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin ja laadukkaisiin työpaikkoihin perustuvassa eurooppalaisessa järjestelmässä, jotta yritykset voivat menestyä ja pitää kiinni parhaasta työvoimasta. Koulutukseen osallistumista koskeva keskeinen tulosindikaattori, jolla voidaan seurata, miten työntekijät mukauttavat osaamistaan muuttuviin vaatimuksiin, on saatavilla joka toinen vuosi. Tieto- ja viestintätekniikan keskeisen tulosindikaattorin vahva trendi kertoo paitsi digitalisaation tukemisesta yrityksissä myös siitä, miten naisten osuus kehittyy tällä alalla.

Tämän tekijän seuraamiseksi ehdotetaan seuraavia keskeisiä tulosindikaattoreita:

9.Kauppa ja avoin strateginen riippumattomuus

Avoin ja monipuolinen kauppa tekee EU:sta vauraamman, kilpailukykyisemmän ja häiriönsietokykyisemmän. Muuttuvassa geopoliittisessa ympäristössä EU:n on jatkettava toimitusketjujensa vahvistamista ja vähennettävä kauppariippuvuutta kolmansista maista kriittisten raaka-aineiden 43 sekä muiden strategisten tuotteiden ja teknologioiden osalta. Samalla on luotava kumppanuuksia ja hyödynnettävä ulkoisia kasvun keskuksia. Vapaa, sääntöihin perustuva ja oikeudenmukainen kauppa on EU:n huoltovarmuuden ja tarjonnan monipuolistamisen edellytys.

EU jatkaa työtään markkinoiden avaamiseksi EU:n yrityksille syventämällä yhteyksiä liittolaisiin ja kauppakumppaneihin. Komissio aikoo erityisesti laajentaa EU:n vapaakauppasopimusten verkostoa ja hyödyntää samalla jo olemassa olevia sopimuksia tuloksellisen täytäntöönpanon ja sopimusten noudattamisen valvonnan avulla. EU aikoo myös jatkaa yhteistyötä Maailman kauppajärjestön kanssa, myös sen uudistamisessa, ja puolustaa monenvälisiä kauppasääntöjä vaikuttavimpana keinona varmistaa talouden toimijoiden tasapuoliset toimintaedellytykset maailmanlaajuisesti.

EU:n olisi edelleen näytettävä tietä kansainvälisessä yhteistyössä kaikkien osapuolten yhteisen edun mukaisesti. EU jatkaa kumppanuuksien rakentamista paitsi kauppasopimuksilla myös muilla järjestelyillä, joilla luodaan kumppaneiden kanssa yhteistyötä yhteistä etua koskevissa kysymyksissä. Tässä on avainasemassa Global Gateway -strategia, kehittyville markkinoille ja kehittyville talouksille suunnattu EU:n myönteinen tarjous, jonka tavoitteena on edistää vihreää siirtymää, digitaalista muutosta ja inhimillistä kehitystä. Lisäksi EU pyrkii tekemään erityisesti Aasian kumppanien kanssa digitaalisen kaupan sääntöjä koskevia sopimuksia, jotka perustuvat soveltuvin osin digitaalisiin kumppanuuksiin 44 , ja näin edistämään EU:n oikeuksia ja arvoja. EU:n ja Intian kauppa- ja teknologianeuvosto on toinen esimerkki siitä, miten voimme vahvistaa kansainvälisiä kumppanuuksiamme strategisten kumppanien kanssa. Kriittiset raaka-aineet ovat niin ikään osa-alue, jolla EU pyrkii laajentamaan kumppanuusverkostoaan ja tekemään yhteistyötä tulevassa nk. kriittisten raaka-aineiden klubissa, joka kokoaa yhteen kuluttajamaat ja luonnonvaroiltaan rikkaat maat kestävien investointien edistämiseksi.

EU aikoo jatkaa entistä tiiviimpää yhteistyötä myös Yhdysvaltojen kanssa, sillä se on kumppani, jonka kanssa EU jakaa vahvat yhteiset arvot. EU ja Yhdysvallat pyrkivät toteuttamaan uuden kestävää kauppaa koskevan transatlanttisen aloitteen, jolla edistetään yhteisiä tavoitteita eli vihreää ja kestävää kaupankäyntiä ja tuetaan siirtymistä vähähiiliseen ja häiriönsietokykyiseen talouteen toinen toistaan tukien. 45 Kuten presidentti Biden ja puheenjohtaja von der Leyen sopivat 10. maaliskuuta, EU ja Yhdysvallat syventävät yhteistyötään kriittisten mineraalien ja akkujen toimitusketjujen monipuolistamiseksi ja taloudellisen turvallisuuden varmistamiseksi.

Edellä mainittuja tavoitteita toteuttaessaan EU:lla ja jäsenvaltioilla ei ole varaa toimia ainoastaan reaktiivisesti, vaan niiden on otettava käyttöön taloudellisen turvallisuuden koordinoitu kehys, jossa riskeihin puututaan kohdennetusti ja turvataan samalla avoimen kaupan ja digitaalisen yhteistyön edut. EU aikoo myös strategisesti hyödyntää käytettävissä olevia yksipuolisia välineitä, kuten kaupan suojatoimia, ulkomaisia tukia koskevaa asetusta, kansainvälisiä julkisia hankintoja koskevaa välinettä ja ehdotettua EU:n pakkokeinojen vastaista välinettä.

Vastavuoroinen markkinoille pääsy ja kaupan esteiden poistaminen (sekä tavaroiden että palvelujen osalta) tuovat lisää mahdollisuuksia kaupankäynnille, investoinneille, innovoinnille ja tuottavuuden kasvulle.

Tämän tekijän seuraamiseksi ehdotetaan seuraavaa keskeistä tulosindikaattoria:

III.Kasvua edistävä sääntelykehys

Julkishallinnon ja sääntelykehyksen laatu on unionin kilpailukyvyn kannalta ratkaisevan tärkeää. EU on asettanut tiukkoja normeja esimerkiksi kuluttajansuojan, kilpailun, ympäristön ja työturvallisuuden aloilla, ja se tarjoaa sääntelyn vakautta ja varmuutta. Uutta asetusta valmistellessaan komissio tukeutuu yhteen kehittyneimmistä paremman sääntelyn järjestelmistä, jolle OECD on antanut huippuarvosanat. Sitä voidaan kuitenkin edelleen parantaa.

Uudella kilpailukykytarkastuksella varmistetaan, että lainsäädäntöehdotusten vaikutustenarvioinneissa esitetään yhdennetysti kunkin ehdotuksen odotetut vaikutukset kustannus- ja hintakilpailukykyyn, kansainväliseen kilpailukykyyn ja innovointikykyyn sekä pk-yritysten kilpailukykyyn. Sen täydentämiseksi komissio pyrkii selvittämään, miten eri politiikkatoimien kumulatiivisia vaikutuksia voidaan arvioida paremmin EU:n tasolla menetelmän kehittämiseksi. Lisäksi ”yksi sisään, yksi ulos” -lähestymistavalla pyritään välttämään tarpeettomia rasitteita, kun samalla politiikanalalla esimerkiksi raportointivelvoitteista, sertifioinnista tai merkinnöistä aiheutuvien hallinnollisten kustannusten lisääntyminen kompensoidaan vähentämällä hallinnollisia kustannuksia toisaalla. Tulevassa rasitusta koskevassa vuotuisessa selvityksessä esitetään ensimmäiset tähän liittyvät lupaavat tulokset.

Raportointivelvoitteet ovat välttämättömiä lainsäädännön asianmukaisen seurannan ja täytäntöönpanon varmistamiseksi, mutta niistä aiheutuu kustannuksia erityisesti pk-yrityksille. Raportointivelvoitteiden yksinkertaistaminen ja hallinnollisen taakan keventäminen ovat komission ensisijaisia tavoitteita. 46 Useilla politiikanaloilla on jo tehty toimivuustarkastuksia 47 , joissa on havaittu mahdollisuuksia yksinkertaistaa vaatimuksia ja vähentää raportointikustannuksia. Komissio pyrkii uudella otteella järkeistämään ja yksinkertaistamaan yritysten ja hallintoelimien raportointivaatimuksia esittämällä vihreää, digitaalista ja taloudellista aihealuetta koskevia alustavia ehdotuksia vielä ennen syksyä. Tavoitteena olisi oltava tällaisten rasitteiden vähentäminen 25 prosentilla heikentämättä kuitenkaan politiikan tavoitteita. Kun otetaan huomioon tämän komission merkittävä lainsäädäntötyö, nyt on erityisen sopiva tilaisuus tehostaa hallinnollisen rasituksen vähentämistä. Tällaisilla toimenpiteillä voidaan paitsi vähentää byrokratiaa ja yksinkertaistaa sääntely-ympäristöä myös vapauttaa osaavia resursseja, mikä parantaa yritysten kilpailukykyä. Sama pätee muihin monialaisiin kysymyksiin, kuten merkintäsääntöjen yksinkertaistamiseen tai digitalisointiin.

Hyvin muotoiltujen EU:n sääntöjen etuna on, että ne helpottavat kansalaisten ja yritysten, erityisesti pk-yritysten, elämää esimerkiksi silloin kun niillä korvataan 27 kansallisen kehyksen tilkkutäkki yhdellä säännöstöllä. Komissio kehittää edelleen innovaatioystävällisempää lähestymistapaa sääntelyyn käyttämällä enemmän sääntelyn testausympäristöjä, joiden avulla uusia ratkaisuja voidaan testata valvotussa ympäristössä rajoitetun ajan. Komissio on jo ehdottanut tällaisia testausympäristöjä tekoälyä ja nettonollateollisuutta varten ja aikoo ehdottaa niiden käyttöä lääkealalla. Näiden kokemusten pohjalta komissio harkitsee aikanaan soveltamisalan laajentamista muille aloille.

Komissio harkitsee mahdollisuuksien mukaan myös sellaisten sääntelymallien soveltamista, joiden vaikutus perustuisi pikemminkin kannustimiin 48 kuin velvoitteisiin ja jotka siten vähentäisivät säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia tuloksista tinkimättä. 

Kilpailukyky edellyttää kykyä uudistua. Komissio arvioi EU:n lainsäädäntöä säännöllisesti myös jatkossa selvittääkseen, onko se edelleen tarkoituksenmukaista. Aloilla, joilla tapahtuu merkittäviä teknologisia muutoksia, komissio aikoo tutkia, voitaisiinko sen lainsäädäntöehdotuksissa hyödyntää paremmin raukeamis- ja uudelleentarkastelulausekkeita sen varmistamiseksi, että sääntely pysyy tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavana. Jos vakauden ja ennustettavuuden takaaminen markkinatoimijoille ja muille sidosryhmille edellyttää keskeisen lainsäädännön oikea-aikaista hyväksymistä, komissio pyrkii saamaan Euroopan parlamentilta ja neuvostolta, jotka ovat unionin lainsäätäjät, selkeän poliittisen sitoumuksen. 

Kun lainsäädäntö on hyväksytty, komissio jatkaa jäsenvaltioiden avustamista, jotta EU:n lainsäädäntö voidaan saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä asianmukaisesti, kokonaisuudessaan ja ajoissa. Tätä vuoropuhelua jatketaan. Jäsenvaltioilla on velvollisuus soveltaa asianmukaisesti sitä, mitä ne ovat sopineet EU:n lainsäätäjinä. Tässä niiden olisi pidättäydyttävä lisäämästä sääntely- tai hallintorasitusta enempää kuin EU:n direktiivien saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä välttämättä edellyttää. Tällainen ylisääntely on edelleen yleistä, vaikka siitä aiheutuu yrityksille ja kansalaisille tarpeetonta rasitusta. Monet yhdenmukaistamisen käytännön eduista sisämarkkinoilla voivat hävitä, jos täytäntöönpano vaihtelee suuresti jäsenvaltioittain. EU:n sääntely on myös saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä oikea-aikaisesti, jotta epävarmuus lainsäädännön tilasta erityisesti yritysten kohdalla voidaan minimoida. Tältä osin jäsenvaltioita sekä alue- ja paikallisviranomaisia kannustetaan tarkastelemaan uudelleen nykyisiä prosesseja, jotka liittyvät EU:n lainsäädännön saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Vahva julkishallinto on välttämätön, jotta julkinen sektori voi jatkaa EU:n politiikkojen täytäntöönpanoa. Komissio aikoo hahmotella useita toimia 49 , joilla syvennetään ja lisätään hallinnollista yhteistyötä, tuetaan viranomaisia virkamiesten osaamisen parantamisessa ja helpotetaan hyvien käytäntöjen vaihtoa ja henkilöstövaihtoja, jotta voidaan tukea eri uudistusten toteuttamista, politiikka-aloitteiden kehittämistä tai uusien hallinnointivälineiden ja -tapojen käyttöönottoa.

Tämä keskeinen tulosindikaattori kuvastaa yritysten käsitystä siitä, kuinka helppoa sääntelyn ja hallinnollisten vaatimusten noudattaminen on. Nouseva trendi osoittaa, missä määrin EU ja sen jäsenvaltiot yhdessä onnistuvat varmistamaan, että lainsäädännöllinen ja hallinnollinen kehys edistävät kasvua.

Tämän tekijän seuraamiseksi ehdotetaan seuraavaa keskeistä tulosindikaattoria:

Päätelmä 

Kun otetaan huomioon vahva maailmanlaajuinen kilpailu ja uusi geopoliittinen tilanne, kilpailukykyä ei voida koskaan pitää itsestäänselvyytenä. Siihen on kiinnitettävä huomiota korkeimmalla poliittisella tasolla. Pitkän aikavälin kilpailukyky on jälleen erityisen huomion kohteena, koska Euroopan unionin on pysyttävä vetovoimaisena, jotta se voi varmistaa asemansa maailmantaloudessa.

EU:ssa on nyt tärkeää valmistautua tulevaan vuosikymmeneen. Yritysten ja poliittisten päättäjien on yhdistettävä voimansa, jotta Eurooppa saadaan oikealle tielle kohti tulevaisuutta. Yritykset tarvitsevat pitkän aikavälin näkymiensä turvaamiseksi ennakoitavat ja kilpailukykyiset perusedellytykset investoinneilleen. Tämä ratkaisee, missä tulevaisuuden talouskasvu tapahtuu.

Tässä tiedonannossa käydään läpi pitkän aikavälin kilpailukyvyn tärkeimpiä tekijöitä. Ne liittyvät toisiinsa, eikä nykyisiin haasteisiin ole olemassa yhtä ainoaa vastausta. Jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä näitä tekijöitä mitataan niiden keskeisten tulosindikaattorien, tavoitteiden ja seurantakehysten perusteella, joita on jo otettu käyttöön alakohtaisten politiikkojen 50 , sisämarkkinoiden tulostaulun, digitaalisen vuosikymmenen toimintapoliittisen ohjelman ja talouspolitiikan EU-ohjausjakson yhteydessä. Komissio aikoo esittää päivityksen vuosittain sisämarkkinoiden ja kilpailukyvyn tulostauluissa. Ne voivat siten tarjota yhteisen mittarin EU:n kilpailukyvyn tilasta maaliskuun Eurooppa-neuvostolle ja Euroopan parlamentille, jotta niiden avulla saatavien tietojen pohjalta voidaan keskustella tarvittavista politiikkatoimista. Tulostaulut myös ohjaavat komissiota sen päivittäisessä työssä ja lainsäätäjiä Euroopan kilpailukykyyn vaikuttavan lainsäädännön viimeistelyssä. Jäsenvaltioiden sitoutuminen uudistuksiin ja yrityksille suunnatut yhtenäiset ja vahvat viestit tarvittavien investointien ja täytäntöönpanon tukemana mahdollistavat Euroopan vahvuuksille perustuvan kilpailukyvyn kehittämisen.

Tällä välin komissio aikoo aktiivisesti seuloa sääntelyä, arvioida sen tarkoituksenmukaisuutta ja pyrkiä sääntelyssä innovaatioystävällisempään lähestymistapaan. Selkeä sääntelykehys, keskeisten innovaatioiden tukeminen, ammattitaitoinen työvoima ja raportointivaatimusten keventäminen siellä, missä se on mahdollista, luovat EU:n teollisuudelle liiketoimintaympäristön, joka mahdollistaa kasvun pitkällä aikavälillä.

Eurooppa-neuvostoa ja Euroopan parlamenttia pyydetään hyväksymään tässä tiedonannossa määritetyt painopisteet ja arvioimaan saavutettua edistymistä säännöllisesti.

Liite – EU:n teollisuuden kilpailukyvyn seurannassa käytettävät keskeiset tulosindikaattorit

(1)

  Omat laskelmat Maailmanpankin kehitysindikaattoreiden pohjalta ( https://databank.worldbank.org/source/world-development-indicators )

(2)

Kauppapolitiikan pääosaston (TRADE) Statistical Guide - elokuu 2022 (europa.eu)

(3)

Nämä teknologiat ovat seuraavan tason automaatio, tietoliikenneyhteyksien tulevaisuus, hajautettu infrastruktuuri, seuraavan sukupolven laskenta, soveltava tekoäly, ohjelmoinnin tulevaisuus, luottamusarkkitehtuuri ja biovallankumous. EU:lla on kuitenkin johtoasema seuraavan sukupolven materiaalien valmistuksessa ja käyttöönotossa sekä puhtaassa teknologiassa. Lähde: McKinsey securing-europes-competitiveness-addressing-its-technology-gap-september-2022.pdf (mckinsey.com)

(4)

COM(2019) 640 final.

(5)

COM(2021) 118 final.

(6)

OECD (2015). Data-driven innovation: big data for growth and well-being, OECD Publishing, Pariisi.

(7)

COM(2023) 62 final.

(8)

Tuloerot Gini-indeksillä mitattuna ovat 30, kun vastaava luku on Yhdysvalloissa 41 ja Kiinassa 39,7. Tuloerojen yleinen kehitys osoittaa niiden jatkuvasti kaventuneen: Sosiaali-indikaattoreiden tulostaulu - Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari - Eurostat (europa.eu)

(9)

  Legal obstacles in Member States to Single market rules , Talous-, tiede- ja elämänlaatuasioiden politiikkayksikkö, Unionin sisäasioiden pääosasto, Euroopan parlamentti, marraskuu 2020.

(10)

Tiedonanto: Sisämarkkinat 30 vuotta, COM(2023)162 final.

(11)

COM(2021) 713 final.

(12)

Tähän liittyviä aloitteita ovat mm. heinäkuussa 2021 käyttöön otettu sähköisen kaupankäynnin arvonlisäveron keskitetty palvelupiste, parhaillaan neuvoteltavana oleva ehdotus eurooppalaisesta keskitetystä yhteyspisteestä (ESAP), jolla parannetaan yhteisöjen rahoitus- ja kestävyystietojen julkista saatavuutta (COM(2021) 723 final) sekä EU:n yhteisen digitaalisen palveluväylän kautta tarjottava yhden kerran tekninen järjestelmä (Once-Only Technical System, OOTS).

(13)

Julkisyhteisöjen investoinnit prosentteina kiinteän pääoman bruttomuodostuksesta. BKT ja investointimenot aloittain – OECD:n tiedot.

(14)

Pääomavirtojen perusteella arvioituna (2021; Lähde: EU:n osalta InvestEurope, Yhdysvaltojen osalta the National Venture Capital Association).

(15)

  Euroryhmän lausunto pankkiunionin tulevaisuudesta, 16. kesäkuuta 2022 – Consilium (europa.eu)   Euroryhmän lausunto pankkiunionin tulevaisuudesta, 16. kesäkuuta 2022 – Consilium (europa.eu)

(16)

COM/2020/591 final ja COM/2020/592 final. Komissio aikoo esimerkiksi ehdottaa mahdollistavaa kehystä, jonka avulla Euroopan keskuspankki voi laskea liikkeeseen digitaalisen euron.

(17)

Komissio on jo antanut ohjeita esimerkiksi luokitusjärjestelmään liittyvistä tiedonantovelvoitteista, ja kestävää rahoitusta koskevien tietojen antamista koskevasta asetuksesta on tulossa lisäohjeita ennen vuoden 2023 puoliväliä.

(18)

Kentauri on yksisarviseksi pyrkivä startup-yritys, jonka arvo on jo yli 100 miljoonaa euroa. Yksisarviset ovat startup-yrityksiä, joiden arvo on yli miljardi euroa.

(19)

EU:n turvallisuus- ja puolustusstrategia JOIN(2023) 9.

(20)

COM(2023) 161 final.

(21)

Tiedot teollisuuden tutkimus- ja kehitysinvestointien tulostaulusta.

(22)

Raportti tieteen, tutkimuksen ja innovoinnin tuloksellisuudesta EU:ssa vuodelta 2022 ( Science, Research and Innovation performance of the EU ).

(23)

23 ESTAT.

(24)

OECD.

(25)

Esimerkiksi datavetoiseen innovointiin ja data-analytiikkaan investoivien yritysten tuottavuus kasvaa noin 5–10 prosenttia muita yrityksiä nopeammin (OECD (2015): Data driven innovation: big data for growth and well-being).

(26)

 Energy prices, Kansainvälinen energiajärjestö (2022). Vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä teollisuuskuluttajien sähkö maksoi 192,59 Yhdysvaltain dollaria/MWh, kun vastaava hinta oli Yhdysvalloissa 94,22 dollaria/MWh.

(27)

COM(2022) 230 final.

(28)

COM(2023) 148 final ja COM(2023) 147 final.

(29)

 Growth Within: A Circular Economy Vision For a Competitive Europe; McKinsey Centre for Business and Environment & Ellen Macarthur Foundation; kesäkuu 2015

(30)

  Circular economy - material flows - Statistics Explained (europa.eu) ; https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Circular_economy_-_material_flows

(31)

Lähde: Eurostat .

(32)

Lähde: Eurostat .

(33)

COM(2023) 160.

(34)

COM(2020) 98 final. Komissio tekee yhteistyötä sidosryhmien kanssa määritelläkseen tällaisten markkinoiden muovaamista koskevien sääntöjen määrittelylle painopisteet, joita tarkistetaan säännöllisesti teknisen kehityksen edetessä. Julkinen kuuleminen:  Kestävien tuotteiden ekologinen suunnittelu – uudet tuoteprioriteetit

(35)

  Tieto- ja viestintätekniikan maailmanmarkkinoiden osuudet maittain 2022 | Statista

(36)

Lähde: Eurostat.

(37)

EuroHPC-yhteisyrityksen ansiosta EU:ssa on nyt kahdeksan toiminnassa olevaa supertietokonetta, joista kaksi on maailman kymmenen tehokkaimman supertietokoneen joukossa.

(38)

Ehdotus neuvoston asetukseksi Horisontti Eurooppa -ohjelman yhteisyritysten perustamisesta annetun asetuksen (EU) 2021/2085 muuttamisesta siruyhteisyrityksen osalta, COM(2022) 47 final.

(39)

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2022/2481, annettu 14 päivänä joulukuuta 2022, digitaalinen vuosikymmen 2030 -ohjelman perustamisesta (EUVL L 323, 19.12.2022, s. 4–26).

(40)

Korkea-asteen opinnot suorittaneiden 25–34-vuotiaiden osuus on kasvanut vuosien 2010 ja 2021 välisenä aikana 32,2 prosentista 41,2 prosenttiin, kun taas koulunkäynnin varhain keskeyttäneiden osuus laski EU:ssa vuosien 2011 ja 2021 välisenä aikana 3,5 prosenttiyksikköä 9,7 prosenttiin. Lähde: Yleissivistävän tai ammatillisen koulutuksen keskeyttäjät - Statistics Explained (europa.eu)

(41)

COM(2020) 274 final.

(42)

Euroopan komissio, Euroopan kilpailukykyraportti 2007.

(43)

COM(2023) 165 final ja COM(2023) 160 final.

(44)

Tässä yhteydessä EU aikoo tehdä yhteistyötä sähköistä kaupankäyntiä koskevien sääntöjen osalta Etelä-Korean ja Singaporen kanssa sekä pyrkiä tekemään sähköiseen kaupankäyntiin liittyvää yhteistyötä ASEAN-kumppaneiden kanssa.

(45)

EU:n ja Yhdysvaltojen kauppa- ja teknologianeuvoston ministerikokouksessa joulukuussa 2022 annetun ilmoituksen mukaisesti.

(46)

Esimerkiksi energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta annettu asetus (EU) 2018/1999, jossa yhdistettiin energia- ja ilmastosuunnittelu ja yksinkertaistettiin edistymisen seurantaa; hallinnollisen rasituksen vähentämistä käsittelevä korkean tason työryhmä vuonna 2007.

(47)

Esimerkiksi EU:n ympäristöpolitiikan raportoinnin ja seurannan toimivuustarkastus, SWD(2017) 230, jossa tarkastelun kohteena oli 180 raportointivelvoitetta 60 säädöksessä.

(48)

Liiketoimintakannustimilla tai taloudellisilla kannustimilla.

(49)

Eurooppalainen hallintoalue EU:ssa (sopimus).

(50)

Kestävän kehityksen kehys, digitaalitalouden ja -yhteiskuntien indeksi, sosiaalinen pilari, innovaatioiden tulostaulu ja monet muut antavat tarkemman kuvan asiaan liittyvästä kehityksestä EU:ssa.

(51)

  Tavaroiden ja palvelujen integrointi| Sisämarkkinoiden tulostaulu

(52)

  Kansallinen täytäntöönpano | Sisämarkkinoiden tulostaulu

(53)

  Taloudellinen selviytymiskyky | Sisämarkkinoiden tulostaulu

(54)

  Rahoituksen saatavuus | Sisämarkkinoiden tulostaulu

(55)

https://ec.europa.eu/economy_finance/ameco_dashboard

(56)

  Tietokanta – Tiede, teknologia ja innovointi – Eurostat (europa.eu)

(57)

Patenttihakemukset Euroopan patenttivirastolle hakijoiden asuinmaan mukaan, oletusnäkymä Eurostatin tietoaineistossa.

(58)

  Tilastot | Eurostat, EU-SILC, online-datakoodi: SDG_09_40.

(59)

  Tilastot | Eurostat (europa.eu) Online-datakoodi: NRG_IND_REN.

(60)

 Luokka IC, kulutus 500–2 000 MWh, oletusnäkymä Eurostatin tiedoissa.

(61)

  Tilastot | Eurostat (europa.eu) Online-datakoodi: NRG_PC_205.

(62)

  Tilastot | Eurostat (europa.eu)

(63)

  Miten digitalisoituneita EU:n yritykset ovat? - Products Eurostat News - Eurostat (europa.eu)

(64)

  Tilastot | Eurostat (europa.eu) Online-datakoodi: ISOC_CICCE_USE. Yrityksen koko: 10 työntekijää tai enemmän.

(65)

  Tilastot | Eurostat (europa.eu). Online-datakoodi: ISOC_EB_BD. Yrityksen koko: 10 työntekijää tai enemmän.

(66)

  Tilastot | Eurostat (europa.eu) Online-datakoodi: ISOC_EB_AI. Yrityksen koko: 10 työntekijää tai enemmän.

(67)

Indikaattori otetaan käyttöön vuodesta 2022 alkaen, ja tiedot ovat saatavilla joka toinen vuosi.

(68)

  Circabc (europa.eu) Työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston tiedot aikuiskoulutustutkimuksesta, lukuun ottamatta ”ohjattua työssäoppimista”.

(69)

  Tilastot | Eurostat (europa.eu) Työllisyys sukupuolen ja iän mukaan - vuotuiset tiedot. Online-datakoodi: LFSI_EMP_A.

(70)

  Tilastot | Eurostat (europa.eu) Työllisten TVT-asiantuntijoiden prosenttiosuus koko työvoimasta. Online-datakoodi: ISOC_SKS_ITSPT.

(71)

  Tilastot | Eurostat (europa.eu) Työlliset TVT-asiantuntijat sukupuolittain. Online-datakoodi: ISOC_SKS_ITSPS.

(72)

Arviot. Laskentaperuste: 189,7 miljoonaa työntekijää vuonna 2021 Työllisyys – vuosittaiset tilastot – Statistics Explained (europa.eu)

(73)

  ASMR 2023.pdf (europa.eu) Kaavio 1.

(74)

Maailman tavara- ja palvelukauppa – yleiskatsaus – Statistics Explained (europa.eu).

(75)

  Hallinnon joustavuus ja sääntelyrasitus | Sisämarkkinoiden tulostaulu