EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 24.3.2022

COM(2022) 139 final

KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE

Komission etenemissuunnitelma eurooppalaisen kehitysrahoitusjärjestelmän parantamiseksi ja vuoden 2021 edistymiskertomus

Tämä asiakirja on komission vastaus kehitysrahoituksen eurooppalaisen rahoitusrakenteen vahvistamisesta 14. kesäkuuta 2021 annettuihin neuvoston päätelmiin, joissa neuvosto kehotti komissiota esittämään etenemissuunnitelman päätelmissä esitettyjen tavoitteiden ja suositusten täytäntöönpanemiseksi ja raportoimaan vuosittain saavutetusta edistyksestä. Tämän rahoitusrakenteen parantamista koskevan etenemissuunnitelman tavoitteena on laajentaa eurooppalaisen kehitysrahoitusrakenteen vaikutusta, tehokkuutta ja näkyvyyttä

-vahvistamalla EU:n poliittista ohjausta,

-tehostamalla koordinointia,

-luomalla entistä osallistavampaa rahoitusrakennetta,

-varmistamalla EU:n ja sen jäsenvaltioiden parempi näkyvyys ja vaikutus Team Europe -lähestymistavan mukaisesti.

Etenemissuunnitelmassa keskitytään toimiin, jotka kuuluvat komission toimivaltaan yhteistyössä EU:n korkean edustajan tai varapuheenjohtajan kanssa. Lisäksi tässä kertomuksessa esitetään näiden toimien täytäntöönpanon tilanne vuoden 2021 lopussa.

1.EUROOPPALAISTA RAHOITUSRAKENNETTA ON PARANNETTAVA

2.Tausta

EU ja sen jäsenvaltiot ovat perinteisesti olleet maailman suurin kehitysavun antaja. Vuonna 2020 niiden osuus maailmanlaajuisesta avusta oli noin 46 prosenttia (66,8 miljardia euroa) 1 . EU:n myöntämä apu on ollut keskeisessä asemassa edistettäessä köyhyyden poistamista, vähennettäessä haavoittuvuuksia ja eriarvoisuutta ja autettaessa kumppanimaita saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteet ja Pariisin sopimuksen tavoitteet.

Julkiset varat eivät kuitenkaan riitä vastaamaan jatkuvasti kasvaviin tarpeisiin kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Sen seurauksena EU ja sen jäsenvaltiot menevät yhä useammin perinteisempiä avustuskanavia pidemmälle ja käyttävät julkista kehitysapua hankkiakseen uusia rahoituslähteitä, erityisesti houkuttelemalla yksityistä pääomaa. Näin ne toimivat yhä tiiviimmässä yhteistyössä rahoituslaitosten kanssa ja tukeutuvat useammin innovatiivisiin rahoitusvälineisiin, käyttävät julkisia varoja investointien houkuttelemiseksi esimerkiksi yhdistämällä rahoituslähteitä tai hyödyntämällä takuita.

Kehitysrahoituksen eurooppalainen rahoitusrakenne on näin ollen vuosien mittaan monimutkaistunut, kun uusia välineitä on otettu käyttöön ja mukaan on tullut yhä useampia toimijoita, kuten komissio, korkea edustaja / varapuheenjohtaja, EU:n jäsenvaltiot ja niiden kansalliset kehitysrahoituslaitokset ja -organisaatiot sekä Euroopan investointipankki (EIP) ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD). Lisäksi komissio tekee tiivistä yhteistyötä useiden kansainvälisten rahoitusalan toimijoiden kanssa. Kaikki nämä toimijat pyrkivät saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteet, mutta niillä on omat painopisteensä ja toimintatapansa, joissa hyödynnetään toimijoiden eri vahvuuksia ja täydentävyyttä erityisesti maantieteellisen, alakohtaisen tai taloudellisen asiantuntemuksen osalta.

Covid-19-pandemia on lisännyt painetta vastata viivyttelemättä kehityshaasteisiin ja siten myös parantaa kiireellisesti kehitysyhteistyön eurooppalaista rahoitusrakennetta. Covid-19-pandemian taloudelliset seuraukset ovat lisänneet entisestään rahoitustarpeita ja vaikuttaneet rajusti EU:n kumppanimaihin, mikä on vesittänyt vuosien edistymisen kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kestävän kehityksen tavoitteiden rahoitusvajeen arvioitiin olevan vuonna 2020 kehitysmaissa 3,7 biljoonaa euroa 2 . Mittavia investointeja tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan, jotta rahoitusvaje saadaan kurottua umpeen. On hyödynnettävä tehokkaasti kaikkia rahoituslähteitä (julkisia, yksityisiä, kotimaisia ja kansainvälisiä) ja toteutettava tuloksellisia politiikkauudistuksia paremman jälleenrakentamisen varmistamiseksi niin, että kaikki pysyvät mukana. Kestävä rahoitus on näin ollen ratkaisevan tärkeää, jotta saadaan liikkeelle kansainvälistä ja kotimaista yksityistä pääomaa kestävien infrastruktuuri-investointien rahoittamiseksi.

Kun lisäksi otetaan huomioon merkittävät maailmanlaajuiset geopoliittiset haasteet ja nousevien avunantajavaltioiden kasvava merkitys, EU tarvitsee uuden lähestymistavan arvoihin perustuvan, ihmiskeskeisen kehitysmallinsa edistämiseksi sekä EU:n poliittisten, taloudellisten ja turvallisuusetujen suojelemiseksi ja edistämiseksi kaikkialla maailmassa.

Näiden maailmanlaajuisten kehityshaasteiden vuoksi eurooppalaisen kehitysrahoitusrakenteen on oltava vieläkin tuloksellisempi, tehokkaampi, johdonmukaisempi ja vaikuttavampi. Koordinoinnin lisääminen Team Europe ‑lähestymistavan avulla on tärkeämpää kuin koskaan, jotta vältetään hajanaiset toimet ja varmistetaan parempi synergia ja tehokkuus. Tähän kuuluu myös eri toimijoiden pitkäaikaisten kokemusten parempi hyödyntäminen ja mahdollisuuksien mukaan rahoitusresurssien yhdistäminen, jotta yksityisen sektorin investointeja saataisiin enemmän liikkeelle ja niiden vaikutus olisi suurempi.

Lisäksi on ensiarvoisen tärkeää parantaa eurooppalaista kehitysrahoitusjärjestelmää ja vahvistaa politiikan ohjausta, jotta voidaan lujittaa EU:n asemaa maailmanlaajuisena toimijana, ja sillä voi olla ratkaiseva rooli geopoliittisissa tavoitteissamme, erityisesti EU:n strategisten etujen ja arvojen edistämisessä kaikkialla maailmassa. Eurooppalaisella kehitysrahoitusjärjestelmällä pyritään siihen, että apu, kehitysinvestoinnit, uudistusohjelma ja diplomatia täydentävät toisiaan paremmin. Vain tällä tavoin eurooppalaisessa kehitysrahoitusjärjestelmässä voidaan mahdollisimman hyvin hyödyntää olemassa olevia julkisen kehitysavun resursseja ja nopeuttaa rahoitusvirtoja alueille, joilla tarpeet ovat suurimmat, lisätä kehitysvaikutusta ja saada koko EU:n ja sen jäsenvaltioiden kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi toteuttamat toimet paremmin näkyviin. 

Tässä asiakirjassa hahmotellaan useita toimia, joita komissio aikoo toteuttaa parantaakseen kehitysrahoituksen eurooppalaista rahoitusrakennetta. Kertomuksesta käy myös ilmi, mitä merkittäviä toimia on jo toteutettu asian edistämiseksi. Tältä osin Global Gateway ‑strategian 3 käynnistäminen joulukuussa 2021 ja strategiaan kuuluva EU–Afrikka-investointipaketti 4 ovat keskeinen osoitus uudesta toimintaympäristöstä, ja ne viittaavat siihen, että tulevina vuosina EU:n ulkoisissa toimissa edistytään edelleen. Global Gateway ‑strategia on arvolähtöiseen lähestymistapaan perustuva suunnitelma mittavista investoinneista infrastruktuurin kehittämiseen eri puolilla maailmaa digitaalisten verkkojen sekä liikenne- ja energiaverkkojen vahvistamiseksi kestävien ja korkealaatuisten hankkeiden avulla. Strategia tuo varmuutta ja tasapuoliset toimintaedellytykset sijoittajille ja yrityksille sekä suuren läpinäkyvyyden ja korkean vaatimustason, jotta ihmisille voidaan tarjota kestäviä sosiaalisia ja taloudellisia hyötyjä.

Lisäksi naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline (NDICI) – Globaali Eurooppa 5 (jonka kokonaisbudjetti on 79 miljardia euroa) ja vuonna 2021 hyväksytty liittymistä valmisteleva tukiväline III 6 (14 miljardia euroa) ovat merkittäviä virstanpylväitä, joilla on ratkaiseva merkitys nykyisen rahoitusrakenteen parantamisessa. Niillä toteutetaan merkittäviä parannuksia, jotka koskevat yksinkertaistamista ja EU:n strategista politiikan ohjausta, tuodaan kannustimia parempaan strategiseen ja geopoliittiseen koordinointiin eurooppalaisten toimijoiden välillä sekä lisätään mahdollisuuksia saada pääomaa yksityiseltä sektorilta, jotta saadaan aikaan muutosvaikutuksia kentällä.

Koska kestävän kehityksen tavoitteiden rahoitusvaje on valtava, komissio on juuri käynnistänyt hakumenettelyn perustaakseen korkean tason asiantuntijaryhmän, joka antaa komissiolle suosituksia matalan ja keskitulotason maihin suuntautuvien yksityisen pääoman virtojen nopeuttamiseksi edelleen .

3.Uudet keskustelut kehitysrahoituksen eurooppalaisen rahoitusrakenteen parantamiseksi

Kehitysrahoituksen eurooppalaisen rahoitusrakenteen parantamisesta on keskusteltu yli vuosikymmenen ajan 7 eri tasoilla, ja keskusteluun on osallistunut eri sidosryhmiä. Komissio antoi vuonna 2018 tiedonannon ”Tehokkaampi rahoitusrakenne EU:n ulkopuolisia investointeja varten ” 8 , jossa tuotiin esiin nykyisen järjestelyn puutteita ja esitettiin alustavia toimenpiteitä rahoitusrakenteen parantamiseksi.

Korkean tason viisaiden ryhmän vuoden 2019 raportin 9 ja tulevan eurooppalaisen kehitysrahoitusrakenteen vahvistamista koskevista vaihtoehdoista vuonna 2021 tehdyn toteutettavuustutkimuksen 10 jälkeen kesäkuussa 2021 annetuissa neuvoston päätelmissä 11 korostettiin ”tarvetta tehdä eurooppalaisesta kehitysrahoitusjärjestelmästä vaikuttavampi, tehokkaampi, kehityslähtöisempi, johdonmukaisempi ja näkyvämpi politiikka ensin -periaatteen ja EU:n strategisten etujen ja arvojen mukaisesti”. Lisäksi neuvosto katsoi, että eurooppalaisen kehitysrahoitusjärjestelmän ”olisi perustuttava avoimeen, yhteistyöhön perustuvaan ja osallistavaan rakenteeseen, jossa tehdään yhteistyötä kaikkien eurooppalaisten kehityspankkien ja rahoituslaitosten kanssa hyödyntäen niiden maakohtaista, alakohtaista tai rahoitusalan asiantuntemusta, lisäarvoa ja resursseja”.

Neuvosto korosti päätelmissään tarvetta ”hankkia kestävää yksityissektorin rahoitusta”. Vaikka yksityinen sektori ei perinteisesti ole ollut kehityksen investointistrategioiden keskiössä, ollaan enenevässä määrin yhtä mieltä siitä, että sen panos on ratkaisevan tärkeä kehityksen rahoittamisessa (julkisen sektorin rajallisten resurssien täydentäjänä) ja kestävän työllisyyden ja kasvun edistämisessä kumppanimaissa.

Neuvosto kehotti EIP:tä ja EBRD:ää ”syventämään edelleen järjestelmällisesti koordinointiaan sekä strategisella että teknisellä tasolla”, ”koordinoimaan toimintaansa muiden niiden toimintamaissa toimivien maailmanlaajuisten rahoituslaitosten kanssa” sekä tarvetta ”vahvistaa niiden suhteellisia etuja kehitysrahoituksessa, välttää pirstoutumista ja maksimoida niiden kehitysvaikutus”. Yleisemmin neuvosto kehottaa kaikkia eurooppalaisia kehitysyhteistyöalan toimijoita lisäämään yhteistyötään. 

Neuvosto kehotti komissiota esittämään etenemissuunnitelman eurooppalaisen kehitysrahoitusrakenteen parantamiseksi. Neuvosto toi esiin muun muassa seuraavat osa-alueet, joilla on parannettavaa: parannetaan komission toteuttamaa koordinointia ja sen antamaa politiikan ohjausta EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan täytäntöönpanossa, millä tarjotaan lisää kannustimia yhteisrahoitukseen ja riskinjakoon; vahvistetaan EKKR+:n strategisen johtoryhmän roolia; yksinkertaistetaan rahoituksen saantia; vahvistetaan osallistavuutta; tuetaan pienempiä toimijoita pilareihin perustuvan arvioinnin soveltamisessa; tuetaan hankejatkumoiden luomista antamalla teknistä apua; vahvistetaan Team Europe ‑lähestymistapaa, jotta voidaan lisätä yhteisen sitoutumisen näkyvyyttä.

4.Kumppanilaitosten johtamat aloitteet yhteistyön parantamiseksi

Kehitysyhteistyön eurooppalainen rahoitusrakenne käsittää useita toimijoita (ks. liite, jossa esitetään alustava kartoitus).

Edellä mainittujen keskustelujen mukaisesti ja saatujen kokemusten pohjalta eurooppalaiset kehitysalan toimijat ovat pyrkineet vahvistamaan yhteistyötään eri aloitteilla. Jäsenvaltiot, niiden kansalliset kehityspankit ja -organisaatiot sekä eurooppalaiset ja kansainväliset rahoituslaitokset ovat tehneet yhteistyötä eri verkostoissa niiden toiminta-alan, strategisten painopisteiden, etujen ja tarpeiden pohjalta.

Useat aloitteet kokoavat yhteen sidosryhmiä niiden luonteen ja laajuuden perusteella ja edellyttävät eriasteista yhteistyötä:

·Euroopan kehitysrahoituslaitosten (EDFI) yhdistys 12  (1992): kokoaa yhteen kehitysrahoituslaitokset (myös joitakin EU:n ulkopuolisia jäseniä), joiden tehtävänä on tukea yksityistä sektoria. EDFI:n hallinnointiyhtiö on perustettu.

·Tehostettu kumppanuus 13  (2016): koostuu komissiosta, kolmesta julkisesta kehityspankista ja yhdestä kehitysvirastosta (kaikki pilariarvioitu).

·Alan toimijoiden verkosto 14 (2007): muodostuu pääasiassa pilariarvioiduista eurooppalaisista kehitysyhteistyöorganisaatioista (ja joistakin EU:n ulkopuolella sijaitsevista organisaatioista), jotka keskittyvät valmiuksien kehittämiseen ja tekniseen apuun.

On myös huomioitava EIP:n ja EBRD:n sekä komission välinen vuonna 2012 tehty yhteisymmärryspöytäkirja 15 , joka on johtanut pankkien välisiin säännöllisiin koordinointikokouksiin. Se myös muodosti pohjan näiden kahden pankin lokakuussa 2021 tekemälle puitesopimukselle hankeyhteistyöstä (ks. jäljempänä). 

Oheisessa kaaviossa 16 esitetään alustava ja ei-tyhjentävä kuva jäsenvaltioiden ja kehitysrahoituslaitosten johtamista nykyisistä yhteistyöaloitteista:

Muita aloitteita ovat esimerkiksi EIP:n KfW:n ja AFD:n aloite Mutual Reliance Initiative 17 sekä EIP:n ja EBRD:n hankintamenettelykehys. Kumppanilaitokset ovat myös käynnistäneet useita yhteisrahoitusaloitteita 18 ..

5.Komission aiemmat toimet kehitysrahoituksen eurooppalaisen rahoitusrakenteen parantamiseksi

Edellä mainittujen keskustelujen mukaisesti ja saatujen kokemusten pohjalta komissio on vuosien mittaan tehnyt merkittäviä parannuksia eurooppalaiseen kehitysrahoitusrakenteeseen. Keskeinen edistysaskel oli Euroopan ulkoisen investointiohjelman 20 ja Euroopan kestävän kehityksen rahaston (EKKR) 21 käynnistäminen vuosina 2016–2017. Ne perustuvat vakiintuneisiin EU:n rahoitusta yhdistäviin välineisiin 22 ja tarjoavat uuden EU:n talousarviotakuun Afrikan maihin ja EU:n naapurimaihin tehtäville investoinneille. Niissä hyödynnetään asiaankuuluvien julkisten ja yksityisten toimijoiden asiantuntemusta, jotta voidaan houkutella yksityisen sektorin investointeja kolmen toisiaan täydentävän pilarin pohjalta. Länsi-Balkanin investointikehys on myös hyvä esimerkki tehostetusta vuoropuhelusta ja yhteistyöstä, joka tuo edunsaajamaat yhteen komission, jäsenvaltioiden sekä eurooppalaisten ja kansainvälisten rahoituslaitosten rinnalle.

Erityisesti on syytä mainita komission vuonna 2012 käynnistämä ulkoisen yhteistyön rahoituslähteiden yhdistämistä koskeva EU:n laajuinen foorumi (EUBEC) 23 , jonka tavoitteena on saada avustusten ja lainojen yhdistämiseen unionin ulkoisten toimien alalla käytettävät mekanismit toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Komissio on myös käynnistänyt säännöllisiä strategisia korkean tason vuoropuheluja eurooppalaisten ja kansainvälisten rahoituslaitosten (esim. EIP, EBRD, Maailmanpankkiryhmä, Kansainvälinen valuuttarahasto, Aasian kehityspankki, Amerikan kehityspankki) kanssa keskustellakseen yhteisistä poliittisista ja toimenpiteille asetettavista tavoitteista.

Komissio käynnisti vuonna 2015 tehostettua koordinointia ja yhteistyötä koskevan aloitteen EIP:n, EBRD:n, Maailmanpankkiryhmän ja Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa politiikan vipuvaikutuksen ja yhteensovittamisen vahvistamiseksi. Aloitteeseen sisältyy yhteisiä vierailuja tiettyihin naapurimaihin ja laajentumismaihin sekä yhteistyötä keskeisillä aloilla, kuten energiatehokkuudessa ja ilmastoinvestoinneissa.

Vuonna 2020 näki päivänvalon myös merkittävä innovointi, kun covid-19-pandemia koetteli EU:n ulkoista toimintaa. Kriisin laajuus edellytti kaikkien eurooppalaisten toimijoiden yhteisiä ponnisteluja, resursseja ja asiantuntemusta. EU otti käyttöön Team Europe ‑lähestymistavan 24 , jonka avulla voitiin yhdessä tarjota merkittävää tukea EU:n kumppanimaille antamalla humanitaarista apua, tukemalla niiden terveys-, vesi- ja sanitaatiojärjestelmiä ja torjumalla sosioekonomisia seurauksia. EU:n ja sen jäsenvaltioiden toimet covid-19-kriisin torjumiseksi Team Europe -lähestymistavalla 25 osoittivat, kuinka laajaan ja näkyvään yhteistyöhön se kykenee. Tästä vahvasta yhteistyöstä tulisi ammentaa innoitusta EU:n ja sen jäsenvaltioiden välisen koordinoinnin tehostamiseksi niiden ja EU:n kumppanimaiden välisessä yhteistyössä.

6.EUROOPPALAISEN KEHITYSRAHOITUSRAKENTEEN PARANTAMISTA KOSKEVA ETENEMISSUUNNITELMA

7.Tavoitteet

Komission etenemissuunnitelman tavoitteena on parantaa eurooppalaista kehitysrahoitusrakennetta Team Europe -lähestymistavan pohjalta. Komissio pyrkii huolehtimaan, että eurooppalainen rahoitusrakenne on entistä vaikuttavampi, tehokkaampi, koordinoidumpi, politiikkalähtöisempi, osallistavampi ja näkyvämpi. Parempaa rahoitusrakennetta tarvitaan, jotta voidaan tehdä muutosaloitteita, vauhdittaa julkisia investointeja kumppanimaissa ja varmistaa niiden kannustin- ja demonstrointivaikutus, jota tarvitaan yksityisten sijoittajien saamiseksi mukaan. Toimivamman rahoitusrakenteen avulla voidaan myös edistää kukoistavaa yksityistä sektoria, joka on avainasemassa, kun luodaan kestäviä työpaikkoja ja kasvua.

Etenemissuunnitelmassa otetaan huomioon toteutettavuustutkimuksen tulokset, viisaiden ryhmän raportin suositukset, asiaan liittyvä komission kertomus 26 sekä rahoituslaitosten toimittamat epäviralliset asiakirjat tai kannanotot. Sille luovat pohjaa myös Team Europe ‑lähestymistavan tunnustettu menestys ja EU:n rahoituslaitosten koordinointitoimet.

Etenemissuunnitelmassa tarkastellaan lisäksi eurooppalaista kehitysrahoitusrakennetta laajemmassa kansainvälisessä kontekstissa, jossa koordinointi ja täydentävyys kansainvälisten sidosryhmien kanssa voivat osaltaan parantaa kansainvälistä rahoitusrakennetta.

Ehdotetuilla parannuksilla pyritään saavuttamaan seuraavat neljä tavoitetta:

Vahvistetaan EU:n politiikkaohjausta

Tuloksellisempi eurooppalainen kehitysrahoitusrakenne edellyttää entistä vahvempaa EU:n politiikkaohjausta. Rahoituslaitosten toiminnan yhdenmukaisuutta EU:n ulkopoliittisten tavoitteiden kanssa on vahvistettava, jotta voidaan maksimoida EU:n toimien kehitysvaikutus kolmansissa maissa ja niiden yhdenmukaisuus EU:n strategisten etujen kanssa.

Parannetaan koordinointia

Eurooppalaisen kehitysrahoitusrakenteen olisi perustuttava parempaan koordinointiin, jossa hyödynnetään toimijoiden moninaisuutta ”toimitaan yhdessä” -periaatteen mukaisesti ja lisätään EU:n toimien johdonmukaisuutta kumppanimaissa tehokkuuden ja muutosvoiman lisäämiseksi sekä houkutellaan samalla yksityisiä sijoittajia.

Luodaan entistä osallistavampi rahoitusrakenne

Eurooppalaisen kehitysrahoitusrakenteen olisi oltava osallistava, ja kaikkien asiasta kiinnostuneiden kehitysrahoituslaitosten, myös pienten ja keskisuurten kumppanien, olisi voitava osallistua.

Varmistetaan EU:n ja sen jäsenvaltioiden parempi näkyvyys ja vaikutus Team Europe -lähestymistavan mukaisesti

EU:n ja jäsenvaltioiden toimien parempi näkyvyys kaikkialla maailmassa edellyttää EU:n brändin parantamista muun muassa Team Europe -lähestymistavan avulla ja luomalla uusi Global Gateway -brändi. Tämä on tarpeen sen varmistamiseksi, että käsitys EU:n asemasta maailmanlaajuisena toimijana vastaa sen antaman tuen laajuutta. EU:n merkittävä omistusosuus kansainvälisissä rahoituslaitoksissa edellyttää johdonmukaisempaa ja yhtenäisempää ”EU:n ääntä”, jotta EU:n strategisia etuja voidaan puolustaa tehokkaammin.

8.Toimenpiteet

Tavoitteiden tueksi etenemissuunnitelmassa esitetään yksityiskohtaisesti toimenpiteet, joita komissio ehdottaa näiden neljän tavoitteen saavuttamiseksi. Toimenpiteet jaotellaan edelleen äskettäin hyväksytyn NDICI – Globaali Eurooppa -välineen ja muiden strategisten asiakirjojen pohjalta määritettyihin erityistoimiin sekä lisätoimiin, joilla tuetaan politiikan ohjauksen, koordinoinnin, osallistavuuden ja näkyvyyden parantamista.

2.2.1    NDICI – Globaali Eurooppa ja muut strategiset asiakirjat

Selkeämpi politiikan ohjaus ja suuntaaminen

Kuten edellä on esitetty, politikan ohjauksen ja suuntaamisen vahvistaminen on olennaisen tärkeää, jotta voidaan maksimoida EU:n ulkoisen toiminnan vaikutukset ja varmistaa vahva panos yleisten poliittisten päämäärien ja tavoitteiden saavuttamiseen. NDICI – Globaali Eurooppa -välineestä ja liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (IPA III) annetuissa asetuksissa vahvistetaan painopisteet, joita EU pyrkii tukemaan, ja yksilöidään menotavoitteet tietyille aloille, kuten ilmastoasiat, muuttoliike ja pakkomuutto tai inhimillinen kehitys. Global Gateway -strategiaa koskevassa tiedonannossa 27 on annettu lisäohjausta siihen, miten voidaan vastata päivän polttavimpiin maailmanlaajuisiin haasteisiin, joita ovat muun muassa ilmastonmuutos ja ympäristönsuojelu, digitalisaation vahvistaminen, terveysturvan parantaminen, EU:n kilpailukyvyn parantaminen ja globaalien toimitusketjujen turvaaminen. Helmikuussa 2022 pidetyssä Euroopan unionin ja Afrikan unionin huippukokouksessa käynnistetyssä Global Gateway -strategiaan sisältyvässä Afrikka–Eurooppa-investointipaketissa 28 määritellään tarkemmin toiminnan painopisteet Afrikassa vahvan, osallistavan, vihreän ja digitaalisen elpymisen ja muutoksen tukemiseksi. EU:n yhteistyöstrategia indopasifisella alueella (syyskuu 2021) muodostaa perustan Aasian ja Tyynenmeren alueelle tehtäville investoinneille. Naapuruuspolitiikan osalta itäisen kumppanuuden uudet tulokset ja yhteinen tiedonanto uudistetusta kumppanuudesta eteläisten naapurimaiden kanssa sekä niihin liittyvillä kahdella talous- ja investointisuunnitelmalla pyritään vauhdittamaan näiden alueiden pitkän aikavälin elpymistä ja niiden taloudellista lähentymistä EU:n kanssa.

”Politiikka ensin” -periaate on kirjattu NDICI – Globaali Eurooppa -välineeseen ja IPA III -välineeseen. Näin ollen kaikilla EU:n ulkoisilla toimilla – myös niillä, joilla on EU:n talousarviotakuu – on tuettava EU:n ja sen kumppanimaiden yhteisesti sopimia politiikan painopisteitä, jotka on määritetty asiaa koskevissa ohjelma-asiakirjoissa. Nämä ohjelma-asiakirjat ja investointisuunnitelmat osoittavat selkeän suunnan kaikille EU:n yhteistyötoimille. Lisäksi eriyttämällä yhteistyötoimia maantieteellisesti edistetään kehitysvaikutusta, kun edunsaajamaille ja -alueille tarjotaan yksilöllisiä tukitoimia ja investointitoimia. Näin parannetaan myös investointiarkkitehtuurin strategista ja johdonmukaista lähestymistapaa.

Soveltaessaan ”politiikka ensin” -periaatetta EKKR+:n yhteydessä komissio ja korkea edustaja / varapuheenjohtaja toimivat yhdessä EKKR+:n strategisen johtoryhmän puheenjohtajina ja antavat poliittista ohjausta tulevien toimien osalta. NDICI – Globaali Eurooppa -välineen myötä EKKR+:n strategisella johtokunnalla ja alueellisilla operatiivisilla johtoelimillä on näkyvämpi rooli, sillä ne ohjaavat sekä rahoitusta yhdistäviä toimia että talousarviotakuita (myös niitä, joita aiemmin hallinnoitiin välillisesti ulkoisen lainanantovaltuuden tai AKT-maiden investointikehyksen puitteissa). Lisäksi Länsi-Balkanin investointikehys on edelleen vastaava elin, joka ohjaa tukea ja investointeja kaikkialla Länsi-Balkanilla avoimen ja osallistavan Team Europe -lähestymistavan puitteissa (ja myös muissa tapauksissa) ja toimii täysin yhdenmukaisesti EKKR+:n strategisen johtoryhmän kanssa.

Team Europe -aloitteet, lippulaivahankkeet ja kumppanuusportaali

Yhteisen ohjelmasuunnittelun ja yhteisen täytäntöönpanon avulla edistetään vahvempaa eurooppalaista koordinointia, joka on olennaisen tärkeää paremman synergian ja tehokkuuden varmistamiseksi. Aktiivinen koordinointi jäsenvaltioiden ja niiden kehitysrahoituslaitosten välillä olisi ulotettava EU:n varojen käyttöä pidemmälle, ja se olisi toteutettava järjestelmällisesti myös silloin, kun käytetään niiden omia varoja. Maa- ja aluetason ohjelmasuunnitteluun 31  sisältyy myös tuki Team Europe -aloitteille ja lippulaivahankkeille (talous- ja investointisuunnitelmien, Global Gatewayn ja Afrikka–Eurooppa-investointipaketin mukaisesti), joiden puitteissa EU:n toimielimet, jäsenvaltiot ja eurooppalaiset rahoituslaitokset tekevät yhteistyötä järjestelmällisen muutoksen aikaansaamiseksi politiikka ensin -periaatteen ja EU:n strategisten tavoitteiden ja arvojen mukaisesti. Team Europe -aloitteissa yhdistetään EU:n ja jäsenvaltioiden ohjelmasuunnittelu ja rahoitusosuudet koordinoidulla ja strategisella lähestymistavalla, joka toteutetaan kentällä. Yhteisesti sovittujen politiikan painopisteiden mukaisesti tietyissä maissa ja tietyillä maatasoa laajemmilla alueilla Team Europe -aloitteilla edistetään koordinoituja toimia, joilla on muutosvaikutuksia kumppanimaissa tai -alueilla ja joissa hyödynnetään kaikkien toimijoiden yhdistettyjä resursseja. Team Europe -aloitteet on sisällytetty täysimääräisesti EU:n ohjelma-asiakirjoihin, ja merkittävä osa monivuotisista määrärahoista osoitetaan näihin aloitteisiin.

Tämän lähestymistavan mukaisesti naapurimaissa ja Länsi-Balkanilla kunkin alueen talous- ja investointisuunnitelmissa, jotka on laadittu kumppanimaiden ja jäsenvaltioiden tiiviin kuulemisen jälkeen, esitetään tärkeimmät tavoitteet ja lippulaivahankkeet mahdollisimman suuren vaikutuksen saavuttamiseksi alueella. Ne on sisällytetty kokonaisuudessaan naapurialueita koskeviin kahdenvälisiin ja alueellisiin ohjelma-asiakirjoihin ja IPA III ‑ohjelmakehykseen.

NDICI – Globaali Eurooppa -välineessä vahvistetaan avoimen ja yhteistoimintaan perustuvan kehitysrahoitusrakenteen periaate. Komissio hyödyntää jäsenvaltioiden osallistumiskelpoisten kehitysrahoituslaitosten pitkäaikaista kokemusta varmistaakseen, että niiden laajaa alakohtaista ja maantieteellistä asiantuntemusta hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla.

Niiden institutionaalisten rakenteiden kehittämiseen tarkoitettujen välineiden lisäksi, jotka mahdollistavat tietämyksen jakamisen kansallisten hallintojen välillä TAIEXin kaltaisten ohjelmien ja twinning-toiminnan puitteissa, komissio pyrkii edelleen tukemaan kumppanuuksien luomista.

Lisää yksityisiä sijoituksia

Edes ennen covid-19-pandemian alkamista julkiset varat eivät läheskään riittäneet korjaamaan valtavaa kestävän kehityksen tavoitteiden rahoitusvajetta, ja kehitysrahoitusta käytettiin yhä enemmän tarvittavien biljoonien mobilisoimiseen. Kriisin, kasvavien tarpeiden ja vähenevien resurssien vuoksi on tärkeämpää kuin koskaan saada liikkeelle lisäresursseja, joilla autetaan kumppanimaita täyttämään rahoitustarpeensa ja saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteet ja Pariisin sopimuksen tavoitteet. On ratkaisevan tärkeää, että EU mobilisoi yksityisen sektorin rahoitusta vihreän, kestävän ja osallistavan elpymisen rahoittamiseksi ja vauhdittaa edistymistä kestävän kehityksen tavoitteiden kohdalla. On olennaisen tärkeää, että julkista kehitysrahoitusta käytetään paremmin, jotta voidaan houkutella yksityistä rahoitusta ja hyödyntää pääomamarkkinoita kestävän kehityksen tavoitteiden tukemiseksi kehitysmaissa. Tässä yhteydessä kestävä rahoitus on avainasemassa, jotta voidaan mobilisoida kansainvälistä ja kotimaista yksityistä pääomaa kestävien investointien rahoittamiseksi kumppanimaissa. NDICI – Globaali Eurooppa -välineen rahoitusosiota on vahvistettu lisäämällä rahoitusvälineiden kapasiteettia erityisesti ulkosuhdetoimien takuujärjestelyllä, joka kattaa enintään 53,4 miljardin euron investoinnit, mihin sisältyy 40 miljardia euroa EKKR+-toimiin kaudella 2021–2027, erityisesti julkisten ja yksityisten sijoitusten lisäämiseksi. Global Gatewayn avulla Eurooppa tekee täysimääräisesti oman osuutensa maailmanlaajuisen sijoitusvajeen kaventamisessa ja resurssien paremmassa hyödyntämisessä kestävän kehityksen tavoitteiden rahoituksen tukemiseksi kehitysmaissa erityisesti tutkimalla muiden sidosryhmien mahdollista roolia perinteisten toimijoiden lisäksi kestävän kehityksen toimintaympäristön rahoittamisessa.

Parannetaan oikeudellista kehystä ja menettelyjä tuloksellisuuden lisäämiseksi

NDICI – Globaali Eurooppa -välineen avulla merkittävästi virtaviivaistettu EU:n ulkoisia toimia koskeva oikeudellinen kehys on parannetun eurooppalaisen kehitysrahoitusrakenteen luomisen kannalta olennaisen tärkeä. Asetuksessa tuodaan yhteen samaan oikeudelliseen kehykseen ja hallintomekanismiin useita rahoitusvälineitä ja -sääntöjä (joilla oli edellisellä ohjelmakaudella 33 erihallintomekanismit ja eri oikeusperustat). Aiempi järjestely oli johtanut ulkoisten toimien hajanaisuuteen, joka oli vaikeuttanut rahoitusvälineiden synergian ja johdonmukaisuuden varmistamista. Uusi kehys yksinkertaistaa investointituen toteuttamista tarjoamalla yhdenmukaiset säännöt, menettelyt ja hallintotavan ja luomalla tasapuoliset toimintaedellytykset kahden- ja monenvälisille kehitysrahoituslaitoksille. Komissio työskentelee myös useiden uusien aloitteiden parissa, jotta kumppani-instituutioiden olisi helpompi hakea tukea EKKR+:sta, ja tukee siten osallistavuuden tavoitteita.

Lisäksi NDICI – Globaali Eurooppa -asetuksella perustetaan riippumaton, puolueeton, osallistava ja läpinäkyvä riskinhallintajärjestelmä. Järjestelmä perustuu komission organisoimaan ja johtamaan takuun tekniseen arviointiryhmään (Guarantee Technical Assessment Group Plus, GTAG+), joka on avoin kumppanilaitosten ja asiasta kiinnostuneiden jäsenvaltioiden asiantuntijoille. Riskinarviointi- ja korvausmenetelmiä on sovellettava johdonmukaisesti kaikkiin investointi-ikkunoihin. GTAG+ edistää rahoituslaitosten yhteisymmärrystä riskinarviointimenetelmästä ja sen taustalla olevista oletuksista ja parantaa siten yleistä läpinäkyvyyttä ja viime kädessä riskinhallintaprosessin tehokkuutta. 

NDICI – Globaali Eurooppa -väline ja IPA III -väline sisältävät määräyksiä seurannan ja raportoinnin vahvistamisesta. Näyttöön perustuvalla tulosten seurannalla ja arviointeihin perustuvalla seurannalla voidaan myös tukea viestintää ja näkyvyyttä strategiasuunnitelmissa maa-, alue- ja maailmanlaajuisella tasolla yksilöityjen painopistealueiden mukaisesti.

NDICI-Global Europe -väline on nykyisen rahoitusrakenteen parantamisen ytimessä. Sen lisäksi komissio toteuttaa lisätoimia, joilla lisätään vaikutusta ja parannetaan politiikan ohjausta, koordinointia, osallistavuutta ja näkyvyyttä.

2.2.2    EU:n politiikkaohjauksen vahvistamiseksi tehtävät toimenpiteet

Tässä osiossa esitetään lisätoimia, joilla pyritään vahvistamaan ”EU:n politiikkaohjausta”, niiden toimien lisäksi, jotka mainitaan NDICI – Globaali Eurooppa -välinettä ja muita strategisia asiakirjoja koskevassa osiossa.

Puhutaan yhdellä äänellä monenvälisissä rahoituslaitoksissa

EU:n sisällä komissio ja korkea edustaja / varapuheenjohtaja kannattavat neuvoston kokoonpanojen osalta useiden jäsenvaltioiden esittämää pyyntöä, jonka mukaan neuvoston keskusteluissa kehitysrahoituksesta olisi otettava mukaan kaksi asiaankuuluvaa kokoonpanoa: talous- ja rahoitusasioiden neuvosto (Ecofin) ja ulkoasiainneuvosto (ulkoasiainneuvosto – kehityskokoonpano). Näin varmistettaisiin, että kaikki merkitykselliset näkökohdat (taloudellinen kestävyys, ulkopolitiikka ja kehitysvaikutukset) otetaan huomioon kehitysrahoitukseen liittyvissä kysymyksissä, ja helpotettaisiin EU:n kannan muodostamista. Tämä voi edesauttaa yhtenä rintamana esiintymisessä monenvälisissä rahoituslaitoksissa. Asian merkitys korostuu entisestään Global Gateway -strategian käynnistyessä. Strategialla pyritään varmistamaan horisontaalinen lähestymistapa EU:n strategisten painopisteiden täytäntöönpanoon tukemalla investointeja kolmansiin maihin – sekä kehitysapuun että muuhun kuin kehitysapuun.

Kansainvälisellä tasolla on olennaisen tärkeää varmistaa tehokas, koordinoitu ja johdonmukainen viestintä EU:n poliittisista painopisteistä foorumeilla ja elimissä, joissa on edustettuna useita eurooppalaisia toimijoita. EU:n ja sen jäsenvaltioiden olisi esiinnyttävä yhtenä rintamana maksimoidakseen vaikutuksensa ja vipuvaikutuksensa. EU:n olisi edelleen edistettävä kumppanuuksia erilaisten eurooppalaisten ja kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa laajalla uudistusohjelmalla ja keskeisillä poliittisilla painopistealoilla. Samoin olisi pyrittävä yhteisiin kantoihin kaikkien sellaisten monenvälisten kehityspankkien strategisista suunnitelmista, joiden osakkaina on EU:n jäsenvaltioita.

2.2.3    Koordinoinnin parantamiseksi tehtävät toimenpiteet

Tässä osiossa esitetään lisätoimia, joilla pyritään lisäämään koordinointia, niiden toimien lisäksi, jotka mainitaan NDICI – Globaali Eurooppa -välinettä ja muita strategisia asiakirjoja koskevassa osiossa.

Vahvistetaan koordinointia maa- ja aluetasolla

Kun maantieteellistä lähestymistapaa vahvistetaan, on otettava huomioon maiden tai alueiden erityispiirteet (esimerkiksi velanhoitokykyyn liittyvät kysymykset) tehtäessä päätöksiä hankkeista, joissa hyödynnetään rahoitusvälineitä, sekä siitä minkä tyyppisiä investointeja tarvitaan ja mitkä rahoituslaitokset otetaan mukaan. Sen vuoksi on ratkaisevan tärkeää edistää tiiviimpää koordinointia maa- ja aluetasolla. 

EU:n edustustoilla olisi paikallisen asiantuntemuksensa pohjalta oltava keskeinen rooli Team Europe -aloitteiden ja muiden yhteisten yhteistyötoimien muotoilussa EU:n kumppanimaissa ja erityisten politiikkauudistusten tukemisessa. Eurooppalaisten kehitysyhteistyöalan toimijoiden ja rahoituslaitosten olisi erityisesti tukeuduttava laajemmin EU:n edustustoihin, kun ne perustavat investointihankejatkumoita, joilla voi olla muutosvaikutuksia kehitykseen. EU:n edustustojen ja keskeisten kehitysalan toimijoiden välinen alkuvaiheen vuoropuhelu vahvistaa myös maakohtaista yhteistä ohjelmasuunnittelua ja täytäntöönpanoa eurooppalaisten kumppanien kanssa.

Rahoitusvälineiden lisäksi ja kumppanimaiden valmiuksien kehittämisen tehostamiseksi myös teknistä apua lisätään muun muassa ottamalla käyttöön Euroopan julkisen sektorin asiantuntemusta erityisesti kumppanimaiden hallinnollisten ja sääntelyuudistusten tukemiseksi ja eurooppalaisten ja kansainvälisten normien noudattamisen edistämiseksi.

Laajempaa vuoropuhelua ja yhteistyötä Euroopan ulkopuolisten rahoituslaitosten kanssa

Maailmanlaajuinen sitoutuminen edellyttää myös sitä, että EU laajentaa vuoropuhelua ja yhteistyötä unionin ulkopuolisiin kehityspankkeihin ja syventää kumppanuuksia ja liittoutumia unionin ulkopuolisten sidosryhmien kanssa.

2.2.4    Toimenpiteet entistä osallistavamman rahoitusrakenteen luomiseksi

Tässä osiossa esitetään lisätoimia, joilla pyritään lisäämään eurooppalaisen kehitysrahoitusrakenteen osallistavuutta, niiden toimien lisäksi, jotka mainitaan NDICI – Globaali Eurooppa -välinettä ja muita strategisia asiakirjoja koskevassa osiossa.

Komission tavoitteena on luoda osallistava ja yhdennetty järjestelmä, johon kaikki toimijat voivat osallistua välineidensä ja asiantuntemuksensa avulla julkisen rahoituksen lisäämiseksi, yksityisten sijoittajien saamiseksi mukaan sekä valmiuksien kehittämisen ja teknisen avun parantamiseksi.

Koordinointia koskevassa osiossa ehdotetulla tiedonkulun parantamisella ja säännöllisellä tietojenvaihdolla edistetään osaltaan osallistavuutta ja varmistetaan, että kaikki jäsenvaltiot ja niiden kehitysalan toimijat ovat tietoisia investointivaihtoehdoista ja että käytössä on mahdollisimman tehokas välineiden ja toimijoiden yhdistelmä suuremman vaikutuksen aikaansaamiseksi kentällä.

Varmistetaan keskustelujen osallistavuus kaikilla tasoilla

Kaikki sidosryhmät – erityisesti komissio, jäsenvaltioiden kehitysalan edustajat, eurooppalaiset monenväliset ja kahdenväliset rahoituslaitokset ja kehitysyhteistyöjärjestöt – arvioivat säännöllisesti eurooppalaisen kehitysrahoitusrakenteen parantamisessa saavutettua edistystä. Näin varmistetaan parempi osallistavuus, kun kaikki jäsenvaltioiden kehitysalan edustajat, eurooppalaiset monenväliset ja kahdenväliset rahoituslaitokset ja kehitysyhteistyöjärjestöt toimivat yhdessä komission kanssa. 

Korkean tason tilannekatsaus- ja ohjauskeskustelujen lisäksi on vahvistettava teknisen tason osallistavaa koordinointia laaja-alaisissa kysymyksissä.

Parempaa tukea pilariarviointeihin

Komissio arvostaa suuresti sitä, että kaikilla eurooppalaisilla rahoituslaitoksilla on mahdollisuus osallistua kehitysyhteistyön rahoitusrakenteeseen. On huomattava, että pilariarviointi ei ole edellytys yhteisiin investointeihin (kuten Team Europe -aloitteisiin) osallistumiselle, ja kuten edellä on esitetty, komissio tutkii mahdollisuutta tarjota kannustimia, joilla suositaan muiden kuin pilariarvioitujen eurooppalaisten yhteisöjen kanssa toteutettavia yhteisiä ehdotuksia (edellyttäen, että vastuutaho on pilariarvioitu).

2.2.5    Toimenpiteet EU:n näkyvyyden ja vaikutuksen lisäämiseksi

Tässä osiossa esitetään lisätoimia, joilla pyritään lisäämään viestintää ja EU:n kokonaisnäkyvyyttä, niiden toimien lisäksi, jotka mainitaan NDICI – Globaali Eurooppa ‑välinettä ja muita strategisia asiakirjoja koskevassa osiossa.

Parempaa viestintää Team Europe -lähestymistapaa noudattaen

Jotta voidaan lisätä EU:n ja jäsenvaltioiden kehitystoimien näkyvyyttä sekä maailmanlaajuisesti että paikallisesti ja varmistaa, että Eurooppa nähdään vaikutusvaltaisena maailmanlaajuisena toimijana sen antaman rahoitustuen merkitystä vastaavalla tavalla, on olennaisen tärkeää, että eurooppalaisen kehitysrahoitusrakenteen toimijat yhdistävät voimansa viestintätoimissaan.

Kun uusia avunantajia tulee mukaan, on tärkeää pystyä esittämään tarkasti EU:n kumppanimaille antaman tuen laajuus. Tehokas viestintä EU:n ja sen jäsenvaltioiden mobilisoimasta kokonaistuesta edellyttää, että ratkaistaan ongelmana oleva jäsenvaltioita ja eurooppalaisia rahoituslaitoksia koskevan vertailukelpoisen datan niukkuus.

Team Europe -lähestymistapa on keskeinen osa EU:n strategista viestintää ja julkisuusdiplomatiaa sekä maailmanlaajuisesti että maa- ja aluetasolla. Näin ollen Team Europe -aloitteet voivat tarjota hyödylliset ja näkyvät puitteet viestintään. Naapuruusmaiden ja Länsi-Balkanin osalta narratiivissa keskitytään talous- ja investointisuunnitelmiin, jotka ovat keskeisiä välineitä Team Europe -lähestymistavan toteuttamisessa.

9.PÄÄTELMÄT

Tarvitaan nopeita, koordinoituja ja kunnianhimoisia toimia sen varmistamiseksi, että kehitysrahoituksen eurooppalaista rahoitusrakennetta parannetaan ja sillä saavutetaan sekä EU:n että sen kumppaneiden kannalta toivotut vaikutukset.

Team Europe -toimet covid-19-kriisin johdosta ovat osoittaneet, että EU sekä sen jäsenvaltiot ja niiden rahoituslaitokset ovat vahvempia, kun ne tekevät yhteistyötä ja pyrkivät yhteisiin tavoitteisiin. Rahoitusrakenteen on perustuttava tähän lähestymistapaan, jotta voidaan varmistaa, että rahoituskumppanit ja asiaankuuluvat sidosryhmät jakavat tietoa oikea-aikaisesti ja tekevät yhteistyötä aina teknisen avun antamisesta hankkeiden alullepanoon ja ennakkoarvioinnista varsinaiseen arviointiin asti kunkin maan, alan tai rahoitusalan asiantuntemuksen pohjalta. Tätä toimintaa ohjaavat yhteiset tavoitteet EU:n vahvan poliittisen ohjauksen puitteissa. Toimilla saadaan EU:lle myös näkyvyyttä ja tunnustusta keskeisenä kansainvälisenä kumppanina.

Kaikkien osapuolten aktiivinen osallistuminen ja ponnistelut ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta kehitysyhteistyön eurooppalainen rahoitusrakenne voidaan optimoida, parantaa yhteistyötä, maksimoida vaikutukset ja varmistaa, että EU tunnustetaan asianmukaisesti keskeiseksi maailmanlaajuiseksi toimijaksi. Komissio ja korkea edustaja / varapuheenjohtaja ovat valmiita toimimaan tässä keskeisessä roolissa tiiviissä yhteistyössä kaikkien eurooppalaisten sidosryhmien kanssa ja ovat jo alkaneet toteuttaa ehdottamiaan parannustoimia.

Liite: Kehitysrahoituksen eurooppalaisen rahoitusrakenteen toimijat

EU:n ulkopuoliset maat

Monenväliset kehityspankit: Euroopan investointipankki (EIP), Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD)

Maailmanlaajuiset/alueelliset/kansainväliset pankit: Maailmanpankkiryhmä (WBG), Afrikan kehityspankki (AfDB), Aasian kehityspankki (ADB), Amerikan kehityspankki (IDB) jne.

(1)

 Euroopan komissio (2021), Team Europe increased Official Development Assistance to €66.8 billion as the world's leading donor in 2020 , 13.4.2021 .

(2)

OECD (2020), Global Outlook on Financing for Sustainable Development 2021: A New Way to Invest for People and Planet , OECD Publishing, Paris.

(3)

 Yhteinen tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan investointipankille: Global Gateway , 1.12.2021, JOIN(2021) 30 final.

(4)

Euroopan komissio (2022), EU ja Afrikka: Global Gateway -investointipaketti , 18.2.2022.

(5)

 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/947, annettu 9 päivänä kesäkuuta 2021, naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen – Globaali Eurooppa perustamisesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 466/2014/EU muuttamisesta ja kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1601 ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 480/2009 kumoamisesta (EUVL L 209, 14.6.2021, s. 1–78).

(6)

 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1529, annettu 15 päivänä syyskuuta 2021, liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA III) perustamisesta (EUVL L 330, 20.9.2021, s. 1).

(7)

Ks. esim. Camdessus, M (2010), European Investment Bank’s external mandate 2007‐2013 Mid‐Term Review -–Report and recommendations of the Steering Committee of “wise persons”, EIB Publishing, Luxemburg.

(8)

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle ja Euroopan investointipankille – Tehokkaampi rahoitusrakenne EU:n ulkopuolisia investointeja varten , 12.9.2018, COM(2018) 644 final.

(9)

Kehitysrahoituksen eurooppalaista rahoitusrakennetta käsittelevä korkean tason viisaiden ryhmä (2019), Europe in the world – The future of the European financial architecture for development , Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristö, Bryssel.

(10)

Neuvoston pääsihteeristön muistio EU:n edustustoille – Feasibility study on options for strengthening the future European financial architecture for development – Executive Summary , 14.4.2021, GSC(2021) 6961/1/21 REV 1.

(11)

 Neuvoston päätelmät kehitysrahoituksen eurooppalaisen rahoitusrakenteen vahvistamisesta , 14.6.2021, GSC(2021) 9462/1/21 REV 1.

   Ks. myös neuvoston päätelmät kehitysyhteistyön eurooppalaisen rahoitusjärjestelmän vahvistamisesta , 5.12.2019, GSC(2019) 14434/19.

(12)

15 jäsentä: Bio (BE), CDC (UK), COFIDES (ES), DEG (DE), Finnfund (FI), FMO (NL), IFU (DK), Norfund (NO), OeEB (AT), Proparco (FR), SBI/BMI (BE), SIFEM (CH), Sace Simest (IT), SOFID (PT), Swedfund (SE).

(13)

AFD, KfW, CDP, AECID ja Euroopan komissio.

(14)

Jäsenet: ADA (AT), AECID (ES), AICS (IT), AFD (FR), British Council (UK), Camoes (PT), CPVA (LT), CzechAid (CZ), Enabel (BE), Expertise France (FR), FIIAPP (ES), GIZ (DE), LuxDev (LU), SlovakAid (SK), Sida (SE), SNV (NL), RoAid (RO); Liitännäisjäsenet: Danida (DK), FCDO (UK), MFA (EE) ja MFA (NL); Tarkkailija: Komissio. Alan toimijoiden verkosto antaa omasta näkökulmastaan palautetta politiikasta.

(15)

  Memorandum of understanding between the European Commission, the EIB and the EBRD (2012) in respect of Cooperation outside the European Union , Bryssel.

(16)

Täydellinen luettelo on liitteessä.

(17)

 EIP, KfW, AFD – yhteisrahoitustoimet ja resurssien yhdistäminen hankkeiden arviointia ja seurantaa, tietojen jakamista ja kuulemista varten.

(18)

Esim. ”Interact Climate Change Facility, ICCF”, jonka osakkaita ovat tällä hetkellä muun muassa seuraavat: AFD, EIP, CDC, DEG, PROPARCO, BIO, Finnfund, COFIDES, Norfund, OeEB, SIFEM, Swedfund, ”European Financing Partners”, jonka osakkaat ovat EIP ja 13 EU:n kehitysrahoituslaitosta: Bio, CDC, COFIDES, DEG, Finnfund, FMO, IFU, PROPARCO, Norfund, SBI-BMI, Swedfund, SIFEM ja OeEB tai ystävyysjärjestely (PROPARCO – Ranska, FMO – Alankomaat ja DEG – Saksa).

(19)

 Neuvoston pääsihteeristön muistio EU:n edustustoille European Financial Architecture for Development – EIB-EBRD Joint Report , 25. marraskuuta 2021, neuvoston pääsihteeristö(2021) 14398/21.

(20)

 Euroopan ulkoinen investointiohjelma yhdistää kokonaisvaltaisesti kolme toisiaan täydentävää pilaria (rahoitus lisäresurssien hankkimiseksi rahoituslähteiden yhdistämisen ja EKKR-takuun avulla, tekninen apu, investointi-ilmapiiri). Ks. Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan investointipankille – Lisätään Euroopan investointeja kasvuun ja työllisyyteen: Euroopan strategisten investointien rahaston toinen toimintakausi ja uusi Euroopan ulkoinen investointiohjelma , 14.9.2016 (COM(2016) 581 final).

(21)

 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1601, annettu 26 päivänä syyskuuta 2017, Euroopan kestävän kehityksen rahaston (EKKR), EKKR-takuun ja EKKR-takuurahaston perustamisesta (EUVL L 249, 27.9.2017, s. 1).

(22)

 Alueelliset välineet: Afrikan investointijärjestely, Karibian investointiväline, Tyynenmeren investointiväline, Aasian investointiväline, Keski-Aasian investointikehys, Latinalaisen Amerikan investointiväline, naapuruuspolitiikan investointijärjestely ja Länsi-Balkanin investointikehys. Temaattisesta näkökulmasta: maatalouden ja sähköistämisen rahoitusaloitteet, agriFI ja electriFI.

(23)

Euroopan komissio (2019), EU Platform for Blending in External Cooperation .

(24)

Team Europe -lähestymistapa perustuu Euroopan unionin rahoitusosuuksiin ja yhdistää EU:n jäsenvaltioiden ja rahoituslaitosten mobilisoimat resurssit kunnioittaen samalla EU:n toimivaltaa ja EU:n perussopimuksissa vahvistettuja päätöksentekomenettelyjä, äänestyssäännöt mukaan luettuina. Team Europe -lähestymistavan perustan muodostavat EU ja sen jäsenvaltiot sekä niiden rahoituslaitokset, mukaan lukien kansalliset kehityspankit ja täytäntöönpanovirastot sekä EIP ja EBRD. Lähestymistapaa hyödynnetään myös EU:n kumppanimaissa, myös EU:n edustustojen avulla, ja siten helpotetaan EU:n koordinointitoimia paikan päällä.

(25)

 Yhteinen tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle EU:n maailmanlaajuisista koronavirustoimista , 8.4.2020, JOIN(2020) 11 final.

(26)

  Komission kertomus neuvostolle kehitysrahoituksen eurooppalaista rahoitusrakennetta käsittelevän korkean tason viisaiden ryhmän suosituksista , 31.1.2020, COM(2020) 43 final.

(27)

 Yhteinen tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan investointipankille: Global Gateway , 1.12.2021, JOIN(2021) 30 final.

(28)

Euroopan komissio (2022), EU ja Afrikka: Global Gateway -investointipaketti , 18.2.2022.

(29)

 Rahoittajille, osallistumiskelpoisille vastapuolille, kumppanimaille, asianomaisille alueellisille järjestöille ja muille sidosryhmille voidaan tarvittaessa myöntää tarkkailijan asema.

(30)

 Lisätietoja: https://ec.europa.eu/international-partnerships/global-europe-programming_en , https://ec.europa.eu/neighbourhood-enlargement/funding-and-technical-assistance/neighbourhood-development-and-international-cooperation-instrument-global-europe-ndici-global-europe_en and https://ec.europa.eu/neighbourhood-enlargement/enlargement-policy/overview-instrument-pre-accession-assistance_en  

(31)

 Riippumatta siitä, onko kyse yhteisestä vai kahdenvälisestä ohjelmasuunnittelusta. Yhteisen ohjelmasuunnittelun avulla EU ja jäsenvaltiot sopivat EU:n ja sen jäsenvaltioiden yhteisestä vastauksesta kumppanimaan/-alueen kehitysstrategiaan, mikä avaa välittömän mahdollisuuden lisätä koordinointia, tehokkuutta ja vaikuttavuutta.

(32)

 Kuten 6.7.2021 julkistetussa kestävään talouteen siirtymisen rahoitusstrategiassa on esitetty.

(33)

 Vuosien 2014–2020 monivuotisessa rahoituskehyksessä otsakkeen ”Globaali Eurooppa” täytäntöönpanossa hyödynnettiin useita rahoitusvälineitä. Niitä ovat muun muassa seuraavat:

• yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston täytäntöönpanosta annettu asetus (EU) 2015/322;

• vakautta ja rauhaa edistävän välineen perustamisesta annettu asetus (EU) N:o 230/2014;

• Euroopan naapuruusvälineen perustamisesta annettu asetus (EU) N:o 232/2014;

• kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta annettu asetus (EU) N:o 233/2014;

• kumppanuusvälineen perustamisesta kolmansien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä varten annettu asetus (EU) N:o 234/2014;

• demokratian ja ihmisoikeuksien eurooppalaisesta rahoitusvälineestä annettu asetus (EU) N:o 235/2014;

• Euroopan kestävän kehityksen rahaston (EKKR), EKKR-takuun ja EKKR-takuurahaston perustamisesta annettu asetus (EU) 2017/1601;

• päätös (EU) 2018/412, EU:n takuun myöntämisestä Euroopan investointipankille unionin ulkopuolella toteutettavia investointihankkeita (ulkoinen lainanantovaltuus) tukevista rahoitustoimista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden varalta annetun päätöksen N:o 466/2014/EU muuttamisesta;

• asetus (EU) 2018/409 takuurahaston perustamisesta ulkosuhteisiin liittyville hankkeille annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 480/2009 muuttamisesta.

(34)

 Komission yksiköiden valmisteluasiakirja ” Global Europe Performance Monitoring System containing a Revised Global Europe Results Framework ”, 25.1.2022, SWD(2022) 22 final.

(35)

 Foorumissa ovat mukana kehitysasioista vastaavat pääjohtajat kaikista jäsenvaltioista, komission pääjohtajat, jotka vastaavat kansainvälisistä kumppanuuksista, naapuruus- ja laajentumisneuvotteluista, EU:n pelastuspalvelu- ja humanitaarisen avun operaatioista ja Euroopan ulkosuhdehallinnon pääsihteeri. Laajennetussa Team Europe -mallissa on mukana myös jäsenvaltioiden kehitysvirastojen ja jäsenvaltioiden rahoituslaitosten sekä EIP:n ja EBRD:n ylin johto.

(36)

 Yksinkertaistettujen rahoitusmuotojen olisi edelleen oltava moitteettoman varainhoidon periaatteen ja erityisesti taloudellisuuden, tehokkuuden ja päällekkäisen rahoituksen välttämisen periaatteen mukaisia.