EUROOPAN KOMISSIO

Strasbourg 6.7.2021

COM(2021) 390 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EMPTY

Kestävään talouteen siirtymisen rahoitusstrategia

{SWD(2021) 180 final}

Johdanto – EU:n kestävän rahoituksen kehyksen parantaminen

Aikamme suurimpia maailmanlaajuisia haasteita ovat ilmastonmuutos ja ympäristön tilan heikkeneminen. Lukuisissa maissa ympäri maailman tunnustetaan tarve vastata pikaisesti näihin haasteisiin. Tästä kertoo maiden antama tuki Pariisin sopimukselle ja YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelmalle Agenda 2030:lle 1 sekä kunnianhimoiset tavoitteet, joita ne asettavat. EU on antanut Euroopan vihreän kehityksen ohjelman pohjalta useita pitkälle tähtääviä sitoumuksia. Se pyrkii olemaan ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä ja vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2030 mennessä vähintään 55 prosenttia vuoden 1990 tasoihin verrattuna 2 . EU:n tavoitteena on myös vahvistaa kykyään sietää ilmastonmuutosta, pysäyttää biologisen monimuotoisuuden väheneminen ja yleisempi ympäristön tilan heikkeneminen sekä huolehtia siitä, ettei prosessissa jätetä ketään jälkeen. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kaikkien – julkisten ja yksityisten, kansallisten ja monenvälisten – rahoituslähteiden sovittamista yhteen. EU:n on tehtävä yhteistyötä maailmanlaajuisesti sekä toimittava yhdessä alhaisen ja keskitulotason maiden kanssa niiden siirtymävaiheessa.

EU:n kestävän rahoituksen kehyksellä on keskeinen rooli näiden tavoitteiden saavuttamisessa ja kestävän covid-19-pandemiasta elpymisen tukemisessa. Eurooppa tarvitsee pelkästään energiajärjestelmien osalta tällä vuosikymmenellä arviolta 350 miljardin euron vuosittaiset lisäinvestoinnit saavuttaakseen vuodeksi 2030 asetetut päästövähennystavoitteensa. Lisäksi se tarvitsee 130 miljardia euroa muiden ympäristötavoitteiden toteuttamiseen 3 . Sijoituksista kestämättömään toimintaan ja kestämättömiin omaisuuseriin tulee yhä todennäköisemmin hukkainvestointeja, kun ilmasto- ja ympäristöhaasteet muuttuvat yhä merkittävämmiksi. Näiden riskien riittämätön huomioon ottaminen haittaa resurssien uudelleenkohdentamista ja uhkaa johtaa häiriöitä aiheuttaviin mukautuksiin tulevaisuudessa, mikä vaikuttaa rahoitusvakauteen. Näin ollen ympäristölainsäädäntöä on täydennettävä kestävällä rahoituskehyksellä, jolla rahoitusta kanavoidaan näille ilmasto- ja ympäristöriskeille altistumista vähentäviin sijoituksiin 4 .

Kestävän rahoituksen kehys voi helpottaa viranomaisten mahdollisuuksia hankkia kestävää pääomaa. EU on jo ryhtynyt merkittäviin toimiin tässä asiassa. Unioni aikoo käyttää vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen ja Next Generation EU ‑välineen 5 välityksellä jopa 605 miljardia euroa ilmastokriisin johdosta toteutettaviin hankkeisiin ja 100 miljardia euroa biologista monimuotoisuutta tukeviin hankkeisiin. Next Generation EU ‑välineen 750 miljardista eurosta 30 prosenttia kerätään laskemalla liikkeeseen Next Generation EU ‑välineen vihreitä joukkolainoja. Myös Euroopan investointipankkiryhmä on EU:n ”ilmastopankkina” toteuttanut merkittäviä toimia siirtymän tukemiseksi 6 .

Koska tarvittavien investointien suuruusluokka ylittää selvästi julkisen sektorin kapasiteetin, kestävän rahoituksen kehyksen päätavoitteena on kanavoida yksityisiä rahoitusvirtoja asiaan liittyvään taloudelliseen toimintaan. Yksityisen sektorin kiinnostus kestäviin investointeihin on viime vuosina lisääntynyt huomattavasti, mutta se edellyttää selkeää, johdonmukaista ja vankkaa kestävän rahoituksen kehystä. EU aikoo luoda tällaisen kehyksen.

Kestävän rahoituksen kehys ja pääomamarkkinaunioni vahvistavat toisiaan ja luovat lisää mahdollisuuksia yrityksille ja sijoittajille. Pitkälle yhdentyneiden ja tehokkaiden pääomamarkkinoiden olisi toimittava liikkeellepanevana voimana, joka mahdollistaa pääoman tehokkaan liikkeellepanon ja kohdentamisen kestäviin sijoituksiin. 7 Kestävää rahoitusta koskevan toimintaohjelman tuottama sysäys puolestaan lisää niiden toimien merkitystä ja kiireellisyyttä, joilla pyritään luomaan aidosti yhtenäiset ja kestävät pääomamarkkinat Euroopan unioniin.

Komissio hyväksyi vuonna 2018 ensimmäisen kestävän kasvun rahoitusta koskevan toimintasuunnitelmansa. EU on ottanut suunnitelman 8 pohjalta käyttöön kolme kestävän rahoituksen kehyksen osatekijää. Nämä osatekijät ovat: 1) kestävän toiminnan luokitusjärjestelmä, 2) rahoitusalan ulkopuolisia yrityksiä ja rahoitusalan yrityksiä koskeva tietojen antamisen kehys ja 3) sijoitusvälineet, mukaan lukien vertailuarvot, standardit ja merkinnät 9 .

Ensimmäinen osatekijä on EU:n luokitusjärjestelmä 10 . Luokitusjärjestelmäasetuksen tavoitteena on luoda vankka, tieteeseen perustuva luokitusjärjestelmä, jonka avulla rahoitusalan ulkopuoliset yritykset ja rahoitusalan yritykset voivat käyttää yhteistä kestävyyden määritelmää ja suojautua viherpesulta 11 .

Toinen osatekijä on sekä rahoitusalan ulkopuolisia yrityksiä että rahoitusalan yrityksiä koskeva pakollinen tietojen antamiseen sovellettava järjestelmä, jolla sijoittajille annetaan tietoa kestävien, tietoon perustuvien sijoituspäätösten tekemiseksi. Vaatimusten mukaan tietoja on annettava yrityksen toiminnan vaikutuksesta ympäristöön ja yhteiskuntaan sekä liiketoiminta- ja rahoitusriskeistä, joita yritykselle aiheutuu sen kestävyysvastuiden vuoksi (”kaksinkertaisen olennaisuuden” konsepti). Tähän liittyen komissio on tänään hyväksynyt luokitusjärjestelmäasetuksen nojalla delegoidun säädöksen, jossa määritetään tiedot, jotka rahoitusalan yritysten ja rahoitusalan ulkopuolisten yritysten on annettava ympäristötehokkuuden tasostaan EU:n luokitusjärjestelmän perusteella 12 .

Näiden tietojen antamista koskevien vaatimusten täydentämiseksi sijoitus- ja vakuutusneuvontaan on sisällytettävä kestävyysmieltymyksiä koskevat näkökohdat 17 .

Kolmas osatekijä on sijoitusvälineiden kokonaisuus, vertailuarvot, standardit ja merkinnät mukaan lukien. Näiden välineiden avulla rahoitusmarkkinatoimijoiden on helpompi mukauttaa sijoitusstrategioitaan EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin. Ne lisäävät läpinäkyvyyttä markkinatoimijoiden kannalta. Mainitut seikat kuuluvat sekä EU:n ilmastosiirtymää koskevien vertailuarvojen että EU:n ilmastovertailuarvoja koskevalla asetuksella 18 luotujen Pariisin sopimuksen mukaisten EU:n vertailuarvojen tavoitteisiin. Komissio antaa tänään lainsäädäntöehdotuksen EU:n vihreitä joukkolainoja koskevasta standardista 19 . Ehdotuksella luodaan kestävien sijoitusten houkuttelemiseksi korkealaatuinen vapaaehtoinen standardi, joka on kaikkien liikkeeseenlaskijoiden saatavilla. Lisäksi EU-ympäristömerkin laajentaminen koskemaan rahoitustuotteita tarjoaa vähittäissijoittajille uskottavan, luotettavan ja laajalti tunnustetun vähittäisrahoitustuotteita koskevan merkin.

Kestävän rahoituksen kehyksen perustan luomisessa on muutamassa vuodessa edistytty merkittävästi. Mainittujen kolmen osatekijän toteutus on työn alla, mutta tehtävää on vielä. Komissio on sitoutunut saattamaan päätökseen vuoden 2018 kunnianhimoisen toimintasuunnitelmansa täytäntöönpanon. Vuoden 2018 jälkeen ymmärryksemme siitä, mitä kestävyystavoitteiden saavuttaminen edellyttää, on kuitenkin kehittynyt ja globaali toimintaympäristö on muuttunut. Näistä syistä EU:n kestävän rahoituksen strategiassa on siirryttävä uuteen vaiheeseen.

Tässä strategiassa määritetään neljä keskeistä osa-aluetta, joilla tarvitaan lisätoimia, jotta rahoitusjärjestelmä voi joka suhteessa tukea talouden siirtymistä kohti kestävyyttä.

Komissio pyysi tämän strategian laatimista varten neuvoja kestävän rahoituksen foorumilta ja järjesti vuonna 2020 laajan sidosryhmien kuulemisen 20 . Strategialla täydennetään myös muita Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan liittyviä aloitteita 21 , kuten 55-valmiuspakettia 22 .

I.Reaalitalouden kestävyyteen tähtäävän siirtymän rahoittaminen

Eteneminen kohti EU:n kestävyystavoitteita edellyttää ennennäkemättömiä toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi, luonnonpääoman uudistamiseksi sekä selviytymiskyvyn ja laajemman sosiaalisen pääoman lujittamiseksi osana kestävää elpymistä covid-19-kriisistä. Talouden toimijoiden siirtymäväylät vaihtelevat huomattavasti, ja niiden lähtökohdat ja liiketoimintastrategiat ovat erilaisia, mutta kaikkien väylien olisi viime kädessä oltava linjassa EU:n kestävyystavoitteiden kanssa.

EU:n toimissa on keskitytty pääasiassa tukemaan sijoitusvirtoja ympäristön kannalta jo ennestään kestävään taloudelliseen toimintaan ja suunnitelmiin tehdä niistä ympäristön kannalta kestäviä. Tarvitaan vankempaa tukea tarjoava kehys, jotta voidaan vastata välivaiheiden rahoittamista koskevaan haasteeseen, kun toimintaa muunnetaan kiireellisesti vastaamaan ilmastoneutraaliutta ja ympäristöä koskevia EU:n tavoitteita. Komissio on pyytänyt kestävän rahoituksen foorumilta ohjeistusta vaihtoehdoista, joilla kannustettaisiin sijoittamaan kestävyyttä edistävään taloudelliseen toimintaan ja tunnustettaisiin kyseiset sijoitukset tällaisiksi 23 .

Siirtymää edistävien pyrkimysten tunnustaminen

Vaikka yritykset, liikkeeseenlaskijat ja sijoittajat voivat jo nyt käyttää EU:n luokitusjärjestelmää toimintansa ja sijoitussalkkujensa viherryttämiseen, nykyistä kehystä voitaisiin kehittää niin, että sijoitukset, jotka liittyvät välivaiheisiin edettäessä kohti kestävyyttä, tunnustettaisiin paremmin. Tällaiset sijoitukset voivat vähentää haitallisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia, jos ne eivät johda hiili-intensiivisiin teknologioihin lukkiutumiseen.

Ensimmäisenä askeleena komissio harkitsee mahdollisuutta ehdottaa lainsäädäntöä, jolla tunnustettaisiin rahoitus tietynlaiseen taloudelliseen toimintaan ja tuettaisiin sitä, ennen kaikkea energiasektorilla, kaasuala mukaan lukien 24 . Kyseessä olisi rahoitus, joka edistää kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä tavalla, joka tukee siirtymistä ilmastoneutraaliuteen koko kuluvan vuosikymmenen ajan, kuten huhtikuussa 2021 annetussa komission tiedonannossa ilmoitettiin.

Lisäksi komissio aikoo harkita vaihtoehtoja luokitusjärjestelmän laajentamiseksi ympäristön kannalta kestävän toiminnan ulkopuolelle, jotta voidaan mahdollisesti ottaa huomioon toiminta, jonka ympäristötehokkuus on keskitasoa. Tämä voisi auttaa lisäämään avoimuutta ja saamaan liikkeelle rahoitusta taloudelliseen toimintaan, joka on uskottavalla väylällä kohti kestävyyttä ja jossa otetaan huomioon sosiaaliset näkökohdat. Komissio aikoo vuoden 2021 loppuun mennessä julkaisemassaan kertomuksessa kuvata säännökset, joita tarvitaan kattamaan sellainen taloudellinen toiminta, jolla ei ole merkittävää vaikutusta ympäristökestävyyteen, ja taloudellinen toiminta, joka vahingoittaa merkittävästi ympäristökestävyyttä 25 .

Kestävän toiminnan lisääminen EU:n luokitusjärjestelmään

Kuten huhtikuussa 2021 julkaistussa komission tiedonannossa ilmoitettiin, komissio aikoo antaa luokitusjärjestelmäasetuksen vaatimusten mukaisesti täydentävän EU:n ilmastoluokitusjärjestelmää koskevan delegoidun säädöksen. Se koskisi toimintaa, joka ei vielä kuulu ensimmäisen EU:n ilmastoluokitusjärjestelmää koskevan delegoidun säädöksen soveltamisalaan, kuten maatalous ja tietyt energia-alat. Delegoitu säädös kattaa myös ydinenergiaan liittyvää toimintaa, komission tätä tarkoitusta varten perustaman erityisen asiantuntijatarkasteluprosessin 26 mukaisesti. Komissio hyväksyy tämän täydentävän delegoidun säädöksen mahdollisimman pian sen jälkeen, kun kesällä 2021 toteutettava tarkasteluprosessi on päättynyt. Tämä täydentävä delegoitu säädös kattaa myös maakaasun ja siihen liittyvät teknologiat siirtymätoimintana siltä osin kuin ne kuuluvat EU:n luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 2 kohdan soveltamisalaan. Siirtymätoimintaa koskevan raukeamislausekkeen etuja tarkastellaan tässä yhteydessä.

Lisäksi komissio hyväksyy tekniset arviointikriteerit lopuille luokitusjärjestelmäasetuksen mukaisille neljälle ympäristötavoitteelle, jotka liittyvät vesivaroihin, kiertotalouteen, ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen ja biologiseen monimuotoisuuteen 27 . Komissio vahvistaa näitä tavoitteita koskevat kriteerit luokitusjärjestelmäasetuksen mukaisesti delegoidussa säädöksessä, joka on tarkoitus hyväksyä vuoden 2022 alkupuoliskolla ja jota on määrä soveltaa vuodesta 2023 alkaen. Tämä helpottaa ympäristön kannalta kestävien sijoitusten tekemistä ilmastonäkökohtia laajemmin.

Kestävää rahoitusta koskevia standardeja ja merkintöjä koskevien puitteiden laajentaminen

Standardit ja merkinnät voivat auttaa kanavoimaan rahoitusta yrityksille, liikkeeseenlaskijoille ja sijoittajille, kun ne siirtyvät kestävämpään toimintaan ja liiketoimintamalleihin. Lisäksi ne voivat auttaa sijoittajia luomalla läpinäkyvät ja uskottavat puitteet viherpesun estämiseksi. Jotta välivaiheen siirtymätoimiin olisi helpompi suunnata lisää pääomaa, komissio työstää muita joukkolainojen merkintöjä, kuten siirtymään tai kestävyyteen liittyviä joukkolainojen merkintöjä 28 .

Jatkossa yleisempi rahoitusvälineiden merkintöjä koskeva kehys voisi auttaa parantamaan kestävien rahoitusmarkkinoiden selkeyttä, läpinäkyvyyttä ja johdonmukaisuutta. Tällainen kehys mahdollistaisi ja ottaisi huomioon markkinoiden tulevan innovoinnin ja varmistaisi samalla markkinoiden kehittämien merkintöjen kestävyystekijöiden läpinäkyvyydelle ja uskottavuudelle vähimmäistason. Rahoitusvälineitä laajemmin komissio harkitsee ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan (ESG) liittyviä vertailuarvoja ja kestävyyttä koskevia vähimmäisvaatimuksia koskevia merkintöjä sellaisille rahoitustuotteille, jotka edistävät ympäristö- tai sosiaalisia näkökohtia. Lisäksi esiteasetukseen 29 tehtävien mukautusten voidaan katsoa luovan vähimmäisvaatimukset, jotka koskevat kaikkien ESG-arvopapereista saatavilla olevien tietojen vertailukelpoisuutta, läpinäkyvyyttä ja yhdenmukaistamista.

II.Kohti osallistavampaa kestävän rahoituksen kehystä

Vähittäissijoittajien ja pk-yritysten voimaannuttaminen kestävän rahoituksen tarjoamien mahdollisuuksien käyttöön

Kestävyyteen tähtäävän siirtymän kannalta avainasemassa ovat kansalaiset vähittäissijoittajina tai kuluttajina sekä pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset). Monet kestävät hankkeet tulevat olemaan pieniä, ja niitä kehitetään paikallisella tasolla, mutta ne ovat tärkeitä vihreän elpymisen tukemiseksi. Pääomamarkkinaunionin ja kestävän rahoituksen kehyksen yhteisenä tavoitteena on tarjota pk-yrityksille lisää rahoitusmahdollisuuksia ja kannustaa vähittäissijoittajia osallistumaan laajemmin pääomamarkkinoille.

Yksityishenkilöillä ja kotitalouksilla voi olla tärkeä rooli talouden muuttamisessa, jos ne hyödyntävät kestävää rahoitusta. Esimerkiksi vihreät lainat voivat auttaa kotitalouksia ja pk-yrityksiä parantamaan rakennustensa energiatehokkuutta tai siirtymään päästöttömiin ajoneuvoihin. Edistääkseen vihreitä vähittäislainoja komissio aikoo pyytää Euroopan pankkiviranomaiselta (EPV) lausuntoa vihreiden vähittäislainojen ja vihreiden kiinnelainojen määritelmästä ja mahdollisista tukivälineistä. Komissio aikoo myös tutkia tapoja tukea energiatehokkaiden kiinnelainojen käyttöönottoa kiinnitysluottodirektiivin 30 tarkistamisen yhteydessä.

Vähittäissijoittajien tärkein yhteyspiste ovat rahoitusneuvojat. Heidän on oltava päteviä tukemaan kestävän rahoituksen käyttöönottoa. Komissio aikoo kannustaa lisäämään vähittäissijoittajien vaikuttamismahdollisuuksia pyrkimällä parantamaan rahoitusneuvojien kestävyysasiantuntemusta. Asiasta laaditaan ensin tarkempi arviointi. Lisäksi komissio pyrkii yhdessä OECD:n ja sen rahoitusalan koulutuksen kansainvälisen verkoston kanssa parantamaan kansalaisten finanssiosaamista. Ne julkaisevat yhdessä aikuisille ja nuorille suunnattuja finanssiosaamiskehyksiä. Niissä esitetään taidot ja tiedot, joita yksityishenkilöt tarvitsevat taloudellisen hyvinvointinsa tueksi ja kestävän rahoituksen saamiseksi jatkossakin. 

EU:n taloudessa toimii 23 miljoonaa pk-yritystä, joiden olisi saatava paremmat mahdollisuudet käyttää kestävyysneuvontapalveluja omien tarpeidensa perusteella. Covid-19-kriisi on vaikeuttanut pk-yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta, jota ne tarvitsevat siirtymätoimia varten. Pk-yrityksillä ei useinkaan ole valmiuksia ja tietoisuutta hyödyntää kestävien rahoitusvälineiden tarjoamia mahdollisuuksia. 31  

Komissio on valmis tukemaan jäsenvaltioita, kun ne pyrkivät tarjoamaan tukea valmiuksien kehittämiseen ja antamaan teknistä neuvontaa siitä, miten pk-yritykset voivat vapaaehtoisesti raportoida kestävyysriskeistä ja -vaikutuksista 32 . Tätä varten ja ehdotetun yritysten kestävyysraportointia koskevan direktiivin mukaisesti Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmän (EFRAG) on määrä laatia yksinkertaistettu vapaaehtoinen kestävyysraportointistandardi, joka tarjoaa pk-yritysten käyttöön oikeasuhteisen välineen. Lisäksi InvestEU-ohjelman yhteydessä luodaan riskien vähentämismekanismeja, ja sisämarkkinaohjelman pk-yrityksiä koskeva osio tarjoaa pk-yrityksille neuvontapalveluja Yritys-Eurooppa-verkoston ja yhteisklusterialoitteen kautta 33 .

Digitaaliteknologian tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen kestävän rahoituksen edistämiseksi

Digitaaliteknologiat voivat tarjota kansalaisille, sijoittajille ja pk-yrityksille keskeisiä ratkaisuja kestävyyteen siirtymiseksi. Komissio mahdollistaa innovatiivisia ratkaisuja, joilla autetaan pk-yrityksiä käyttämään digitaalisia kestävän rahoituksen välineitä ja tuetaan vähittäissijoittajien ymmärrystä rahoitustuotteiden kestävyysvaikutuksista, ja kannustaa hyödyntämään niitä. 34 Teknologisilla innovaatioilla, kuten tekoälyllä, lohkoketjulla, massadatalla ja esineiden internetillä, on merkittävä rooli kestävässä rahoituksessa. Muut EU:n aloitteet, kuten kestävyyteen liittyvän tiedon sisällyttäminen eurooppalaiseen keskitettyyn yhteyspisteeseen ja avointa rahoitusta koskevaan kehykseen, auttavat hyödyntämään tätä potentiaalia.

Digitaaliteknologiat ovat tärkeitä siirtymän mahdollistajia, mutta huolenaiheena ovat datakeskusten ja hajautetun tilikirjan teknologioiden ympäristövaikutukset ja kasvavat energiatarpeet erityisesti kryptovarojen osalta 35 . Komissio aikoo arvioida digitaalisen rahoituksen teknologian kestävyysvaikutuksia. EU:n olisi otettava johtoasema näiden infrastruktuurien muuttamisessa ilmastoneutraaleiksi ja energiatehokkaiksi vuoteen 2030 mennessä 36 . EU:n ilmastoluokitusjärjestelmää koskevassa delegoidussa säädöksessä vahvistetaan jo datakeskuksia ja digitaalisia ratkaisuja koskevat tekniset arviointikriteerit, jotka edistävät merkittävästi EU:n luokitusjärjestelmän tavoitteita. Sitä olisi laajennettava kattamaan muutakin toimintaa kestävien digitaalisten ratkaisujen kehittämiseksi ja kestävien kryptovarojen käyttämiseksi.

Vakuutustoiminta: parempi suoja ilmasto- ja ympäristöriskejä vastaan

Laajentamalla vakuutusturvaa rahoitusjärjestelmä voi suojella taloutta ja yhteiskuntaa paremmin tietyiltä ilmastoon ja luonnonkatastrofeihin liittyviltä riskeiltä. Vakuutusturvan pieni lisäys voi vähentää merkittävästi veronmaksajille ja hallituksille ilmastoon liittyvistä katastrofeista aiheutuvia taloudellisia kustannuksia. Äskettäin hyväksytty ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva strategia 37 luo suotuisat olosuhteet yhteiskunnan ilmastonmuutokseen sopeutumisen tukemiselle ja riskien vähentämiselle. Mahdollisia vakuutusturvan puutteita jäsenvaltioissa nostetaan esiin Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen (EIOPA) laatimassa luonnonkatastrofien varalta otettavien vakuutusten seurantavälineessä 38 . Lisäksi komissio aikoo käynnistää vakuutuksenantajien, jälleenvakuuttajien, viranomaisten ja muiden sidosryhmien välisen ilmastokestävyyttä koskevan vuoropuhelun parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi ja ilmastonsuojelun puutteiden korjaamiseen tähtäävien keinojen kartoittamiseksi joko suositusten tai vapaaehtoisten sitoumusten avulla.

Uskottavien sosiaalivaikutteisten sijoitusten tukeminen

Pandemiasta toipuminen on osoittanut, että tarvitaan oikeudenmukaista siirtymää, jolla tuetaan työntekijöitä ja yhteisöjä, joihin taloudellisen toiminnan siirtymävaihe vaikuttaa. Sosiaalivaikutteisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskujen jyrkkä kasvu osoittaa, että sijoittajat etsivät yhä enemmän sijoitusmahdollisuuksia, joista aiheutuu myönteisiä sosiaalisia tuloksia ja joilla edistetään ihmisoikeuksia. Tämä suuntaus kannustaa rahoituslaitoksia tiivistämään yhteistyötään yritysten kanssa, jotta ne voivat sisällyttää ihmisoikeudet ja sosiaaliset tekijät strategioihinsa ja toimintansa.

Rahoitusmarkkinoiden toimijoita koskevat kestävän rahoituksen tiedonantovaatimukset sisältävät jo nyt tiettyjä sosiaalisia tekijöitä, mutta lisätoimia tarvitaan. Komissio tekee yhteistyötä Euroopan valvontaviranomaisten kanssa kestävään rahoitukseen liittyvien tietojen antamista koskevan asetuksen mukaisten teknisten sääntelystandardien 39 tarkistamiseksi joulukuuhun 2022 mennessä ja selkeyttää indikaattoreita, jotka koskevat sekä ilmastoon ja ympäristöön liittyviä pääasiallisia haittavaikutuksia että merkittävimpiä kielteisiä vaikutuksia sosiaalisiin ja työntekijäkysymyksiin, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja korruption ja lahjonnan torjuntaan. Komissio julkaisee vuoden 2021 loppuun mennessä myös kertomuksen sosiaalisen luokitusjärjestelmän edellyttämistä säännöksistä luokitusjärjestelmäasetuksen mukaisesti 40 .

Lisäksi komissio aikoo esittää ehdotuksen yritysten kestävästä hallintotavasta, jotta varmistetaan, että yritykset hallitsevat kestävyysriskejä ja hyödyntävät kestävyyteen siirtymisen tarjoamia mahdollisuuksia.

Vihreä budjetointi ja riskinjakomekanismit

Vaikka kaikkia investointitarpeita ei voida rahoittaa pelkästään julkisilla varoilla, niillä on tärkeä rooli yksityisen rahoituksen ohella.

Komissio vahvistaa edelleen ilmaston ja biologisen monimuotoisuuden valtavirtaistamista EU:n talousarviossa. Komissio käyttää vihreän budjetoinnin välineitä jo nyt EU:n vuotuisessa talousarviosyklissä. Tätä työtä lujitetaan edelleen vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen ja siihen liittyvän toimielinten välisen sopimuksen sekä sen ilmastoon ja biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä menoja koskevien sitoumusten täytäntöönpanon yhteydessä. Komissio pyrkii tuottamaan päivitettyjä ja tehostettuja seurantamenetelmiä sekä ilmaston että biologisen monimuotoisuuden osalta. Nämä seurantamenetelmät ovat avainasemassa seurattaessa, että vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen ilmastoon ja biologiseen monimuotoisuuteen liittyvät menot ovat EU:n tavoitteiden mukaisia.

Komissio tekee tiivistä yhteistyötä myös jäsenvaltioiden kanssa vihreän budjetoinnin välineiden käytön lisäämiseksi. Lisäksi komissio on kehittänyt vihreän budjetoinnin viitekehyksen ja teettää vuosittain selvityksiä EU:n nykyisistä vihreän budjetoinnin käytännöistä tukeakseen niitä lukuisia jäsenvaltioita, jotka haluavat suunnata kansallisen talousarvionsa uudelleen vihreisiin painopisteisiin. Sen varmistamiseksi, että budjettipolitiikka ja menot ovat ympäristösitoumusten mukaisia, keskinäistä oppimisprosessia edistetään analyyttisellä työllä 41 , teknisellä tuella ja koulutuksella sekä vuotuisella konferenssilla.

Markkinoiden toimintapuutteisiin, jotka haittaavat kestävän infrastruktuurin rahoittamista ja innovaatiovetoista siirtymää, voidaan puuttua tehokkaasti julkisten ja yksityisten sijoittajien välisellä riskinjaolla. Euroopan vihreän kehityksen ohjelman investointipilarin, Kestävä Eurooppa ‑investointiohjelman, tavoitteena on saada seuraavan vuosikymmenen aikana yksityisiltä ja julkisilta toimijoilta liikkeelle vähintään 1 biljoona euroa kestäviin sijoituksiin. InvestEU-ohjelma tarjoaa riskinottovalmiuksia ja tukea EIP-ryhmälle, kansallisille kehityspankeille ja muille rahoituslaitoksille asiaan liittyviä neuvonta-aloitteita varten. Komissio aikoo järjestää ennen COP 26 -kokousta vuosittain kestävien sijoitusten huippukokouksen, jossa arvioidaan edistymistä Kestävä Eurooppa ‑investointiohjelmaan sisältyvissä EU:n aloitteissa.

III.Rahoitusalan häiriönsietokyvyn parantaminen ja alan kestävyyspanostusten lisääminen: kaksinkertaisen olennaisuuden näkökulma

Mukautuakseen Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan rahoitusalan itsensä on siedettävä paremmin ilmastonmuutoksen ja ympäristön tilan heikkenemisen aiheuttamia riskejä ja myös parannettava panostustaan kestävyyden edistämiseen. Tämä edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa rahoitusalan päätöksentekoprosesseissa otetaan järjestelmällisesti huomioon sekä rahoituksellisesti olennaiset kestävyysriskit (outside-in-näkökulma) että kestävyysvaikutukset (inside-out-näkökulma). On ratkaisevan tärkeää, että molemmat olennaisuusperiaatteen näkökohdat integroidaan prosessiin asianmukaisesti, jotta rahoitusala voi edistää Euroopan vihreän kehityksen ohjelman onnistumista ennakoivasti ja mahdollisimman tehokkaasti.

Talouden ja rahoitusjärjestelmän häiriönsietokyvyn parantaminen kestävyysriskien varalta

Kestävyysriskit ovat jo olennaisia, ja niillä tulee olemaan kielteisiä vaikutuksia rahoitusvakauteen ja reaalitalouden rahoitukseen 42 . Ilmastonmuutoksen fyysiset vaikutukset ja biologisen monimuotoisuuden häviäminen aiheuttavat riskejä, jotka voivat olla järjestelmäriskejä, eivätkä välttämättä näy yksittäisten varojen tasolla 43 . Riskejä voi aiheutua myös hallitsemattomasta ja äkillisestä reaktiosta siirtymään. Sen vuoksi on olennaisen tärkeää ymmärtää näille riskeille altistumisten luonne ja laajuus sekä niiden vuorovaikutus ja kehittyminen ajan mittaan. Tarvitaan täydentäviä toimia sen varmistamiseksi, että kestävyystekijät sisällytetään rahoitusalalla johdonmukaisesti riskien arviointiin ja hallintaan.

Kestävyysriskien huomioon ottaminen tilinpäätösstandardeissa ja kirjanpidossa

Komissio tukee voimakkaasti kansainvälisiä pyrkimyksiä sisällyttää kestävyysnäkökohdat tilinpäätösraportointiin ja kirjanpitoon ja haluaa asettaa tavoitteet mahdollisimman korkealle. Komissio tekee yhteistyötä Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmän (EFRAG), Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) ja kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja antavan International Accounting Standards Board (IASB) -elimen kanssa sen arvioimiseksi, otetaanko kestävyysriskit asianmukaisesti huomioon kansainvälisissä tilinpäätösstandardeissa (IFRS). Koska sijoitusten arvo määritetään tilinpäätösstandardeja ja -käytäntöjä noudattaen, ne ovat keskeinen tekijä kestävyysriskien sisällyttämisessä rahoitusmarkkinoita koskevaan päätöksentekoon. Erityisesti olisi arvioitava, miten merkitykselliset ilmasto- ja ympäristöriskit olisi otettava tilinpäätöksissä huomioon asianmukaisesti ja ajallaan ja miten niistä raportoidaan.

Kannustaakseen luonnonpääoman arviointinormien laatimiseen EU:ssa ja maailmanlaajuisesti komissio aikoo myös tiivistää yhteistyötään elinkeinoelämän kanssa biologisen monimuotoisuuden ja luonnonpääomaa koskevan tilinpidon alalla.

Luottoluokitusten ja luokitusnäkymien läpinäkyvyyden parantaminen

Luottoluokituslaitoksilla on tärkeä rooli rahoitusjärjestelmässä, sillä ne arvioivat rahoituslaitosten ja muiden liikkeeseenlaskijoiden luottoriskiä 44 . Sidosryhmät ovat edelleen huolissaan läpinäkyvyyden puutteesta sen suhteen, miten luottoluokituslaitokset sisällyttävät kestävyystekijät menetelmiinsä, kun otetaan huomioon luottoluokitusten laaja käyttö. ESMA suorittaa nykyisten toimenpiteiden tuloksellisuutta koskevan tarkemman arvioinnin, jonka tulosten perusteella komissio aikoo ryhtyä toimiin läpinäkyvyyden lisäämiseksi ja asiaankuuluvien ESG-tekijöiden sisällyttämiseksi luottoluokituksiin ja luottonäkymiin varmistaen samalla menetelmien läpinäkyvyyden.

Kestävyysriskien tunnistaminen ja hallinta pankeissa ja vakuutusyhtiöissä

Pankkien ja vakuutusyhtiöiden kyky tunnistaa ja hallita kestävyysriskejä ja kattaa niistä aiheutuvia taloudellisia tappioita ovat siirtymän aikana avainasemassa rahoitusvakauden ja reaalitalouden häiriönsietokyvyn kannalta. Vaikka rahoitusalan yhteisöt ja valvontaviranomaiset pyrkivät ottamaan ilmasto- ja ympäristötekijät huomioon riskinhallintajärjestelmissä ja vakavaraisuuspääomavaatimuksissa, asiassa ei edelleenkään edistytä riittävästi 45 .

-Komissio aikoo ehdottaa muutoksia pankkien vakavaraisuuskehykseen 46 sen varmistamiseksi, että ESG-tekijät sisällytetään johdonmukaisesti riskienhallintajärjestelmiin ja valvontaan. Tämän saavuttamiseksi asetetaan selkeät vaatimukset kestävyysriskien kartoittamiseksi, mittaamiseksi, hallitsemiseksi ja seuraamiseksi riskinhallintakehyksissä; niiden olisi katettava myös pankkeja koskevat ilmastonmuutokseen liittyvät stressitestit. Tämän täydentämiseksi ja osana vuotuista valvontaan liittyvää arviointia aiotaan selkeyttää ja vahvistaa valvontaviranomaisten roolia tällaisten riskien arvioinnissa. Lisäksi komissio aikoo ehdottaa, että Euroopan pankkiviranomainen aikaistaa kahdella vuodella (vuoteen 2023) meneillään olevaa arviointiaan sellaisten vastuiden vakavaraisuuskohtelusta, jotka liittyvät olennaisesti ympäristötavoitteisiin ja/tai sosiaalisiin tavoitteisiin liittyviin omaisuuseriin tai toimintaan.

-Komissio aikoo sisällyttää kestävyysriskit johdonmukaisesti riskinhallintajärjestelmiin ja vakuutuksenantajien valvontaan. Solvenssi II ‑direktiiviin 47 on tarkoitus ehdottaa muutoksia, joihin sisältyvät myös vakuutuksenantajien tekemät ilmastonmuutosskenaarioiden analyysit. Pankkialalla sovelletun toimintamallin tapaan EIOPA arvioi vakuutusalalla riskieroja ympäristön kannalta ja/tai sosiaalisesti kestävien ja muiden vastuiden välillä.

Kestävyysriskien hallinta järjestelmätasolla

Rahoitusjärjestelmän häiriönsietokyvyn parantaminen edellyttää riskien tunnistamista, mittaamista ja hallintaa järjestelmätasolla 48 . Komissio aikoo lujittaa yhteistyötään eurooppalaisten valvontaviranomaisten ja Euroopan keskuspankin (EKP) kanssa, jotta voidaan havaita kaikki pitkän aikavälin rahoitusvakauteen vaikuttavat järjestelmäriskit sekä seurata ja lieventää niitä. Tähän pyritään tehostamalla työtä johdonmukaisten ja merkityksellisten menetelmien ja skenaarioiden kehittämiseksi, jotta voidaan kvantifioida kestävyysriskit ja suorittaa rahoitusjärjestelmän häiriönsietokykyä koskevat stressitestit, jotka kattavat asiaankuuluvat rahoitussektorit 49 . Komissio aikoo teettää 55-valmiuspakettia koskevan kohdennetun rahoitusjärjestelmään kohdistuvan stressitestauksen.

Rahoituslaitokset ovat yhä alttiimpia ekosysteemien kiihtyvälle rappeutumiselle ja biologisen monimuotoisuuden köyhtymiselle, luonnonvarojen ehtymiselle sekä veden, ilman ja maaperän pilaantumiselle. Komissio pyrkii edistämään biologisen monimuotoisuuden huomattavasta köyhtymisestä ja ekosysteemien rappeutumisesta aiheutuvien taloudellisten riskien mittaamispyrkimyksiä laatimalla kertomuksen tällaisten riskien mittaamisesta ja esiintymisestä EU:ssa. Komission kertomuksessa on tarkoitus tarkastella myös toimintamalleja ja menetelmiä näiden riskien mittaamiseksi ja hahmotella tämän aihepiirin seuraavia vaiheita. 

Järjestelmäriskien käsittely ja hallinta edellyttää myös asianmukaisia välineitä makrovakausvalvonnasta vastaaville viranomaisille. Komissio aikoo tarkastella pankkien makrovakauskehyksen tulevan tarkistuksen yhteydessä Euroopan valvontaviranomaisten, Euroopan järjestelmäriskikomitean (EJRK) ja EKP:n tuella, voidaanko makrovakausvälineillä puuttua ilmastonmuutokseen liittyviin rahoitusvakautta koskeviin riskeihin. Keskipitkällä aikavälillä jatketaan Euroopan valvontaviranomaisten, EJRK:n ja EKP:n ohjeistuksen pohjalta työtä soveltamisalan laajentamiseksi muille kuin pankkialoille ja ympäristöriskeihin.

Siirtymäpyrkimyksiin osallistumisen vauhdittaminen rahoitusalalla

Kun tilannetta tarkastellaan rahoituslaitosten suorittamaa kestävyysriskien hallintaa laajemmin, Euroopan vihreän kehityksen ohjelman onnistuminen riippuu kaikkien talouden sidosryhmien panoksesta ja niille asetetuista kannustimista saavuttaa tavoitteet. Tätä varten rahoituslaitosten on sisällytettävä EU:n kestävyystavoitteet pitkän aikavälin rahoitusstrategioihinsa ja päätöksentekoprosesseihinsa. Tähän sisältyy edistymisen säännöllinen ja nykyistä parempi mittaaminen ja seuranta sekä siitä tiedottaminen.

Tieteeseen perustuvan tavoitteenasettelun, tiedonannon ja sitoumusten seurannan parantaminen rahoitusalalla

Rahoituslaitosten olisi annettava tietoja omista suunnitelmistaan, jotka koskevat kestävyyteen tähtäävää siirtymää ja hiilestä irtautumista, keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteineen, sekä tavoista, joilla ne aikovat pienentää ympäristöjalanjälkeään. Tavoitteiden, indikaattoreiden, määritelmien ja menetelmien läpinäkyvyyden lisääminen on keskeistä sen kannalta, että toimien vaikuttavuutta voidaan seurata ajan mittaan. Yritysten kestävyysraportointia koskevassa direktiiviehdotuksessa edellytetään, että suuret EU:n yritykset ja julkisesti noteeratut yhtiöt, mukaan lukien pankit, vakuutuksenantajat ja sijoittajat, antavat tietoja kestävyystavoitteista ja edistyvät niiden saavuttamisessa. Lisäksi komissio aikoo kestävään rahoitukseen liittyvien tietojen antamista koskevan asetuksen mukaisen teknisen sääntelystandardin pohjalta lujittaa tietojen antamista toimista, joita rahoitusmarkkinoiden toimijat toteuttavat hiilestä irtautumiseksi, ja lisätä toimien vaikuttavuutta kaikkien sijoitustuotteiden osalta.

Kestävyyteen liittyvänä kiitettävänä ensimmäisenä askeleena rahoituslaitokset ympäri maailman ovat antaneet vapaaehtoisia lupauksia ottaa käyttöön strategisia, tieteeseen perustuvia ilmasto- ja kestävyystavoitteita. Odotettaessa mahdollisia lisätoimia tällä alalla komissio aikoo tarkastella, missä määrin lisäohjeita antamalla voitaisiin varmistaa, että tällaiset vapaaehtoiset lupaukset ovat uskottavia, ja seurata edistymistä koko EU:ssa. Tässä vaiheessa rahoituslaitokset voisivat käyttää EU:n luokitusjärjestelmää ja muita kestävän rahoituksen välineitä edistääkseen suunnitelmiensa toteuttamista yhteisö- ja salkkutasolla.

Sijoittajien luottamusvelvollisuuksien ja asiakasvastuullisuutta koskevien sääntöjen selkeyttäminen siten, että ne kuvaavat rahoitusalan panosta vihreän kehityksen ohjelman tavoitteisiin

Rahoitusvirtojen sovittaminen yhteen Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden kanssa edellyttää, että kestävyysvaikutukset otetaan tarkemmin huomioon sijoittajien strategioissa ja sijoituksia koskevissa päätöksentekoprosesseissa. Komissio julkaisi 21. huhtikuuta 2021 kuusi delegoitua muutossäädöstä, joissa edellytetään, että rahoitusalan yritykset, kuten neuvonantajat, omaisuudenhoitajat ja vakuutuksenantajat, sisällyttävät menettelyihinsä taloudellisesti olennaiset kestävyysriskit ja ottavat huomioon asiakkaidensa kestävyysmieltymykset 50 . Tätä on täydennettävä lisätoimilla niiden EU:n 125 000 eläkerahaston suhteen, jotka hallinnoivat yhteisiä järjestelmiä noin 75 miljoonan eurooppalaisen puolesta 51 . Jotta voidaan tehostaa niiden panosta vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen, on ratkaisevan tärkeää, että sijoittajien ja eläkerahastojen luottamusvelvollisuudet jäseniä ja edunsaajia kohtaan heijastavat myös sijoituksiin liittyviä ESG-riskejä inside-out-näkökulmasta osana sijoituksia koskevaa päätöksentekoprosessia.

-Komissio pyytää EIOPAa arvioimaan, onko mahdollisesti tarpeen laajentaa käsitettä ”jäsenten ja edunsaajien pitkän aikavälin etu” ja ottaa käyttöön velvoite huomioida kestävyysvaikutukset eläkesijoituskehyksessä. Tavoitteena olisi varmistaa, että kehyksessä otetaan paremmin huomioon jäsenten ja edunsaajien kestävyysmieltymykset ja laajemmat sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät tavoitteet. Komissio harkitsee ja arvioi yhteistyössä Euroopan valvontaviranomaisten kanssa lisätoimenpiteitä, joiden avulla kaikki asiaankuuluvat rahoitusmarkkinoiden toimijat ja neuvonantajat voisivat järjestelmällisesti tarkastella sijoituspäätöstensä ja suosittelemiensa tuotteiden myönteisiä ja kielteisiä kestävyysvaikutuksia.

-Komissio aikoo tarkastella uudelleen sijoittajien asiakasvastuullisuus- ja vaikuttamistoimintaan liittyviä puitteita. Komissio aikoo erityisesti selvittää, miten osakkeenomistajien oikeuksia koskevassa toisessa direktiivissä 52 voitaisiin ottaa paremmin huomioon EU:n kestävyystavoitteet ja miten se voitaisiin saattaa vastaamaan asiakasvastuullisuutta koskevien suuntaviivojen maailmanlaajuisia parhaita käytäntöjä.

ESG-tekijöihin liittyvien markkinatutkimusten ja luottoluokitusten saatavuuden, eheyden ja läpinäkyvyyden parantaminen

Siirtymätoimien toteuttamiseksi rahoituslaitokset tarvitsevat monenlaisia tietoja, jotta ne voivat havaita sijoitusten kohdeyritysten ja asiakkaidensa kestävyysriskit, ‑mahdollisuudet ja -vaikutukset. Tämän vuoksi yritysten kestävyysraportointia koskevassa direktiiviehdotuksessa edellytetään, että suuret julkisesti noteeratut EU:n yritykset antavat tarkoituksenmukaisia, vertailukelpoisia ja tulevaisuuteen suuntautuvia kestävyystietoja koko rahoituksen arvoketjussa 53 . Lisäksi tulevalla ehdotuksella eurooppalaisesta keskitetystä yhteyspisteestä luodaan EU:n laajuinen mekanismi, joka tarjoaa helposti saatavilla olevia, vertailukelpoisia ja digitaalisesti käytettävissä olevia tietokantoja yritysten tiedonantovaatimuksista, jotka kattavat myös kestävyyttä koskevat tiedot. 

Komissio aikoo ryhtyä julkisen kuulemisen ja vaikutustenarvioinnin perusteella toimiin parantaakseen ESG-luokitusten luotettavuutta, vertailukelpoisuutta ja läpinäkyvyyttä. ESG-luokitukset vaikuttavat yhä enemmän pääomamarkkinoiden toimintaan ja sijoittajien luottamukseen kestäviä tuotteita kohtaan. Tämä toimi perustuu tammikuussa 2021 julkaistuun komission selvitykseen, jossa havaittiin, että ESG-luokitusten tarjoajien toiminnan läpinäkyvyydessä on puutteita, että ESG-luokitusten vertailukelpoisuus on heikko ja että asiaan liittyy mahdollisia eturistiriitoja 54 . Kestävien sijoitusten kasvava kysyntä korostaa myös tarvetta puolueettomaan ja luotettavaan ESG-tutkimukseen, joka perustuu läpinäkyviin ja vertailukelpoisiin menetelmiin.

Viherpesun torjunta

EU on toteuttanut merkittäviä toimia viherpesun torjumiseksi rahoitusmarkkinoilla. Viherpesupyrkimykset voivat aiheuttaa toimijoille maineriskejä ja johtaa kestävän rahoituksen tuotteita ja rahoitusjärjestelmää kohtaan tunnetun luottamuksen menettämiseen. EU on pyrkinyt torjumaan viherpesua asettamalla yrityksiä ja sijoittajia koskevia tiedonantovaatimuksia ja luonut välineitä, joilla lisätään läpinäkyvyyttä ja autetaan lopullisia sijoittajia tunnistamaan uskottavat sijoitusmahdollisuudet 55 . Kestävää rahoitusta koskevien politiikkatoimien vaikuttavuus riippuu kuitenkin myös täytäntöönpanon valvonnan asianmukaisuudesta koko EU:ssa. Valvontaviranomaisilla on keskeinen rooli kestävän rahoituksen sääntelyn noudattamisen seuraamisessa ja siinä, että ne hyödyntävät kaikilta osin oikeudellisia toimeksiantojaan ja valtuuksiaan varmistaakseen, että sijoittajia ja kuluttajia suojellaan perusteettomilta kestävyysväitteiltä.

Komissio aikoo arvioida Euroopan valvontaviranomaisten tuella, ovatko valvontavaltuudet, -valmiudet ja -velvoitteet tarkoituksenmukaisia. Komissio harkitsee tämän arvioinnin ja Euroopan valvontaviranomaisten suorittaman viherpesuriskien seurannan perusteella toimia, joilla varmistetaan riittävä ja johdonmukainen täytäntöönpanon ja valvonnan taso viherpesun torjumiseksi.

EU:n rahoitusjärjestelmän hallitun siirtymän seuranta

EU:n ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää jäsenvaltioilta, rahoitusalan valvojilta ja asiaankuuluvilta viranomaisilta yhteistyötä siirtymän edistymisen seuraamiseksi. Komissio kehittää yhteistyössä kestävän rahoituksen foorumin kanssa vankan seurantakehyksen kestäviin sijoituksiin suuntautuvien pääomavirtojen mittaamiseksi. Komissio auttaa jäsenvaltioita arvioimaan investointivajetta ja mittaamaan rahoitusalan edistymistä ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamisessa 56 .

Eurooppalaisilla valvontaviranomaisilla voi olla tärkeä rooli edistettäessä kaksinkertaista olennaisuutta koskevan näkökulman johdonmukaista sisällyttämistä koko rahoitusjärjestelmään. Komissio aikoo lujittaa yhteistyötä kaikkien asiaankuuluvien viranomaisten, myös valvontaviranomaisten, välillä auttaakseen rahoitusalaa koskevien välitavoitteiden määrittelyssä, saadakseen selkeämmän kuvan siitä, onko edistyminen riittävää, ja tasoittaakseen tietä kaikkien asiaankuuluvien viranomaisten yhteistyötoimien lisäämiselle.

Komissio aikoo myös perustaa kestävän rahoituksen tutkimusfoorumin, jonka tarkoituksena on vahvistaa tieteen roolia ja edistää kestävää rahoitusta koskevan tietämyksen jakamista korkeakoulujen ja yritysten välillä. Foorumin tehtävänä olisi lisätä tietoisuutta kestävää rahoitusta koskevan tutkimuksen hyödyntämisestä ja edistää tietämyksen vaihtoa tutkijoiden ja rahoitusyhteisön välillä.

IV.Tavoitteellisuuden edistäminen maailmanlaajuisesti

Maailmanlaajuiset haasteet edellyttävät maailmanlaajuisia toimia. Eri lainkäyttöalueilla on kuitenkin erilaiset lähtökohdat, tavoitetasot ja tavoitteet. Kansainväliset foorumit ja verkostot koordinoivat yhä laajemmassa määrin kestävän rahoituksen aloitteita, jotta kestävän rahoituksen maailmanlaajuiset mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää kokonaisvaltaisesti 57 . EU on omalla alueellaan toteutuneiden saavutustensa pohjalta vakiinnuttanut asemansa kestävän rahoituksen kansainvälisenä johtajana ja osallistuu aktiivisesti maailmanlaajuisiin toimiin. Johtoasema voi toimia inspiraation lähteenä muille lainkäyttöalueille maailmanlaajuisesti ja luoda EU:n rahoitusalalle liiketoimintamahdollisuuksia eri puolilla maailmaa. EU:n toimijat ovat suurimpia vihreiden joukkolainojen liikkeeseenlaskijoita, ja niistä on tullut merkittäviä kestäviä sijoittajia. Dynaamiset vihreät markkinat auttavat vahvistamaan euron kansainvälistä asemaa ja EU:sta onkin tullut kestävän rahoituksen merkittävä maailmanlaajuinen keskus.

Komissio katsoo, että tarvitaan kunnianhimoinen ja vankka kansainvälinen kestävän rahoituksen järjestelmä, joka kattaa kaksinkertaisen olennaisuuden konseptin ja tukee EU:n kumppanimaita. Tähän rakenteeseen on sisällyttävä vakaa kansainvälinen hallintotapa, vankka säännöstö ja seurantakehys. Ensimmäisessä vaiheessa komissio ehdottaa, että finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmä (FSB) laajentaa toimeksiantoaan siten, että se kattaa rahoitusjärjestelmän osallistumisen maailmanlaajuisiin ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin pyrkimiseen.

Komissio kehottaa kaikkia kansainvälisiä kumppaneita syventämään kestävää rahoitusta koskevaa yhteistyötä kahden- ja monenvälisesti, erityisesti edistämään toimintamallien lähentämistä ja tarjoamaan yksityissektorin käyttöön käyttökelpoisia välineitä ja metriikoita, kuten luokitusjärjestelmiä 58 . Komissio korostaakin G20-maiden kestävän rahoituksen työryhmän (SFWG) etenemissuunnitelmassa, kuinka tärkeää on pyrkiä sovittamaan rahoitusvirrat kestävän kehityksen tavoitteisiin.

Kunnianhimoisen yhteisymmärryksen edistäminen kansainvälisillä foorumeilla

EU aikoo viedä eteenpäin toimintamallia, jossa kansainväliset foorumit ja standardien laatijat, kuten IFRS-säätiö, kehittävät kunnianhimoisia tietojen antamista koskevia standardeja ja periaatteita. Tarvittaessa tämä olisi tehtävä ilmastoon liittyvien taloudellisten tietojen antamista käsittelevän työryhmän suositusten ja muiden kansainvälisten aloitteiden pohjalta 59 . Kansainväliset tiedonantovaatimukset voivat olla päällekkäisiä, ristiriitaisia ja tavoitetasoltaan erilaisia. Komissio suhtautuu myönteisesti pyrkimyksiin luoda maailmanlaajuinen kestävyyttä koskeva perusraportointistandardi ja kannattaa kattavia kestävyysraportointistandardeja, joissa käsitellään kaikkia kestävyyskysymyksiä ja otetaan huomioon kaksinkertaisen olennaisuuden näkökulma yritysten kestävyysraportointia koskevan direktiiviehdotuksen mukaisesti.

EU jatkaa yhteistyötä kumppaneidensa kanssa kansainvälisillä foorumeilla sopiakseen luokitusjärjestelmiä koskevista yhteisistä tavoitteista ja periaatteista ja parantaakseen tulevaisuudessa luokitusjärjestelmien metriikan ja kynnysarvojen vertailukelpoisuutta ja johdonmukaisuutta. EU osallistuu aktiivisesti G20-ryhmän ja kestävän rahoituksen kansainvälisen foorumin toimintaan, jotta vältetään hajanaiset toimintatavat, jotka johtaisivat transaktiokustannusten kasvuun ja riittämättömiin rajat ylittäviin pääomavirtoihin sekä jarruttaisivat rahoitusalan innovointia.

Maailmanlaajuiset toimet ovat keskeisessä asemassa pyrittäessä torjumaan ilmasto- ja ympäristöriskien vaikutuksia rahoitusvakauteen. EU kehottaa finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmää käsittelemään laajempia kestävyyteen liittyviä kysymyksiä ja ottamaan huomioon, että rahoituslaitosten toiminta vaikuttaa ilmastoon ja ympäristöön ja siten myötävaikuttaa riskeihin, joita niiden on tarkoitus mitata. Lisäksi EU tukee Baselin pankkivalvontakomiteassa aktiivisesti ilmastoon liittyviä rahoitusriskejä käsittelevän työryhmän työtä Baselin kehyksen mahdollisten puutteiden tunnistamiseksi ja korjaamiseksi sekä kansainvälisen vakuutusvalvojien järjestön työtä ilmastoon liittyvien riskien sisällyttämiseksi vakuutusvalvontaan.

Kestävän rahoituksen kansainvälisen foorumin (IPSF) työn edistäminen ja syventäminen

Euroopan komissio ja seitsemän muuta oikeudenkäyttöaluetta perustivat lokakuussa 2019 kansainvälisen yhteistyön edistämiseksi kestävän rahoituksen kansainvälisen foorumin (IPSF) 60 . Foorumi edistää yhdennettyjä kestävän rahoituksen markkinoita ja kehittää käyttökelpoisia välineitä ja metriikoita 61 . Siihen kuuluu tällä hetkellä 17 jäsentä, ja se on tunnustettu keskeiseksi kestävää rahoitusta koskevaksi kansainväliseksi aloitteeksi 62 .

IPSF raportoi työstään, joka koskee sen jäsenten kehittämiin uusiin luokituksiin perustuvaa yhteisen perustan muodostavaa luokitusjärjestelmää ja kestävyyttä koskevien tietojen antamista. Komissio edistää foorumilla kaksinkertaisen olennaisuuden konseptin käyttöä. Lisäksi komissio aikoo ehdottaa tietämyksen jakamisen parantamista keskeisillä kestävän rahoituksen osa-alueilla, joita ovat esimerkiksi synergiat ilmastorahoituksen ja biologista monimuotoisuutta edistävän rahoituksen välillä ja rahoitusjärjestelmän siirtyminen kohti yhteisiä kestävän kehityksen tavoitteita. Komissio aikoo tukea myös IPSF:n jäsenmäärän kasvattamista ja sen hallinnointirakenteen vahvistamista sekä ehdottaa uutta työohjelmaa syksyyn 2021 mennessä. IPSF tunnustetaan myös uudelleen perustetun G20-maiden kestävän rahoituksen työryhmän tietämystä edistäväksi kumppaniksi ja keskeiseksi toimijaksi työssä, jossa pyritään sovittamaan yhteen sijoittaminen ja kestävän kehityksen tavoitteet.

Alhaisen ja keskitulotason maiden tukeminen pyrittäessä lisäämään niiden mahdollisuuksia saada kestävää rahoitusta

Komissio aikoo laatia kattavan strategian kestävän rahoituksen lisäämiseksi EU:n kumppanimaissa. Alhaisen ja keskitulotason mailla on valtavat investointitarpeet kestävän kehityksensä rahoittamiseksi 63 . EU:n kumppanimaihin suuntautuvien yksityisten rahoitusvirtojen vauhdittaminen on ratkaisevan tärkeää EU:n maailmanlaajuisen kestävän kehityksen toimintaohjelman yhteisen toteuttamisen kannalta. Tämä edellyttää kuitenkin kohdennettua tukea. Komissio tukee pyrkimyksiä laajentaa kestävyyteen liittyviä rahoitusvälineitä EU:n kumppanimaissa ja auttaa parantamaan jälleenrakentamista maailmanlaajuisesti erityisesti naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen – Globaali Eurooppa (NDICI) ja liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA) kautta.

Päätelmä – Täytäntöönpano ja jatkotoimet

Komissio on toteuttanut kestävän kasvun rahoitusta koskevan vuoden 2018 toimintasuunnitelman perusteella ennennäkemättömiä toimia luodakseen perustan kestävälle rahoitukselle. Tämä kunnianhimoinen kehys on viimeisteltävä ja vakiinnutettava, jotta voimme vastata siirtymän edellyttämiin valtaviin investointitarpeisiin, varmistaa siirtymän oikeudenmukaisuuden ja mukautua globaaliin kontekstiin. Tällä strategialla vastataan näihin haasteisiin ja tehdään kehyksestä toimiva ja johdonmukainen.

Tässä strategiassa selostetaan, miten Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet muunnetaan toimiksi koko rahoitusjärjestelmässä ja varmistetaan, että talouden kaikkien alojen toimijat pystyvät lähtökohdistaan riippumatta rahoittamaan siirtymänsä. Nämä toimenpiteet täydentävät Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa esitettyjä ratkaisevia muutoksia ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaan. Strategia perustuu komission yhteistyöhön ja kumppanuuksiin sellaisten ulkopuolisten yksityisten ja julkisten aloitteiden kanssa, joilla on tarkoitus edistää rahoitusalan johtoasemaa EU:n kestävyystavoitteiden saavuttamisessa. Komissio raportoi strategian täytäntöönpanosta vuoden 2023 loppuun mennessä ja tukee aktiivisesti jäsenvaltioita, kun ne toteuttavat toimiaan.

Komissio kehottaa kaikkia asiaankuuluvia sidosryhmiä – niin keskuspankkeja, valvontaviranomaisia, jäsenvaltioita, yksityishenkilöitä, paikallisviranomaisia, rahoitusalan yrityksiä kuin muitakin yrityksiä – ryhtymään toimiin omalla alallaan ja maksimoimaan strategian vaikutuksen.

(1)

 EU:n kestävän rahoituksen ohjelmalla edistetään myös kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista, mikä koskee erityisesti tavoitetta 10.5: ”Parantaa globaalien rahoitusmarkkinoiden ja -instituutioiden sääntelyä ja valvontaa sekä tukea tällaisen sääntelyn käyttöönottoa.”

(2)

Komission tiedonanto Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, COM(2019) 640 final, 11.12.2019.

(3)

 Ks. tiedonanto EU:n ilmastotavoite vuodelle 2030 entistä korkeammalle – Panostetaan ilmastoneutraaliin tulevaisuuteen ihmisten hyväksi, SWD(2020) 176 final, 17.9.2020. Lisäksi on huomattavan tarpeellista toteuttaa investointeja, joilla varmistetaan uudelleenkoulutus ja täydennyskoulutus ja tuetaan työmarkkinasiirtymiä energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Ks. esim. analyysi asiakirjassa 2020 Employment and Social Developments in Europe (ESDE).

(4)

 ”Kestävällä rahoituksella” tarkoitetaan yleisesti ilmastoon ja ympäristöön liittyvien sekä sosiaalisten näkökohtien huomioon ottamista sijoituksia koskevassa päätöksenteossa, mikä toisi lisää sijoituksia pitkäjänteiseen ja kestävään toimintaan.

(5)

Ks. Next Generation EU ‑välineen verkkosivu .

(6)

 Euroopan investointipankkiryhmä, Climate Bank Roadmap 2021-2025 , marraskuu 2020.

(7)

 On näyttöä siitä, että pääomamarkkinat, kuten vihreiden joukkolainojen markkinat tai osakemarkkinat, nopeuttavat tehokkaasti siirtymän rahoittamista. Ks. esimerkiksi Ralph De Haas ja Alexander Popov, Finance and decarbonisation:  why equity markets do it better , Research Bulletin No. 64, 27.11.2019.

(8)

 Komission tiedonanto Kestävän kasvun rahoitusta koskeva toimintasuunnitelma, COM(2018) 97 final, 8.3.2018.

(9)

 Ks. kestävän kasvun rahoitusta koskevan vuoden 2018 toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa koskevaan strategiaan liittyvä komission yksiköiden valmisteluasiakirja, SWD(180) final, 6.7.2021.

(10)

 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta, EUVL L 198, 22.6.2020.

(11)

 Viherpesussa yrityksen tuotteet, toiminta tai toimintaperiaatteet esitetään ympäristömyönteisinä, vaikka ne eivät ole sellaisia.

(12)

 Komission delegoitu asetus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 täydentämisestä täsmentämällä niiden tietojen sisältö ja esitystapa, jotka direktiivin 2013/34/EU 19 a tai 29 a artiklan soveltamisalaan kuuluvien yritysten on annettava ympäristön kannalta kestävistä taloudellisista toiminnoista, sekä kyseisen tiedonantovelvollisuuden noudattamiseksi käytettävä menetelmä, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2021, julkaistaan virallisessa lehdessä.

(13)

 Ehdotus direktiiviksi direktiivin 2013/34/EU, direktiivin 2004/109/EY, direktiivin 2006/43/EY ja asetuksen (EU) N:o 537/2014 muuttamisesta yritysten kestävyysraportoinnin osalta, COM(2021) 189 final, 21.4.2021.

(14)

 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/2088, annettu 27 päivänä marraskuuta 2019, kestävyyteen liittyvien tietojen antamisesta rahoituspalvelusektorilla, EUVL L 317, 9.12.2019, s. 1.

(15)

 Ks. alaviite 10.

(16)

 Siihen saakka, kunnes yritysten kestävyysraportointia koskevasta direktiivistä päästään yhteisymmärrykseen, tämä velvoite koskee yrityksiä, joihin sovelletaan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin (neuvoston direktiivin 2013/34/EU muuttamisesta tietyiltä suurilta yrityksiltä ja konserneilta edellytettävien muiden kuin taloudellisten tietojen ja monimuotoisuutta koskevien tietojen julkistamisen osalta 22 päivänä lokakuuta 2014 annettu direktiivi 2014/95/EU) 19 a tai 29 a artiklaa.

(17)

 Komission delegoitu asetus (EU) 2017/565, annettu 25 päivänä huhtikuuta 2016, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU täydentämisestä sijoituspalveluyritysten toiminnan järjestämistä koskevien vaatimusten, toiminnan harjoittamisen edellytysten ja kyseisessä direktiivissä määriteltyjen käsitteiden osalta, EUVL L 87, 31.3.2017, s. 1; komission delegoitu asetus (EU) 2017/2359, annettu 21 päivänä syyskuuta 2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/97 täydentämisestä vakuutusmuotoisten sijoitustuotteiden tarjoamiseen sovellettavien tiedonantovaatimusten ja liiketoiminnan menettelytapasääntöjen osalta, EUVL L 341, 20.12.2017, s. 8.

(18)

 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/2089, annettu 27 päivänä marraskuuta 2019, asetuksen (EU) 2016/1011 muuttamisesta ilmastosiirtymää koskevien EU:n vertailuarvojen, Pariisin sopimuksen mukaisten EU:n vertailuarvojen ja vertailuarvojen kestävyyteen liittyvien tietojen antamisen osalta, EUVL L 317, 9.12.2019, s. 17.  Lisätietoja .

(19)

 Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisista vihreistä joukkolainoista, COM(2021) 391 final, 6.7.2021.

(20)

  Lisätietoja kyselystä ja tiivistelmä sidosryhmien kuulemisessa saaduista vastauksista.

(21)

  Lisätietoja . 

(22)

Komissio esittää pian 55-valmiuspaketin, jonka tarkoituksena on päivittää vuoteen 2030 tähtäävää EU:n ilmasto- ja energialainsäädäntöä siten, että siinä otetaan huomioon EU:n vuodeksi 2030 asettama tavoite vähentää nettopäästöjä 55 prosenttia.

(23)

 Ks. kestävän rahoituksen foorumi, Transition Finance Report , maaliskuu 2021. Foorumin asiantuntijat antoivat tässä siirtymää tukevaa rahoitusta koskevassa raportissaan ensimmäisiä suosituksia siitä, miten siirtymää tukevaa rahoitusta voitaisiin edistää koko taloudessa.

(24)

 Tällä ehdotuksella pyrittäisiin määrittelemään aikataulut ja välivaiheet sellaiselle taloudelliselle toiminnalle, jo tehdyt investoinnit mukaan lukien, joka edistää siirtymäprosessia Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisesti. Lisäksi se olisi jatkotoimi 11.–12. joulukuuta 2020 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmille, joissa tunnustetaan maakaasun kaltaisten siirtymäteknologioiden rooli.

(25)

 Tämän kertomuksen laatimisesta säädetään luokitusjärjestelmäasetuksen 26 artiklan 2 kohdassa.

(26)

 Tämä prosessi perustuu riippumattomaan tieteelliseen tekniseen raporttiin, jonka Euroopan komission oma tiede- ja tutkimuspalvelu, Yhteinen tutkimuskeskus, julkaisi maaliskuussa 2021, sekä Euratom-sopimuksen 31 artiklassa tarkoitetun asiantuntijaryhmän ja terveys- ja ympäristöriskejä sekä kehittymässä olevia riskejä käsittelevän tiedekomitean (SCHEER) raportteihin, ks. lisätietoja komission verkkosivustolla .

(27)

 Luokitusjärjestelmäasetuksen 9 artiklassa asetetaan seuraavat kuusi ympäristötavoitetta: a) ilmastonmuutoksen hillintä, b) ilmastonmuutokseen sopeutuminen, c) vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, d) siirtyminen kiertotalouteen, e) ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä f) biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen.

(28)

 International Capital Market Association määrittelee kestävyyteen liittyvät joukkolainat joukkolainavälineiksi, joiden rahoitus- ja/tai rakenteelliset ominaisuudet voivat vaihdella sen mukaan, saavuttaako liikkeeseenlaskija ennalta määritellyt kestävyystavoitteet ja/tai ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät ESG-tavoitteet. Tämä lähestymistapa eroaa tuottojen käyttöä koskevasta lähestymistavasta.

(29)

 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1129, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2017, arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla ottamisen yhteydessä julkaistavasta esitteestä ja direktiivin 2003/71/EY kumoamisesta, EUVL L 168, 30.6.2017, s. 12.

(30)

 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/17/ЕU, annettu 4 päivänä helmikuuta 2014, kuluttajille tarkoitetuista kiinteää asunto-omaisuutta koskevista luottosopimuksista ja direktiivien 2008/48/EY ja 2013/36/EU sekä asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta, EUVL L 60, 28.2.2014, s. 34.

(31)

 Pk-yrityksiä käsittelevä komission tekninen asiantuntijaryhmä (TESG) korostaa tarvetta tehdä yhteistyötä pienten yritysten kanssa, tukea niitä kestävyysraportointia koskevien vaatimusten noudattamisessa ja lisätä niiden näkyvyyttä sijoittajien keskuudessa, samalla kun varmistetaan niihin sovellettavien tiedonantovaatimusten oikeasuhteisuus.

(32)

 Komissio antaa tätä tukea teknisen tuen välineensä kautta teknisen tuen välineen perustamisesta 10 päivänä helmikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/240 (EUVL L 57, 18.2.2021) mukaisesti.

(33)

Ks. InvestEU:n ja Yritys-Eurooppa-verkoston verkkosivut. Lisäksi komissio on käynnistänyt useita aloitteita, joilla pyritään vähentämään tiettyjen sijoitusten riskejä. Esimerkiksi energiatehokkuushankkeiden osalta on toteutettu Energy Efficiency Financial Institutions Group -asiantuntijaryhmän kanssa riskien vähentämishanke.

(34)

 Tietotekniikan kehittämis- ja hankintavalinnoille on saatava ennakkohyväksyntä Euroopan komission tietotekniikka- ja kyberturvallisuuslautakunnalta.

(35)

 EU:n lohkoketjuteknologian seurantakeskus ja foorumi aikovat julkaista tutkimuksen eri lohkoketjumekanismien energiankulutuksesta vuoden 2021 puoliväliin mennessä.

(36)

 Komission tiedonanto 2030 digitaalinen kompassi: eurooppalainen lähestymistapa digitaalista vuosikymmentä varten, COM(2021) 118 final, 9.3.2021.

(37)

 Komission tiedonanto Ilmastokestävä Eurooppa – Uusi EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi, COM(2021) 82 final, 24.2.2021.

(38)

 Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen, The pilot dashboard on insurance protection gap for natural catastrophes, joulukuu 2020, lisätietoja .

(39)

 Ks. loppuraportti ja teknisten sääntelystandardien luonnokset, jotka koskevat kestävään rahoitukseen liittyvien tietojen antamista koskevan asetuksen mukaisten tietojen sisältöä, menetelmiä ja esitystapaa.

(40)

 Kestävän rahoituksen foorumi antaa lokakuussa 2021 neuvoja EU:n luokitusjärjestelmän laajentamisesta siten, että siihen sisällytetään sosiaalinen luokitusjärjestelmä, jossa otetaan huomioon sekä sosiaaliset tavoitteet että hallintotapaan liittyvät näkökohdat.

(41)

 Green Budgeting Practices in the EU:  A First Review , ECFIN Discussion Paper 140, 21.5.2021.

(42)

 Ks. rahoitusjärjestelmän viherryttämistä käsittelevän keskuspankkien ja sääntelyviranomaisten verkoston julkaisut .

(43)

 Myös ilmastonmuutos ja biologisen monimuotoisuuden häviäminen liittyvät toisiinsa, ks. biodiversiteettipaneelin (IPBES) ja hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) 10. kesäkuuta 2021 julkaisema raportti  Workshop Report on Biodiversity and Climate Change.

(44)

 Luottoluokituslaitokset sisällyttävät lausuntoihinsa ja menetelmiinsä ESG-tekijät, joita ne pitävät tärkeinä rahoitusvälineiden tai yritysten luottokelpoisuuden kannalta. Luottoluokitukset ja luokitusnäkymät ovat näkemyksiä luottoluokituksen todennäköisestä kehityssuunnasta lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä tai molemmilla, eikä niillä pyritä esittämään kokonaisvaltaista arviota ESG-vaikutuksista.

(45)

 BlackRock ja Financial Markets Advisory (FMA), väliarviointi  Development of tools and mechanisms for the integration of environmental, social and governance (ESG) factors into the EU banking prudential framework and into banks' business strategies and investment policies, joulukuu 2020. Lisäksi pankit itse katsovat, että 90 prosenttia ilmoitetuista käytännöistä on vain osittain tai ei lainkaan linjassa ilmastoon ja ympäristöön liittyviä riskejä koskevien EKP:n valvontaodotusten kanssa; EKP:n johtokunnan jäsenen Frank Eldersonin pääpuheenvuoro EKP:n ja EBRD:n yhteisessä konferenssissa Emerging climate-related risk supervision and implications for financial institutions, 16.6.2021.

(46)

 Vakavaraisuusasetus (CRR) eli luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta 26 päivänä kesäkuuta 2013 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013 sekä vakavaraisuusdirektiivi (CRD) eli oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta 26 päivänä kesäkuuta 2013 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU, EUVL L 176, 27.6.2013.

(47)

 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/138/EY, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta (Solvenssi II).

(48)

 Ks. EKP:n/EJRK:n ilmastoriskien seurantaa käsittelevän projektiryhmän raportti Climate-related risk and financial stability , 2021.

(49)

 Valvontaviranomaiset ovat alkaneet kehittää ilmastostressitestausta koskevia puitteita. EKP suorittaa esimerkiksi koko talouden kattavan ilmastostressitestin arvioidakseen euroalueen pankkien altistumista tuleville ilmastoriskeille. Testissä analysoidaan pankkien vastapuolten häiriönsietokykyä erilaisissa ilmastoskenaarioissa.

(50)

 Ks. luettelo delegoiduista muutossäädöksistä.

(51)

 Luottamusvelvollisuudella varmistetaan, että muiden henkilöiden varoja hallinnoivat toimivat edunsaajiensa etujen mukaisesti eivätkä aja omia etujaan. Omaisuudenhoitajien tekemät päätökset kerrostavat sijoitusketjua, mikä vaikuttaa päätöksentekoprosesseihin, omistuksen käytäntöihin ja viime kädessä tapaan, jolla yrityksiä johdetaan.

(52)

 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/828, annettu 17 päivänä toukokuuta 2017, direktiivin 2007/36/EY muuttamisesta osakkeenomistajien pitkäaikaiseen vaikuttamiseen kannustamisen osalta, EUVL L 132, 20.5.2017.

(53)

 Näitä raportointivaatimuksia sovellettaisiin kaikkiin suuriin yrityksiin ja kaikkiin EU:n säännellyillä markkinoilla julkisesti noteerattuihin yrityksiin lukuun ottamatta julkisesti noteerattuja mikroyrityksiä.

(54)

Euroopan komissio ja Environmental Resources Management (ERM), Study on sustainability-related ratings, data and research , 6.1.2021

(55)

 Kestävään rahoitukseen liittyvien tietojen antamista koskevan asetuksen mukaiset tiedonantovaatimukset, EU:n luokitusjärjestelmäasetus ja muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin mukaiset kestävyysraportointia koskevat vaatimukset, joita tulevaisuudessa täydennetään parhaillaan EU:n lainsäätäjien harkittavana olevalla ehdotetulla yritysten kestävyysraportointia koskevalla direktiivillä.

(56)

 Ks. esimerkiksi rahoitusjärjestelmän viherryttämistä käsittelevän verkoston (NGFS) maaliskuussa 2021 julkaisema vihreän rahoituksen lisäämistä koskeva tilannekatsaus. Siinä kehitettiin joukko indikaattoreita, joiden avulla voidaan seurata rahoitusjärjestelmän viherryttämisen edistymistä.

(57)

 Esimerkiksi G20 ja G7, finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmä (FSB), Baselin pankkivalvontakomitea (BCBS), rahoitusjärjestelmän viherryttämistä koskeva verkosto (NGFS) ja ilmastotoimia varten muodostettu valtiovarainministerien koalitio.

(58)

 EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokouksen julkilausuma Towards a renewed Transatlantic partnership, 15.6.2021, 10 kohta.

(59)

 Maailmanlaajuisten kestävyyttä koskevien raportointialoitteiden yhteenliittymän jäsenet, mukaan lukien Global Reporting Initiative -aloite ja Value Reporting Foundation -säätiö.

(60)

 Kaikki IPSF:ää, sen tavoitteita, jäsenyyttä ja työsuunnitelmaa koskevat yksityiskohdat asiakirjassa SWD (2021)180 final, 6.7.2021.

(61)

 IPSF antaa syksyllä 2021 i) raportin yhteisen perustan muodostavasta luokitusjärjestelmästä, jossa esitetään viranomaisten kehittämien nykyisten luokitusjärjestelmien yhteneväisyydet, ii) kestävyyteen liittyvien tietojen antamista koskevan raportin, jossa on määrä esittää kattava ja kokonaisvaltainen vertailu yhtiöitä, omaisuudenhoitajia ja yhteisösijoittajia koskevista tiedonantovaatimuksista, ja iii) vuosikertomuksensa.

(62)

 Jäsenten osuus kasvihuonekaasupäästöistä on 55 prosenttia, maailman väestöstä 50 prosenttia ja maailman BKT:stä 55 prosenttia. IPSF:n jäsenyyttä koskevia lisätietoja .

(63)

 OECD:n arvioiden mukaan kestävän kehityksen tavoitteiden vuotuinen 2,1 biljoonan euron rahoitusvaje kehitysmaissa kasvoi vuonna 2020 covid-19-pandemian vuoksi valtavasti, 3,6 biljoonaan euroon (Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö, Global Outlook on Financing for Sustainable Development 2021 , 2020).

EUROOPAN KOMISSIO

Strasbourg 6.7.2021

COM(2021) 390 final

LIITE

asiakirjaan

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Kestävään talouteen siirtymisen rahoitusstrategia

{SWD(2021) 180 final}

Täsmälliset toimet ja sanasto

Sanasto

(1)

Tiedonannossa EU:n kestävyysluokitusjärjestelmä, yritysten kestävyysraportointi, kestävyysmieltymykset luottamusvelvollisuudet: rahoituksen suunta kohti Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa (COM(2021) 188 final, 21.4.2021) esitetyn etenemistavan mukaisesti.

(2)

 Komissio antaa tätä tukea teknisen tuen välineensä kautta teknisen tuen välineen perustamisesta 10 päivänä helmikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/240 (EUVL L 57, 18.2.2021) mukaisesti.

(3)

 Komissio antaa tätä tukea teknisen tuen välineensä kautta teknisen tuen välineen perustamisesta 10 päivänä helmikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/240 (EUVL L 57, 18.2.2021) mukaisesti.

(4)

  Lisätietoja .

(5)

 Vientiluotot ovat kansallisten vientiluottolaitosten myöntämiä valtion tukemia rahoitusvälineitä. Ks. tiedonanto kauppapolitiikan uudelleentarkastelusta . 

(6)

Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen, julkinen lausunto  Information on shareholder cooperation and acting in concert under the Takeover Bids Directive, ESMA/2014/677-REV, 8.1.2019.