EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO,

annettu 7 päivänä kesäkuuta 2022,

eurooppalaisen keskitetyn yhteyspisteen perustamisesta ja toiminnasta

(CON/2022/20)

(2022/C 307/03)

Johdanto ja oikeusperusta

Euroopan komissio julkaisi 25 päivänä marraskuuta 2021 lainsäädäntöpaketin (1), jäljempänä ”ehdotus”, jossa ehdotetaan rahoituspalvelujen, pääomamarkkinoiden ja kestävyyden kannalta merkityksellisiin julkisesti saatavilla oleviin tietoihin keskitetyn pääsyn tarjoavan eurooppalaisen keskitetyn yhteyspisteen perustamista komission syyskuussa 2020 hyväksymän pääomamarkkinaunionia koskevan toimintasuunnitelman mukaisesti. Euroopan keskuspankki (EKP) katsoo, että ehdotus kuuluu sen toimivaltaan, ja se on päättänyt käyttää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (jäljempänä ”perussopimus”) 127 artiklan 4 kohdan toisessa virkkeessä ja 282 artiklan 5 kohdassa vahvistettua oikeuttaan antaa lausunto.

EKP:n toimivalta antaa lausunto perustuu perussopimuksen 127 artiklan 4 kohtaan ja 282 artiklan 5 kohtaan, koska ehdotus sisältää säännöksiä, jotka vaikuttavat EKP:n Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (jäljempänä ”EKPJ:n perussääntö”) 5 artiklan mukaiseen tilastotietojen keräämiseen liittyviin tehtäviin ja perussopimuksen 127 artiklan 5 kohdan ja EKPJ:n perussäännön 3.3 artiklan mukaiseen Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) tehtävään myötävaikuttaa rahoitusjärjestelmän vakauteen liittyvän toimivaltaisten viranomaisten politiikan moitteettomaan harjoittamiseen.

Tämän lausunnon on antanut EKP:n neuvosto Euroopan keskuspankin työjärjestyksen 17.5 artiklan ensimmäisen virkkeen mukaisesti.

1.   Yleiset huomiot

1.1

EKP katsoo, että ESAPin perustaminen on tärkeä virstanpylväs pääomamarkkinaunionin toteuttamisessa, ja suhtautuu myönteisesti ehdotuksen tavoitteeseen tarjota syrjimätön ja tehokas unionin laajuinen keskitetty pääsy julkisiin rahoitustietoihin ja muihin tietoihin unionin yhteisöistä ja arvopapereista, mukaan lukien kestävyyttä koskevat tiedot. ESAPin kautta saatavilla olevien tietojen avulla sijoittajien on helpompi tunnistaa sopivia yrityksiä ja hankkeita yli rajojen, ja se voi lisätä rahoitusta hakevien yhteisöjen, mukaan lukien pienet ja keskisuuret yritykset sekä yritykset, jotka ovat osa pienempiä kansallisia pääomamarkkinoita, näkyvyyttä. Hyvin suunniteltuna ja toteutettuna ESAP mahdollistaa pääoman tehokkaamman kohdentamisen koko unionissa ja edistää pääomamarkkinoiden kehitystä ja yhdentymistä. Pääomamarkkinoiden yhdentymistä on syvennettävä useista syistä. Ensinnäkin ne tarjoavat käyttöön resursseja, joita tarvitaan helpottamaan markkinatoimijoiden mahdollisuuksia saada vihreää rahoitusta ja rahoitusta digitaaliseen talouteen siirtymiseen. Toiseksi Euroopan pääomamarkkinoiden yhdentymisen voidaan odottaa parantavan yhteisen rahapolitiikan välittymistä euroalueen kaikkiin osiin. Kolmanneksi syvemmät ja hyvin yhdentyneet pääomamarkkinat vahvistavat rahoitusjärjestelmää. Rajat ylittävä rahoitus ja investoinnit parantavat riskinjakoa koko unionissa ja kohentavat siten jäsenvaltioiden talouksien häiriönsietokykyä. Sen vuoksi EKP toistaa (2), että on tärkeää hyväksyä ja panna ripeästi täytäntöön komission vuonna 2020 julkistaman pääomamarkkinaunionia koskevan toimintasuunnitelman mukaiset aloitteet.

1.2

ESAP on merkityksellinen myös siksi, että sen perustaminen parantaisi EKPJ:n pääsyä julkisiin taloudellisiin ja muihin kuin taloudellisiin tietoihin siten, että ne ovat maksutta, välittömästi ja suoraan saatavilla sen tehtävien hoitamiseksi, ja lisäksi se auttaisi poistamaan joitakin suurimmista esteistä, joita aiheutuu tarpeesta syventää unionin eri direktiiveistä ja asetuksista johtuvia tietojen ja tietokokonaisuuksien tilastollista ja taloudellista analyysia. Tällaisia esteitä ovat esimerkiksi seuraavat: i) tiedot, jotka julkistetaan harvoin keskitetysti tai täydennetään riittävillä metatiedoilla, ii) yhteisten standardien, yhteentoimivien formaattien ja teknisten toimintojen puuttuminen tietojen julkistamiseksi ja lataamiseksi jäsennellyssä koneellisesti luettavassa muodossa, iii) eri tunnisteiden käyttö samalle yhteisölle unionin eri direktiiveissä ja asetuksissa ja iv) käyttöliittymän puuttuminen tai rajoitukset nopean haun ja tietojenkäsittelyn mahdollistamiseksi. Näiden kysymysten käsittely ESAPin perustamisen ja teknisten täytäntöönpanostandardien avulla helpottaa tietojen keräämistä ja niiden saatavuutta tilastotarkoituksiin ja viime kädessä niiden käyttöä ja jakamista (erityisesti muiden unionin toimielinten kanssa) sovellettavan oikeudellisen kehyksen mukaisesti. Se myös parantaa EKP:n operatiivista ja analyyttistä työtä ja tukee siten EKP:n päätöksentekoa.

1.3

EKP on tyytyväinen myös kestävyystietojen sisällyttämiseen taloudellisiin ja muihin kuin taloudellisiin tietoihin (3). Tällaisten tietojen sisällyttäminen ja sellaisen yhden yhteyspisteen perustaminen, joka sisältäisi kaikki keskeiset tiedot yhteisöstä, myös sen kestävyysprofiilista, tuottaisi hyötyä paitsi sijoittajille – ja edistäisi siten vihreiden pääomamarkkinoiden kasvua ja vihreän pääomamarkkinaunionin luomista – myös kaikille yksityisille ja julkisille sidosryhmille, jotka ovat kiinnostuneita taloudellisesta raportoinnista ja kestävyysraportoinnista. EKP:n näkökulmasta vertailukelpoisten kestävyystietojen saatavuuden parantaminen, joka perustuu erityisesti yritysten kestävyysraportointia koskevaan direktiiviehdotukseen (4), tukisi ja helpottaisi tietoon perustuvia päätöksiä ja niiden täytäntöönpanoa rahapolitiikan kehyksen, luottolaitosten vakavaraisuusvalvonnan ja rahoitusjärjestelmän vakauteen liittyvän toimivaltaisten viranomaisten politiikan moitteettoman harjoittamisen kannalta. Kestävyystietojen keskittäminen ESAPiin tukisi erityisesti ilmastonmuutokseen liittyvien näkökohtien sisällyttämistä rahapoliittiseen kehykseen koskevan EKP:n toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa (5).

2.   Erityiset huomiot

2.1   Oikeushenkilötunnus

2.1.1

EKP suhtautuu myönteisesti siihen, että sen varmistamiseksi, että ESAPiin toimitettuihin tietoihin ei tehdä tarpeettomia muutoksia, ehdotuksessa säädetään, että yhteisöjen toimittamiin tietoihin olisi sisällyttävä hyväksytty sähköinen leima, johon voi sisältyä oikeushenkilötunnus (LEI) kyseisen varmenteen pakollisena attribuuttina, jos sellainen on saatavilla, ja joka olisi annettava käyttäjien saataville (6).

2.1.2

EKP suhtautuisi myönteisesti siihen, että oikeushenkilötunnus säädettäisiin pakolliseksi attribuutiksi koko unionissa ja että se asetettaisiin etusijalle unionin eri direktiivien ja asetusten soveltamisalaan kuuluviin muihin yleisiin yhteisötunnisteisiin nähden, koska tämä helpottaisi näiden yhteisöjen tunnistamisen lisäksi myös ESAPiin toimitettujen tietojen tarkkuutta, haettavuutta, saamista, käyttöä ja yhteentoimivuutta.

2.1.3

Oikeushenkilötunnuksen puuttuessa EKP suosittaa, että direktiiveissä ja asetuksissa (7) osoitetuille tiedonkeruuelimille tähdennetään vaihtoehtoiset keinot, joilla voidaan varmistaa tehokkaasti, että asianomaiset yhteisöt tunnistetaan yksilöllisesti. Tähän voisi sisältyä erityisesti viittaus jäsenvaltioissa yleisesti käytettyihin ja siten yleisesti saatavilla oleviin kansallisiin ja toimialan tunnisteisiin, jotka EKP julkaisee ja ylläpitää (8). Tällainen viittaus voisi myös kannustaa tiedonkeruuelimiä sisällyttämään muiden kaupparekistereitä koskevien unionin aloitteiden kautta saatavilla olevia tunnisteita (9).

2.1.4

Lisäksi kelvollista oikeushenkilötunnusta koskevat vaatimukset on määritelty kansainvälisen standardisoimisjärjestön (ISO) oikeushenkilötunnusta koskevassa standardissa 17442 (10). Näiden standardien mukaan kelvollinen oikeushenkilötunnus koostuu 20 merkistä, jotka tallentavat joukon määriteltyjä attribuutteja, joista kaksi viimeistä koostuvat tietyn järjestelmän perusteella lasketuista tarkistusnumeroista. Näin ollen oikeushenkilötunnusta ei ole yhdenmukaistettu unionin tasolla sen varmistamiseksi, että kaikki tiedot, jotka tietty yhteisö voi julkistaa tai ilmoittaa, voidaan yksilöidä yhdenmukaisella tavalla.

2.1.5

Ehdotuksessa ei käsitellä ongelmia, jotka johtuvat siitä, että oikeushenkilötunnus ei ole yhteisöille pakollinen attribuutti kaikkialla unionissa, ja siinä siirretään toimivalta laatia luonnoksia teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi, joissa täsmennetään tiedot asianmukaiselle tiedonkeruuelimelle toimittaneiden yhteisöjen oikeushenkilötunnus. EKP tiedostaa tällaisen delegoinnin tarjoaman joustavuuden. EKP katsoo kuitenkin, että ennen kuin oikeushenkilötunnus määritellään tarkemmin, ESAPin käytettävyys on rajallinen, ja katsoo, että ehdotuksessa on syytä selventää, että tiedot toimittavien yhteisöjen olisi käytettävä tiettyä oikeushenkilötunnusta (11) tai, jos oikeushenkilötunnusta ei ole, muita keinoja yksilöllisen tunnistamisen varmistamiseksi.

2.2   Tietojen laatu

2.2.1

Ehdotuksessa säädetty tietojen laatua koskeva kehys (12) rajoittuu tiedonkeruuelinten ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (EAMV) yhteisöjen toimittamille tiedoille suorittamiin automaattisiin validointeihin sen varmistamiseksi, että i) tiedot noudattavat vaadittua muotoa, ii) vaaditut metatiedot ovat saatavilla ja täydellisiä, iii) tiedot sisältävät hyväksytyn sähköisen leiman ja etteivät iv) tiedot ole ilmeisen epäasianmukaisia tai loukkaavia tai eivät selvästikään kuulu asiaankuuluvaan soveltamisalaan. Näiden automaattisten validointien lisäksi tiedonkeruuelimet tai EAMV eivät tee ESAPiin toimitettujen tietojen oikeellisuutta koskevia laatutarkastuksia, mikä voi mahdollistaa epätarkkojen ja epäluotettavien tietojen sisällyttämisen ESAPiin.

2.2.2

Ehdotuksesta ei myöskään käy selvästi ilmi, sovellettaisiinko tietojen laatua koskevia kehyksiä, joita mahdollisesti sovelletaan eri tietojen julkistamiseen ehdotuksessa mainittujen säädösten nojalla, myös kyseisten julkistettujen tietojen toimittamiseen tiedonkeruuelimille niiden ESAPin kautta saatavuutta varten.

2.2.3

Epätarkkuuksien riskin minimoimiseen tähtäävän järjestelmän puuttuminen voisi heikentää ESAPin kautta saatavilla olevien tietojen luotettavuutta, vaarantaa yleisön luottamuksen alustaan ja haitata siten ESAPin tavoitetta edistää unionin rahoituspalvelujen ja pääomamarkkinoiden yhdentymistä tarjoamalla unionin laajuinen pääsy vertailukelpoisiin ja luotettaviin tietoihin.

2.2.4

EKP tiedostaa, että ehdotus on luonteeltaan dynaaminen ja että sitä on tarkoitus kehittää edelleen ajan mittaan siten, että saavutetaan tasapaino toteutettavuuden ja käytettävyyden välillä. Tietojen laatua koskevan kehyksen kehittämistä tulevaisuudessa koskevan mahdollisuuden sisällyttäminen toisi ESAPille riittävästi luotettavuutta, jotta siitä voisi tulla unionin laajuisen vertailukelpoisten ja tarkkojen tietojen lähde. Kuten ESAPin toimintojen vaiheittaista käyttöönottoa varten noudatetussa strategiassa, ehdotuksessa voitaisiin näin ollen säätää tietojen laatua koskevan kehyksen ja selkeän tiedon hallinnan kehittämisestä, minkä yhteydessä viitataan oikea-aikaisuuteen, tietosuojaan ja eheyteen liittyviin näkökohtiin siten, että voimaantuloa lykätään. Tämä lähestymistapa mahdollistaisi myös sen, että ESAPiin voidaan kerätä riittävästi tietoja ja saadaan sitä koskevaa kokemusta, jotta sääntöperusteisia laatutarkastuksia voidaan suunnitella ja toteuttaa ajan mittaan. Tämä näkökohta voitaisiin ottaa huomioon jo laadittaessa teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksia.

2.3   Säännösten noudattamisen kehys

2.3.1

EKP suhtautuu myönteisesti siihen, että yhteisöjen on varmistettava tiedonkeruuelimille toimittamiensa tietojen oikeellisuus (13). Ehdotuksessa ei kuitenkaan säädetä minkäänlaisista oikeudellisista seurauksista siinä tapauksessa, että yhteisöt eivät toimita tarkkoja tietoja. Tämä johtaa siihen, että vaikka säännöksessä todetaan asianmukaisesti, että tiedonkeruuelimet tai Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen ESAPia ylläpitävänä elimenä eivät vastaa ESAPiin sisällytettyjen tietojen oikeellisuudesta, ESAPin käyttäjiä ei ole nimenomaisesti suojattu mahdollisilta menetyksiltä tai vahingoilta, joita saattaa aiheutua siitä, että ne käyttävät ESAPin kautta saatuja virheellisiä tai puutteellisia tietoja.

2.3.2

Ehdotuksessa ei myöskään selvennetä, ulotettaisiinko säännösten noudattamisen kehykset, joita voidaan soveltaa eri tietojen julkistamiseen ehdotuksessa (14) mainittujen säädösten nojalla, koskemaan julkistettujen tietojen toimittamista tiedonkeruuelimille tällaisten tietojen ESAPin kautta saatavuutta varten.

2.3.3

Selkeällä ja nimenomaisella kehyksellä, jossa määriteltäisiin vastuut, joita tietojenkeruuelimille tietoja toimittaviin yhteisöihin sovellettaisiin, varmistettaisiin, että ne noudattavat velvollisuuttaan toimittaa tarkkoja tietoja. Tämä parantaisi ESAPin kautta saatavilla olevien tietojen laatua ja parantaisi niiden käytettävyyttä ja luotettavuutta. Näin ollen ESAP lisäisi käyttäjien luottamusta sen kautta saataviin tietoihin ja saavuttaisi tehokkaasti tavoitteen yhden unionin laajuisen vertailukelpoisten ja tarkkojen tietojen lähteen muodostamisesta.

2.4   Tietojen ulottuvuus

2.4.1

EKP suhtautuu myönteisesti siihen, että ESAP keskittyy tietoihin, jotka yhteisöjen on jo julkistettava, eikä siinä oteta käyttöön muita julkistamis- tai raportointivaatimuksia. Lisäksi parantamalla olemassa olevien tietojen saatavuutta ESAP helpottaa tietojen laajempaa käyttöä ja maksimoi yritysten raportointitoimista saatavat hyödyt. Koska ESAPin kautta saatavilla olevat tiedot ovat rajallisempia kuin ehdotuksessa mainittujen säädösten (15) mukaiset täydet julkistamisvaatimukset, EKP suosittaa, että ESAPin edellyttämien tietojen jakamiseen käytetään automaattista järjestelmää. Raportoinnin näkökulmasta tämä voisi tapahtua ennalta määriteltyjen luokitussääntöjen perusteella, kuten komission ehdotuksessa pienten ja rakenteeltaan yksinkertaisten laitosten tietojen julkistamistavoista (16), mutta niitä sovellettaisiin kaikkiin yhteisöihin.

2.4.2

Vaikka ESAPiin alettaisiin sen perustamisen jälkeen kerätä tietoja, ehdotuksessa ei säädetä sellaisten historiatietojen keräämisestä, jotka on julkaistu ennen sen perustamista. Olisi mahdollista luoda ESAPin toiminnan alkaessa aikasarja sellaisia rahoitukseen ja kestävyyteen liittyviä tietoja koskeville tietoaineistoille, jotka on jo kerätty ja julkaistu usean vuoden ajan ennen ESAPin perustamista. EKP kannustaa sisällyttämään tällaisia historiatietoja saatavilla oleviin tietoaineistoihin, kun se on mahdollista, sillä ne olisivat hyödyllisiä sijoittajille ja viranomaisille, jotka ovat kiinnostuneita analysoimaan rahoitukseen ja kestävyyteen liittyvien tietojen suuntauksia ja kehitystä.

---

(1)  Ehdotus asetukseksi rahoituspalvelujen, pääomamarkkinoiden ja kestävyyden kannalta merkityksellisiin julkisesti saatavilla oleviin tietoihin keskitetyn pääsyn tarjoavan eurooppalaisen keskitetyn yhteyspisteen perustamisesta, COM(2021) 723 final (jäljempänä ”ehdotettu ESAP-asetus”); ehdotus asetukseksi tiettyjen asetusten muuttamisesta eurooppalaisen keskitetyn yhteyspisteen perustamisen ja toiminnan osalta, COM(2021) 725 final; ja ehdotus asetukseksi tiettyjen direktiivien muuttamisesta eurooppalaisen keskitetyn yhteyspisteen perustamisen ja toiminnan osalta, COM(2021) 724 final.

(2)  Ks. ehdotuksesta direktiiviksi direktiivin 2013/34/EU, direktiivin 2004/109/EY, direktiivin 2006/43/EY ja asetuksen (EU) N:o 537/2014 muuttamisesta yritysten kestävyysraportoinnin osalta 7 päivänä syyskuuta 2021 annetun Euroopan keskuspankin lausunnon CON/2021/27 (EUVL C 446, 3.11.2021, s. 2) 1.4 kohta. Kaikki EKP:n lausunnot ovat saatavilla EUR-Lex-sivustolla. Ks. EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindosin sekä EKP:n johtokunnan jäsenten Fabio Panettan ja Isabel Schnabelin blogikirjoitus ”Europe needs a fully-fledged capital markets union – now more than ever”, luettavissa EKP:n verkkosivuilla osoitteessa www.ecb.europa.eu. Ks. myös Christine Lagarden puhe ”Towards a green capital markets union for Europe”, luettavissa EKP:n verkkosivuilla osoitteessa www.ecb.europa.eu

(3)  Ks. lausunnon CON/2021/27 1.4 kohta.

(4)  Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin 2013/34/EU, direktiivin 2004/109/EY, direktiivin 2006/43/EY ja asetuksen (EU) N:o 537/2014 muuttamisesta yritysten kestävyysraportoinnin osalta, COM (2021) 189 final.

(5)  Ks. 8. heinäkuuta 2021 julkaistu EKP:n lehdistötiedote ”EKP:n suunnitelma ilmastonäkökohtien sisällyttämiseksi rahapolitiikan strategiaan”, luettavissa EKP:n verkkosivuilla osoitteessa www.ecb.europa.eu

(6)  Ks. ehdotetun ESAP-asetuksen johdanto-osan 15 kappale.

(7)  Ks. ehdotetun ESAP-asetuksen liite.

(8)  Ks. taustamateriaalit, jotka EKP on julkaissut pankkilainoja koskevan AnaCredit-tiedonkeruujärjestelmän yhteydessä, saatavilla EKP:n verkkosivuilla osoitteessa www.ecb.europa.eu

(9)  Ks. kaupparekisterien yhteenliittämisjärjestelmä (BRIS), joka perustuu tietyistä yhtiöoikeuden osa-alueista 14 päivänä kesäkuuta 2017 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin (EU) 2017/1132 (EUVL L 169, 30.6.2017, s. 46) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1132 soveltamissäännöistä rekistereiden yhteenliittämisjärjestelmän edellyttämien teknisten eritelmien ja menettelyjen osalta ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/2244 kumoamisesta 18 päivänä kesäkuuta 2021 annettu komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/1042 (EUVL L 225, 25.6.2021, s. 7), tai tilastointiin tarkoitettuja yritysrekistereitä koskeva eurooppalainen kehys, joka perustuu Euroopan yritystilastoista ja kymmenen säädöksen kumoamisesta yritystilastojen alalla 27 päivänä marraskuuta 2019 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2019/2152 (EUVL L 327, 17.12.2019, s. 1) ja Euroopan yritystilastoista ja kymmenen säädöksen kumoamisesta yritystilastojen alalla annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/2152 nojalla vahvistettavista teknisistä määrittelyistä ja järjestelyistä 30 päivänä heinäkuuta 2020 annettuun komission täytäntöönpanoasetukseen (EU) 2020/1197 (EUVL L 271, 18.8.2020, s. 1).

(10)  Ks. arvopaperitoimituksen parantamisesta Euroopan unionissa sekä arvopaperikeskuksista ja direktiivien 98/26/EY ja 2014/65/EU sekä asetuksen (EU) N:o 236/2012 muuttamisesta 23 päivänä heinäkuuta 2014 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 909/2014 (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 1); arvopaperikeskusten toimilupiin, uudelleentarkasteluun ja arviointiin, kotijäsenvaltion ja vastaanottavan jäsenvaltion väliseen yhteistyöhön, pankkipalvelujen tyyppisiä oheispalveluja koskevien toimilupien myöntämiseen osallistuvien viranomaisten kuulemiseen ja arvopaperikeskuksia koskevaan pääsyyn liittyviä vakiolomakkeita, -malleja ja -menettelyjä koskevista sekä arvopaperikeskuksessa säilytettävien tietojen tallennusmuotoa koskevista, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 909/2014 mukaisista teknisistä täytäntöönpanostandardeista 11 päivänä marraskuuta 2016 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/394 11 artiklan 7 kohta (EUVL L 65, 10.3.2017, s. 145); ja ehdotetun ESAP-asetuksen liitteen 1.10 kohta. Ks. myös rahamarkkinarahastoista 14 päivänä kesäkuuta 2017 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1131 (EUVL L 169, 30.6.2017, s. 8); teknisten täytäntöönpanostandardien vahvistamisesta sellaista raportointimallia varten, jota rahamarkkinarahastojen hoitajien on käytettävä toimittaessaan raportteja toimivaltaisille viranomaisille Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1131 37 artiklan mukaisesti 17 päivänä huhtikuuta 2018 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/708 (EUVL L 119, 15.5.2018, s. 5) liite; ja ehdotetun ESAP-asetuksen liitteen 1.16 kohta.

(11)  Ks. ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien raportoinnista ja läpinäkyvyydestä 24 päivänä kesäkuuta 2014 annetun Euroopan keskuspankin lausunnon CON/2014/49 (EUVL C, 26. syyskuuta 2014, s. 5) 2.4 kohdan kuudes alakohta; ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkaistavasta esitteestä 17 päivänä maaliskuuta 2016 annetun Euroopan keskuspankin lausunnon CON/2016/15 (EUVL C 195, 2.6.2016, s. 1) 2.2 kohta; ehdotuksesta asetukseksi eurooppalaisista riskipääomarahastoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 345/2013 ja eurooppalaisista yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneista rahastoista annetun asetuksen (EU) N:o 346/2013 muuttamisesta 12 päivänä syyskuuta 2016 annetun Euroopan keskuspankin lausunnon CON/2016/44 (EUVL C 394, 26.10.2016, s. 2) 2.1 kohta; ja lausunnon CON/2021/27 2.5.3 kohta.

(12)  Ks. ehdotetun ESAP-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan b alakohta, 5 artiklan 2 kohta ja 10 artiklan 1 kohta.

(13)  Ks. Ehdotetun ESAP-asetuksen 5 artiklan 4 kohta.

(14)  Ks. ehdotetun ESAP-asetuksen liite.

(15)  Ks. ehdotetun ESAP-asetuksen liite.

(16)  Ehdotuksen asetukseksi asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttamisesta luottoriskiä, vastuun arvonoikaisuriskiä, operatiivista riskiä, markkinariskiä ja kokonaisriskipainolattiaa koskevien vaatimusten osalta, COM(2021) 664 final, 1 artiklan ehdotettu 182 kohta.