52020DC0350

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 31.7.2020

COM(2020) 350 final

KOMISSION KERTOMUS

Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisen valvonta

Vuosikertomus 2019

{SWD(2020) 147 final}

Alkusanat

I.Uutta pontta työllisyyteen, kasvuun ja investointeihin

Oikeudenmukaisten työolojen turvaaminen koko EU:ssa

Ympäristösääntöjen noudattamisen valvonta

Maataloutta koskevien sääntöjen noudattamisen valvonta

Meri- ja kalastusasioita koskevien sääntöjen noudattamisen valvonta

Aluepolitiikan sääntöjen noudattamisen valvonta

EU:n talousarvioon kohdistuvien petosten torjunta

II.Yhdennetyt digitaaliset sisämarkkinat

Yhteyksien parantaminen

Kyberturvallisuuden ja luottamuksen varmistaminen verkkovälitteisten transaktioiden yhteydessä

Vammaisten ihmisten esteettömyyden lisääminen

III.Joustava energiaunioni ja tulevaisuuteen suuntautuva ilmastonmuutospolitiikka

Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpano

IV.Syvemmät ja oikeudenmukaisemmat sisämarkkinat ja lujempi teollisuuspohja

Vääristymättömän kilpailun varmistaminen

Työntekijöiden vapaan liikkuvuuden varmistaminen

Tavaroiden vapaan liikkuvuuden varmistaminen

Sijoittautumisvapauden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden varmistaminen

Kansalaisille ja yrityksille tarjottavan tiedon ja avun parantaminen

Pääomamarkkinaunionin toteuttamisen, rahoituspalveluja koskevien sääntöjen täytäntöönpanon ja pääoman vapaan liikkuvuuden toteutumisen valvonta

Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunta

Verotusta ja tulliliittoa koskevien sääntöjen noudattamisen valvonta

Korkeatasoisen kuluttajansuojan varmistaminen

Kansanterveyden korkeatasoisen suojelun varmistaminen

Liikkumista ja liikennettä koskevien sääntöjen täytäntöönpanon valvonta

V.Syvempi ja oikeudenmukaisempi talous- ja rahaliitto

Pankkiunionia koskevien sääntöjen noudattamisen valvonta

VI.Luottamukseen ja perusoikeuksien kunnioittamiseen perustuva oikeusalue

Oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien ylläpitäminen

Rajatylittävä yhteistyö rikos- ja siviilioikeudellisissa asioissa

Henkilötietojen tietosuojan parantaminen

Turvallisuussääntöjen valvonta

VII.Kohti uudenlaista muuttoliikepolitiikkaa

Alkusanat

Oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen on Euroopan unionin perusarvoja. Ei ollut sattumaa, että Euroopan komission ensimmäinen puheenjohtaja Walter Hallstein viittasi Euroopan unioniin oikeusyhteisönä (Rechtsgemeinschaft), jota sitovat lainsäädäntövaltaa käyttävien jäsenvaltioiden yhdessä sopimat säännöt, jotka ne ovat sitoutuneet panemaan täytäntöön kansallisissa järjestelmissään. Perussopimusten valvojana komission tehtävänä on varmistaa, että näitä sääntöjä noudatetaan kansalaisten eduksi. Olipa kyse sitten puhtaasta ilmasta, elintarvikkeiden turvallisuudesta tai terveydenhuollon saatavuudesta ulkomailla, jäsenvaltioiden yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa, että EU:n politiikat toteutuvat ihmisten jokapäiväisessä elämässä.

Tässä vuosikertomuksessa esitellään komission vuonna 2019 toteuttamia toimia EU:n lainsäädännön asianmukaisen soveltamisen, täytäntöönpanon ja valvonnan varmistamiseksi.

Junckerin komission työ päättyi vuonna 2019, ja minun tiimini aloitti toimikautensa 1. joulukuuta. Vuosi 2019 oli siis monin tavoin siirtymävuosi. Uusi joukko komissaareja aloitti työnsä uusien poliittisten suuntaviivojen mukaisesti ja uusien aloitteiden parissa. Näihin kuuluvat esimerkiksi Euroopan vihreän kehityksen ohjelma ja digitaalistrategia.

Unionia kasassa pitävät perustukset eivät ole muuttuneet tämän siirtymäkauden aikana. Jäsenvaltiot ja EU:n toimielimet vastaavat edelleen yhdessä EU:n lainsäädännön asianmukaisesta soveltamisesta ja täytäntöönpanosta, myös perusoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisesta. EU:n lainsäädännön noudattaminen ei ole koskaan yksipuolista, vaan se perustuu jäsenvaltioiden vilpittömään yhteistyöhön kansalaisten etujen mukaisesti. Komissio vaalii tätä ainutlaatuista kumppanuutta ja tukee ja ohjaa jatkossakin jäsenvaltioita EU:n lainsäädännön täytäntöön panemisessa. Pysymme kuitenkin valppaina ja olemme valmiina ryhtymään päättäväisiin oikeustoimiin, jos EU:n lainsäädäntöä rikotaan. EU:n lainsäädännön soveltamisessa ja täytäntöönpanossa ei voida tehdä kompromisseja, kun kyseessä on kansalaisten oikeuksien turvaaminen.

Euroopan komission puheenjohtaja

Ursula von der Leyen

I.Uutta pontta työllisyyteen, kasvuun ja investointeihin

Komission tärkein painopiste viime vuonna oli edistää investointeja, jotka luovat työpaikkoja, ja vahvistaa Euroopan kilpailukykyä. Asianmukaisen sääntely-ympäristön luominen yritysten tukemiseksi ja työpaikkojen luomiseksi kuitenkin vaarantuu, jos jäsenvaltiot eivät pane EU:n sääntöjä täytäntöön oikein ja ajallaan.

Oikeudenmukaisten työolojen turvaaminen koko EU:ssa

Euroopan parlamentti, neuvosto ja Euroopan komissio allekirjoittivat marraskuussa 2017 julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista . Siinä esitetään poliittinen sitoutuminen useisiin periaatteisiin ja oikeuksiin, jotka ovat olennaisia oikeudenmukaisten ja toimivien työmarkkinoiden ja hyvinvointijärjestelmien varmistamiseksi 2000-luvun Euroopassa. Yhtenä keskeisenä tekijänä ovat oikeudenmukaiset työolot. Niihin kuuluu myös epävarmoihin työoloihin johtavien työsuhteiden estäminen.

Heinäkuussa 2019 komissio päätti nostaa kanteen Italiaa vastaan, koska se katsoi, että julkisen sektorin työntekijöitä ei suojella riittävästi perusteettomilta, peräkkäisiltä määräaikaisilta työsopimuksilta ja syrjinnältä, kuten EU:n säännöissä (neuvoston direktiivi 1999/70/EY) edellytetään.

Jäsenvaltiot, komissio ja työmarkkinaosapuolet jatkoivat vuonna 2019 yhteistyötään, jotta EU:n työterveys- ja työturvallisuuslainsäädännössä otetaan tulevaisuuden vaatimukset huomioon ja jotta sen asianmukainen noudattaminen voidaan varmistaa. Erityisesti haluttiin varmistaa, että jäsenvaltioilla on kansallisessa lainsäädännössään käytössä sitovat työterveys- ja työturvallisuussäännöt ja että niistä tiedotetaan komissiolle.

Lisäksi komissio päivittää säännöllisesti tulkitsevaa tiedonantoa työaikadirektiivistä seuraten Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä tapahtuvia merkittäviä kehityskulkuja.

Ympäristösääntöjen noudattamisen valvonta

Komissio jatkoi vuonna 2019 oikeudellisia toimiaan ilman pilaantumisen torjumiseksi. Se kuuluu edelleen painopisteisiin. Komissio myös edisti tämän tärkeän asian täytäntöönpanoa käymällä keskusteluja jäsenvaltioiden kanssa. Italiassa järjestettiin vuonna 2019 puhdasta ilmaa koskeva vuoropuhelu .

Euroopan komissio nosti vuonna 2019 kanteen Euroopan unionin tuomioistuimessa vielä kolmea jäsenvaltiota vastaan liian korkeiden ilman typpidioksidi- (NO2) tai rikkidioksidipitoisuuksien (SO2) takia ( Italia , Espanja ja Bulgaria ).

Euroopan unionin tuomioistuin hyväksyi komission typpidioksidisaastetta koskevan kanteen Ranskaa vastaan. Tuomioistuimen toinen ratkaisu sisälsi merkittävän tulkinnan ilmanlaatudirektiivistä : kansallisilla tuomioistuimilla on toimivalta tarkastaa ilmanlaadun arvioinnissa käytettävien mittausasemien sijainnista tehtyjä päätöksiä.

Komissio järjestää kiertotaloutta koskevia tapahtumia jäsenvaltioissa, jotka ovat vaarassa jäädä jälkeen uusista jätteenkierrätystavoitteista ja muista EU:n jätelainsäädännön vaatimuksista. Vuonna 2019 tällaisia tapahtumia järjestettiin Ateenassa , Lissabonissa ja Budapestissä . Huippuasiantuntijat antoivat niissä suosituksia parhaista tavoista panna vuonna 2018 tarkistetut säännöt täytäntöön.

Komissio nosti vuonna 2019 unionin tuomioistuimessa kanteen Italiaa , Kyprosta ja Ruotsia vastaan, koska ne eivät olleet täyttäneet yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskevia velvoitteitaan. EU:n lainsäädännön mukaan käytössä on oltava asianmukaiset jäteveden keräysjärjestelmät, ja vesi on käsiteltävä asianmukaisesti.

Jäsenvaltioiden on saatettava suojelualueiden Natura 2000 ‑verkostonsa valmiiksi merialueiden osalta ja otettava käyttöön tarvittavat suojelutoimenpiteet kaikilla Natura 2000 ‑alueilla. Tämä on suojeltujen luontotyyppien ja lajien suojelun kannalta ratkaisevaa. Komissio toteutti vuonna 2019 toimia kansallisten luonnonsuojelulakien rakenteellisten puutteiden korjaamiseksi ja laittoman lintujen metsästyksen lopettamiseksi. Komissio keskittyy myös varmistamaan, että puunkorjuu ja metsänhoitotoimet tehdään luonnonsuojeluvaatimusten mukaisesti.

Komissio käynnisti rikkomusmenettelyt 17:ää jäsenvaltiota vastaan maaliskuussa , lokakuussa ja marraskuussa EU:n ympäristövaikutusten arvioinnista annetun direktiivin täytäntöönpanon parantamiseksi. Direktiiviä päivitettiin vuonna 2014 hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi ja ympäristönsuojelun tason parantamiseksi, ja samalla julkisia ja yksityisiä investointeja koskevista päätöksistä tehtiin vakaampia, ennustettavampia ja kestävämpiä.

Maataloutta koskevien sääntöjen noudattamisen valvonta

Yhteinen maatalouspolitiikka (YMP) perustuu kumppanuuteen maatalouden ja yhteiskunnan sekä EU:n ja sen viljelijöiden välillä. Sen tarkoituksena on tukea viljelijöitä, parantaa maatalouden tuottavuutta sekä varmistaa kohtuuhintaisten elintarvikkeiden vakaa tarjonta ja kohtuullinen toimeentulo Euroopan unionin viljelijöille. YMP:llä vastataan myös ympäristöhaasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen. Sen tavoitteita ovat luonnonvarojen hallinta kestävällä tavalla, maaseutualueiden ja maisemien ylläpitäminen eri puolilla EU:ta ja maaseudun taloudellisen elinvoimaisuuden säilyttäminen lisäämällä työpaikkoja maataloudessa ja siihen liittyvillä aloilla.

Maantieteellisillä merkinnöillä suojataan tiettyjen tuotteiden nimet niiden maantieteelliseen alkuperään ja perinteiseen osaamiseen liittyvien ainutlaatuisten ominaispiirteiden edistämiseksi. Ne ovat keskeisessä roolissa elintarvikkeiden korkean laadun ja standardien ylläpitämisessä.

Komissio ryhtyi vuonna 2019 toimiin, joilla puututtiin suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen suojelua koskevien EU:n sääntöjen virheelliseen täytäntöönpanoon.

Tanskassa sallittiin se, että tanskalaiset yritykset tuottivat ja veivät EU:n ulkopuolisiin maihin valkoista juustoa ”fetana”, vaikka kyseinen juusto ei ollut tämän suojatun alkuperänimityksen tuote-eritelmän mukaista.

Bulgaria on ylläpitänyt omaa maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen kansallista rekisteriä vuodesta 2008 ja jättänyt huomiotta laatujärjestelmien EU:n laajuisten rekisterien poissulkevan luonteen.

Meri- ja kalastusasioita koskevien sääntöjen noudattamisen valvonta

Yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) ensisijaisena tavoitteena on varmistaa, että kalastus- ja vesiviljelyala ovat kestäviä ympäristön, talouden ja yhteiskunnan kannalta. YKP sisältääkin toimenpiteitä, joilla rajoitetaan kalastuslaivaston kapasiteettia, saaliita ja kalastustoimintaa. Tämän osalta kaikki jäsenvaltiot ovat sitoutuneet saamaan kaupallisen kalastuksen kestävälle tasolle vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2019 kiinnitettiin erityistä huomiota herkkien lajien, kuten valaiden, delfiinien ja muiden merinisäkkäiden, sivusaaliita koskevien sääntöjen noudattamisen varmistamiseen.

Komissio käynnisti joukon epävirallisia vuoropuheluita kysymyksistä, jotka koskivat esimerkiksi moottoritehojen tarkastusjärjestelmiä ja EU:n vesien ulkopuolella kalastavan EU:n laivaston valvontaa.

YKP:n onnistuminen edellyttää tehokkaan ja johdonmukaisen tarkastus- ja valvontajärjestelmän suunnittelua ja toteuttamista. Tämän vuoksi komission valvontastrategiassa keskityttiin vuonna 2019 edelleen kalavarojen säilyttämiseen ja valvontaan sekä täytäntöönpanotoimiin jäsenvaltioissa.

Komissio ryhtyi jatkotoimiin rikkomusmenettelyssä Tanskaa vastaan, koska maa ei ollut pannut täytäntöön useita EU:n valvonta-asetuksen tärkeitä säännöksiä. Vakavimmat ongelmat koskivat teollisuuskalastusta. Asianmukaiset tarkastukset ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan varmistaa, että saaliiden rekisteröintiasiakirjat ovat täsmällisiä, mikä on välttämätöntä ylikalastuksen estämiseksi.

YKP myös antaa jäsenvaltioiden käyttöön erityisiä valvontavälineitä, kuten valvontaa koskevia toimintasuunnitelmia ja hallinnollisia tutkimuksia. Komissio hyväksyi useita valvontaa koskevia toimintasuunnitelmia ja seurasi niiden toteutusta tekemiensä varmennusten ja tarkastusten perusteella.

Aluepolitiikan sääntöjen noudattamisen valvonta

Euroopan rakenne- ja investointirahastoista tuetaan investointeja kasvun kannalta keskeisille politiikan aloille EU:ssa.

Komissio jatkoi vuonna 2019 sen varmistamista, että säännönvastaiset menot poistetaan yhteisrahoituksesta joko keskeyttämällä maksut tai joissakin tapauksissa tekemällä rahoitusoikaisuja.

Komissio antoi 14. toukokuuta 2019 päätöksen suuntaviivoista niiden rahoitusoikaisujen määrittämiseksi, jotka tehdään unionin rahoittamiin menoihin julkisia hankintoja koskevien sääntöjen noudattamatta jättämisen vuoksi.

Päätöksen ansiosta kaikilla toimijoilla on parempi oikeusvarmuus ja oikeasuhteisempi lähestymistapa mutkikkaissa julkisissa hankinnoissa. Julkiset hankinnat aiheuttavat edelleen huomattavasti sääntöjenvastaisuuksia ja rahoitusoikaisuja koheesiorahastoissa.

EU:n talousarvioon kohdistuvien petosten torjunta

EU:n talousarvioon kohdistuvien rikosten torjuntakeinot ovat unionin taloudellisten etujen suojelusta annetun direktiivin hyväksymisen jälkeen parantuneet huomattavasti. Direktiivi luo myös olennaisen perustan Euroopan syyttäjänviraston työlle. Komissio tekee jäsenvaltioiden kanssa tiivistä yhteistyötä sen varmistamiseksi, että direktiivin täytäntöönpano on asianmukaista. Se käynnisti 19. syyskuuta 2019 14:ää jäsenvaltiota vastaan rikkomusmenettelyt täytäntöönpanon viivästymisestä.

Komissio nosti Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Alankomaita vastaan kanteen unionin tuomioistuimessa. Tuomioistuin totesi, että maat eivät olleet noudattaneet perussopimuksen mukaista vilpittömän yhteistyön periaatetta, koska ne eivät olleet korvanneet omien varojen menetystä, joka oli aiheutunut siitä, että niiden merentakaisten maiden ja alueiden paikallisviranomaiset olivat antaneet sääntöjenvastaisesti vientitodistuksia. Tuomioistuin totesi, että molemmat jäsenvaltiot ovat vastuussa Euroopan unionille kaikista merentakaisten maidensa ja alueidensa viranomaisten tekemistä virheistä, jotka ovat aiheuttaneet perinteisten omien varojen vajausta.

II.Yhdennetyt digitaaliset sisämarkkinat

Digitaalisten sisämarkkinoiden strategiassa käsitellään digitaalisen muutoksen tuomia haasteita ja mahdollisuuksia vähentämällä markkinoiden hajanaisuutta, lisäämällä datavirtoja ja parantamalla markkinoiden joustavuutta sekä mukauttamalla alan säännöt digitaaliaikaan soveltuviksi. Digipalvelujen yleistä saatavuutta ovat parantaneet perusteettomien maakohtaisten estojen kieltäminen, sisällön siirrettävyys , verkkovierailumaksujen lopettaminen ja WiFi4EU . Markkinoiden toimintaedellytyksiä on parannettu uudella eurooppalaisella sähköisen viestinnän säännöstöllä , audiovisuaalisia mediapalveluja koskevalla direktiivillä , päivitetyllä tekijänoikeuslainsäädännöllä ja alustoja koskevalla asetuksella . Näiden sääntöjen valvonta on tulevina vuosina olennaisen tärkeää.

Yhteyksien parantaminen

Nopeat digitaaliset viestintätavat edistävät innovointia ja parantavat talouden ja koko yhteiskunnan palveluja. 5G-yhteyksien kehittäminen on yksi komission ensisijaisista tavoitteista. Tavoitteena on varmistaa 5G-radiotaajuuksien saatavuus koko EU:ssa vuoteen 2020 mennessä.

Euroopan laajuista hätänumeroa 112 koskevien sääntöjen tehokkaalla täytäntöönpanolla varmistetaan hätäpalvelujen turvallinen ja tehokas saatavuus loppukäyttäjille, myös vammaisille.

Komissio käynnisti vuonna 2019 rikkomusmenettelyt Tšekkiä , Saksaa , Kreikkaa , Espanjaa ja Kroatiaa vastaan, koska ne eivät olleet varmistaneet vammaisille käyttäjille yhtäläistä mahdollisuutta käyttää hätänumeroa, kuten 112-hätänumeroa koskevissa säännöissä edellytetään.

Nopean sähköisen viestinnän infrastruktuurin rakentaminen voi olla hyvin kallista. Siksi on yleisön etujen varmistamiseksi tärkeää panna täytäntöön säännöt, joilla käyttöönotosta saadaan tehtyä halvempaa ja tehokkaampaa.

Unionin tuomioistuin määräsi vuonna 2019 komission pyynnöstä Belgialle päiväkohtaisen uhkasakon siitä, että se oli saattanut vain osittain osaksi kansallista lainsäädäntöä toimenpiteet, joilla vähennetään nopeiden sähköisten viestintäverkkojen käyttöönottokustannuksia Brysselin alueella.

Kyberturvallisuuden ja luottamuksen varmistaminen verkkovälitteisten transaktioiden yhteydessä

Talouden ja yhteiskunnan digitalisaation lisääntyessä kyberturvallisuusuhat aiheuttavat yhä enemmän huolta. Verkko- ja tietoturvajärjestelmien turvallisuutta koskevalla direktiivillä (verkko- ja tietoturvadirektiivi) parannetaan unionin kyberturvallisuuden yleistä tasoa. Komissio käynnisti vuonna 2019 rikkomusmenettelyt kuutta jäsenvaltiota vastaan siitä, että ne eivät olleet määrittäneet direktiivissä tarkoitettuja keskeisten palvelujen tarjoajia. Vuoden 2019 lopussa verkko- ja tietoturvadirektiiviä koskevia rikkomusmenettelyjä oli edelleen käynnissä seuraavia jäsenvaltioita vastaan: Belgia, Unkari, Itävalta, Romania ja Slovenia.

Vammaisten ihmisten esteettömyyden lisääminen

Vammaisilla, erityisesti näkö- ja kuulovammaisilla, voi olla vaikeuksia päästä julkisten laitosten verkkosivustoille tai käyttää niiden tarjoamia mobiilisovelluksia. Verkkosivujen saavutettavuudesta annetun direktiivin tarkoituksena on parantaa vammaisten mahdollisuuksia käyttää näitä viestintävälineitä. Komissio jatkoi koko vuoden 2019 aktiivisesti vireillä olleita rikkomusmenettelyjä 19:ää jäsenvaltiota vastaan siitä, että ne eivät olleet panneet verkkosivujen saavutettavuudesta annettua direktiiviä täytäntöön, ja saattoi päätökseen 12:ta jäsenvaltiota vastaan nostetut kanteet. Näin ollen vuoden 2019 lopussa oli vireillä vielä seitsemän tapausta Belgiaa, Bulgariaa, Saksaa, Irlantia, Unkaria, Itävaltaa ja Slovakiaa vastaan.

III.Joustava energiaunioni ja tulevaisuuteen suuntautuva ilmastonmuutospolitiikka

Puheenjohtaja von der Leyenin poliittisten suuntaviivojen yksi painopistealue on Euroopan vihreän kehityksen ohjelma . Sen onnistuminen nojaa energiaunionin vakaaseen perustaan. EU:lla on kattavat energia-alaa koskevat säännöt. Vuonna 2019 valmistunut Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille ‑säädöspaketti on keskeinen energiaunionin ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kehittämisessä ja toteuttamisessa. Se auttaa ohjaamaan energiasiirtymää kohti turvallista, varmaa ja kestävää energia-alaa, jonka keskiössä ovat kuluttajat.

Komissio on perussopimusten valvoja. Siksi sen tehtävä EU:n energia-alan sääntöjen asianmukaisen täytäntöönpanon ja soveltamisen varmistamisessa on olennaisen tärkeä EU:n energiapolitiikan tavoitteiden saavuttamisessa. Vuoden 2019 valvontatoimissa keskityttiin seuraaviin keskeisiin osa-alueisiin: energian sisämarkkinoihin, energiatehokkuuteen, uusiutuviin energialähteisiin ja kaasun toimitusvarmuuteen.

Komissio päätti nostaa unionin tuomioistuimessa kanteen Tšekkiä ja Sloveniaa vastaan, koska ne olivat saattaneet tiettyjä rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin .säännöksiä virheellisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä ja soveltaneet niitä virheellisesti. Komissio päätti nostaa unionin tuomioistuimessa kanteen myös Espanjaa vastaan, koska se ei ollut noudattanut energiatehokkuusdirektiiviä , ja Belgiaa vastaan, koska se oli saattanut sähkön ja kaasun sisämarkkinoita koskevat direktiivit virheellisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Komissio käynnisti tammikuussa , heinäkuussa ja marraskuussa uudet menettelyt 13:a jäsenvaltiota vastaan, koska ne eivät olleet toteuttaneet toimenpiteitä epäsuoran maankäytön muutosta koskevan direktiivin saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä ja/tai ilmoittaneet niistä. Se käynnisti myös rikkomusmenettelyt 15:tä jäsenvaltiota vastaan, koska ne eivät olleet panneet asianmukaisesti täytäntöön energiatehokkuutta koskevia EU:n sääntöjä.

Rikkomusmenettelyjen avulla varmistettiin lisäksi ydinvoima-alan korkeaa turvallisuustasoa ja pantiin täytäntöön ydinturvallisuutta, käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen vastuullista ja turvallista huoltoa sekä työntekijöiden, potilaiden ja suuren yleisön suojelemista säteilyltä koskevia EU:n sääntöjä.

Komissio jatkoi vuonna 2019 rikkomusmenettelyjä viittä jäsenvaltiota vastaan ja päätti nostaa unionin tuomioistuimessa kanteen Italiaa vastaan, koska se ei ollut saattanut säteilyturvallisuusdirektiivin säännöksiä osaksi kansallista lainsäädäntöä Unionin tuomioistuin myös vahvisti komission vaatimukset Italiaa koskevassa tuomiossa siitä, että maa ei ollut noudattanut radioaktiivista jätettä koskevan direktiivin vaatimusta toimittaa komissiolle lopullinen ja hyväksytty radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen huoltoa koskeva kansallinen ohjelma.

”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” ‑säädöspaketin voimaantulon myötä keskitytään valvomaan jäsenvaltioiden edistymistä uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta koskevien EU:n vuoden 2030 tavoitteiden saavuttamisessa. Komissio seuraa lisäksi jäsenvaltioiden yhdennettyjä kansallisia energia- ja ilmastosuunnitelmia vuosille 2021−2030. EU:n energiasääntöjen täytäntöönpanon valvonta pysyy energiaunionia koskevan strategian keskeisenä pilarina.

Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpano

Von der Leyenin komission poliittisissa suuntaviivoissa kehotetaan Eurooppaa pyrkimään maailman ensimmäiseksi ilmastoneutraaliksi maanosaksi vuoteen 2050 mennessä. Joulukuussa 2019 julkaistussa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa koskevassa tiedonannossa esitetään tämän tavoitteen saavuttamiseksi useita politiikka-aloja kattava kunnianhimoinen toimintasuunnitelma. Maaliskuussa 2020 komissio ehdotti vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoitteen vahvistamista uudessa ilmastolaissa . Myöhemmin kuluvana vuonna se esittää suunnitelman, jossa nostetaan nykyistä vuoden 2030 tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä vastuullisesti vähintään 50 prosenttiin ja kohti 55:tä prosenttia (vuoden 1990 tasoista).

Nykyinen vähennystavoite vuoteen 2030 mennessä on vähintään 40 prosenttia (vuoden 1990 tasoista). Sen saavuttaminen ja vakaa perusta tavoitetason nostolle edellyttävät kattavasti täytäntöön pantua lainsäädäntöä, jonka noudattamista valvotaan. Jäsenvaltioiden piti lokakuuhun 2019 mennessä saattaa kustannustehokkaiden päästövähennysten ja vähähiilisyyttä edistävien investointien edistämistä koskeva direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä, jotta voidaan valmistautua EU:n päästökauppajärjestelmän (EU ETS) neljänteen vaiheeseen vuosina 2021−2030. Komissio arvioi parhaillaan, missä vaiheessa direktiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä on, ja ryhtyy tarvittaessa täytäntöönpanon varmistaviin toimiin, jos sitä ei ole jo käynnistetty.

Merenkulun osalta komissio julkaisi vuonna 2019 ensimmäistä kertaa kattavia tietoja Euroopan talousalueen satamissa käyvien alusten hiilidioksidipäästöistä. Ilmailun osalta komissio esitti vuonna 2019 puitteet ilmailun päästöjen tarkkailua, raportointia ja todentamista koskevien sääntöjen panemiseksi täytäntöön EU:ssa Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön kansainvälisen lentoliikenteen päästöhyvitysjärjestelmän (CORSIA) mukaisesti.

Otsonikerroksen suojelemiseksi komissio saattoi vuonna 2019 päätökseen otsoniasetuksen täytäntöönpanon ja tehokkuuden arvioinnin . Vuonna 2020 aloitetaan vaikutustenarviointi, jossa selvitetään, voidaanko asetusta vielä parantaa ja miten. Vuonna 2020 komissio aloittaa myös fluorattuja kaasuja koskevan asetuksen arvioinnin ja vaikutustenarvioinnin.

IV.Syvemmät ja oikeudenmukaisemmat sisämarkkinat ja lujempi teollisuuspohja

EU:n sisämarkkinat ovat edelleen Euroopan parasta antia kansalaisille ja yrityksille. Ne tarjoavat yrityksille valtavia mahdollisuuksia ja kuluttajille laajempaa valinnanvapautta ja halvempia hintoja. Niiden ansiosta ihmiset voivat matkustaa, asua, työskennellä ja opiskella missä haluavat. Näitä etuja ei kuitenkaan voida hyödyntää, jos sisämarkkinasääntöjä ei sovelleta tai panna täytäntöön tai jos niitä heikennetään muilla esteillä.

Vääristymättömän kilpailun varmistaminen

Komission puuttuminen kilpailun alan rikkomuksiin vahvistaa sisämarkkinoita, koska sillä edistetään tasapuolisia toimintaedellytyksiä.

Komissio saattoi vuonna 2019 kaikki aloittamansa rikkomusmenettelyt päätökseen sen jälkeen, kun se oli tarkastanut, että kaikki tietyistä säännöistä, joita sovelletaan jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin kilpailuoikeuden säännösten rikkomisten johdosta kansallisen lainsäädännön nojalla nostettuihin vahingonkorvauskanteisiin, annetun direktiivin säännökset oli saatettu täydellisesti ja vaatimusten mukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Komission valtiontuen valvontajärjestelmän uskottavuuden kannalta on välttämätöntä valvoa jatkuvasti valtiontukea koskevien kielteisten päätösten täytäntöönpanoa. Menettelyt, joissa jäsenvaltiota vaaditaan perimään takaisin sääntöjenvastaisia valtiontukia, ovat tärkeä osa komission kilpailun alan rikkomuksia koskevaa työtä.

Komissio päätti nostaa Kreikkaa vastaan kanteen unionin tuomioistuimessa, koska se ei noudattanut vuonna 2017 saamaansa tuomiota . Tuomioistuin oli katsonut, että Kreikka ei ollut pannut täytäntöön komission vuoden 2014 päätöstä , jossa sitä vaadittiin perimään takaisin 135,8 miljoonaa euroa sääntöjenvastaista valtiontukea Larco General Mining & Metallurgical Company S.A:lta. Kreikka ei ollut perinyt sääntöjenvastaista valtiontukea takaisin yli viiteen vuoteen komission päätöksen antamisen jälkeen huolimatta tuomioistuimen tuomiosta ja komission muistutuksesta. Komissio on nyt pyytänyt unionin tuomioistuinta määräämään Kreikalle taloudellisia seuraamuksia, koska maa ei ole pannut tuomioistuimen tuomiota täytäntöön.

Työntekijöiden vapaan liikkuvuuden varmistaminen

EU on laatinut kattavan säännöstön työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta, työntekijöiden lähettämisestä toiseen jäsenvaltioon ja sosiaaliturvan koordinoinnista. Näiden sääntöjen noudattamatta jättäminen heikentää luottamusta ja oikeudenmukaisuutta sisämarkkinoilla. Erityisesti on esitetty huolia siitä, että liikkuvat työntekijät ovat alttiita hyväksikäytölle tai oikeuksien loukkaamiselle ja että yrityksen joutuvat toimimaan epävarmassa, epäselvässä tai epäoikeudenmukaisessa ympäristössä.

Komissiolle tehtiin kanteluja siitä, että Itävallan lainsäädännön mukaan toisessa jäsenvaltiossa asuvista lapsista maksettavat perhe-etuudet ja perheiden verohelpotukset riippuvat kyseisen jäsenvaltion elinkustannuksista. Tämä tarkoittaa, että monet Itävallassa työskentelevät EU:n kansalaiset, jotka maksavat sosiaaliturvamaksuja ja veroja yhtä paljon kuin paikalliset työntekijät, saavat vähemmän etuuksia vain siksi, että heidän lapsensa asuvat toisessa jäsenvaltiossa. Komissio katsoi, että kyseinen indeksointimekanismi ei ole EU:n lainsäädännön mukainen. Siksi se käynnisti rikkomusmenettelyn Itävaltaa vastaan.

Komissio jatkoi vuonna 2019 rikkomusmenettelyjä Kyprosta , Ranskaa , Irlantia ja Romaniaa vastaan, koska ne eivät olleet panneet kansallisessa lainsäädännössään ajoissa täytäntöön velvoitteita, jotka johtuvat jäsenvaltioiden välisen työntekijöiden liikkuvuuden edistämistä lisäeläkeoikeuksien hankkimista ja säilyttämistä parantamalla koskevista vähimmäisvaatimuksista annetusta direktiivistä . Komissio päätti menettelyt kyseisiä jäsenvaltioita vastaan, kun se oli saanut niiltä ilmoitukset ja todennut, että ne olivat saattaneet direktiivin täydellisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Komissio julkaisi 25. syyskuuta 2019 kertomuksen, jossa tarkastellaan työntekijöiden lähettämistä työhön toiseen jäsenvaltioon koskevan täytäntöönpanodirektiivin soveltamista ja täytäntöönpanoa .

Komissio julkaisi myös työntekijöiden lähettämistä työhön toiseen jäsenvaltioon koskevan käytännön oppaan . Oppaalla autetaan työntekijöitä, työnantajia ja kansallisia viranomaisia ymmärtämään työntekijöiden lähettämistä töihin toiseen jäsenvaltioon koskevat säännöt. Sillä varmistetaan, että työntekijät ovat tietoisia oikeuksistaan ja että kansalliset viranomaiset ja työnantajat soveltavat sääntöjä asianmukaisesti ja yhtenäisesti kaikkialla EU:ssa.

Komissio ehdotti vuonna 2018 Euroopan työviranomaisen perustamista työvoiman liikkuvuutta koskevien EU:n sääntöjen oikeudenmukaisen, yksinkertaisen ja tehokkaan noudattamisen edistämiseksi. Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsivät ehdotuksesta sopimukseen vuonna 2019. Työviranomaisen toiminta alkoi lokakuun puolivälissä vuonna 2019, kun sen hallintoneuvosto kokoontui ensimmäisen kerran.

Tavaroiden vapaan liikkuvuuden varmistaminen

Komissio pyrkii varmistamaan, että Euroopan sisämarkkinoista saadaan kaikki edut, että EU:n kansalaisilla on entistä suurempi tuotevalikoima edullisemmin hinnoin ja että eurooppalaiset yritykset − pienet ja suuret − voivat laajentaa asiakaspohjaansa ja käydä tuotteilla kauppaa helpommin koko EU:ssa. Vuonna 2019 komissio toteutti toimia esimerkiksi sekä maatalous- ja elintarviketuotteiden myyntiin että ukkosenjohdattimien markkinoille saattamiseen vaikuttavien rajoitusten suhteen.

Komissio nosti unionin tuomioistuimessa kanteen Unkaria vastaan, koska sen kansallisissa maatalous- ja elintarviketuotteiden vähittäismyyntiä koskevissa säännöissä säädetään, että näiden tuotteiden voittomarginaalin on oltava sama alkuperämaasta riippumatta. Tällä säännöllä rikotaan EU:n lainsäädäntöä tavaroiden vapaasta liikkuvuudesta, koska se vähentää maahantuotujen tuotteiden myyntiä verrattuna kotimaisiin tuotteisiin.

Lääkealalla komissio ryhtyi toimiin varmistaakseen, että jäsenvaltiot noudattavat EU:n sääntöjä tavaroiden vapaasta liikkuvuudesta.

Komissio lähetti vuonna 2019 Saksalle perustellun lausunnon sen reseptilääkkeiden kiinteitä hintoja koskevista säännöistä, jotka vaikeuttavat muissa jäsenvaltioissa toimivien apteekkien tuotteiden myyntiä.

Komission valvontatoimien ansiosta pystyttiin myös saattamaan päätökseen useita rikkomustapauksia, jotka liittyvät tavaroiden vapaaseen liikkuvuuteen koskien ravintolisiä, oikeanpuoleisella ohjauksella varustettuja henkilöautoja, maahantuotujen käytettyjen ambulanssien myyntiä tai kansallisia akkreditointielimiä.

Sijoittautumisvapauden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden varmistaminen

Palveludirektiivissä edellytetään, että kansalliset viranomaiset arvioivat uudelleen maansa voimassa olevaa lainsäädäntöä varmistaakseen, että kaikilla niiden markkinoille pääsystä säädetyillä vaatimuksilla on jokin oikeutettu tavoite. Direktiivin täytäntöönpanon tukemiseksi perustetaan yhteyspisteitä eli keskitettyjä asiointipisteitä , joilla helpotetaan yritysten sijoittautumista ja laajentumista muihin jäsenvaltioihin. Vuonna 2019 komissio ryhtyi toimiin kaikkia 28 jäsenvaltiota vastaan, jotta ne parantaisivat keskitettyjen asiointipisteiden tarjoamaa palvelua, kuten palveludirektiivissä ja ammattipätevyyden tunnustamisesta annetussa direktiivissä edellytetään. Ongelmia havaittiin erityisesti verkkosaavutettavuudessa sekä niitä vaatimuksia ja menettelyitä koskevien tietojen laadussa, joita palveluntarjoajilta ja ammattihenkilöiltä edellytetään liiketoiminnan harjoittamiseksi ulkomailla. Komissio kiinnitti huomiota myös ongelmiin, jotka liittyivät menettelyjen saatavuuteen ja hoitamiseen verkossa keskitettyjen asiointipisteiden kautta.

EU on hyväksynyt julkisia hankintoja koskevat säännöt, joita sovelletaan kaikissa jäsenvaltioissa tasapuolisten toimintaedellytyksien luomikeksi yrityksille kaikkialla Euroopassa. Niillä säännellään tapoja, joilla viranomaiset ja tietyt julkisten palvelujen tarjoajat ympäri Eurooppaa hankkivat tavaroita, urakoita ja palveluja.

Komissio ryhtyi vuonna 2019 toimiin kahdeksaa jäsenvaltiota vastaan, koska ne eivät olleet myöntäneet vesivoimalupia EU:n lainsäädännön mukaisesti. Mikään näistä kahdeksasta jäsenvaltiosta ei noudattanut avoimuuden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteita myöntäessään lupia.

Komissio katsoi, että Ranskassa ja Portugalissa vesivoimaloiden toimilupien myöntämisessä käytetyissä menettelyissä ei noudatettu julkisia hankintoja koskevia EU:n sääntöjä.

Komissio katsoi myös, että Itävallan , Saksan , Italian , Puolan , Ruotsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan vesivoimalupia ei ollut myönnetty palveludirektiivin mukaisesti. Direktiivissä edellytetään, että kun palvelutoimintalupia myönnetään rajoitettu määrä niukkojen luonnonvarojen vuoksi, luvat myönnetään rajalliseksi ajaksi puolueettomassa ja avoimessa valintamenettelyssä. Näiden lupien ei pidä olla automaattisesti uusittavissa.

Sijoittautumisvapaus edellyttää, että lääkärien ja arkkitehtien kaltaisten ammattihenkilöiden pätevyys tunnustetaan ulkomailla, jotta he voivat perustaa vastaanoton tai yrityksen kaikkialla EU:ssa. Komissio käynnisti vuonna 2019 rikkomusmenettelyt Tanskaa lukuun ottamatta kaikkia jäsenvaltioita vastaan, koska ne eivät olleet saattaneet lainsäädäntöään vastaamaan ammattipätevyyden tunnustamisesta annettua direktiiviä.

Kansalaisille ja yrityksille tarjottavan tiedon ja avun parantaminen

Sisämarkkinat toimivat moitteettomasti vain, jos kansalaiset ja yritykset saavat helposti tietoa ja apua EU:n lainsäädännön mukaisista oikeuksistaan. Vuonna 2019 komissio pyrki tekemään sisämarkkinasäännöistä tunnetumpia päivittämällä Sinun Eurooppasi ‑portaalia ennen siirtymistä tulevaan yhteiseen digitaaliseen palveluväylään vuonna 2020. Myös Sinun Eurooppasi ‑neuvonta antoi edelleen yksilöllistä oikeudellista neuvontaa kansalaisille ja yrityksille. Komissio keskittyi entistä enemmän toimiin SOLVIT -verkoston hallinnollisten valmiuksien ja oikeudellisen asiantuntemuksen parantamiseksi. Tarkoituksena oli ottaa tehokkaasti käyttöön uusi yritysystävällinen ongelmanratkaisumenettely, jossa SOLVIT auttaa yrityksiä siinä tapauksessa, että niiden tuotteiden vastavuoroinen tunnustaminen evätään. Tätä uutta menettelyä alettiin soveltaa huhtikuusta 2020 alkaen. Vuonna 2019 tehdyn valmistelutyön pohjalta sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmällä tuetaan vuodesta 2020 alkaen hallinnollista yhteistyötä kuluttajansuojaa koskevasta yhteistyöstä annetun uuden asetuksen mukaisesti. Tämä tietojenvaihtojärjestelmä auttaa kansallisten kuluttajansuojaviranomaisten kuluttajansuoja-asioiden yhteistyöverkostoa (CPC) suojelemaan kuluttajia entistäkin paremmin. Lisäksi komissio alkoi päivittää sisämarkkinoiden tulostaulua kattamaan entistä useampia politiikanaloja ja antamaan kokonaisvaltaisempi kuva sisämarkkinoiden tilasta.

Oikeusalalla komissio päivittää säännöllisesti Euroopan oikeusportaalia , joka sisältää runsaasti kaikkien jäsenvaltioiden lainsäädäntöä ja käytäntöjä koskevia tietoja ja linkkejä.

Pääomamarkkinaunionin toteuttamisen, rahoituspalveluja koskevien sääntöjen täytäntöönpanon ja pääoman vapaan liikkuvuuden toteutumisen valvonta

Finanssikriisin jälkeen annetut direktiivit on pantava asianmukaisesti täytäntöön rahoitusalan kestokyvyn ja vakauden lisäämiseksi ja sijoittajansuojan parantamiseksi. Osalla näistä direktiiveistä on merkitystä myös pääomamarkkinaunionin toteuttamisen kannalta. Näiden direktiivien (esimerkiksi Solvenssi II ‑direktiivin , tarkistetun rahoitusmarkkinadirektiivin , ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavia laitoksia koskevan direktiivin , maksupalveludirektiivin ja vakuutusten tarjoamisesta annetun direktiivin ) täytäntöönpano on keskeistä myös pääomamarkkinaunionin toteuttamisen kannalta. Sillä parannetaan rahoituksen saatavuutta erityisesti innovatiivisille yrityksille, start up ‑yrityksille ja pienille ja keskisuurille yrityksille. Sillä lisätään myös pääomamarkkinoiden houkuttelevuutta vähittäis- ja yhteisösijoittajien näkökulmasta ja helpotetaan rajat ylittäviä sijoituksia. Vuonna 2019 komissio käynnisti rikkomusmenettelyt 17:ää jäsenvaltiota vastaan, koska ne eivät olleet saattaneet ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavia laitoksia koskevaa direktiiviä ajoissa osaksi kansallista lainsäädäntöään.

Komissio jatkoi rikkomusmenettelyä Romaniaa vastaan, koska se ei ollut mukauttanut moottoriajoneuvojen vastuuvakuutusta koskevaa lainsäädäntöään EU:n sääntöihin. Romanian kansallisissa säännöissä vakuutuksenantajille asetetaan tiukat ehdot vakuutusmaksujen määrittämiselle. Komissio katsoi näiden velvoitteiden olevan vastoin Solvenssi II ‑direktiiviä tariffivapauden periaatteen osalta. Lisäksi Romanian lainsäädäntö velvoittaa vakuutuksenantajat myöntämään tietyille ajoneuvoluokille vakuutuksen, joka on voimassa ainoastaan Romanian alueella. Näiden säännösten katsottiin olevan vastoin liikennevakuutusdirektiiviä , jossa vaaditaan vakuutussopimuksen kattavan koko unionin alueen yhdellä vakuutusmaksulla.

Komissio oli käynnistänyt jo vuonna 2015 pääoman vapaata liikkumista koskevat rikkomusmenettelyt viittä jäsenvaltiota vastaan. Niitä pyydettiin lopettamaan EU:n sisäiset kahdenväliset investointisopimukset, koska ne eivät olleet yhteensopivia EU:n lainsäädännön kanssa. Kahdenvälisillä investointisopimuksilla luodaan kahden EU:n jäsenvaltion välillä sovellettavat yksityisiä investointeja koskevat ehdot.

Unionin tuomioistuin vahvisti asiassa Achmea , että sijoittajan ja valtion väliset välityslausekkeet EU:n sisäisissä kahdenvälisissä investointisuojasopimuksissa eivät ole yhteensopivia EU:n lainsäädännön kanssa. Vuonna 2019 valtaosa EU:n jäsenvaltioista hyväksyi EU:n sisäisten kahdenvälisten investointisopimusten lakkauttamista koskevan monenvälisen sopimustekstin. Toukokuussa 2020 23 jäsenvaltiota allekirjoitti sopimuksen kyseisten sopimusten lakkauttamisesta.

Unkari oli ottanut käyttöön lain, jolla poistettiin Unkarissa sijoittajilta tiettyjä käyttöoikeuksia eli purettiin sopimukset, joilla annettiin oikeus käyttää maa-alueita ja saada niistä tuottoa. Lailla evättiin erityisesti ulkomaisilta sijoittajilta näiden lainmukaisesti hankkimat oikeudet maatalousmaahan, jolloin sijoitukset menettivät arvonsa ilman korvausta. Komissio päätti nostaa Unkaria vastaan kanteen unionin tuomioistuimessa. Tuomioistuin totesi vuonna 2019, että Unkari rikkoi sekä pääoman vapaan liikkumisen periaatetta että oikeutta omistukseen, jotka on taattu peruskirjassa, kun se antoi lainsäädäntöä, jolla henkilöiltä evätään maatalousmaan käyttöoikeus.

Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunta

Tällä osa-alueella komission valvontatoimissa keskityttiin varmistamaan neljännen ja viidennen rahanpesun vastaisen direktiivin oikea-aikainen ja asianmukainen saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä. Direktiivien tarkoituksena on estää rahoitusjärjestelmän käyttö rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen. Molemmilla direktiiveillä edistetään rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan tiukimpien standardien soveltamista. Komissio jatkoi vuonna 2019 rikkomusmenettelyjä, koska useat jäsenvaltiot eivät olleet vieläkään saattaneet neljättä rahanpesun vastaista direktiiviä osaksi kansallista lainsäädäntöään.

Komissio antoi myös tiedonannon rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevan EU:n kehyksen täytäntöönpanon parantamisesta . Siihen liittyi neljä kertomusta, jotka auttavat EU:n ja kansallisia viranomaisia puuttumaan paremmin rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskeihin. Tiedonannossa ja kertomuksissa korostetaan, että nämä kaksi direktiiviä on pantava täysimääräisesti täytäntöön, ja tähdennetään, että edelleen on puututtava moniin rakenteellisiin puutteisiin rahanpesun torjuntaa koskevien unionin sääntöjen täytäntöönpanossa.

Verotusta ja tulliliittoa koskevien sääntöjen noudattamisen valvonta

Välillisen verotuksen suhteen komissio asetti valvontatoimissaan etusijalle rikkomukset, jotka vääristävät kilpailua sisämarkkinoilla, ovat oikeudenmukaisen verotuksen vastaisia tai haittaavat EU:n ilmastotavoitteita.

Sen jälkeen, kun paratiisipapereissa oli paljastettu laajalle levinnyt veronkierto huvi- ja ilma-alusaloilla, komissio jatkoi rikkomusmenettelyjä Italiaa ja Kyprosta vastaan. Nämä jäsenvaltiot olivat toteuttaneet huvi- ja ilma-alusaloja suosivia verotoimenpiteitä, jotka olivat EU:n lainsäädännön ja oikeudenmukaisen verotuksen vastaisia.

Puola ei tällä hetkellä peri energiaveroja erittäin saastuttavilta teollisuudenaloilta vedoten siihen, että ne kuuluvat EU:n päästökauppajärjestelmän mukaisiin poikkeuksiin. Komissio päätti nostaa Puolaan vastaan kanteen unionin tuomioistuimessa, koska maa toimii vastoin EU:n lainsäädäntöä ja EU:n ilmastotavoitteita.

Komissio keskitti valvontatoimia vuonna 2019 sen varmistamiseen, että jäsenvaltiot saattoivat hallinnollista yhteistyötä koskevaan direktiiviin tehdyt tärkeät muutokset osaksi kansallista lainsäädäntöään. Muutokset koskivat muun muassa rahanpesun torjuntaa koskevien tietojen saatavuutta , pakollista automaattista tietojenvaihtoa verotuksen alalla ja finanssitilitietojen automaattista vaihtoa .

Yksi sisämarkkinoiden hyödyistä on, että kansalaiset ja yritykset voivat liikkua, toimia ja sijoittaa vapaasti kansallisten rajojen yli. Koska välitöntä verotusta ei kuitenkaan ole yhdenmukaistettu EU:ssa, tämän vapauden myötä osa veronmaksajista voi onnistua välttämään verot tai kiertämään veroja asuinmaassaan. EU:n veroviranomaiset ovat sen vuoksi sopineet tiivistävänsä yhteistyötään verojen maksamisen varmistamiseksi sekä veropetosten ja veronkierron torjumiseksi.

Komissio keskittyi lisäksi varmistamaan sisämarkkinoiden toimintaan suoraan vaikuttavien veron kiertämisen käytäntöjen torjuntaa koskevien sääntöjen vahvistamisesta annetun direktiivin ja riidanratkaisusta annetun direktiivin asianmukaisen saattamisen osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Komissio ryhtyi toimiin Espanjaa vastaan, koska se ei pannut täytäntöön automaattista verotietojen vaihtoa koskevia toimenpiteitä. Komissio ryhtyi myös toimiin Itävaltaa ja Irlantia vastaan, koska ne eivät saattaneet koron vähennysoikeutta rajoittavaa sääntöä osaksi kansallista lainsäädäntöä, kuten sisämarkkinoiden toimintaan suoraan vaikuttavien veron kiertämisen käytäntöjen torjuntaa koskevissa säännöissä edellytetään.

Komissio saattoi vuonna 2019 päätökseen Tšekkiä , Kreikkaa , Puolaa ja Romaniaa vastaan käynnistetyt rikkomusmenettelyt, jotka liittyivät pääsyyn rahanpesun torjuntaa koskeviin tietoihin . Komissio saattoi päätökseen myös Belgiaa , Tšekkiä , Kreikkaa , Ranskaa , Kyprosta , Portugalia , Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Latviaa vastaan käynnistetyt rikkomusmenettelyt, jotka koskivat sisämarkkinoiden toimintaan suoraan vaikuttavien veron kiertämisen käytäntöjen torjuntaa koskevia sääntöjä, koska maat olivat saattaneet kyseiset säännöt täysin osaksi kansallista lainsäädäntöään.

Tullia koskevassa komission täytäntöönpanon valvontastrategiassa keskityttiin unionin tullikoodeksin asianmukaiseen ja yhdenmukaiseen soveltamiseen jäsenvaltioissa. Lisäksi komissio pyrki havaitsemaan vaikutuksiltaan tullimaksujen kaltaiset maksut, myös EU:n sisällä.

Komissio käynnisti vuonna 2019 kaikissa jäsenvaltioissa tutkimuksen, jossa selvitettiin kansallisia säännöksiä tullivelan ilmoittamista koskevasta aikarajoituksesta sekä näiden säännösten vastaavuutta unionin tullikoodeksin kanssa. Tarkoituksena oli taata elinkeinonharjoittajille aiempaa parempi oikeusvarmuus.

Komission käynnistämän rikkomusmenettelyn perusteella Bulgaria muutti säännöksiään EU:n tullilainsäädännön mukaisiksi. Ne koskivat käteisrahan ilmoittamatta jättämisestä määrättäviä seuraamuksia sekä tiettyjen yhdysvaltalaisten tuotteiden tullittomuutta.

Korkeatasoisen kuluttajansuojan varmistaminen

Marraskuussa 2019 annettiin direktiivi unionin kuluttajansuojasääntöjen täytäntöönpanon valvonnan parantamisesta ja nykyaikaistamisesta . Sillä vahvistetaan kuluttajien oikeuksia verkossa, puututaan tuotteiden laatueroihin ja asetetaan varoittavia sakkoja kuluttajien oikeuksien laajalle levinneistä rikkomuksista.

Komissio käynnisti myös #YourEURight ‑kampanjan kuluttajien tietämyksen lisäämiseksi heidän oikeuksistaan.

Heinäkuussa 2019 komissio antoi ohjeet kuluttajasopimusten kohtuuttomia ehtoja koskevan direktiivin soveltamisesta . Niissä käsitellään unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä koskien esimerkiksi sopimusehtojen avoimuutta, sopimusehtojen epäoikeudenmukaisiksi toteamista ja kansallisten tuomioistuinten menettelyjä koskevia vaatimuksia esimerkiksi epäoikeudenmukaisten sopimusehtojen tarkistamiseksi.

Vuoden 2015 pakettimatkadirektiivin viivästyneestä saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä käynnistetystä 14:stä rikkomusmenettelystä 13 oli saatettu päätökseen vuoden 2019 loppuun mennessä. Komissio on alkanut arvioida jokaisen jäsenvaltion osalta, onko kyseinen direktiivi saatettu asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä kansallisilla säädöksillä.

Komissio tuki EU:n kuluttajansuojalainsäädännön valvontaa, josta kansalliset valvontaviranomaiset vastaavat kuluttajansuojaa koskevasta yhteistyöstä annetun asetuksen mukaisesti. Se avusti viranomaisia puuttumisessa suurten verkkotoimijoiden (Facebook, Airbnb ja booking.com) harhaanjohtaviin käytäntöihin tarjousten avoimuuden ja ehtojen oikeudenmukaisuuden parantamiseksi. Lisäksi komissio auttoi jäsenvaltioita valmistautumaan tarkistetun kuluttajansuojaa koskevasta yhteistyöstä annetun asetuksen käyttöön ottoon tammikuusta 2020 alkaen muun muassa järjestämällä työpajoja.

Eurooppalaista vaihtoehtoisen riidanratkaisun (ADR) ja verkkovälitteisen riidanratkaisun (ODR) kehystä tehostettiin muun muassa parannetulla versiolla eurooppalaisesta ODR-alustasta. Komissio julkaisi myös ensimmäisen täytäntöönpanokertomuksensa ADR-/ODR-kehyksestä .

Tuoteturvallisuuden osalta komissio helpotti edelleen valvontaviranomaisten yhteistyötä rahoittamalla tiettyjen tuotteiden näytteenotto- ja testaustoimia tuoteturvallisuuden nopean hälytysjärjestelmän RAPEXin yhteydessä. RAPEXin avulla viranomaiset voivat vaihtaa nopeasti ja Euroopan laajuisesti tietoa tuotteista, jotka aiheuttavat riskin kuluttajien terveydelle ja turvallisuudelle.

Kansanterveyden korkeatasoisen suojelun varmistaminen

Komissio seurasi vuonna 2019 edelleen sitä, miten jäsenvaltiot olivat saattaneet tupakkatuotteista annetun direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöään Direktiivin tavoitteena on sisämarkkinoiden yhteydessä vähentää tupakkatuotteiden käyttöä eritoten vähentämällä nuorten halukkuutta aloittaa tupakointi ja varmistamalla, että kansalaiset ovat tietoisia kaikista tupakan haittavaikutuksista. Tupakan käyttö on suurin yksittäinen vältettävissä oleva terveysriski ja merkittävin ennenaikaisen kuoleman syy EU:ssa. Komissio teki vuonna 2019 vaatimustenmukaisuustarkastuksia kansallisille laeille, joilla direktiivi oli saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja järjesti jäsenvaltioiden kanssa vuoropuheluja varmistaakseen direktiivin paremman täytäntöönpanon.

Komissio päätti vuonna 2019 Tšekkiä, Kroatiaa, Espanjaa ja Ruotsia koskevat rikkomusmenettelyt, kun maat olivat toteuttaneet toimenpiteitä tupakkatuotteista annetun direktiivin saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöään.

Potilaiden oikeus saada rajatylittävää terveydenhoitoa kuului vuonna 2019 edelleen komission painopisteisiin. Komissio valvoi tarkasti rajatylittävää terveydenhuoltoa koskevaa direktiiviä ja kävi jäsenvaltioiden kanssa vuoropuheluja varmistaakseen direktiivin paremman täytäntöönpanon.

Rajatylittävää terveydenhuoltoa koskevassa direktiivissä säädetään potilaiden oikeudesta hakeutua hoitoon toisessa jäsenvaltiossa ja hakea korvauksia omassa kotivaltiossa. Korvausten on oltava samaa tasoa kuin potilaan omassa jäsenvaltiossa, jos hoito olisi annettu siellä, aiheutuneita kustannuksia kuitenkaan ylittämättä. Komissio käynnisti rikkomusmenettelyt Itävaltaa ja Alankomaita vastaan, koska ne pienensivät rajatylittävien terveydenhoitopalvelujen korvausta.

Torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevan direktiivin osalta komissio teki useita aloitteita torjunta-aineiden kestävää käyttöä käsittelevässä työryhmässä, suorittamalla tarkastuksia ja ”Koulutuksen parantaminen elintarvikkeiden turvallisuuden lisäämiseksi” ‑ohjelmassa. Tavoitteena oli helpottaa direktiivin täytäntöönpanoa.

Liikkumista ja liikennettä koskevien sääntöjen täytäntöönpanon valvonta

Komissio jatkoi vuonna 2019 EU:n liikennelainsäädännön täytäntöönpanon seurantaa. Täytäntöönpanon varmistamiseen tähtäävät toimet koskivat erityisesti sisämarkkinoiden toteuttamiseen liittyviä sääntöjä, älykkäiden liikennejärjestelmien kehittämistä ja yhteisten turvallisuusvaatimusten määrittämistä kaikille liikennemuodoille.

Komissio seurasi myös kansallisia täytäntöönpanotoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on luoda yhtenäinen eurooppalainen rautatiealue . Se seurasi erityisesti kilpailukysymyksiä, rautatiealan sääntelyn valvontaa ja rahoitusjärjestelyjä, kansallisten sääntelyviranomaisten toimivaltaa, rautateiden investointipuitteiden parantamista sekä tasapuolista ja syrjimätöntä mahdollisuutta hyödyntää rautatieinfrastruktuuria ja tarjota rautatieliikenteeseen liittyviä palveluja.

Komissio päätti käynnistää rikkomusmenettelyt Tanskaa , Saksaa , Irlantia , Alankomaita ja Puolaa vastaan, koska ne eivät olleet saattaneet tiettyjä yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen perustamista koskevia EU:n sääntöjä osaksi kansallista lainsäädäntöään. Menettelyjä Ranskaa ja Espanjaa vastaan jatkettiin, koska ne eivät noudattaneet kaikilta osin tiettyjä säännöksiä, muun muassa rautateihin liittyvien palvelujen saatavuutta ja aseman haltijan riippumattomuudesta edellytettäviä takeita koskevia säännöksiä. Komissio jatkoi myös Kreikkaa ja Irlantia vastaan käynnistettyjä rikkomusmenettelyjä, koska ne eivät olleet ilmoittaneet kansallisista toimista, joilla saatetaan rautateiden kotimaan henkilöliikennemarkkinoiden avaamista ja rautatieinfrastruktuurin hallinnointia koskevat EU:n säännöt osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Maantiekuljetusyritysten eurooppalainen rekisteri ( ERRU ) mahdollistaa EU:ssa sijaitsevia maantiekuljetusyrityksiä koskevien tietojen vaihtamisen jäsenvaltioiden välillä. Se on tärkeä väline asiaankuuluvan EU:n lainsäädännön valvonnan asianmukaisuuden varmistamiseksi. ERRU-rekisterin uuden, parannetun version käyttöönotto edellyttää, että jäsenvaltiot mukauttavat kansallisia järjestelmiään. Komissio jatkoi rikkomusmenettelyjä Belgiaa , Kyprosta, Tšekkiä, Tanskaa, Unkaria, Maltaa, Alankomaita, Portugalia ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa vastaan, jotta niiden maantiekuljetusyritysten kansallisten rekisterien ja ERRU-rekisterin uuden version välistä yhteyttä voidaan parantaa asiaankuuluvan asetuksen vaatimusten mukaisesti.

Turvallisuus on edelleen kaikkien liikennejärjestelyjen ensisijainen päämäärä. EU:n kansalaisten kannalta olennaista on turvallisen liikenneympäristön luominen. Yksi komission tehtävistä on vastata näihin odotuksiin varmistamalla, että koko EU:ssa on voimassa kaikkia liikennemuotoja koskevat tyydyttävät turvallisuusnormit. Euroopan rautatiet ovat maailman turvallisimpien joukossa. EU:n toimintapolitiikkojen tavoitteena on säilyttää korkea taso ja yhdenmukaista turvallisuusvaatimukset kaikkialla EU:ssa.

Komissio käynnisti rikkomusmenettelyn Espanjaa vastaan, koska se ei ollut saattanut rautateiden turvallisuutta koskevaa EU:n lainsäädäntöä täydellisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään. Direktiivissä edellytetään, että jäsenvaltiot perustavat riippumattoman turvallisuusviranomaisen ja riippumattoman elimen onnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkintaa varten. Lisäksi jäsenvaltioiden on osoitettava yhdenmukaisesti turvallisuutta koskevat tehtävät ja vastuualueet. Jäsenvaltioiden on myös määriteltävä yhteiset rautatieturvallisuutta koskevat periaatteet. Tutkintaelinten riippumattomuus on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan varmistaa tehokkaat tutkimukset ja estää onnettomuuksia tulevaisuudessa.

Tieliikenne on eniten käytetty matkustusmuoto ja onnettomuuksien suurin aiheuttaja. Komissio on tiedottanut erittäin aktiivisesti säännöistä, teknisistä standardeista ja valistuskampanjoista, joilla vähennetään tieliikenneonnettomuuksien aiheuttamien kuolonuhrien määrää. Komissio valvoi erityisesti tunnelien turvallisuusvaatimuksia ja päätti nostaa Belgiaa , Bulgariaa , Kroatiaa , Italiaa ja Espanjaa vastaan kanteen Euroopan laajuisen tieverkon tunnelien turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista annetun direktiivin noudattamatta jättämisestä.

Meriliikenteessä sekä matkustajien että kauppa-alusten turvallisuus on äärimmäisen tärkeää. EU:n yhteiset turvallisuussäännöt koskevat EU:n lipun alla purjehtivien alusten varusteita, kuten pelastusliivejä, jäteveden puhdistusjärjestelmiä ja tutkia.

Komissio käynnisti Maltaa ja Bulgariaa vastaan rikkomusmenettelyt, koska ne eivät noudattaneet laivavarusteita koskevaa EU:n lainsäädäntöä . Malta ja Bulgaria olivat erityisesti jättäneet varmistamatta, että (niiden lipun alla purjehtivilla aluksilla) laivavarusteiden mukana on aina vaatimustenmukaisuusvakuutus, eivätkä ne olleet suorittaneet riittävän laajaa markkinavalvontaa.

Ilmailu on erityisiä turvallisuussääntöjä edellyttävä liikennemuoto. EU:n lentoturvallisuuspolitiikalla varmistetaan matkustajien turvallisuuden korkea taso.

Komissio jatkoi rikkomusmenettelyä Unkaria vastaan, koska se ei noudattanut lentotoimintaan liittyviä teknisiä vaatimuksia ja hallinnollisia menettelyjä koskevia sääntöjä . Näissä säännöissä käsitellään yksityiskohtaisesti lentokoneilla, helikoptereilla, kuumailmapalloilla ja purjelentokoneilla harjoitettavaa lentotoimintaa. Näihin sisältyy myös toisen valtion turvallisuusvalvonnan alaisuuteen kuuluvien lentotoiminnan harjoittajien ilma-aluksille tehtävät asematasotarkastukset. Henkilöstön puutteen vuoksi Unkari ei vahvistanut organisaatioihin tai lentotoiminnan lajeihin sovellettavien turvallisuusvaatimusten noudattamista.

V.Syvempi ja oikeudenmukaisempi talous- ja rahaliitto

Syvempi ja oikeudenmukaisempi talous- ja rahaliitto on ensisijaisen tärkeä osa komission toimia, joilla vastataan kasvun ja työpaikkojen tarpeeseen. Tällä toimintapolitiikalla pyritään vahvistamaan EU:n taloutta ja siten luomaan lisää työpaikkoja ja parantamaan ihmisten elintasoa.

Pankkiunionia koskevien sääntöjen noudattamisen valvonta

Komissio jatkoi pankkiunioniin liittyvien vakavaraisuusdirektiivin , talletussuojadirektiivin , pankkien elpymis- ja kriisinratkaisudirektiivin ja velkainstrumenttien ensisijaisuusjärjestystä koskevan direktiivin täytäntöönpanon tarkastamista. Näillä EU:n välineillä pyritään varmistamaan, että pankit pysyvät vahvempina ja niitä valvotaan paremmin. Lisäksi pyritään helpottamaan ongelmanratkaisua ilman veronmaksajien rahojen käyttämistä. Komissio hyväksyi vuonna 2019 kertomuksen pankkien kriisinratkaisu- ja elvytysdirektiivin täytäntöönpanon arvioinnista.

Vuonna 2019 komissio käynnisti rikkomusmenettelyt 12:ta jäsenvaltiota vastaan, koska ne eivät olleet panneet velkainstrumenttien ensisijaisuusjärjestystä koskevaa direktiiviä täysimääräisesti täytäntöön.

VI.Luottamukseen ja perusoikeuksien kunnioittamiseen perustuva oikeusalue

Oikeusvaltioperiaatteen ja EU:n perusoikeuskirjan noudattaminen on komission tärkeimpiä prioriteetteja. Lisäksi erityisiä oikeuksia on kunnioitettava. Tällaisia erityisiä oikeuksia ovat esimerkiksi vapaa liikkuvuus, tietosuoja, sukupuolten tasa-arvo, syrjimättömyys, rikoksen uhrien oikeudet ja oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin rikosasioissa. Nämä aiheet ovat korkealla komission asialistalla, koska ne vaikuttavat suoraan kansalaisten elämään.

Komissio kannusti talouspolitiikan EU-ohjausjakson yhteydessä jäsenvaltioita edelleen tehostamaan täytäntöönpanon valvontaa. Tämä koskee erityisesti jäsenvaltioiden kansallisten tuomioistuinjärjestelmien riippumattomuutta, laatua ja tehokkuutta. Komissio ehdotti tätä tarkoitusta varten seitsemälle jäsenvaltiolle maakohtaisia suosituksia. EU:n oikeusalan tulostaulun avulla komissio valvoo jäsenvaltioiden kansallisten tuomioistuinjärjestelmien riippumattomuutta, laatua ja tehokkuutta.

Oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien ylläpitäminen

Komissio esitteli huhtikuussa 2019 pohdintojaan oikeusvaltioperiaatteen lujittamisesta EU:ssa ja sai siihen kannanottoja yli 60 sidosryhmältä. Tulokset otettiin huomioon heinäkuussa annetussa tiedonannossa ”Oikeusvaltioperiaatteen lujittaminen unionissa – toimintasuunnitelma” , jossa esiteltiin uusi oikeusvaltiomekanismi. Komission poliittisissa suuntaviivoissa ilmoitettiin uudesta vuotuisesta oikeusvaltioperiaatetta koskevasta tarkastelukierroksesta ja vuosikertomuksesta, jossa esitetään yhteenveto kunkin jäsenvaltion tilanteesta. Komissio ilmoitti myös jatkavansa strategista lähestymistapaa rikkomusmenettelyihin ja pitävänsä sen perustana unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä.

Tuomioistuin antoi 24. kesäkuuta ja 5. marraskuuta 2019 tuomiot komission Puolaa vastaan käynnistämissä rikkomusmenettelyissä ja vahvisti, että Puolan lainsäädäntö, joka koskee korkeimman oikeuden tuomareiden ja yleisten tuomioistuinten tuomareiden eläkeiän alentamista, rikkoo oikeuslaitoksen riippumattomuudesta annetun EU:n lainsäädännön vaatimuksia.

Komissio käynnisti 10. lokakuuta 2019 unionin tuomioistuimessa uuden rikkomusmenettelyn Puolaa vastaan. Puolan tuomareita koskeva uusi kurinpitojärjestelmä loukkaa oikeuslaitoksen riippumattomuutta, koska se ei tarjoa tarvittavia takeita puolalaisten tuomareiden suojelemiseksi poliittiselta valvonnalta.

Neuvottelut komission ehdotuksesta asetukseksi unionin talousarvion suojaamisesta tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita, ovat käynnissä neuvostossa. Oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on olennaisen tärkeää moitteettoman varainhoidon varmistamiseksi ja unionin talousarvion suojaamiseksi.

Rajatylittävä yhteistyö rikos- ja siviilioikeudellisissa asioissa

Komissio seurasi edelleen menettelyoikeuksia koskevien direktiivien saattamista täysimääräisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä. Vuonna 2019 keskityttiin pääosin lapsia koskevista menettelytakeista annettuun direktiiviin ja oikeusavusta rikosoikeudellisissa menettelyissä epäillyille ja syytetyille henkilöille ja eurooppalaista pidätysmääräystä koskevissa menettelyissä etsityille henkilöille annettuun direktiiviin .

Komissio käynnisti vuonna 2019 rikkomusmenettelyt seitsemää jäsenvaltiota vastaan, koska ne eivät ilmoittaneet lapsia koskevista menettelytakeista annetun direktiivin kansallisista täytäntöönpanotoimenpiteistä, ja neljää jäsenvaltiota vastaan, koska ne eivät olleet ilmoittaneet oikeusapua koskevan direktiivin täytäntöönpanotoimenpiteistä.

Komissio jatkoi rikkomusmenettelyjä 16:ta jäsenvaltiota vastaan ja käynnisti rikkomusmenettelyt yhdeksää jäsenvaltiota vastaan, koska ne eivät olleet ilmoittaneet kaikkia kansallisia toimenpiteitä, jotka vaadittiin uhrien oikeuksia koskevan direktiivin saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä. Lisäksi komissio jatkoi kahta jäsenvaltiota vastaan rikkomusmenettelyjä, jotka koskivat vankien siirtojen , valvontatoimenpiteiden , valvontatoimien ja taloudellisten seuraamusten rajatylittävän täytäntöönpanon vastavuoroista tunnustamista koskevia välineitä.

Henkilötietojen tietosuojan parantaminen

Yleinen tietosuoja-asetus tuli voimaan toukokuussa 2018. Tämän jälkeen komissio keskittyi vuonna 2019 uusien tietosuojasääntöjen monitahoiseen täytäntöönpanoon. Erityisesti se kävi kansallisten viranomaisten kanssa kahdenvälisiä vuoropuheluja kansallisen lainsäädännön ja yleisen tietosuoja-asetuksen yhdenmukaisuudesta, teki tiivistä yhteistyötä Euroopan tietosuojaneuvoston kanssa yhteistyötä tekevien tietosuojaviranomaisten kanssa sekä keskusteli sidosryhmien kanssa useista sidosryhmistä koostuneen asiantuntijaryhmän kautta. Lisäksi komissio antoi edelleen taloudellista tukea kansallisille tietosuojaviranomaisille avustuksina sekä toteutti kansalaisille ja yrityksille suunnattuja valistuskampanjoita. Komissio teki myös tilannekatsauksen yleisen tietosuoja-asetuksen ensimmäisestä täytäntöönpanovuodesta. Sen tulokset esitettiin heinäkuussa 2019 annetussa tiedonannossa .

Jäsenvaltioiden piti saattaa tietosuojalainsäädännön täytäntöönpanoa koskeva direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä toukokuuhun 2018 mennessä. Komissio on alkanut arvioida jäsenvaltioiden ilmoittaman kansallisen täytäntöönpanolainsäädännön yhdenmukaisuutta direktiivin kanssa. Komissio saattoi vuonna 2019 päätökseen useita 19:stä vuonna 2018 käynnistetystä rikkomusmenettelystä, jotka koskivat täytäntöönpanotoimenpiteiden ilmoittamatta jättämistä. Se kuitenkin käynnisti rikkomusmenettelyn Saksaa vastaan ja nosti Espanjaa ja Kreikkaa vastaan kanteen tuomioistuimessa (sen jälkeen Kreikka on ilmoittanut, että direktiivi on saatettu täydellisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä). Vuoden 2019 lopussa rikkomusmenettelyjä oli käynnissä neljää jäsenvaltiota vastaan.

Turvallisuussääntöjen valvonta

Vuonna 2019 jatkettiin valvontatoimia Euroopan turvallisuusagendan ja turvallisuusunionin kehittämisen puitteissa. EU:n sääntöjen täytäntöönpano on tärkeää tällä alalla korkean turvallisuustason varmistamiseksi koko EU:ssa. Turvallisuusunionia koskevissa säännöllisissä edistymiskertomuksissa kerrotaan jatkuvista pyrkimyksistä varmistaa sääntöjen täysimääräinen ja asianmukainen täytäntöönpano.

Komissio seurasi myös uusien psykoaktiivisten aineiden sisällyttämiseksi huumausaineen määritelmään annetun direktiivin ja sen nojalla annetun ensimmäisen delegoidun direktiivin täytäntöönpanoa. Lisäksi Komissio jatkoi rikkomusmenettelyjä, jotka koskivat kansallisten täytäntöönpanotoimien ilmoittamatta jättämistä kahdesta turvallisuutta ja vakavan rikollisuuden torjuntaa koskevasta keskeisestä direktiivistä. Kyseiset direktiivit olivat matkustajarekisteridirektiivi ja terrorismin torjunnasta annettu direktiivi . Komissio jatkoi toimia Espanjaa , Alankomaita ja Suomea vastaan matkustajarekisteridirektiivin osalta. Terrorismin torjunnasta annetun direktiivin osalta komissio jatkoi rikkomusmenettelyjä Kreikkaa ja Luxemburgia vastaan.

Komissio käynnisti myös rikkomusmenettelyitä turvatakseen unionin turvallisuutta koskevan yksinomaisen ulkoisen toimivallan tätä alaa koskevien EU:n sääntöjen mukaisesti.

Rikkomusmenettelyt käynnistettiin Bulgariaa , Unkaria , Itävaltaa ja Romaniaa vastaan, koska ne olivat allekirjoittaneet monenvälisen kansainvälisen sopimuksen DNA-tietojen, sormenjälkitietojen ja ajoneuvojen rekisteröintitietojen vaihtamisesta. Sopimuksissa on säännöksiä, jotka rikkovat Prüm-päätöksiin perustuvaa EU:n yksinomaista ulkoista toimivaltaa. Näissä päätöksissä määrätään pakollisesta automaattisesta DNA-tietojen vaihdosta ja vertailusta kansallisten tietokantojen välillä terrorismin ja rajatylittävän rikollisuuden torjumiseksi.

VII.Kohti uudenlaista muuttoliikepolitiikkaa

Komission muuttoliikepolitiikalla pyritään tarjoamaan EU:lle välineet muuttoliikkeen hallinnan parantamiseen keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Se kattaa kaikki keskeiset kysymykset, kuten rajaturvallisuuden, viisumipolitiikan, sääntöjen vastaisen muuttoliikkeen, turvapaikka-asiat ja laillisen muuttoliikkeen. Politiikan onnistuminen edellyttää johdonmukaista, humaania ja tehokasta täytäntöönpanoa.

Komissio valvoi vuonna 2019 entiseen tapaan EU:n muuttoliike- ja turvapaikkalainsäädännön ja erityisesti turvapaikkamenettelydirektiivin , vastaanotto-olosuhteita koskevan direktiivin , aseman määrittelyä koskevan direktiivin ja palauttamisdirektiivin täytäntöönpanoa. Näillä direktiiveillä luodaan säännöt turvapaikkahakemusten käsittelylle ja taataan turvapaikanhakijoille ihmisarvoinen elintaso EU:ssa. Lisäksi niissä säädetään kolmansien maiden kansalaisten määrittelystä pakolaisiksi ja vahvistetaan yhteiset vaatimukset ja menettelyt, joiden mukaisesti EU:n jäsenvaltiot voivat poistaa alueeltaan siellä laittomasti oleskelevat muut kuin EU:n kansalaiset.

Komissio nosti Unkaria vastaan kanteen unionin tuomioistuimessa koskien lainsäädäntöä, jonka nojalla käytännössä kriminalisoitiin toimia, joiden tarkoituksena oli auttaa henkilöitä aloittamaan turvapaikkahakemusmenettely Unkarissa. Lain ei katsota noudattavan turvapaikanhakijoiden oikeutta saada erityisesti kansalaisjärjestöjen tarjoamaa neuvontaa tai oikeudellista neuvontaa. Se estää kaikkia kyseisen avun antamisen vuoksi rikosoikeudellisen menettelyn kohteena olevia henkilöitä lähestymästä Unkarin rajoilla olevia kauttakulkualueita, joilla turvapaikanhakijoita pidetään. Komissio totesi, että Unkarin lainsäädäntö ei ole turvapaikkamenettelydirektiivin eikä vastaanotto-olosuhteista annetun direktiivin mukainen.

Laillisen muuttoliikkeen osalta komission ensisijaisena tavoitteena on varmistaa, että EU:hun on todellisia laillisia maahantuloväyliä, erityisesti parantamalla EU:n kykyä houkutella osaavia työntekijöitä, opiskelijoita ja tutkijoita ja saada heidät pysymään EU:ssa. Siksi on tärkeää varmistaa, että laillista muuttoliikettä koskevat direktiivit saatetaan kaikilta osin ja asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä. Direktiiveissä säädetään yhteisistä edellytyksistä EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten maahanpääsyä ja oleskelua varten, yksinkertaistetaan maahanmuuttomenettelyjä ja taataan heille yhdenvertaiset oikeudet EU:n kansalaisten kanssa useilla osa-alueilla.

Komissio jatkoi vuonna 2019 keskeneräisiä rikkomusmenettelyjä, jotka koskivat opiskelijoita ja tutkijoita koskevan direktiivin kansallisten täytäntöönpanotoimenpiteiden ilmoittamatta jättämistä. Vuoden lopussa menettelyt olivat kesken viiden jäsenvaltion ( Belgia , Kreikka , Ranska , Slovenia ja Ruotsi ) osalta.

Ruotsia vastaan käynnistettiin rikkomusmenettely, koska maa ei ollut pannut asianmukaisesti täytäntöön useita laillista muuttoliikettä koskevia direktiivejä oleskelulupahakemusten käsittelyn osalta ja oli rajoittanut EU:n ulkopuolisten maiden tiettyjen kansalaisryhmien yhdenvertaista kohtelua.

Myös Schengenin raja- ja viisumisääntöjen asianmukainen soveltaminen kuului komisison painopisteisiin vuonna 2019.

Komissio jatkoi rikkomusmenettelyä Viroa vastaan, sillä maan GoSwift-jononhallintajärjestelmän katsotaan olevan Schengenin rajasäännöstön vastainen. Se jatkoi myös rikkomusmenettelyä Tšekkiä vastaan koskien oikeutta valittaa Schengen-viisumin epäämistä, mitätöimistä tai kumoamista koskevasta päätöksestä.

Choose the experimental features you want to try