52020AE5871

EUR-Lex

Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 52020AE5871 - EN

Help

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

Document 52020AE5871

Help

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Kaikki irti EU:n innovointipotentiaalista – Teollis- ja tekijänoikeuksia koskeva toimintasuunnitelma EU:n elpymisen ja palautumiskyvyn tueksi” (COM(2020) 760 final)

EESC 2020/05871

EUVL C 286, 16.7.2021, p. 59–63 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Date of document:: 27/04/2021; Äänestyspäivä
Date of vote:: 27/04/2021
Date lodged:: 14/01/2021

Author:: Euroopan talous- ja sosiaalikomitea
Responsible body:: Section for the Single Market, Production and Consumption, EESC_INT
Rapporteur:: Rudolf KOLBE
Form:: Lausunto
Term of office:: 2015-2020
Internal reference:: INT/927, AVIS-SECTION 2020/5871 FIN
Session:: 560

Treaty:

Sopimus Euroopan unionin toiminnasta

Legal basis:

12016E304

Link

Select all documents mentioning this document

Earlier related instruments:

52020DC0760 ESC Opinion

Instruments cited:

Link

EUROVOC descriptor:

Subject matter:

Teollisoikeudet ja kaupalliset oikeudet

Directory code:

17.20.00.00 Yritysoikeus / Immateriaalioikeus

HTML

PDF

Official Journal

16.7.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 286/59

(COM(2020) 760 final)

(2021/C 286/11)

Esittelijä:

Rudolf KOLBE

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 14.1.2021
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	Sisämarkkinat, tuotanto ja kulutus
Hyväksyminen jaostossa	31.3.2021
Hyväksyminen täysistunnossa	27.4.2021
Täysistunnon nro	560
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	241/0/2

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK antaa täyden tukensa Euroopan komission esittämälle teollis- ja tekijänoikeuksia koskevalle toimintasuunnitelmalle, sillä se tarjoaa erittäin hyvän ja kokonaisvaltaisen toimintamallin EU:n teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmän nykyaikaistamiseksi.

1.2

ETSK on vahvasti sitä mieltä, että yhtenäispatenttijärjestelmän käyttöönoton on oltava yhtenä pääpainopisteenä ja että tällainen järjestelmä on omiaan parantamaan huomattavasti EU:n yritysten kilpailukykyä. Koska yhtenäispatenttijärjestelmän käyttöön saamisessa on ilmeisiä vaikeuksia, komitea on vakuuttunut tarpeesta asettaa (pitkän aikavälin) tavoitteeksi sen siirtäminen osaksi EU:n lainsäädäntöjärjestelmää.

1.3

ETSK korostaa pk-yrityksiä tukevien toimenpiteiden merkitystä kaikilla immateriaalioikeuksien suojan osa-alueilla. Sen lisäksi, että annetaan taloudellista tukea, tulee erityisesti pyrkiä lisäämään teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvää osaamista ja tarjota räätälöityjä konsultointi- ja neuvontapalveluja.

1.4

ETSK haluaa käynnistää keskustelun keinoista edistää tietämystä teollis- ja tekijänoikeuksista ja niiden hallinnoinnista kaikilla EU:n koulutusjärjestelmien tasoilla.

1.5

ETSK kannustaa Euroopan komissiota ottamaan käyttöön yhtenäisen lisäsuojatodistusnimikkeen ja tutkimaan mahdollisuutta soveltaa lisäsuojatodistusjärjestelmää uusilla aloilla.

1.6

ETSK katsoo, että tekijänoikeuskehyksen ja tekijänoikeustietojen hallinnoinnin yhdenmukaistaminen edistäisi teollis- ja tekijänoikeuksien käyttöä luovilla aloilla.

1.7

ETSK kehottaa käynnistämään työmarkkinaosapuolten vuoropuheluprosessin, jonka puitteissa sovitaan oikeudellisten sääntöjen rinnalla keskitetyn sopimisen keinoin myös selkeistä ja oikeudenmukaisista teollis- ja tekijänoikeuksista, jotka tarjoavat tekijöille ja tuottajille kannustimia teosten tunnustamisen ja oikeudenmukaisen taloudellisen korvauksen muodossa.

1.8

ETSK pitää maantieteellisiä merkintöjä tärkeänä välineenä paikallisten tuottajien kilpailukyvyn parantamiseksi ja korostaa potentiaalia, joka voitaisiin saada käyttöön luomalla yhdenmukainen maantieteellisten merkintöjen suojajärjestelmä myös muille kuin maataloustuotteille.

1.9

ETSK tiedostaa, että datan EU:n laajuisen liikkumisen edistäminen avaa taloudellisia mahdollisuuksia ja on yleisen edun mukaista, mutta korostaa sääntelyn epätasapainon aiheuttavan ongelmia.

1.10

ETSK suhtautuu myönteisesti kaikkiin toimiin, joiden tavoitteena on tehostaa teollis- ja tekijänoikeusloukkausten torjuntaa, sekä Euroopan petostentorjuntaviraston roolin vahvistamiseen väärennösten torjunnassa.

1.11

ETSK kehottaa parantamaan edelleen EU:n ulkopuolisissa maissa toimivien yritysten suoran tukemisen mahdollistavia välineitä sekä valvomaan tinkimättömästi teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan lainsäädännön ja niitä koskevien EU:n kauppasopimusmääräysten noudattamista tällaisten yritysten suojelemiseksi teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksilta.

1.12

2. Yleistä

2.1

ETSK suhtautuu myönteisesti Euroopan komission esittämään teollis- ja tekijänoikeuksia koskevaan toimintasuunnitelmaan, sillä se tarjoaa tärkeän toimintamallin EU:n teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmän nykyaikaistamiseksi sekä eurooppalaisten yritysten, erityisesti pk- ja mikroyritysten, valtavan innovointipotentiaalin tukemiseksi. Koska keksintöjen, taide- ja kulttuuriteosten, tuotemerkkien, ohjelmistojen, tietotaidon, liiketoimintaprosessien, datan ja muiden teollis- ja tekijänoikeustuotteiden taloudellinen merkitys kasvaa EU:ssa kasvamistaan, ETSK pitää mahdollisimman helppokäyttöistä oikeudellista ja poliittista kehystä olennaisen tärkeänä.

2.2

Monet yritykset – varsinkaan pk-yritykset, joita on 99 prosenttia EU:n kaikista yrityksistä – eivät hyödynnä teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamismahdollisuuksia (kaikilta osin). Teollis- ja tekijänoikeussuojan yhä laajemman käytön EU:n yrityksissä – erityisesti pk- ja mikroyrityksissä – tulee olla teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan toimintasuunnitelman keskeisiä tavoitteita. Tarvittavien toimenpiteiden kirjoon kuuluvat kustannusten alentaminen, menettelyjen yksinkertaistaminen, tietoisuuden ja tietämyksen lisääminen, räätälöidyn neuvonnan ja tuen tarjoaminen sekä koulutusjärjestelmän nykyaikaistaminen teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvän osaamisen varmistamiseksi.

2.3

Teollis- ja tekijänoikeudet ovat talouden kannalta tärkeitä – niihin liittyvien alojen osuus Euroopan BKT:stä on lähes 45 prosenttia ja työpaikoista 30 prosenttia – mutta keskeisiä myös pyrittäessä vastaamaan eurooppalaisen yhteiskunnan merkittävimpiin haasteisiin. Covid-19-kriisi on nostanut hyvin selvästi esille EU:n riippuvuuden ammatillisesta huippuosaamisesta sekä toimivista teollis- ja tekijänoikeussäännöistä ja välineistä, joiden avulla voidaan varmistaa kriittisten aineettomien hyödykkeiden nopea käyttöönotto. Myös ilmastonmuutoksen torjunnan onnistuminen riippuu pitkälti huipputeknologian nopeasta kehittämisestä ja käyttöönotosta sekä tehokkaista välineistä, joiden avulla kriittisiä aineettomia hyödykkeitä ja dataa voidaan jakaa oikeudenmukaisesti.

2.4

Meneillään oleva teknologinen vallankumous vie teollis- ja tekijänoikeuksia omalta osaltaan eteenpäin, mutta se on myös haaste, jonka takia tarvitaan tasapainoista lähestymistapaa innovaatiolähtöisiin välineisiin nähden. Digitalisaatio ja tekoälyteknologia tuovat mukanaan monia pohdintaa vaativia immateriaalioikeudellisia kysymyksiä, jotka liittyvät esimerkiksi avoimuuteen, datan alkuperään ja tekijänoikeuksiin, ihmisen toiminnan osuuteen ja eettisiin periaatteisiin. ETSK yhtyy Euroopan komission näkemykseen, jonka mukaan tekoälyjärjestelmiä ei pitäisi pitää tekijöinä tai keksijöinä. Komitea katsoo, että eurooppalaisen teollis- ja tekijänoikeuskehyksen avulla pystytään kaiken kaikkiaan vastaamaan digitalisaation ja tekoälyn haasteisiin, kunhan siihen tehdään tarkkaan punnittuja muutoksia ja päivityksiä. Koska EU on digitaalisten tuotteiden ja teknologioiden patenttien määrässä edelleen huomattavasti jäljessä muista alueista, toimenpiteisiin näiden tärkeiden markkinoiden kehittämiseksi tulee kiinnittää erityistä huomiota.

3. Erityistä

3.1 Teollis- ja tekijänoikeuksien suoja

3.1.1

Yhtenäispatenttijärjestelmä, joka tarjoaa yrityksille yhden luukun palvelun, on ratkaisevan tärkeä, jotta voidaan alentaa merkittävästi patenttikustannuksia, helpottaa lisensointia, lisätä läpinäkyvyyttä ja parantaa patenttien saatavuutta pk-yritysten kannalta. Yhtenäispatenttijärjestelmän käynnistäminen ja yhdistetyn patenttituomioistuimen toimintavalmiiksi saattaminen tulevat parantamaan huomattavasti teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa, ja näiden toimien on oltava yksi toimintasuunnitelman painopisteistä. Menettelyjen helpottaminen sitä paitsi nopeuttaa koko prosessia ja parantaa siten eurooppalaisten patentinhaltijoiden kilpailukykyä. Yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehty sopimus muodostaa tärkeän perustan tehokkaalle, erikoistuneelle ja teknisesti pätevälle patenttioikeudenkäyntijärjestelmälle, jonka avulla voidaan parantaa oikeusvarmuutta sekä yksinkertaistaa ja tehostaa menettelyjä. Kuten täytäntöönpanon ongelmat osoittavat, tavoitteeksi pitäisi kuitenkin ottaa järjestelmän siirtäminen osaksi EU:n lainsäädäntöjärjestelmää. Sitä odotettaessa on ehdottoman tärkeää pyrkiä estämään lisäviivästykset, joita jäsenvaltioissa toteutettavat käsittelyt ja/tai Yhdistyneen kuningaskunnan irtautuminen sopimuksesta voivat aiheuttaa. Se, että EU:n osuus maailman patenteista laski vuodesta 2009 vuoteen 2019 jyrkästi, 17,4 prosentista 11,3 prosenttiin, osoittaa selvästi, että lisätoimia tarvitaan.

3.1.2

Myyntiluvan alaiselle lääkkeelle tai kasvinsuojeluaineelle myönnettyä patenttisuojaa voidaan jatkaa lisäsuojatodistuksella. Se on niin muodoin tärkeä väline, jonka avulla voidaan kompensoida patentin antaman todellisen suojan menetystä, joka johtuu testien, kliinisten tutkimusten tai kenttäkokeiden vaaditusta kestosta sekä sääntelyprosessien pituudesta. ETSK pitää lisäsuojatodistuksia olennaisen tärkeinä uusien vaikuttavien aineiden ja tehoaineiden innovoinnin tehokkaan edistämisen kannalta sekä t&k-toiminnan houkuttelemiseksi EU:n alueelle. Tarkkaan harkituilla vapautuksilla lisäsuojatodistusten antamista oikeuksista on kuitenkin varmistettava lääkkeiden kohtuuhintaisuus ja riittävä saatavuus. Vaikka lisäsuojatodistusjärjestelmä on selkeä ja innovointia edistävä järjestelmä, se on edelleen hajanainen ja edellyttää lisäsuojatodistuksen hakemista erikseen jokaisessa EU:n jäsenvaltiossa, jossa lisäsuojatodistuksen antama suoja halutaan voimaan. Yhtenäisen lisäsuojatodistusnimikkeen luominen ja yhtenäispatentteihin liittyviä lisäsuojatodistuksia keskitetysti myöntävän yhden viranomaistahon määrittäminen uudella erillisellä EU:n asetuksella tekisi lisäsuojatodistuksista patentinhaltijoiden kannalta houkuttelevampia, tarjoaisi innovoijille paremman suojan ja antaisi oikeusvarmuutta kolmansille osapuolille. ETSK kannattaa myös sitä, että tutkitaan mahdollisuuksia soveltaa optimoitua lisäsuojatodistusjärjestelmää sellaisilla uusilla aloilla, joiden tuotteet todennäköisesti edellyttävät myyntilupaa.

3.1.3

EU:n tavaramerkkilainsäädännön tarkistuksesta saatujen kokemusten perusteella ETSK on vakuuttunut siitä, että EU:n mallisuojalainsäädännön päivitys tulee onnistumaan. Näiden kysymysten EU-tason sääntelystä saatujen myönteisten kokemusten olisi kannustettava komissiota tekemään ehdotus uudeksi erilliseksi asetukseksi yhtenäispatentteihin liittyvistä lisäsuojatodistuksista ja pitkällä aikavälillä sisällyttämään yhtenäispatenttijärjestelmä EU:n oikeudelliseen järjestelmään.

3.1.4

ETSK toteaa, että maantieteelliset merkinnät ovat Euroopan unionin tuottajille ainutlaatuinen ja arvokas voimavara maailmanmarkkinoilla, joiden vapauttaminen etenee koko ajan ja joilla käydään yhä kiivaampaa kilpailua. EU:n maantieteellisten merkintöjen suojajärjestelmällä on maatalousalalle merkittävää taloudellista arvoa. Järjestelmä toimii yleisesti ottaen hyvin, mutta maantieteellisten merkintöjen suojan noudattaminen olisi vielä taattava esimerkiksi yhdenmukaistetun viranomaisvalvontajärjestelmän sekä elintarvikepetoksen yhteisen määritelmän avulla. Kauppasopimuksissakin olisi kiinnitettävä huomiota tällaisiin erityisiin suojatoimenpiteisiin. ETSK korostaa potentiaalia, joka voitaisiin saada käyttöön luomalla yhdenmukainen maantieteellisten merkintöjen suojajärjestelmä myös muille kuin maataloustuotteille, jotka ovat tärkeä osa paikallista identiteettiä. Merkinnät auttaisivat paikallisia tuottajia saamaan laatutuotteensa paremmin esille ja olisivat sitä paitsi omiaan parantamaan heikommin kehittyneiden alueiden tilannetta. Lisäksi rekisteröintimenettelyn yksinkertaistaminen hyödyttäisi tuottajia.

3.1.5

Yhteisön kasvinjalostajanoikeusjärjestelmä on niin ikään myönteinen esimerkki EU:n asetukseen perustuvasta yhdenmukaistetusta teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamistavasta. Järjestelmä voi tarjota myös pienille ja keskisuurille jalostajille turvallisen jalustan, ja siihen sisältyy tärkeitä poikkeuksia maatalouden ja jalostajien osalta. Se muodostaa tavoitteineen hyvän perustan, jonka pohjalta jalostajat voivat edistää tehokkaasti vihreän siirtymän tavoitteiden saavuttamista.

3.1.6

ETSK korostaa, että tekijänoikeuksien, mallien ja lähioikeuksien suojaaminen on olennaisen tärkeää kulttuurialan ja luovien alojen ammateissa. Nämä ammatit ovat merkittäviä taloudellisen vaurauden lähteitä, ja niillä on suuri merkitys eurooppalaisten arvojen, identiteetin ja kulttuurin, esimerkiksi arkkitehtonisten ja muiden kulttuuriteosten, kannalta. Niissä toimivilla ei silti useinkaan ole riittävästi tietämystä tai taloudellisia resursseja teollis- ja tekijänoikeuksiensa suojaamiseksi ja innovaatioiden tuotteistamiseksi. Tekijänoikeuskehystä ja tekijänoikeustietojen hallinnointia on tärkeää yhdenmukaistaa, ja lisäksi tulee tehostaa tukitoimenpiteitä.

3.1.7

Luovaa työtä ja etenkin keksintöjä tekevät työntekijät ovat mahdollisia oikeudenhaltijoita. On ratkaisevan tärkeää käynnistää EU:n, jäsenvaltioiden, eri alojen tai yritysten tasolla työmarkkinaosapuolten vuoropuheluprosessi, jonka puitteissa sovitaan oikeudellisten sääntöjen rinnalla keskitetyn sopimisen keinoin myös selkeistä ja oikeudenmukaisista teollis- ja tekijänoikeuksista, jotka tarjoavat tekijöille ja tuottajille kannustimia teosten tunnustamisen ja oikeudenmukaisen taloudellisen korvauksen muodossa. Tekijänoikeuksien luovuttamista koskevien sopimusten ei pitäisi katsoa velvoittavan kaikkien teollis- ja tekijänoikeuksien siirtämiseen työnantajalle ilman asianmukaista korvausta.

3.1.8

Biotekniikkadirektiivi tarjoaa tärkeät puitteet bioteknologian keksintöjen oikeudelliselle suojalle. Siinä käsitellään poliittisesti ja eettisesti arkoja aiheita, ja sitä laadittaessa on tämän vuoksi punnittu erittäin huolellisesti erilaisia ristikkäisiä etunäkökohtia. Biotekniikan nopea kehitys on kuitenkin tarpeen myös terveyteen sekä suurepidemioiden ja nälän maailmanlaajuiseen torjuntaan liittyen, ja sen vuoksi on tärkeää edistää laajasti näiden alojen tutkimusta ja innovointia mutta myös levittää ja lisensoida tehokkaasti t&i-toiminnan tuloksia.

3.1.9

Liikesalaisuudet ovat teollis- ja tekijänoikeuksia täydentävää aineetonta omaisuutta. Niitä käytetään innovaatioiden ja teollis- ja tekijänoikeuksien syntyyn johtavassa luovassa prosessissa laajalti, minkä vuoksi niiden tehokkaan suojan varmistaminen on äärimmäisen tärkeää. ETSK pitääkin direktiivissä (EU) 2016/943 (1) vahvistetun perustan selkeyttämistä tärkeänä tavoitteena.

3.2 Aineettoman omaisuuden hyödyntäminen ja käyttöönotto erityisesti pk-yrityksissä

3.2.1

ETSK näkee teollis- ja tekijänoikeuksien suojan tarjoamien mahdollisuuksien käytön lisäämisen pk-yrityksissä yhtenä toimintasuunnitelman päätavoitteista ja katsoo tämän koskevan kaikkia erilaisia aineettoman omaisuuden suojajärjestelmiä. EU:ssa toimivilla pk- ja mikroyrityksillä on paljon innovointipotentiaalia, mutta valtaosa niistä ei pysty tuottamaan lisäarvoa aineettomalle omaisuudelleen.

3.2.2

Kustannukset ovat yksi syy siihen, että vain 9 prosenttia EU:n pk-yrityksistä on rekisteröinyt teollis- ja tekijänoikeuksia. Patentinhankintakustannukset ovat EU:ssa tällä hetkellä huomattavasti korkeammat kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa tai Japanissa, ja ne merkitsevät pk- ja mikroyrityksille valtavaa taloudellista rasitetta. Kustannuksia on siis alennettava, jotta pk-yrityksillä olisi paremmat mahdollisuudet suojata teollis- ja tekijänoikeutensa. Patenttien rekisteröintikustannuksia merkittävästi pienentävän yhtenäispatenttijärjestelmän nopea käyttöönotto on käännekohta innovatiivisille pk- ja mikroyrityksille, kuten vapaiden ammatinharjoittajien insinööritoimistoille. ETSK korostaa myös kaikenlaisen pk-yrityksille annettavan taloudellisen tuen ja neuvonnan merkitystä, mukaan lukien teollis- ja tekijänoikeuksien käytön tukemiseen tarkoitetut Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) IPR-arvosetelit, pk-yritysten auttaminen hyödyntämään aineetonta omaisuuttaan rahoituksen saamiseksi sekä IPA4SME-ohjelma, josta voidaan myöntää jopa 15 000 euron rahoitusosuus teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvien tarpeiden määrittämiseen ja näiden oikeuksien suojaamiseen. Komitea panee myös merkille patenttiasiamiesten tärkeän roolin tässä tukijärjestelmässä.

3.2.3

ETSK pitää yhtenä suurena ongelmana valtavaa aukkoa EU:n yritysten – erityisesti mutta ei yksinomaan pk- ja mikroyritysten – tietämyksessä teollis- ja tekijänoikeuksien hallinnointistrategioista. Helposti saatavilla olevan yleisluonteisen ja räätälöidyn tiedon, tuen ja neuvonnan tarjoaminen pk- ja mikroyrityksille erilaisten ohjelmien ja aloitteiden, kuten teollis- ja tekijänoikeusneuvontaa antavien EU:n palvelupisteiden, sekä eri kanavien ja verkostojen kautta on siksi erittäin tärkeää tämän ongelman ratkaisemiseksi, ja tällaista toimintaa olisi laajennettava edelleen. Yrittäjien tietoisuutta teollis- ja tekijänoikeuksien tarjoamista mahdollisuuksista tulee lisätä, ja lisäksi tarvitaan erilaisia matalan kynnyksen koulutusohjelmia. ETSK ehdottaa sen kartoittamista, millä eri tavoilla EU:n yrityksiin voitaisiin saada lisää teollis- ja tekijänoikeuksien hallinnoinnin asiantuntijoita.

3.2.4

ETSK haluaa myös käynnistää keskustelun keinoista edistää tietämystä teollis- ja tekijänoikeuksista ja niiden hallinnoinnista kaikilla EU:n koulutusjärjestelmien tasoilla. Perustiedot ja valveuttaminen tästä aiheesta pitäisi sisällyttää toisen asteen ja korkea-asteen koulutukseen, ja esimerkiksi liiketalouden ja tekniikan alan opinnoissa olisi perehdyttävä teollis- ja tekijänoikeuksiin syvällisemmin. Teollis- ja tekijänoikeuksien hallinnointia olisi lisäksi opetettava omana aineenaan korkeakoulutasolla. ETSK on vakuuttunut siitä, että osaamisen saatavuuden parantaminen on omiaan lisäämään teollis- ja tekijänoikeussuojan hyödyntämistä.

3.2.5

Tutkimustulosten muuntaminen innovaatioiksi on selvästi hyvin tärkeää, ja ETSK suhtautuukin myönteisesti kaikkiin toimiin, joilla edistetään tietämyksen siirtoa ja parempaa teollis- ja tekijänoikeuksien hallinnointia tutkimus- ja innovointiyhteisössä. Pk- ja mikroyritykset ovat hankeyhteenliittymissä usein pieniä yhteistyökumppaneita ja tarvitsevat tässä roolissa nykyistä parempaa tukea pystyäkseen tuotteistamaan aineetonta omaisuuttaan ja suojaamaan oikeutensa tällaisissa yhteenliittymissä. Tähän olisi kiinnitettävä erityistä huomiota räätälöityä neuvontaa ja apua tarjoavissa tukiohjelmissa.

3.3 Teollis- ja tekijänoikeussuojan alaisen omaisuuden käyttö ja jakaminen

3.3.1

Vallitseva terveyskriisi on tehnyt selväksi, että kriittisissä tilanteissa on voitava hyödyntää systeemisesti merkittävää aineetonta omaisuutta. Teollis- ja tekijänoikeudet eivät saa haitata pandemiarokotteiden tai -hoitojen saatavuutta ja käyttöön saamista. Julkisin varoin Euroopan unionissa tehdyn tutkimustyön vaikutukset pitäisi maksimoida varmistamalla, että sen poikima tietämys ja aineeton omaisuus saadaan yhteiskäyttöön. Hätätilanteissa yhteiskunnan turvaverkkona toimivat toisaalta myös tehokkaat pakkolisensointijärjestelmät. Niihin liittyvien menettelyjen yhteydessä tulee punnita huolellisesti eri etunäkökohdat, ja samalla tulee varmistaa, että menettelyt ovat nopeita ja että niitä koordinoidaan EU:n tasolla, jotta kansanterveydellisiin tarpeisiin voidaan vastata mahdollisimman tehokkaasti. ETSK korostaa tässä yhteydessä lisäksi kansanterveysongelmista kärsiviin maihin vietävien lääkkeiden valmistusta koskevien patenttien pakkolisensoinnista annetun asetuksen (EY) N:o 816/2006 (2) merkitystä.

3.3.2

Aineettoman omaisuuden lisensoinnin ja yhteiskäytön helpottamiseksi on lisättävä avoimuutta teollis- ja tekijänoikeuksien omistuksen ja hallinnoinnin suhteen. ETSK korostaa tähän liittyen myös tarvetta ottaa yhtenäispatenttijärjestelmä nopeasti käyttöön sekä sen merkitystä, että tekijänoikeusinfrastruktuuria kehitetään oikeudenhaltijatietojen, käyttöehtojen ja lisensointimahdollisuuksien osalta, myös lohkoketjuteknologia huomioon ottaen.

3.3.3

Koska standardointiprosessiin liittyy monien erilaisten sidosryhmien intressejä, essentiaalipatenttien kohdalla tarvitaan erityisen suurta läpinäkyvyyttä ja oikeudenmukaisia lisensointisääntöjä. ETSK kannattaakin lähestymistapoja, joissa pyrkimyksenä on luoda essentiaalisuuden arviointia varten riippumaton järjestelmä ja toteuttaa toimenpiteitä oikeuksien loukkausten sekä jännitteitä aiheuttavien seikkojen vähentämiseksi.

3.3.4

ETSK tiedostaa, että datan EU:n laajuisen ja eri alojen välisen yhteiskäytön ja liikkumisen edistäminen avaa taloudellisia mahdollisuuksia, mutta korostaa, että mahdollistettaessa datan liikkuminen ja laaja käyttö tulee sovittaa tasapainoisesti yhteen yksityisyyden suojan, tietoturvan ja turvallisuuden varmistaminen, eettisten normien noudattaminen sekä teollis- ja tekijänoikeuksien suojaan liittyvien perusteltujen intressien turvaaminen. Tämä tulee taata tietokantadirektiivin (3) vuonna 2021 suoritettavan uudelleentarkastelun yhteydessä.

3.4 Teollis- ja tekijäoikeusloukkaukset

3.4.1

Oikeuksien kunnioittamisen tehokas valvonta ja tehokkaat oikeussuojakeinot ovat aineettoman omaisuuden suojajärjestelmän toimivuuden keskeisiä edellytyksiä, ja valvontaa ja oikeussuojakeinoja tulee siksi vahvistaa huomattavasti. ETSK korostaa, että yhdistetyn patenttituomioistuimen toiminnan aloittaminen on suuri edistysaskel patenttioikeuksien valvonnassa ja että teollis- ja tekijänoikeuksien kunnioittamisen valvontaa muissa tällaisia oikeuksia koskevissa järjestelmissä (esim. vakuutukset) tulee niin ikään tehostaa merkittävästi käytännön ja/tai oikeudellisin toimenpitein. Varsinkaan pk- ja mikroyrityksillä ei useinkaan ole voimavaroja huolehtia siitä, että niiden immateriaalioikeuksia kunnioitetaan.

3.4.2

Digitalisaatio on tuonut mukanaan uudenlaisia teollis- ja tekijäoikeuksien loukkauksia, joista esimerkkeinä voidaan mainita liikesalaisuuksien kybervarkaudet sekä laiton suoratoisto. ETSK pitää tervetulleina sitovia säännöksiä, kuten digitaalipalvelusäädöstä (4), sillä ne parantavat oikeudellista kehystä.

3.4.3

Väärennökset ja piratismi aiheuttavat EU:ssa valtavia myyntimenetyksiä mutta myös terveys-, turvallisuus- ja tietoturvariskejä kuluttajille. ETSK on tyytyväinen kaavailtuun kaikkien sidosryhmien yhteistyöhön, EU-tason keinovalikoiman luomiseen ja Euroopan petostentorjuntaviraston roolin vahvistamiseen väärennösten torjunnassa.

3.5 Reilun pelin periaatteet globaalilla tasolla

3.5.1

EU ei ole teollis- ja tekijänoikeuksien alalla johtoasemassa maailmanlaajuisessa kilpailussa. Aasia kasvatti vuonna 2019 osuuttaan maailman kaikista patenttihakemuksista 65 prosenttiin, kun taas EU:n osuus romahti vuonna 2009 vallinneesta 17,4 prosentin tasosta 11,3 prosenttiin. EU:n asemaa on näin ollen äärimmäisen tärkeää pyrkiä kohentamaan.

3.5.2

Teollis- ja tekijänoikeuksien suojaaminen ja valvominen on EU:n ulkopuolisissa maissa toimiville eurooppalaisille yrityksille lisähaaste, ja ETSK kannattaakin kaikkia tilanteen parantamiseen tähtääviä komission toimia. Pyrkiminen korkeatasoisen suojan takaaviin teollis- ja tekijänoikeusmääräyksiin vapaakauppasopimusneuvotteluissa ja vuoropuhelu immateriaalioikeuksista kauppakumppanien kanssa ovat tärkeitä pitkän aikavälin toimintamalleja samoin kuin yhteistyö maailmanlaajuisissa organisaatioissa (esim. Maailman henkisen omaisuuden järjestö WIPO ja Maailman kauppajärjestö WTO) ja osallistuminen globaaleihin teollis- ja tekijänoikeussopimuksiin.

3.5.3

ETSK korostaa sellaisten suorien tukivälineiden merkitystä, joiden avulla voidaan jakaa tietoa EU:n ulkopuolisissa maissa toimiville yrityksille. Tällaisia ovat mm. ulkomaisten sijoitusten seurantamekanismi, väärennösten ja piratismin seurantalista sekä säännöllisesti päivitettävä raportti kolmansista maista (Third Country Report). Pk- ja mikroyrityksille teollis- ja tekijänoikeusneuvontaa antavien palvelupisteiden kaltaiset toimet ovat erityisen tärkeitä, ja niitä olisi kehitettävä edelleen.

Bryssel 27. huhtikuuta 2021.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Christa SCHWENG

(1) EUVL L 157, 15.6.2016, s. 1.

(2) EUVL L 157, 9.6.2006, s. 1.

(3) EYVL L 77, 27.3.1996, s. 20.

(4) COM(2020) 825 final.

Top