EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 12.9.2018

COM(2018) 640 final

2018/0331(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

verkossa tapahtuvan terroristisen sisällön levittämisen estämisestä




FMT:ItalicEuroopan komission panos johtajien kokoukseen
FMT:ItalicSalzburgissa 19.-20. syyskuuta 2018

{SEC(2018) 397 final} - {SWD(2018) 408 final} - {SWD(2018) 409 final}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

1.1.Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Internet on niin läsnä kaikkialla, että sen käyttäjät voivat helposti viestiä, työskennellä, olla vuorovaikutuksessa sekä luoda, saada ja jakaa tietoa ja sisältöjä miljoonien muiden käyttäjien kanssa kaikkialla maailmassa. Internetin verkkoalustat tuottavat merkittäviä hyötyjä käyttäjien taloudelliselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille kaikkialla unionissa ja sen ulkopuolella. Kyky tavoittaa näin laaja yleisö mahdollisimman vähäisin kustannuksin kuitenkin houkuttelee myös rikollisia, jotka haluavat väärinkäyttää verkkoa laittomiin tarkoituksiin. Viimeaikaiset terrori-iskut EU:n maaperällä ovat osoittaneet, miten terroristit väärinkäyttävät internetiä tukijoiden hankkimiseen ja värväykseen sekä terroritoiminnan valmistelemiseen ja helpottamiseen tarkoituksenaan herättää ihannointia hirmutekoja kohtaan, kannustaa muita seuraamaan esimerkkiä ja kylvää pelkoa yleisön keskuudessa.

Tällaisia tarkoituksia varten verkossa jaettua terroristista sisältöä levitetään säilytyspalvelun tarjoajien kautta, jotka mahdollistavat kolmansien osapuolten sisällön lataamisen verkkoon. Terroristisen verkkosisällön on osoitettu olevan keskeisessä asemassa radikalisoitumisessa ja niin sanottujen yksinäisten susien Euroopassa viime aikoina tekemien useiden terrori-iskujen inspiroinnissa. Tällainen sisältö ei ainoastaan aiheuta merkittävästi kielteisiä vaikutuksia yksittäisiin henkilöihin ja koko yhteiskuntaan vaan se myös vähentää käyttäjien luottamusta internetiin ja vaikuttaa niiden yritysten toimintamalleihin ja maineeseen, joita asia koskee. Terroristit eivät ole väärinkäyttäneet pelkästään laajoja sosiaalisen median alustoja vaan enenevässä määrin myös pienempiä palveluntarjoajia, jotka tarjoavat erityyppisiä säilytyspalveluja maailmanlaajuisesti. Tämä internetin väärinkäyttö korostaa verkkoalustojen erityistä yhteiskuntavastuuta käyttäjien suojelussa altistumiselta terroristiselle sisällölle ja niiltä vakavilta turvallisuusriskeiltä, joita tällainen sisältö aiheuttaa koko yhteiskunnalle.

Säilytyspalvelun tarjoajat ovat viranomaisten pyynnöstä ottaneet käyttöön tiettyjä toimenpiteitä torjuakseen terroristista sisältöä palveluissaan. Edistystä on tapahtunut vapaaehtoisten järjestelyjen ja kumppanuuksien avulla, esimerkiksi Euroopan turvallisuusagendan yhteydessä joulukuussa 2015 käynnistetyn EU:n internetfoorumin puitteissa. EU:n internetfoorumi on edistänyt jäsenvaltioiden ja säilytyspalvelun tarjoajien vapaaehtoista yhteistyötä sekä toimia, joilla vähennetään terroristisen verkkosisällön saatavuutta ja lisätään kansalaisyhteiskunnan valmiuksia kasvattaa toisenlaisen vaikuttavan sisällön määrää verkossa. Nämä toimet ovat lisänneet yhteistyötä ja parantaneet yritysten reagointia kansallisten viranomaisten ja Europolin internetsisältöä koskevia ilmoituksia tekevän yksikön ilmoituksiin. Käyttöön on otettu vapaaehtoisia ennakoivia toimenpiteitä terroristisen sisällön havaitsemiseksi automaattisesti ja yhteistyö toimialalla on lisääntynyt – myös sen myötä, kun on kehitetty avainsanatietokanta (database of hashes), joka auttaa estämään tunnetun terroristisen sisällön julkaisemista yhteenliitetyillä alustoilla – samoin kuin toiminnan läpinäkyvyys. Yhteistyötä EU:n internetfoorumin puitteissa olisi jatkettava tulevaisuudessakin, mutta vapaaehtoiset järjestelyt ovat myös osoittaneet rajallisuutensa. Ensinnäkin kaikki säilytyspalvelun tarjoajat, joita asia koskee, eivät ole osallistuneet foorumiin ja toiseksi edistymisen laajuus ja tahti säilytyspalvelun tarjoajien keskuudessa ei kokonaisuudessaan ole riittävä ongelman käsittelemiseksi.

Nämä rajoitukset huomioon ottaen on selkeästi tarvetta Euroopan unionin tehostetuille toimille terroristista verkkosisältöä vastaan. Komissio antoi 1. maaliskuuta 2018 suosituksen toimenpiteistä laittoman verkkosisällön torjumiseksi. Suositus perustui syyskuussa annettuun komission tiedonantoon 1 ja EU:n internetfoorumissa saavutettuihin tuloksiin. Suosituksessa on erityinen luku, jossa yksilöidään toimenpiteitä, joilla torjutaan tehokkaasti terroristisen propagandan lataamista ja jakamista verkossa. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa ilmoitusmenettelyn parantaminen, sisältöä koskeviin ilmoituksiin vastaaminen tunnin kuluessa, ennakoivampi havaitseminen, tehokas poistaminen sekä riittävät suojatoimet terroristisen sisällön arvioimisen varmistamiseksi 2 . 

Tarvetta tehostaa terroristista verkkosisältöä koskevia toimia on tuotu esille myös jäsenvaltioiden taholta, ja jotkin niistä ovat jo antaneet asiasta lainsäädäntöä tai kertoneet suunnittelevansa sellaista. EU:ssa tehtyjen terroristi-iskujen jälkeen ja ottaen huomioon, että terroristista sisältöä on edelleen helposti saatavilla verkossa, 22. – 23. kesäkuuta 2017 kokoontunut Eurooppa-neuvosto kehotti toimialaa ”kehittämään uutta teknologiaa ja välineistöä, jolla parannetaan terroritekoihin yllyttävän sisällön automaattista tunnistamista ja poistamista. Tätä olisi tarvittaessa täydennettävä asiaankuuluvilla lainsäädäntötoimenpiteillä EU:n tasolla”. Kesäkuun 28. päivänä 2018 kokoontunut Eurooppa-neuvosto pani tyytyväisenä merkille ”komission aikomuksen esittää lainsäädäntöehdotus vihaa lietsovan ja terroritekoihin yllyttävän sisällön tunnistamiseksi ja poistamiseksi”. Lisäksi Euroopan parlamentti kehotti verkkoalustoista ja digitaalisista sisämarkkinoista 15. kesäkuuta 2017 antamassaan päätöslauselmassa verkkoalustoja ”vahvistamaan toimia laittoman ja haitallisen sisällön torjumiseksi verkossa” ja komissiota esittämään ehdotuksia näiden ongelmien ratkaisemiseksi.

Näihin haasteisiin sekä jäsenvaltioiden ja Euroopan parlamentin esittämiin toiveisiin vastaamiseksi tällä komission ehdotuksella tavoitellaan selkeää ja yhdenmukaista oikeudellista kehystä, jonka avulla voidaan estää säilytyspalvelujen väärinkäyttö terroristisen sisällön levittämiseen verkossa ja siten turvata digitaalisten sisämarkkinoiden asianmukainen toiminta ja varmistaa luottamus ja turvallisuus. Tämän asetuksen tavoitteena on selkiyttää säilytyspalvelun tarjoajien vastuuta toteuttaa kaikki aiheelliset, kohtuulliset ja oikeasuhteiset toimet, jotka ovat tarpeen palvelujen turvallisuuden varmistamiseksi, sekä havaita ja poistaa nopeasti ja tehokkaasti terroristiset verkkosisällöt, ottaen huomioon sananvapauden ja tiedonvälityksen vapauden perustavanlaatuinen merkitys avoimessa ja demokraattisessa yhteiskunnassa. Lisäksi siinä otetaan käyttöön tarvittavat takeet, joiden tarkoituksena on varmistaa perusoikeuksien, kuten sananvapauden ja tiedonvälityksen vapaus demokraattisessa yhteiskunnassa, täysimääräinen kunnioittaminen niiden oikeussuojakeinojen lisäksi, jotka perustuvat Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 19 artiklan ja EU:n perusoikeuskirjan 47 artiklan mukaiseen oikeuteen tehokkaaseen oikeussuojaan. 

Ehdotuksessa asetetaan säilytyspalvelun tarjoajille tietyt vähimmäistason huolellisuusvelvollisuudet, joihin sisältyy erityisiä sääntöjä ja velvoitteita, sekä velvoitteita myös jäsenvaltioille. Tarkoituksena on tehostaa nykyisiä toimenpiteitä terroristisen verkkosisällön havaitsemiseksi, tunnistamiseksi ja poistamiseksi loukkaamatta perusoikeuksia, kuten sananvapautta ja tiedonvälityksen vapautta. Yhdenmukaistettu oikeudellinen kehys helpottaa verkkopalvelujen tarjoamista kaikkialla digitaalisilla sisämarkkinoilla, auttaa turvaamaan tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille säilytyspalvelun tarjoajille, jotka tarjoavat palvelujaan Euroopan unionissa, sekä tarjoaa vankat oikeudelliset puitteet terroristisen sisällön havaitsemiseksi ja poistamiseksi ja samalla asianmukaiset suojatoimet perusoikeuksien turvaamiseksi. Erityiset avoimuusvelvoitteet lisäävät kansalaisten ja varsinkin internetin käyttäjien luottamusta sekä parantavat yritysten toimien vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä, myös suhteessa viranomaisiin. Lisäksi ehdotukseen sisältyy velvollisuuksia ottaa käyttöön muutoksenhaku- ja valitusmekanismeja, joilla varmistetaan, että käyttäjät voivat vastustaa sisältönsä poistamista. Jäsenvaltioille asetettavilla velvollisuuksilla edistetään näiden tavoitteiden saavuttamista sekä parannetaan asiaankuuluvien viranomaisten valmiuksia toteuttaa aiheellisia toimia terroristisen verkkosisällön ja rikollisuuden torjumiseksi. Jos säilytyspalvelun tarjoajat eivät noudata asetusta, jäsenvaltiot voivat määrätä niille seuraamuksia.

1.2.Yhdenmukaisuus muun alaa koskevan EU-lainsäädännön kanssa

Ehdotus on yhdenmukainen digitaalisia sisämarkkinoita koskevan säännöstön ja erityisesti sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin kanssa. Erityisesti säilytyspalvelun tarjoajien tämän asetuksen nojalla toteuttamien toimenpiteiden, mahdolliset ennalta ehkäisevät toimenpiteet mukaan luettuina, ei pitäisi itsessään johtaa siihen, että kyseiseen palveluntarjoajaan ei voitaisi soveltaa vastuuta koskevaa poikkeusta, josta säädetään tietyin edellytyksin sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin 14 artiklassa. Kansallisten viranomaisten päätös määrätä oikeasuhteisia ja erityisiä ennakoivia toimenpiteitä ei periaatteessa saisi johtaa siihen, että jäsenvaltioille asetetaan yleinen valvontavelvoite, sellaisena kuin se määritellään direktiivin 2000/31/EY 15 artiklan 1 kohdassa. Kun kuitenkin otetaan huomioon, että terroristisen sisällön levittämiseen liittyy erityisen vakavia riskejä, tämän asetuksen mukaiset päätökset voivat poikkeuksellisesti poiketa tästä EU:n periaatteesta. Ennen tällaisten päätösten tekemistä toimivaltaisen viranomaisen olisi löydettävä tasapaino yleisten turvallisuustarpeiden ja niiden etujen, joita asia koskee, ja perusoikeuksien välillä, mukaan lukien erityisesti sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus, liiketoiminnan harjoittamisen vapaus, henkilötietojen suojelu ja yksityisyyden suoja. Säilytyspalvelun tarjoajien huolellisuusvelvollisuuksien olisi kuvastettava ja noudatettava tätä tasapainoa, joka esitetään sähköistä kaupankäyntiä koskevassa direktiivissä.

Ehdotus on myös yhdenmukainen terrorismin torjumisesta annetun direktiivin (EU) 2017/541 kanssa ja läheisesti yhteydessä siihen. Kyseisen direktiivin tavoitteena on terroritekojen kriminalisointia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistaminen. Terrorismin torjumista koskevan direktiivin 21 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että terrorismirikoksen tekemiseen julkisesti yllyttävä verkkosisältö poistetaan nopeasti. Toimenpiteiden valinnasta päättäminen jätetään jäsenvaltioille. Tämän asetuksen ennalta ehkäisevän luonteen vuoksi sen soveltamisalaan kuuluvat terrorismiin yllyttävän materiaalin lisäksi myös värväys- ja koulutusmateriaalit, jotka liittyvät direktiivin (EU) 2017/541 soveltamisalaan niin ikään kuuluviin muihin terroristiseen toimintaan liittyviin rikoksiin. Tässä asetuksessa asetetaan säilytyspalvelun tarjoajille suoraan huolellisuusvelvollisuuksia terroristisen sisällön poistamiseksi ja yhdenmukaistetaan poistamismääräyksiä koskevia menettelyjä tavoitteena vähentää terroristisen sisällön saatavuutta verkossa.

Asetus täydentää tulevassa audiovisuaalisia mediapalveluja koskevassa direktiivissä vahvistettavia sääntöjä siltä osin kuin sen henkilöllinen ja aineellinen soveltamisala ovat laajemmat. Asetus ei kata pelkästään videonjakoalustoja vaan kaikki erilaiset säilytyspalvelun tarjoajat eikä pelkästään videoita vaan myös kuvat ja tekstin. Lisäksi asetus menee direktiivin aineellisia säännöksiä pidemmälle yhdenmukaistamalla säännöt, jotka koskevat terroristisen sisällön poistamispyyntöjä ja ennakoivia toimenpiteitä.

Asetusehdotus perustuu maaliskuussa 2018 annettuun laittoman verkkosisällön torjumista koskevaan komission suositukseen 3 . Suositus pysyy voimassa, ja kaikkien, jotka voivat osallistua laittoman sisällön – terroristinen sisältö mukaan lukien – saavutettavuuden rajoittamiseen, olisi jatkettava toimintansa yhdenmukaistamista suosituksessa esitettyjen toimenpiteiden kanssa.

1.3.Ehdotetun asetuksen lyhyt kuvaus

Ehdotuksen henkilöllinen soveltamisala kattaa säilytyspalvelun tarjoajat, jotka tarjoavat palvelujaan unionissa, riippumatta palveluntarjoajien koosta tai sijoittautumispaikasta. Ehdotettuun lainsäädäntöön sisältyy joukko toimenpiteitä, joilla estetään säilytyspalvelujen väärinkäyttö terroristisen sisällön levittämiseen verkossa. Tavoitteena on turvata digitaalisten sisämarkkinoiden häiriytymätön toiminta sekä varmistaa luottamus ja turvallisuus. Laiton terroristinen sisältö on määritelty direktiivissä (EU) 2017/541 vahvistettua terrorismirikosten määritelmää mukaillen tiedoksi, jota käytetään terrorismirikoksiin yllyttämiseen ja niiden ihannoimiseen, terrorismirikoksiin kannustamiseen ja ohjeistamiseen sekä terroristiryhmiin kuulumisen edistämiseen. 

Jotta voidaan varmistaa laittoman terroristisen sisällön poistaminen, asetuksessa otetaan käyttöön poistamismääräys, jonka voi antaa hallinnollisena tai oikeudellisena päätöksenä toimivaltainen viranomainen jäsenvaltiossa. Tällaisissa tapauksissa säilytyspalvelun tarjoajan on poistettava sisältö tai estettävä pääsy siihen tunnin kuluessa. Lisäksi asetuksella yhdenmukaistetaan vähimmäisvaatimukset sisältöä koskeville ilmoituksille, joita jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ja unionin elimet (kuten Europol) lähettävät säilytyspalvelun tarjoajille, jotka arvioivat ne suhteessa ehtoihinsa ja edellytyksiinsä. Asetuksessa säädetään myös, että säilytyspalvelun tarjoajien on tarvittaessa toteutettava ennakoivia toimenpiteitä, jotka ovat oikeassa suhteessa riskin tasoon ja joiden tarkoituksena on poistaa terroristinen aineisto palveluistaan, myös automaattisia havaitsemisvälineitä käyttäen.

Terroristisen verkkosisällön vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden ohella otetaan käyttöön suojatoimia, joilla varmistetaan perusoikeuksien täysimääräinen suojelu. Toimenpiteisiin sisältyy tekijöitä, joilla suojataan erheelliseltä poistamiselta sisältöä, joka ei ole terroristista. Tätä varten ehdotukseen sisältyy velvollisuuksia ottaa käyttöön muutoksenhaku- ja valitusmekanismeja, joilla varmistetaan, että käyttäjät voivat vastustaa sisältönsä poistamista. Lisäksi asetuksessa otetaan käyttöön säilytyspalvelun tarjoajien terroristista sisältöä vastaan toteuttamia toimenpiteitä koskevia avoimuusvelvoitteita, joilla varmistetaan vastuu käyttäjiä, kansalaisia ja viranomaisia kohtaan.

Asetuksessa myös velvoitetaan jäsenvaltiot varmistamaan, että niiden toimivaltaisilla viranomaisilla on tarvittavat valmiudet puuttua terroristiseen sisältöön verkossa. Lisäksi jäsenvaltioiden on tiedotettava toisilleen ja tehtävä yhteistyötä. Ne voivat käyttää Europolin viestintäkanavia varmistaakseen poistamismääräyksiin ja sisältöä koskeviin ilmoituksiin liittyvän koordinoinnin. Asetuksessa säädetään niin ikään, että säilytyspalvelun tarjoajilla on velvollisuus raportoida yksityiskohtaisesti toteutetuista toimenpiteistä ja ilmoittaa lainvalvontaviranomaisille, jos ne havaitsevat sisältöä, joka uhkaa henkeä tai terveyttä. Säilytyspalvelun tarjoajilla on myös velvollisuus säilyttää poistamansa sisältö. Tämä toimii suojakeinona erheellistä poistamista vastaan ja sillä varmistetaan, että ei hävitetä mahdollista todistusaineistoa, jota voidaan tarvita terrorismirikosten estämiseksi, havaitsemiseksi, tutkimiseksi ja niistä syyttämiseksi. 

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

2.1.Oikeusperusta

Oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artikla, jossa määrätään toimenpiteistä sisämarkkinoiden toiminnan varmistamiseksi.

Kyseinen 114 artikla on asianmukainen oikeusperusta niiden edellytysten yhdenmukaistamiselle, joilla säilytyspalvelun tarjoajat tarjoavat palveluja digitaalisilla sisämarkkinoilla, sekä puuttumiselle jäsenvaltioiden säännösten eroihin, jotka voisivat haitata sisämarkkinoiden toimintaa. Se myös ehkäisee sitä, että taloudellinen toiminta tulevaisuudessa häiriintyisi sen vuoksi, että kansalliset lait mahdollisesti kehittyisivät eri suuntiin.

SEUT-sopimuksen 114 artiklan perusteella voidaan myös asettaa velvoitteita EU:n alueen ulkopuolelle sijoittautuneille palveluntarjoajille, jos niiden palveluntarjonta vaikuttaa sisämarkkinoihin, koska tämä on sisämarkkinoiden tavoitteen kannalta tarpeellista.

2.2.Toimintatavan valinta

SEUT-sopimuksen 114 artiklassa annetaan unionin lainsäätäjälle mahdollisuus antaa asetuksia ja direktiivejä. 

Koska ehdotus koskee velvoitteita palveluntarjoajille, jotka yleensä tarjoavat palvelujaan useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa, erot sääntöjen soveltamisessa hankaloittaisivat useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa toimivien palveluntarjoajien toimintaa. Asetus mahdollistaa saman velvoitteen asettamisen kaikkialla unionissa yhdenmukaisesti, on sellaisenaan sovellettava, selkeyttää ja parantaa oikeusvarmuutta, ja sillä vältetään erot säädöksen saattamisessa osaksi kansallista oikeutta. Näistä syistä tarkoituksenmukaisimmaksi välineeksi katsotaan asetus. 

2.3.Toissijaisuusperiaate

Koska käsiteltävät ongelmat ovat valtioiden rajat ylittäviä, ehdotukseen sisältyvät toimenpiteet on tarpeen hyväksyä unionin tasolla, jotta tavoitteet voidaan saavuttaa. Internet on luonteeltaan rajatylittävä, ja yhdessä jäsenvaltiossa säilytettävä sisältö on yleensä saatavilla missä tahansa muussa jäsenvaltiossa. 

Terrorismin torjumista koskevien kansallisten sääntöjen hajanaisuus on käymässä ilmeiseksi, ja riskit lisääntyvät. Tämä voi johtaa ylenmääräisiin rasitteisiin yrityksille, joiden on noudatettava erilaisia lainsäädäntöjä, ja epätasavertaisiin edellytyksiin yritysten välillä sekä aukkoihin turvallisuudessa.

Näin ollen EU:n toimilla parannetaan oikeusvarmuutta ja tehostetaan säilytyspalvelun tarjoajien toimia terrorismiin liittyvän verkkosisällön torjumiseksi. Tämän pitäisi lisätä yritysten mahdollisuuksia ryhtyä toimiin – myös vaikka ne sijaitsisivat Euroopan unionin ulkopuolella – mikä vahvistaisi digitaalisten sisämarkkinoiden eheyttä. 

Sen vuoksi EU:n tason toiminnan tarve on perusteltua. Näin on todettu myös kesäkuussa 2018 Eurooppa-neuvoston päätelmissä, joissa kehotettiin komissiota antamaan asiasta lainsäädäntöehdotus. 

2.4.Suhteellisuusperiaate

Ehdotuksessa esitetään säännöt, joiden mukaisesti säilytyspalvelun tarjoajien on toteutettava toimenpiteitä poistaakseen ripeästi terroristisen sisällön palveluistaan. Keskeisiä tekijöitä on ehdotuksen rajoittaminen vain siihen, mikä on tarpeen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Ehdotuksessa otetaan huomioon rasitteet säilytyspalvelun tarjoajille sekä suojatoimet, jotka kattavat myös sanavapauden ja tiedonvälityksen vapauden sekä muiden perusoikeuksien suojan. Poistamiselle asetettu yhden tunnin määräaika koskee vain poistamismääräyksiä, joiden tapauksessa toimivaltaiset viranomaiset ovat määrittäneet laittomuuden päätöksellä, johon sovelletaan oikeussuojakeinoja. Sisältöä koskevien ilmoitusten osalta säädetään velvollisuudesta ottaa käyttöön toimenpide, joka helpottaa terroristisen sisällön nopeaa arviointia. Tässä yhteydessä ei kuitenkaan aseteta poistamisvelvoitetta eikä ehdottomia määräaikoja. Päätöksen tekee lopulta säilytyspalvelun tarjoaja vapaaehtoisesti. Sisällön arvioimisesta yrityksille aiheutuvia rasitteita vähentää se, että jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ja unionin elimet perustelevat, miksi sisältöä saatetaan pitää terroristisena. Säilytyspalvelun tarjoajien on tarvittaessa toteutettava ennakoivia toimenpiteitä palvelujensa suojaamiseksi terroristisen sisällön levittämiseltä. Ennakoiviin toimenpiteisiin liittyvät erityiset velvoitteet koskevat ainoastaan niitä säilytyspalvelun tarjoajia, jotka ovat altistuneet terroristiselle sisällölle, mistä on todistuksena lopullisen poistamismääräyksen saaminen. Sen vuoksi toimenpiteitä pidetään oikeasuhteisina riskin tasoon ja yrityksen resursseihin nähden. Poistettua sisältöä ja siihen liittyvää dataa on säilytettävä vain niin pitkään kuin on tarpeen hallinnollisen tai oikeudellisen valvonnan suorittamiseksi sekä terrorismirikosten ehkäisemisen, havaitsemisen, tutkimisen ja niistä syyttämisen kannalta.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

3.1.Sidosryhmien kuuleminen

Valmistellessaan tätä lainsäädäntöehdotusta komissio kuuli kaikkia asianomaisia sidosryhmiä muodostaakseen käsityksen niiden näkemyksistä ja mahdollisesta etenemistavasta. Komissio järjesti julkisen kuulemisen toimenpiteistä, joilla pyritään tehostamaan laittoman sisällön torjumista. Kuulemiseen saatiin 8 961 vastausta, joista 8 749 tuli yksityishenkilöiltä, 172 organisaatioilta, 10 julkishallinnoilta ja 30 muilta vastaajilta. Samanaikaisesti tehtiin laittomasta verkkosisällöstä Eurobarometri-kysely, johon oli valittu 33 500 asukkaan satunnaisotos EU-maista. Komissio myös kuuli koko touko- ja kesäkuun 2018 ajan jäsenvaltioita ja säilytyspalvelun tarjoajia erityistoimenpiteistä terroristisen verkkosisällön torjumiseksi.

Sidosryhmät katsoivat suurelta osin, että terroristinen verkkosisältö on vakava yhteiskunnallinen ongelma, joka vaikuttaa internetin käyttäjiin ja säilytyspalvelun tarjoajien liiketoimintamalleihin. Eurobarometrikyselyn 4 vastaajista 65 prosenttia oli sitä mieltä, että internet ei ole turvallinen käyttäjilleen ja 90 prosenttia piti laittoman verkkosisällön leviämisen rajoittamista tärkeänä. Jäsenvaltioiden kuulemisessa kävi ilmi, että vaikka vapaaehtoisilla järjestelyillä on saatu tuloksia, monet katsovat olevan tarvetta terroristista sisältöä koskeville sitoville velvoitteille. Samaa mieltä oli Eurooppa-neuvosto päätelmissään kesäkuussa 2018. Säilytyspalvelun tarjoajat kannattivat yleisesti vapaaehtoisten toimenpiteiden jatkamista, mutta ne panivat merkille ne mahdolliset negatiiviset seuraukset, joita voisi olla lainsäädännön hajanaisuudesta unionissa.

Monet sidosryhmät totesivat myös olevan tarpeen, että sisällön poistamista koskevia sääntelytoimenpiteitä, erityisesti ennakoivia toimia ja tiukkoja aikarajoja, olisi tasapainotettava suojatoimilla, jotka koskevat perusoikeuksia ja erityisesti sananvapautta. Sidosryhmät mainitsivat eräitä tarpeellisia toimenpiteitä, jotka liittyvät avoimuuteen, vastuuvelvollisuuteen ja siihen, että automaattiset välineet tarvitsevat ihmisen valvontaa.

3.2.Vaikutustenarviointi

Sääntelyntarkastelulautakunta antoi vaikutustenarvioinnista myönteisen lausunnon varauksin ja esitti eräitä parannusehdotuksia 5 . Lausunnon jälkeen vaikutustenarviointiraporttia muutettiin lautakunnan tärkeimpien huomautusten huomioon ottamiseksi. Erityisesti kiinnitettiin huomiota terroristiseen sisältöön, mutta samalla painotettiin myös vaikutuksia digitaalisten sisämarkkinoiden toimintaan ja tarkennettiin analyysiä vaikutuksista perusoikeuksiin sekä eri vaihtoehdoissa ehdotettujen suojatoimien toiminnasta.

Jos mitään lisätoimenpiteitä ei toteutettaisi, perusskenaarion mukaisten vapaaehtoisten toimien voidaan odottaa jatkuvan, ja niillä olisi jonkin verran vaikutusta terroristisen sisällön vähentämiseen verkossa. Kaikki tällaiselle sisällölle altistuneet säilytyspalvelun tarjoajat kuitenkaan tuskin toteuttaisivat vapaaehtoisia toimenpiteitä, ja tilanne todennäköisesti johtaisi lainsäädännön pirstaloitumiseen entisestään, mistä puolestaan aiheutuisi lisäesteitä valtioiden rajat ylittävälle palveluntarjonnalle. Perusskenaarion lisäksi tarkasteltiin kolmea päävaihtoehtoa, joilla tehostetaan vaikutustenarvioinnissa esitettyjen tavoitteiden sekä terroristisen verkkosisällön vähentämisen yleisen tavoitteen saavuttamista.

Kaikissa kolmessa vaihtoehdossa esitetyissä velvoitteissa keskityttiin kaikkiin säilytyspalvelun tarjoajiin (henkilöllinen soveltamisala), jotka ovat sijoittautuneet EU:hun tai kolmansiin maihin ja tarjoavat palvelujaan unionissa (maantieteellinen soveltamisala). Ongelman luonne huomioon ottaen ja koska on tarpeen välttää pienempien alustojen väärinkäyttöä, yhteenkään vaihtoehdoista ei sisälly poikkeuksia pk-yrityksille. EU:n sääntöjen täytäntöönpanon ja valvonnan varmistamiseksi kaikissa vaihtoehdoissa säilytyspalvelun tarjoajilla on oltava EU:ssa laillinen edustaja. Tämä koskee myös EU:n ulkopuolelle sijoittautuneita yrityksiä. Kaikissa vaihtoehdoissa jäsenvaltion on kehitettävä seuraamusmekanismit.

Kaikkiin vaihtoehtoihin sisältyy uusi yhdenmukaistettu terroristisen verkkosisällön oikeudellisten poistamismääräysten järjestelmä. Näitä määräyksiä antavat kansalliset viranomaiset säilytyspalvelun tarjoajille, ja ne edellyttävät niiden kohteena olevan sisällön poistamista tunnin kuluessa. Poistamismääräykset eivät välttämättä edellytä säilytyspalvelun tarjoajien suorittamaa arviointia, ja niihin sovelletaan oikeudellisia muutoksenhakukeinoja.

Yhteistä kaikille kolmelle vaihtoehdolle ovat suojatoimet – mukaan lukien valitusmenettelyt ja muutoksenhaku – joilla pyritään ehkäisemään sellaisen sisällön erheellinen poistaminen, joka ei ole terroristista, sekä turvataan perusoikeuksien noudattaminen. Lisäksi kaikkiin vaihtoehtoihin sisältyy raportointivelvollisuuksia julkisen avoimuuden muodossa sekä raportointi jäsenvaltioille ja komissiolle ja rikosepäilytapauksissa viranomaisille. Samoin säädetään yhteistyövelvollisuudesta kansallisten viranomaisten, säilytyspalvelun tarjoajien ja tarvittaessa Europolin välillä.

Kolmen vaihtoehdon pääasialliset erot liittyvät terroristisen sisällön määrittelyn laajuuteen, sisältöä koskevien ilmoitusten yhdenmukaistamisen tasoon, ennakoivien toimenpiteiden soveltamisalaan, jäsenvaltioiden koordinointivelvollisuuksiin sekä tietojen säilyttämisvaatimuksiin. Vaihtoehdon 1 aineellinen soveltamisala rajoittuu kapean määritelmän vuoksi sisältöön, jota levitetään suoraan yllyttämiseksi terroritekoihin. Vaihtoehdoissa 2 ja 3 lähestymistapa on laajempi: niihin sisältyy myös värväystä ja koulutusta koskeva aineisto. Ennakoivien toimenpiteiden osalta vaihtoehdossa 1 terroristiselle sisällölle altistuneiden säilytyspalvelun tarjoajien olisi tehtävä riskinarviointi, mutta ennakoivat toimenpiteet riskin käsittelemiseksi säilyisivät vapaaehtoisina. Vaihtoehdon 2 mukaan säilytyspalvelun tarjoajien olisi laadittava toimintasuunnitelma, johon voi sisältyä automaattisten välineiden käyttöä jo poistetun sisällön uudelleen verkkoon lataamisen estämiseksi. Vaihtoehtoon 3 sisältyy kattavampia ennakoivia toimenpiteitä, joiden mukaisesti terroristiselle aineistolle altistuneiden palveluntarjoajien on myös tunnistettava uusi aineisto. Kaikissa vaihtoehdoissa ennakoiviin toimenpiteisiin liittyvät vaatimukset olisivat suhteessa terroristiselle aineistolle altistumisen tasoon ja palveluntarjoajan taloudellisiin valmiuksiin. Sisältöä koskevien ilmoitusten osalta vaihtoehdossa 1 ei yhdenmukaisteta niitä koskevaa lähestymistapaa, mutta vaihtoehdossa 2 tehdään niin Europolin osalta ja vaihtoehdossa 3 otetaan mukaan myös jäsenvaltioiden tekemät sisältöä koskevat ilmoitukset. Vaihtoehdoissa 2 ja 3 jäsenvaltioilla olisi velvollisuus vaihtaa tietoja, koordinoida ja tehdä yhteistyötä keskenään ja vaihtoehdossa 3 niiden olisi myös varmistettava, että niiden toimivaltaisilla viranomaisilla on valmiudet havaita terroristista sisältöä ja ilmoittaa siitä. Lisäksi vaihtoehtoon 3 sisältyy vaatimus, jonka mukaan data on säilytettävä erheellisen poistamisen varalta ja rikostutkinnan helpottamiseksi.

Oikeudellisten säännösten lisäksi kaikkiin lainsäädäntövaihtoehtoihin liittyi tukitoimenpiteitä, joilla erityisesti helpotetaan yhteistyötä kansallisten viranomaisten ja Europolin välillä ja säilytyspalvelun tarjoajien kanssa, sekä tutkimuksen, kehittämisen ja innovoinnin tukea teknologisten ratkaisujen kehittämiseen ja käyttöön saamiseen. Kun säädös on hyväksytty, voidaan ottaa käyttöön myös muita keinoja pk-yritysten tietoisuuden lisäämiseksi ja niiden tukemiseksi.

Vaikutustenarvioinnissa todettiin, että poliittisen tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan tiettyjä toimenpiteitä. Terroristisen sisällön laaja määritelmä, joka kattaa myös kaikkein vahingollisimman sisällön, olisi parempi kuin sisällön kapea määritelmä (vaihtoehto 1). Ennalta ehkäisevällä velvollisuudella, joka koskisi vain terroristisen sisällön uudelleenlataamisen lataamisen estämistä (vaihtoehto 2), olisi vähemmän vaikutuksia kuin uuden terroristisen sisällön havaitsemiseen liittyvillä velvollisuuksilla (vaihtoehto 3). Sääntöihin sisältöä koskevista ilmoituksista olisi sisällytettävä sekä jäsenvaltioiden että Europolin tekemät ilmoitukset (vaihtoehto 3) eikä pelkästään Europolin ilmoituksia (vaihtoehto 2), sillä jäsenvaltioiden ilmoitukset ovat tärkeitä osana kokonaispyrkimyksiä terroristisen verkkosisällön saatavuuden vähentämiseksi. Tällaiset toimenpiteet on tarpeen toteuttaa kaikille vaihtoehdoille yhteisten toimenpiteiden lisäksi. Sama koskee myös tehokkaita suojatoimia sisällön erheellistä poistamista vastaan.

3.3.Perusoikeudet

Terroristien verkkopropagandalla pyritään yllyttämään ihmisiä tekemään terrori-iskuja muun muassa antamalla yksityiskohtaisia ohjeita siitä, miten voi aiheuttaa mahdollisimman paljon vahinkoa. Tällaisten hirmutekojen jälkeen yleensä levitetään lisää propagandaa, jossa ihannoidaan näitä tekoja ja kannustetaan muita seuraamaan esimerkkiä. Tällä asetuksella edistetään yleistä turvallisuutta vähentämällä sellaisen terroristisen sisällön saatavuutta, joka kehottaa ja kannustaa perusoikeuksien loukkaamiseen.

Ehdotuksella voi olla vaikutuksia erilaisiin perusoikeuksiin:

a)sisällöntarjoajan oikeudet: oikeus sanavapauteen; oikeus henkilötietojen suojaan; oikeus yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamiseen, syrjimättömyyden periaate ja oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan;

b)palveluntarjoajan oikeudet: oikeus elinkeinovapauteen; oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan;

c)kaikkien kansalaisten oikeudet: oikeus sananvapauteen ja tiedonvälityksen vapauteen.

Asiaan liittyvä unionin säännöstö huomioon ottaen ehdotettuun asetukseen on sisällytetty tehokkaita suojatoimia näiden henkilöiden oikeuksien suojelun varmistamiseksi.

Ensimmäinen tekijä tässä yhteydessä on terroristisen verkkosisällön määrittely direktiivissä (EU) 2017/541 annetun terrorismirikosten määritelmän mukaisesti. Määritelmää sovelletaan poistamismääräyksiin ja sisältöä koskeviin ilmoituksiin sekä ennakoiviin toimenpiteisiin. Tällä määritelmällä varmistetaan, että ainoastaan sellainen laiton sisältö on poistettava, joka vastaa unionin laajuista määritelmää asiaan liittyvistä rikoksista. Lisäksi asetuksessa säädetään säilytyspalvelun tarjoajien yleisistä huolellisuusvelvollisuuksista, joiden mukaan niiden on toimittava huolellisesti, oikeasuhteisesti ja syrjimättömästi säilyttämänsä sisällön ja erityisesti omien ehtojen ja edellytystensä täytäntöönpanon suhteen ja pyrkien välttämään muun kuin terroristisen sisällön poistot.

Asetuksella pyritään erityisesti varmistamaan, että perusoikeuksien suhteen toteutettavat toimenpiteet ovat oikeasuhteisia. Poistamismääräysten osalta toimivaltaisen viranomaisen suorittama sisällön arviointi (mukaan lukien tarvittaessa oikeudelliset tarkastukset) on peruste poistamisvaatimukselle tunnin kuluessa. Lisäksi sisältöä koskevia ilmoituksia koskevat säännökset tässä asetuksessa rajoittuvat toimivaltaisten viranomaisten ja unionin elinten lähettämiin ilmoituksiin, joissa selitetään, miksi sisältöä voidaan pitää terroristisena. Vaikka vastuu sisältöä koskevassa ilmoituksessa yksilöidyn sisällön poistamisesta on säilytyspalvelun tarjoajalla, tätä päätöstä helpottaa edellä mainittu arviointi.

Ennakoivien toimenpiteiden tapauksessa vastuu sisällön tunnistamisesta, arvioinnista ja poistamisesta on säilytyspalvelun tarjoajilla, ja näiden on toteutettava suojatoimia varmistaakseen, ettei sisältöä poisteta erehdyksessä. Näihin suojatoimiin voi sisältyä myös ihmisen suorittama tarkastelu, jos asiayhteys on selvitettävä tarkemmin. Lisäksi toisin kuin perusskenaariossa, jossa ne yritykset, joita asian läheisimmin koskee, perustavat automaattisia välineitä ilman julkista valvontaa, toimenpiteiden suunnittelusta ja niiden täytäntöönpanosta olisi raportoitava toimivaltaisille elimille jäsenvaltioissa. Tämä velvollisuus pienentää erheellisen poistamisen riskiä sekä uusia välineitä perustavien että sellaisia jo käyttävien yritysten osalta. Lisäksi säilytyspalvelun tarjoajilla on oltava helppokäyttöiset valitusmekanismit, joiden avulla sisällöntarjoajat voivat kiistää päätöksen sisältönsä poistamisesta, ja niiden on julkaistava yleisölle tarkoitettuja avoimuusselvityksiä.

Siltä varalta, että sisältö ja siihen liittyvät data poistetaan suojatoimista huolimatta virheellisesti, säilytyspalvelun tarjoajien on säilytettävä ne kuuden kuukauden ajan siten, että ne ovat palautettavissa. Tällä varmistetaan valitus- ja uudelleentarkastelumenettelyjen toimivuus sananvapauden ja tiedonvälityksen vapauden turvaamiseksi. Samalla säilyttäminen palvelee lainvalvonnan tarkoituksia. Säilytyspalvelun tarjoajilla on oltava tekniset ja organisatoriset suojatoimet sen varmistamiseksi, että dataa ei käytetä muihin tarkoituksiin.

Varsinkin poistamismääräysten, sisältöä koskevien ilmoitusten, ennakoivien toimenpiteiden ja datan säilyttämisen osalta ehdotettujen toimenpiteiden tarkoituksena on paitsi suojella internetin käyttäjiä terroristiselta sisällöltä myös auttaa suojelemaan kansalaisten oikeuksia elämään karsimalla terroristisen sisällön saatavuutta verkossa.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Asetusehdotuksella ei ole vaikutusta unionin talousarvioon.

5.LISÄTIEDOT

5.1.Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Komissio perustaa viimeistään [yhden vuoden kuluttua tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivästä] yksityiskohtaisen ohjelman tämän asetuksen tuotosten, tulosten ja vaikutusten seurantaa varten. Seurantaohjelmassa on vahvistettava indikaattorit, keinot ja aikavälit tietojen ja muiden tarvittavien todisteiden keräämiseksi. Siinä on täsmennettävä toimet, joihin komission ja jäsenvaltioiden on ryhdyttävä tietojen ja muiden todisteiden keräämiseksi ja analysoimiseksi tämän asetuksen edistymisen seurantaa ja arviointia varten.

Kahden vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta komissio raportoi seurantaohjelman perusteella tämän asetuksen täytäntöönpanosta yritysten julkaisemien avoimuusselvitysten ja jäsenvaltioiden toimittamien tietojen pohjalta. Komissio tekee arvioinnin tästä asetuksesta aikaisintaan neljän vuoden kuluttua sen voimaantulosta.

Komissio ottaa huomioon arvioinnin tulokset ja tekniikan kehityksen, mukaan lukien arviossa mahdollisesti todetut vielä jäljellä olevat aukot tai haavoittuvuudet, ja tarkastelee niiden perusteella tarvetta laajentaa asetuksen soveltamisalaa. Komissio tekee tarvittaessa ehdotuksia tämän asetuksen mukauttamiseksi.

Komissio tukee asetuksen täytäntöönpanoa, seurantaa ja arviointia komission asiantuntijaryhmän välityksellä. Kyseisen asiantuntijaryhmän tehtävänä on myös helpottaa yhteistyötä säilytyspalvelun tarjoajien, lainvalvontaviranomaisten ja Europolin välillä; edistää vaihtoja ja käytäntöjä terroristisen sisällön havaitsemiseksi ja poistamiseksi sekä tarjota terroristien verkkokäyttäytymistä koskevaa asiantuntija-apuaan; sekä antaa tarvittaessa ohjeita ja neuvoja säännösten täytäntöönpanemiseksi.

Ehdotetun asetuksen täytäntöönpanoa voitaisiin helpottaa eräillä tukitoimilla. Tällaisia olisivat muun muassa mahdollisuus kehittää Europolin kanssa verkkoalusta, jolla voitaisiin avustaa sisältöä koskevien ilmoitusten ja poistamismääräysten koordinoinnissa. EU:n rahoittama tutkimus siitä, miten terroristien toimintatavat kehittyvät, parantaa kaikkien sidosryhmien käsitystä ja tietoisuutta asiasta. Horisontti 2020 -puiteohjelmasta tuetaan tutkimusta, jonka tavoitteena on kehittää uutta teknologiaa, jolla voidaan esimerkiksi estää terroristisen sisällön verkkoon lataaminen automaattisesti. Lisäksi komissio aikoo edelleen tutkia sitä, miten toimivaltaisia viranomaisia ja säilytyspalvelun tarjoajia voidaan tukea tämän asetuksen täytäntöönpanossa EU:n rahoitusvälineiden avulla.

5.2.Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset 

Kohde määritellään 1 artiklassa. Sen mukaan asetuksessa säädetään säännöistä, joilla estetään säilytyspalvelujen väärinkäyttö terroristisen sisällön levittämiseen verkossa, sekä säilytyspalvelun tarjoajien huolellisuusvelvollisuuksista ja toimenpiteistä, joita jäsenvaltioiden on toteutettava. Siinä vahvistetaan myös maantieteellinen soveltamisala: se kattaa säilytyspalvelun tarjoajat, jotka tarjoavat palveluja unionissa, riippumatta siitä, missä niiden päätoimipaikka sijaitsee.

Ehdotuksen 2 artiklassa määritellään käytettävät käsitteet. Siihen sisältyy ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa terroristisen sisällön määritelmä, joka perustuu terrorismin torjumista koskevaan direktiiviin. Määritelmä kattaa aineistot ja tiedot, jotka yllyttävät, rohkaisevat tai kehottavat terrorismirikosten tekemiseen tai antavat niihin ohjeita taikka kannustavat osallistumaan terroristiryhmän toimintaan.

Ehdotetun asetuksen 3 artiklassa säädetään huolellisuusvelvollisuuksista, joita säilytyspalvelun tarjoajien on noudatettava toteuttaessaan toimia asetuksen mukaisesti ja erityisesti asiaan liittyvien perusoikeuksien huomioon ottamiseksi. Siinä säädetään säilytyspalvelun tarjoajien ehtoihin ja edellytyksiin sovellettavista määräyksistä ja niiden soveltamisesta.

Asetuksen 4 artiklassa säädetään, että jäsenvaltioiden on valtuutettava toimivaltaiset viranomaiset antamaan poistamismääräyksiä. Artiklaan sisältyy vaatimus, jonka mukaan säilytyspalvelun tarjoajien on poistettava sisältö tunnin kuluessa poistamismääräyksen vastaanottamisesta. Siinä säädetään myös siitä, mitä poistamismääräyksiin on vähintään sisällyttävä, sekä menettelyistä, joilla säilytyspalvelun tarjoajat voivat antaa palautetta määräyksen antaneelle viranomaiselle sekä ilmoittaa tälle, jos määräystä ei voi noudattaa tai jos tarvitaan lisäselvennyksiä. Lisäksi siinä säädetään määräyksen antaneen viranomaisen ilmoitusvelvollisuudesta ennakoivia toimenpiteitä valvovalle viranomaiselle säilytyspalvelun tarjoajan suhteen lainkäyttövaltaa käyttävässä jäsenvaltiossa.

Asetuksen 5 artiklassa säädetään, että säilytyspalvelun tarjoajien on toteutettava toimenpiteitä, joiden avulla voidaan pikaisesti arvioida jäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta tai unionin elimeltä saadussa sisältöä koskevassa ilmoituksessa ilmoitettu sisältö. Siinä ei kuitenkaan vaadita ilmoitetun sisällön poistamista eikä aseteta toimille erityisiä määräaikoja. Kyseisessä artiklassa säädetään myös siitä, mitä poistamismääräyksiin on vähintään sisällyttävä, sekä menettelyistä, joilla säilytyspalvelun tarjoajat voivat antaa palautetta määräyksen antaneelle viranomaiselle ja pyytää lisäselvennyksiä.

Asetuksen 6 artiklan mukaan säilytyspalvelun tarjoajien on toteutettava tarvittaessa tehokkaita ja oikeasuhteisia ennakoivia toimenpiteitä. Siinä vahvistetaan menettely, jolla varmistetaan, että tietyt säilytyspalvelun tarjoajat (eli ne, jotka ovat saaneet lopullisen poistamispäätöksen) toteuttavat tarvittaessa ennakoivia toimenpiteitä riskien lieventämiseksi ja sen mukaan, missä määrin ne ovat altistuneet terroristiselle sisällölle. Säilytyspalvelun tarjoajan olisi tehtävä tarvittavien toimenpiteiden suhteen yhteistyötä toimivaltaisen viranomaisen kanssa ja jos asiassa ei päästä sopimukseen, viranomainen voi määrätä palveluntarjoajalle toteutettavia toimenpiteitä. Kyseisessä artiklassa säädetään myös viranomaisen päätöksen uudelleentarkastelumenettelystä.

Asetuksen 7 artiklassa säädetään, että säilytyspalvelun tarjoajien on säilytettävä poistettu sisältö ja siihen liittyvä data vähintään kuuden kuukauden ajan uudelleentarkastelua ja tutkintaa varten. Tätä ajanjaksoa voidaan pidentää uudelleentarkastelun päätökseen saattamiseksi. Artiklassa edellytetään myös, että palveluntarjoajat ottavat käyttöön suojatoimia, joilla varmistetaan, että säilytettyjä sisältöjä ja niihin liittyvää dataa ei käytetä tai käsitellä muihin tarkoituksiin.

Asetuksen 8 artiklassa säädetään, että säilytyspalvelun tarjoajien on selitettävä politiikkaansa terroristisen sisällön torjumiseksi ja julkaistava vuotuiset avoimuusselvitykset tältä osin toteuttamistaan toimista.

Asetuksen 9 artiklassa säädetään erityisistä suojatoimista, jotka koskevat ennakoivien toimenpiteiden käyttöä ja täytäntöönpanoa, kun käytetään automatisoituja välineitä. Tavoitteena on varmistaa, että päätökset ovat täsmällisiä ja hyvin perusteltuja.

Asetuksen 10 artiklassa edellytetään, että säilytyspalvelun tarjoajat panevat täytäntöön valitusmenettelyt poistamisia, sisältöä koskevia ilmoituksia ja ennakoivia toimenpiteitä varten, ja niiden on tutkittava jokainen valitus viipymättä.

Asetuksen 11 artiklassa säädetään säilytyspalvelun tarjoajien velvollisuudesta antaa sisällöntarjoajalle tieto sisällön poistamisesta, ellei toimivaltainen viranomainen vaadi, että tietoja ei saa paljastaa yleiseen turvallisuuteen liittyvistä syistä.

Asetuksen 12 artiklassa edellytetään, että toimivaltaisilla viranomaisilla on oltava riittävät valmiudet ja resurssit, jotta ne voivat täyttää asetuksen mukaiset velvollisuutensa.

Asetuksen 13 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä keskenään ja tarvittaessa Europolin kanssa päällekkäisyyksien ja tutkintaan puuttumisen välttämiseksi. Kyseisessä artiklassa säädetään myös, että jäsenvaltiot ja säilytyspalvelun tarjoajat voivat käyttää poistamismääräysten ja sisältöä koskevien ilmoitusten ja niitä koskevan palautteen käsittelyyn erityisiä välineitä, joihin voi tarvittaessa sisältyä myös Europolin välineitä, ja että ne voivat tehdä ennakoiviin toimenpiteisiin liittyvää yhteistyötä. Lisäksi siinä edellytetään, että jäsenvaltioilla on oltava asianmukaiset viestintäkanavat, jotta voidaan varmistaa ripeä tiedonvaihto tämän asetuksen säännösten täytäntöönpanon ja soveltamisen valvonnan yhteydessä. Artiklassa myös velvoitetaan säilytyspalvelun tarjoajat ilmoittamaan asiaankuuluville viranomaisille tietoonsa tulleista terrorismirikoksista, jotka määritellään terrorismin torjunnasta annetun direktiivin (EU) 2017/541 3 artiklassa.

Asetuksen 14 artiklassa säädetään yhteyspisteistä, joita sekä säilytyspalvelun tarjoajien että jäsenvaltioiden on perustettava helpottaakseen keskinäistä yhteydenpitoaan, erityisesti sisältöä koskevien ilmoitusten ja poistamismääräysten osalta.

Asetuksen 15 artiklassa määritellään jäsenvaltioiden lainkäyttövalta ennakoivien toimenpiteiden valvontaa, seuraamusten asettamista ja seurantatoimia varten.

Asetuksen 16 artiklan mukaan säilytyspalvelun tarjoajien, joilla ei ole toimipaikkaa missään jäsenvaltiossa mutta jotka tarjoavat palveluja unionissa, on nimettävä unionissa oleva laillinen edustaja.

Asetuksen 17 artiklassa edellytetään, että jäsenvaltiot nimeävät viranomaiset, jotka antavat poistamismääräyksiä ja terroristista sisältöä koskevia ilmoituksia sekä valvovat ennakoivien toimenpiteiden täytäntöönpanoa ja huolehtivat asetuksen soveltamisen valvonnasta.

Asetuksen 18 artiklassa säädetään, että jäsenvaltioiden olisi vahvistettava säännöt noudattamatta jättämisen seuraamuksista, ja esitetään perusteet, jotka jäsenvaltioiden on otettava huomioon määrittäessään seuraamusten tyyppiä ja tasoa. Koska poistamismääräyksessä yksilöidyn terroristisen sisällön nopea poistaminen on erityisen tärkeää, on oltava olemassa säännöt taloudellisista seuraamuksista, joita aiheutuu, jos tätä vaatimusta rikotaan järjestelmällisesti.

Asetuksen 19 artiklassa säädetään nopeammasta ja joustavammasta menettelystä poistamismääräysten mallien ja todennettujen lähetyskanavien muuttamiseksi delegoiduilla säädöksillä.

Asetuksen 20 artiklassa säädetään edellytyksistä, joilla komissiolla on valta antaa delegoituja säädöksiä malleihin tarvittavista muutoksista ja poistamismääräysten teknisistä vaatimuksista.

Asetuksen 21 artiklassa velvoitetaan jäsenvaltiot keräämään tiettyjä tietoja asetuksen soveltamisesta ja raportoimaan niistä komission tukemiseksi sen suorittaessa 23 artiklan mukaisia tehtäviään. Komissio laatii yksityiskohtaisen ohjelman tämän asetuksen tuotosten, tulosten ja vaikutusten seuraamiseksi.

Asetuksen 22 artiklassa säädetään, että komissio raportoi asetuksen täytäntöönpanosta kahden vuoden kuluttua sen voimaantulosta,

Asetuksen 23 artiklassa säädetään, että komissio raportoi asetuksen arvioinnista aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua sen voimaantulosta.

Asetuksen 24 artiklan mukaan asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivän sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja sen soveltaminen alkaa kuuden kuukauden kuluttua voimaantulosta. Tätä määräaikaa ehdotetaan, koska tarvitaan täytäntöönpanotoimenpiteitä ja ehdotettuun asetukseen sisältyvien sääntöjen täysimittainen soveltaminen on kiireellistä. Kuuden kuukauden määräajan taustalla on oletus siitä, että neuvottelut sujuvat nopeasti.

2018/0331 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

verkossa tapahtuvan terroristisen sisällön levittämisen estämisestä




Euroopan komission panos johtajien kokoukseen
Salzburgissa 19.-20. syyskuuta 2018

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 6 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Tämän asetuksen tavoitteena on varmistaa digitaalisten sisämarkkinoiden moitteeton toiminta avoimessa ja demokraattisessa yhteiskunnassa estämällä säilytyspalvelujen väärinkäyttö terroristisiin tarkoituksiin. Digitaalisten sisämarkkinoiden toimintaa olisi kehitettävä parantamalla säilytyspalvelun tarjoajien oikeusvarmuutta, lisäämällä käyttäjien luottamusta verkkoympäristöön ja vahvistamalla suojatoimia sananvapauden ja tiedonvälityksen vapauden varmistamiseksi.

(2)Internetissä toimivilla säilytyspalvelun tarjoajilla on keskeinen asema digitaalitaloudessa, koska ne yhdistävät yritykset ja kansalaiset ja helpottavat julkista keskustelua sekä tietojen, mielipiteiden ja ajatusten jakamista ja vastaanottoa, mikä edistää merkittävästi innovointia, talouskasvua ja työpaikkojen luomista unionissa. Tietyissä tapauksissa kolmannet osapuolet kuitenkin hyväksikäyttävät tällaisia palveluja harjoittaakseen laitonta toimintaa verkossa. Yhtenä huolenaiheena on, että terroristiryhmät ja niiden kannattajat hyväksikäyttävät säilytyspalvelun tarjoajia levittääkseen terroristista sisältöä verkossa, jotta ne voivat levittää omaa sanomaansa, radikalisoida ja värvätä ihmisiä ja edistää ja ohjata terroritoimintaa.

(3)Terroristisella verkkosisällöllä on vakavia kielteisiä vaikutuksia internetin käyttäjille, kansalaisille ja yhteiskunnalle yleensä ja kyseistä sisältöä palveluissaan ylläpitävien verkkopalvelujen tarjoajille, sillä terroristinen sisältö heikentää näiden verkkopalvelujen käyttäjien luottamusta ja vahingoittaa niiden liiketoimintamalleja. Ottaen huomioon verkkopalvelujen tarjoajien keskeinen asema ja niiden tarjoamiin palveluihin liittyvät teknologiset keinot ja valmiudet, niillä on tietynlainen yhteiskunnallinen vastuu suojata palvelunsa terroristien väärinkäytöksiltä ja auttaa palvelujensa välityksellä levitetyn terroristisen sisällön torjunnassa.

(4)Unionin tason pyrkimykset terroristisen sisällön torjumiseksi verkossa alkoivat vuonna 2015 vapaaehtoispohjalta toimivan jäsenvaltioiden ja säilytyspalvelun tarjoajien välisen yhteistyön puitteissa, mutta sen lisäksi täytyy olla selkeä oikeudellinen kehys, jotta voidaan edelleen vähentää terroristisen sisällön saatavuutta verkossa ja puuttua riittävällä tavalla tähän nopeasti kehittyvään ongelmaan. Tämä lainsäädäntökehys pohjautuu vapaaehtoistoimiin, joita vahvistettiin komission suosituksella (EU) 2018/334 7 , ja vastaa Euroopan parlamentin kehotuksiin vahvistaa toimenpiteitä laittoman ja haitallisen sisällön torjumiseksi ja neuvoston kehotuksiin terroritekoihin yllyttävän sisällön automaattisen tunnistamisen ja poistamisen parantamiseksi.

(5)Tämän asetuksen soveltamisella ei pitäisi olla vaikutuksia direktiivin 2000/31/EY 8 14 artiklan soveltamiseen. Erityisesti säilytyspalvelun tarjoajien tämän asetuksen nojalla toteuttamien toimenpiteiden, mahdolliset ennakoivat toimenpiteet mukaan luettuina, ei pitäisi itsessään johtaa siihen, että kyseiseen palveluntarjoajaan ei voitaisi soveltaa mainitussa säännöksessä säädettyä vastuuta koskevaa poikkeusta. Tässä asetuksessa ei puututa kansallisten viranomaisten ja tuomioistuinten valtuuksiin säilytyspalvelun tarjoajien vastuun määrittämiseksi erityistapauksissa, joissa direktiivin 2000/31/EY 14 artiklan mukaiset ehdot vastuuta koskevasta poikkeuksesta eivät täyty.

(6)Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt terroristisen verkkosisällön levittämiseen tähtäävien säilytyspalveluja koskevien väärinkäytösten estämiseksi ja sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan takaamiseksi noudattaen kaikilta osin perusoikeuksia, jotka on suojattu unionin oikeusjärjestyksessä ja erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa.

(7)Tällä asetuksella edistetään yleisen turvallisuuden parantamista ja perustetaan sopivat vankat suojatoimet perusoikeuksien turvaamiseksi. Näitä oikeuksia ovat oikeus yksityiselämän kunnioittamiseen, henkilötietojen suojaan, oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan, sananvapaus, mukaan lukien vapaus vastaanottaa ja jakaa tietoa, vapaus harjoittaa liiketoimintaa sekä syrjimättömyyden periaate. Toimivaltaisten viranomaisten ja säilytyspalvelun tarjoajien olisi toteutettava ainoastaan sellaisia toimenpiteitä, jotka ovat välttämättömiä, asianmukaisia ja oikeasuhteisia demokraattisen yhteiskunnan mittapuun mukaan, ottaen huomioon erityisesti, kuinka tärkeitä ovat sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus, jotka ovat yksi moniarvoisen ja demokraattisen yhteiskunnan kulmakivistä ja yksi unionin perustana olevista arvoista. Toimenpiteet, joilla puututaan sananvapauden ja tiedonvälityksen vapauden toteutumiseen, olisi rajattava tiukasti niin, että niiden on palveltava terroristisen sisällön levittämisen estämiseen tähtääviä tavoitteita ilman, että ne vaikuttavat oikeuteen vastaanottaa ja jakaa tietoa laillisesti, ja niissä olisi otettava huomioon säilytyspalvelun tarjoajan keskeinen asema julkisen keskustelun helpottajana ja faktatiedon, mielipiteiden ja ajatusten välittäjänä ja vastaanottajana lainsäädännön mukaisesti.

(8)Oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin on vahvistettu SEU-sopimuksen 19 artiklassa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklassa. Kaikilla luonnollisilla ja oikeushenkilöillä on oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin toimivaltaisessa kansallisessa tuomioistuimessa sellaisia tämän asetuksen nojalla toteutettuja toimenpiteitä vastaan, jotka voivat haitata kyseisten henkilöiden oikeuksien toteutumista. Tähän oikeuteen kuuluu erityisesti säilytyspalvelun tarjoajien ja sisällöntarjoajien mahdollisuus riitauttaa poistamismääräys sen jäsenvaltion tuomioistuimessa, jonka viranomaiset antoivat kyseisen poistamismääräyksen.

(9)Niiden toimien selkeyttämiseksi, joita säilytyspalvelun tarjoajien ja toimivaltaisten viranomaisten olisi toteutettava terroristisen sisällön levittämisen estämiseksi verkossa, tässä asetuksessa olisi ennakoivassa tarkoituksessa vahvistettava terroristisen sisällön määritelmä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2017/541 9 vahvistetun terrorismirikoksia koskevan määritelmän pohjalta. Koska on tarpeen puuttua kaikkein haitallisimpaan terrorismipropagandaan verkossa, määritelmän olisi katettava aineistot ja tiedot, jotka yllyttävät tai rohkaisevat terrorismirikosten tekemiseen tai edistämiseen tai puoltavat niitä, antavat ohjeita kyseisten rikosten tekemiseen tai kehottavat osallistumaan terroristiryhmän toimintaan. Tällaisia tietoja ovat erityisesti tekstit, kuvat, äänitallenteet ja videot. Arvioidessaan, täyttääkö sisältö terroristisen sisällön määritelmän tässä asetuksessa tarkoitetun mukaisesti, toimivaltaisten viranomaisten ja säilytyspalvelun tarjoajien olisi otettava huomioon muun muassa viestien luonne ja sanamuoto, konteksti, jossa viestit on annettu, sekä se, kuinka todennäköisesti viesteillä on haitallisia seurauksia, jotka uhkaisivat ihmisten turvallisuutta. Arvioinnin kannalta on tärkeää selvittää, onko aineisto EU:n luettelossa olevan terroristijärjestön tai henkilön tuottamaa, kuuluuko se tällaiselle järjestölle tai henkilölle tai levitetäänkö sitä tällaisen järjestön tai henkilön puolesta. Opetus-, journalismi- tai tutkimustarkoituksessa levitettävä sisältö olisi suojattava asianmukaisella tavalla. Radikaalien, kärkevien tai kiistanalaisten mielipiteiden esittämistä julkisessa keskustelussa arkaluonteisista poliittisista kysymyksistä ei pitäisi katsoa terroristiseksi sisällöksi.

(10)Terroristisen sisällön levittämiseen käytettävien verkossa toimivien säilytyspalvelujen sisällyttämiseksi tämän asetuksen soveltamisalaan asetusta pitäisi soveltaa tietoyhteiskunnan palveluihin, jotka varastoivat palvelun vastaanottajan antamaa tietoa tämän pyynnöstä ja asettavat kyseisiä tietoja kolmansien osapuolten saataville, riippumatta siitä, onko tämä toiminta luonteeltaan yksinomaan teknistä, automaattista tai passiivista. Näitä tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajia ovat esimerkiksi sosiaalisen median alustat, videosuoratoistopalvelut, video-, kuva- ja äänimateriaalin jakamispalvelut, tiedostojenjakamispalvelut ja muut pilvipalvelut siinä tapauksessa, että ne asettavat kyseisiä tietoja kolmansien osapuolten saataville, sekä verkkosivustot, joilla käyttäjät voivat julkaista kommentteja tai arvosteluja. Tätä asetusta olisi myös sovellettava unionin ulkopuolelle sijoittautuneisiin mutta unionissa palvelujaan tarjoaviin säilytyspalvelun tarjoajiin, koska merkittävä osa säilytyspalvelun tarjoajista, joiden palveluja käytetään terroristisen sisällön levittämiseen, on sijoittautunut kolmansiin maihin. Tällä on tarkoitus varmistaa, että kaikki digitaalisilla sisämarkkinoilla toimivat yritykset noudattavat samoja vaatimuksia sijoittautumismaastaan riippumatta. Sen määrittämiseksi, voidaanko palveluntarjoajan katsoa tarjoavan palvelujaan unionissa, on arvioitava, onko yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa sijaitsevien luonnollisten tai oikeushenkilöiden mahdollista käyttää niiden tarjoamia palveluja. Se, että palveluntarjoajan verkkosivusto tai sähköpostiosoite ja muut yhteystiedot ovat saatavilla yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa, ei kuitenkaan yksinään riitä täyttämään edellytyksiä tämän asetuksen soveltamiselle.

(11)Tämän asetuksen soveltamisalan määrittämisen kannalta merkityksellisenä seikkana olisi pidettävä olennaista yhteyttä unioniin. Tällaisen olennaisen yhteyden unioniin olisi katsottava olevan olemassa, jos palveluntarjoaja on sijoittautunut unioniin, tai jos näin ei ole, olennaisen yhteyden olemassaolo voidaan määrittää sen perusteella, että yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa on huomattava määrä palvelun käyttäjiä, tai sen perusteella, että toimintoja on kohdennettu yhteen tai useampaan jäsenvaltioon. Toimintojen kohdentaminen yhteen tai useampaan jäsenvaltioon voidaan määrittää kaikkien asiaankuuluvien olosuhteiden perusteella, mukaan lukien kyseisessä (kyseisissä) jäsenvaltio(i)ssa yleensä käytetyn kielen tai valuutan käytön kaltaisten tekijöiden perusteella, tai jos tavaroiden tai palvelujen tilaamiseen on olemassa mahdollisuus. Toimintojen kohdentaminen tiettyyn jäsenvaltioon voidaan päätellä myös siitä, että kansallisessa sovelluskaupassa on saatavilla asiaankuuluva sovellus, tai siitä, että palveluntarjoaja on mainostanut palvelujaan paikallisesti tai kyseisen jäsenvaltion kielellä taikka siitä, miten asiakassuhteita hoidetaan, esimerkiksi asiakaspalvelun tarjoamisesta kyseisessä jäsenvaltiossa yleensä käytetyllä kielellä. Olennaisen yhteyden voidaan olettaa olevan olemassa myös silloin, kun palveluntarjoaja suuntaa toimintaansa yhteen tai useampaan jäsenvaltioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 1215/2012 10 17 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla. Toisaalta sellaista palvelujen tarjoamista, jonka tarkoituksena on pelkästään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2018/302 11 vahvistetun syrjintäkiellon noudattaminen, ei voida yksinomaan tällä perusteella katsoa toimintojen suuntaamiseksi tai kohdentamiseksi tietylle alueelle unionissa.

(12)Säilytyspalvelun tarjoajien olisi sovellettava tiettyjä huolellisuusvelvollisuuksia terroristisen sisällön levittämisen estämiseksi palveluissaan. Tällaisia huolellisuusvelvollisuuksia ei pidä katsoa yleiseksi valvontavelvollisuudeksi. Tätä asetusta sovellettaessa säilytyspalvelun tarjoajien olisi osana huolellisuusvelvollisuuksiaan toimittava huolellisesti, oikeasuhteisesti ja syrjimättömästi säilyttämänsä sisällön suhteen, erityisesti omien ehtojen ja edellytystensä täytäntöönpanon osalta, ja pyrkien välttämään sellaisen sisällön poistamista, joka ei ole terroristista sisältöä. Tietojen poistamisessa ja tietoihin pääsyn estämisessä on noudatettava sananvapautta ja tiedonvälityksen vapautta.

(13)Olisi yhdenmukaistettava sellaisesta lainsäädäntöön perustuvasta määräyksestä johtuvat menettelyt ja velvoitteet, jonka nojalla säilytyspalvelun tarjoajia pyydetään toimivaltaisten viranomaisten arvioinnin perusteella poistamaan terroristista sisältöä tai estämään pääsy terroristiseen sisältöön. Jäsenvaltioilla olisi oltava jatkossakin vapaus valita toimivaltaiset viranomaisensa niin, että ne voivat nimetä kyseiseen tehtävään haluamansa hallinto-, lainvalvonta- tai oikeusviranomaisen. Ottaen huomioon, kuinka nopeasti terroristinen sisältö leviää verkossa, säädetään säilytyspalvelun tarjoajia koskevista velvoitteista, joiden tarkoituksena on varmistaa, että poistamismääräyksessä terroristiseksi sisällöksi yksilöity sisältö poistetaan tai siihen pääsy estetään tunnin kuluessa poistamismääräyksen vastaanottamisesta. On säilytyspalvelun tarjoajien päätettävissä, poistavatko ne kyseisen sisällön unionin käyttäjien saatavilta vai estävätkö ne unionin käyttäjiltä pääsyn siihen.

(14)Toimivaltaisen viranomaisen olisi toimitettava poistamismääräys suoraan vastaanottajalle ja yhteyspisteelle sellaisella sähköisellä välineellä, josta voidaan esittää kirjallinen todiste niin, että palveluntarjoaja voi varmistua pyynnön aitoudesta, tarkka päivämäärä ja määräyksen lähetys- ja vastaanottoajankohta mukaan luettuina, esimerkiksi suojatulla sähköpostilla tai alustalla tai muita suojattuja kanavia käyttäen, palveluntarjoajan käyttöön asettamat kanavat mukaan luettuina, henkilötietojen suojaa koskevien sääntöjen mukaisesti. Tämä vaatimus voidaan täyttää käyttämällä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 910/2014 12 tarkoitettua hyväksyttyä sähköistä rekisteröityä jakelupalvelua.

(15)Toimivaltaisten viranomaisten tai Europolin antamat sisältöä koskevat ilmoitukset ovat tehokas ja nopea keino, joilla säilytyspalvelun tarjoajille voidaan ilmoittaa niiden palveluissa saatavilla olevasta tietynlaisesta sisällöstä. Poistamismääräysten lisäksi olisi oltava saatavilla mekanismi, jolla säilytyspalvelun tarjoajille ilmoitetaan tiedoista, joita voidaan pitää terroristisena sisältönä, jotta palveluntarjoaja voi vapaaehtoisesti tarkistaa yhteensopivuuden omien ehtojensa ja edellytystensä kanssa. On tärkeää, että säilytyspalvelun tarjoajat arvioivat tällaisia sisältöä koskevia ilmoituksia ensisijaisuusperiaatteen mukaisesti ja antavat nopeaa palautetta siitä, mihin toimiin ilmoituksen perusteella on ryhdytty. Säilytyspalvelun tarjoaja tekee lopullisen päätöksen siitä, poistetaanko sisältö sen perusteella, että se ei ole yhteensopiva säilytyspalvelun tarjoajan ehtojen ja edellytysten kanssa. Pantaessa täytäntöön tätä asetusta sisältöä koskevien ilmoitusten osalta Europolin toimeksianto, sellaisena kuin se on vahvistettuna asetuksessa (EU) 2016/794 13 , pysyy muuttumattomana.

(16)Koska terroristisen sisällön tunnistamiselle ja poistamiselle on olemassa laaja-alainen ja kiireellinen tarve, oikeasuhteiset ennakoivat toimenpiteet, mukaan lukien automatisoitujen keinojen käyttö tietyissä tapauksissa, ovat olennainen tekijä terroristisen sisällön torjumiseksi verkossa. Voidakseen vähentää terroristisen sisällön saatavuutta palveluissaan säilytyspalvelun tarjoajien olisi arvioitava ennakoiviin toimenpiteisiin ryhtymisen asianmukaisuutta riskeistä ja terroristisen sisällölle altistumisen tasosta riippuen sekä sen mukaan, millainen vaikutus niillä on kolmansien osapuolten oikeuksiin ja tietojen saantiin liittyvään yleiseen etuun. Näin ollen säilytyspalvelun tarjoajien olisi määritettävä, mitä asianmukaisia, tehokkaita ja oikeasuhteisia ennakoivia toimenpiteitä olisi toteutettava. Tämän vaatimuksen ei pidä katsoa viittaavan yleiseen valvontavelvollisuuteen. Säilytyspalvelun tarjoajalle osoitettujen poistamismääräysten ja sisältöä koskevien ilmoitusten puuttuminen on tällaisessa arvioinnissa osoitus vähäisestä altistumisesta terroristiselle sisällölle.

(17)Ottaessaan käyttöön ennakoivia toimenpiteitä säilytyspalvelun tarjoajien olisi varmistettava, että käyttäjien oikeudet sananvapauteen ja tiedonvälitykseen vapauteen, mukaan lukien vapaus vastaanottaa ja jakaa tietoa, säilyvät. Muun muassa henkilötietojen suojelusta annetussa lainsäädännössä vahvistettujen vaatimusten lisäksi säilytyspalvelun tarjoajien olisi soveltuvin osin noudatettava due diligence -vaatimuksia ja otettava käyttöön suojatoimia, erityisesti ihmisen suorittamia valvonta- ja tarkistustoimia, sellaisten tahattomien ja erheellisten päätösten välttämiseksi, jotka johtavat muun kuin terroristisen sisällön poistamiseen. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun säilytyspalvelun tarjoajat käyttävät automatisoituja keinoja terroristisen sisällön tunnistamiseen. Automatisoitujen keinojen käyttöä koskevia päätöksiä – niin säilytyspalvelun tarjoajien itsensä tekemiä kuin toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä tehtyjä – olisi arvioitava käytettävän teknologian luotettavuus ja päätöksistä perusoikeuksille aiheutuvat vaikutukset huomioiden.

(18)Jotta voidaan varmistaa, että säilytyspalvelun tarjoajat, jotka altistuvat terroristiselle sisällölle, ryhtyvät asianmukaisiin toimenpiteisiin palvelujensa väärinkäytösten estämiseksi, toimivaltaisten viranomaisten olisi pyydettävä säilytyspalvelun tarjoajia, joille osoitettu poistamismääräys on lopullinen, raportoimaan toteuttamistaan ennakoivista toimenpiteistä. Ennakoivia toimenpiteitä ovat toimenpiteet, joilla estetään sellaisen terroristisen sisällön uudelleenlataaminen palveluun, joka on kertaalleen poistettu tai pääsy siihen on kertaalleen estetty poistamismääräyksen tai sisältöä koskevan ilmoituksen seurauksena, sekä sisällön vertaaminen sellaista julkista tai yksityistä työkalua vasten, joka sisältää terroristiseksi sisällöksi tunnistettua sisältöä. Säilytyspalvelun tarjoajat voivat myös hyödyntää luotettavia teknisiä työvälineitä – joko markkinoilla saatavilla olevia tai säilytyspalvelun tarjoajan itsensä kehittämiä – uuden terroristisen sisällön tunnistamiseen. Palveluntarjoajan olisi raportoitava käytössä olevista erityisistä ennakoivista toimenpiteistä, jotta toimivaltainen viranomainen voi arvioida, ovatko toimenpiteet tehokkaita ja oikeasuhteisia ja, jos käytössä on automaattisia keinoja, onko säilytyspalvelun tarjoajalla tarvittavat valmiudet ihmisen suorittamiin valvonta- ja tarkistustoimiin. Arvioidessaan toimenpiteiden tehokkuutta ja oikeasuhteisuutta toimivaltaisten viranomaisten olisi otettava huomioon asiaankuuluvat parametrit, joita ovat kyseessä olevalle säilytyspalvelun tarjoajalle osoitettujen poistamismääräysten ja sisältöä koskevien ilmoitusten lukumäärä, palveluntarjoajan taloudelliset valmiudet sekä palveluntarjoajan tarjoaman palvelun vaikutus terroristisen sisällön levittämiseen (esimerkiksi ottaen huomioon unionissa sijaitsevien käyttäjien lukumäärä).

(19)Pyynnön seurauksena toimivaltaisen viranomaisen olisi aloitettava keskustelut säilytyspalvelun tarjoajan kanssa tarvittavista ennakoivista toimenpiteistä, jotka olisi otettava käyttöön. Toimivaltaisen viranomaisen olisi tarvittaessa määrättävä asianmukaisten, tehokkaiden ja oikeasuhteisten ennakoivien toimenpiteiden käyttöönotosta, jos se katsoo, että toteutetut toimenpiteet ovat riittämättömiä riskeihin verrattuna. Tällaisia erityisiä ennakoivia toimenpiteitä määräävän päätöksen ei periaatteessa pitäisi johtaa yleisen valvontavelvollisuuden määräämiseen, sellaisena kuin se on vahvistettu direktiivin 2000/31/EY 15 artiklan 1 kohdassa. Koska terroristisen sisällön levittämiseen liittyy erityisen vakavia riskejä, toimivaltaisten viranomaisten tämän asetuksen perusteella tekemät päätökset voivat poiketa direktiivin 2000/31/EY 15 artiklan 1 kohdassa vahvistetusta lähestymistavasta tiettyjen kohdennettujen toimenpiteiden osalta, joiden hyväksyminen on tarpeen yleiseen turvallisuuteen liittyvistä pakottavista syistä. Ennen tällaisten päätösten tekemistä toimivaltaisen viranomaisen olisi löydettävä tasapaino yleisestä edusta johtuvien tavoitteiden ja niiden perusoikeuksien välillä, joita asia koskee, mukaan lukien erityisesti sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus sekä liiketoiminnan harjoittamisen vapaus, ja esitettävä asianmukaiset perustelut.

(20)Erityistarkoituksia varten olisi vahvistettava säilytyspalvelun tarjoajia koskeva velvoite säilyttää poistettu sisältö ja siihen liittyvä data, ja velvoite olisi rajoitettava ajallisesti siihen, mikä on välttämätöntä. On tarpeen laajentaa säilytysvaatimus koskemaan poistettuun sisältöön liittyvää dataa, sillä muuten kyseinen data katoaisi sisällön poistamisen yhteydessä. Sisältöön liittyvää dataa voivat olla tilaajaa koskevat tiedot (subscriber data), mukaan lukien sisällöntarjoajan henkilöllisyyteen liittyvät tiedot, pääsyä koskevat tiedot (access data), mukaan lukien esimerkiksi tiedot siitä, milloin (päivämäärä ja aika) sisällöntarjoaja on käyttänyt palvelua, tai palveluun sisään- ja uloskirjautumisen ajankohta, sekä internetpalvelujen tarjoajan sisällöntarjoajalle osoittama IP-osoite.

(21)Sisällön säilyttäminen hallinnollista tai oikeudellista tarkastelua varten on tarpeen ja perusteltua, jotta voidaan taata tehokkaat muutoksenhakukeinot sisällöntarjoajalle, jonka sisältö poistettiin tai jonka sisältöön estettiin pääsy, ja jotta voidaan varmistaa sisällön palauttaminen uudelleentarkastelumenettelyn tuloksesta riippuen. Sisällön säilyttämisen velvoite tutkinta- ja syytetarkoituksia varten on perusteltua ja tarpeen, koska kyseinen aineisto voi osoittautua hyödylliseksi terroristisen toiminnan keskeyttämisen tai estämisen kannalta. Jos yritykset poistavat aineistoa tai estävät pääsyn siihen erityisesti omien ennakoivien toimenpiteidensä avulla eivätkä ilmoita asiasta asianomaiselle viranomaiselle, koska asia ei niiden mielestä kuulu tämän asetuksen 13 artiklan 4 kohdan soveltamisalaan, tieto kyseisen sisällön olemassaolosta ei välttämättä tavoita lainvalvontaviranomaisia. Sisällön säilyttäminen on näin ollen perusteltua terrorismirikosten estämiseksi, paljastamiseksi, tutkimiseksi ja syytteeseenpanemiseksi. Näitä tarkoituksia varten tiedon säilyttämisvelvoite rajataan koskemaan tietoja, joilla on todennäköisesti yhteys terrorismirikoksiin ja jotka voivat sen vuoksi olla hyödyksi terrorismirikosten syytteeseenpanossa tai yleiseen turvallisuuteen kohdistuvien vakavien riskien ehkäisemiseksi.

(22)Suhteellisuusperiaatteen toteutumisen varmistamiseksi säilytysajan enimmäiskestoksi olisi määritettävä kuusi kuukautta, jotta sisällöntarjoajilla on riittävästi aikaa käynnistää tarkasteluprosessi ja jotta lainvalvontaviranomaisilla on pääsy terrorismirikoksen tutkinnan ja syytteeseenpanon kannalta asianmukaisiin tietoihin. Tätä ajanjaksoa voidaan tarkastelun suorittaman viranomaisen pyynnöstä jatkaa tarpeelliseksi katsotuksi ajaksi, jos käynnistettyä uudelleentarkastelumenettelyä ei ole kuuden kuukauden kuluessa saatettu päätökseen. Tämän kestoajan pitäisi olla riittävä, jotta lainvalvontaviranomaiset voivat säilyttää tutkintoihin liittyvät tarvittavat todisteet ja jotta voidaan säilyttää tasapaino niiden perusoikeuksien toteutumiseen nähden, joita asia koskee.

(23)Tämä asetus ei vaikuta menettelyllisiin takeisiin ja tutkintatoimiin, jotka liittyvät sellaisten sisällön ja sisältöön liittyvän datan saatavuuteen, jotka on säilytetty terrorismirikoksen tutkinta- tai syytteeseenpanotarkoituksessa, jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön ja unionin lainsäädännön mukaisesti.

(24) Säilytyspalvelun tarjoajien terroristista sisältöä koskevien käytäntöjen avoimuus on ratkaisevan tärkeää palveluntarjoajien vastuullisuuden parantamiseksi käyttäjiin nähden ja kansalaisten luottamuksen palauttamiseksi digitaalisiin sisämarkkinoihin. Säilytyspalvelun tarjoajien olisi julkaistava vuosittain avoimuusselostus, joka sisältää olennaiset tiedot terroristisen sisällön havaitsemiseen, tunnistamiseen ja poistamiseen liittyvistä toimista.

(25)Valitusmenettelyillä pyritään estämään sananvapauden ja tiedonvälityksen vapauden nojalla suojatun sisällön erheelliset poistot. Säilytyspalvelun tarjoajien olisi laadittava käyttäjäystävälliset valitusmekanismit ja varmistettava, että valitukset käsitellään viipymättä ja sisällöntarjoajaan nähden täysin avoimesti. Säilytyspalvelun tarjoajien vaatimus erheellisesti poistetun sisällön palauttamisesta ei vaikuta säilytyspalvelun tarjoajien mahdollisuuteen valvoa omien ehtojensa ja edellytystensä toteutumista muilla perusteilla.

(26)SEU-sopimuksen 19 artiklan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan mukainen tehokas oikeussuoja edellyttää, että yksityishenkilöille selviävät syyt siihen, miksi heidän lataamansa sisältö on poistettu tai pääsy siihen on estetty. Tätä varten säilytyspalvelun tarjoajan olisi asetettava sisällöntarjoajan saataville olennaiset tiedot, jotta tämä voi tarvittaessa riitauttaa päätöksen. Tämä ei kuitenkaan välttämättä edellytä ilmoittamista sisällöntarjoajalle. Olosuhteista riippuen säilytyspalvelun tarjoajat voivat korvata sisältöä, joka katsotaan terroristiseksi sisällöksi, ilmoittamalla, että sisältö on poistettu tai pääsy siihen on estetty tämän asetuksen mukaisesti. Lisätietoja päätöksen syistä sekä siitä, miten sisällöntarjoaja voi riitauttaa päätökseen, olisi annettava pyynnöstä. Jos toimivaltaiset viranomaiset päättävät yleiseen turvallisuuteen liittyvistä syistä ja/tai tutkinnan yhteydessä, että sisällön poistamisesta tai siihen pääsyn estämisestä on epäasianmukaista tai haitallista ilmoittaa suoraan sisällöntarjoajalle, toimivaltaisten viranomaisten olisi tiedotettava tästä säilytyspalvelun tarjoajalle.

(27)Päällekkäisyyksien ja tutkimuksiin sekaantumisen välttämiseksi toimivaltaisten viranomaisten olisi vaihdettava tietoja, koordinoitava ja tehtävä yhteistyötä keskenään ja tarvittaessa Europolin kanssa antaessaan säilytyspalvelun tarjoajille poistamismääräyksiä tai sisältöä koskevia ilmoituksia. Europol voi antaa tukea tämän asetuksen säännösten täytäntöönpanoa varten nykyisen toimeksiantonsa ja voimassa olevan lainsäädäntökehyksen mukaisesti.

(28)Ennakoivien toimenpiteiden tehokkuuden ja riittävän yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi tehtävä yhteistyötä keskenään käydessään keskusteluja säilytyspalvelun tarjoajien kanssa tiettyjen ennakoivien toimenpiteiden määrittämiseksi, toteuttamiseksi ja arvioimiseksi. Vastaavasti yhteistyötä tarvitaan myös seuraamuksia koskevien sääntöjen käyttöönotossa sekä seuraamusten täytäntöönpanossa ja täytäntöönpanon valvonnassa.

(29)On olennaisen tärkeää, että seuraamusten määräämisestä vastaavan jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat täysin tietoisia poistamismääräysten ja sisältöä koskevien ilmoitusten antamisesta ja niistä seuraavista keskusteluista säilytyspalvelun tarjoajien ja asianosaisen toimivaltaisen viranomaisen välillä. Tätä tarkoitusta varten jäsenvaltioiden olisi varmistettava asianmukaiset viestintäkanavat ja -mekanismit, jotka mahdollistavat sen, että asiaankuuluvat tiedot voidaan jakaa viipymättä.

(30)Tietojenvaihdon nopeuttamiseksi toimivaltaisten viranomaisten ja säilytyspalvelun tarjoajien välillä ja päällekkäisyyksien välttämiseksi jäsenvaltiot voivat hyödyntää Europolin kehittämiä työkaluja, kuten nykyistä internetsisällöstä ilmoittamista koskevaa hallintasovellusta (IRMa) tai sen seuraajaa.

(31)Kun otetaan huomioon terroristisen sisällön levittämiseen liittyvät erityisen vakavat riskit, säilytyspalvelun tarjoajan olisi viipymättä ilmoitettava kyseessä olevan jäsenvaltion viranomaisille tai sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, johon säilytyspalvelun tarjoaja on sijoittautunut tai jossa sillä on laillinen edustus, jos niiden tietoon tulee terroristiseen sisältöön liittyviä todisteita. Suhteellisuusperiaatteen toteutumisen varmistamiseksi tämä velvoite rajoitetaan koskevaan direktiivin (EU) 2017/541 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja terrorismirikoksia. Tämä ilmoittamisvelvoite ei tarkoita, että säilytyspalvelun tarjoajien olisi aktiivisesti etsittävä tällaisia todisteita. Kyseessä oleva jäsenvaltio on jäsenvaltio, jolla on direktiivin (EU) 2017/541 nojalla lainkäyttövalta terrorismirikoksen tutkinnassa ja niihin liittyvissä syytetoimissa rikoksentekijän tai rikoksen mahdollisen uhrin kansallisuuden taikka terroriteon kohteen sijainnin perusteella. Säilytyspalvelun tarjoajat voivat epävarmoissa tapauksissa toimittaa kyseiset tiedot Europolille, jonka pitäisi toimeksiantonsa nojalla toteuttaa jatkotoimia, joihin kuuluu tietojen välittäminen asianosaisille kansallisille viranomaisille.

(32)Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi sallittava käyttää tällaisia tietoja kansallisen tai unionin lainsäädännön nojalla käytettävissä olevien tutkintatoimien, mukaan lukien eurooppalaisen esittämismääräyksen antaminen sähköistä todistusaineistoa rikosoikeudellisissa asioissa koskevista eurooppalaisista esittämis- ja säilyttämismääräyksistä annetun asetuksen 14 nojalla, käynnistämiseen.

(33)Sekä säilytyspalvelun tarjoajien että jäsenvaltioiden olisi perustettava omat yhteyspisteensä poistamismääräysten ja sisältöä koskevien ilmoitusten nopean käsittelyn helpottamiseksi. Toisin kuin laillinen edustaja yhteyspiste on olemassa toiminnallisista syistä. Säilytyspalvelun tarjoajan yhteyspisteen olisi perustuttava mihin tahansa erityiseen keinoon, jolla poistamismääräykset ja sisältöä koskevat ilmoitukset lähetetään sähköisesti, sekä tekniseen yksilölliseen keinoon poistamismääräysten ja sisältöä koskevien ilmoitusten nopeaa käsittelyä varten. Säilytyspalvelun tarjoajan yhteyspisteen sijaintipaikan ei tarvitse olla unionissa ja säilytyspalvelun tarjoaja saa vapaasti nimetä tehtävään jo olemassa olevan yhteyspisteen edellyttäen, että tämä pystyy tarjoamaan tässä asetuksessa säädetyt toiminnot. Jotta terroristinen sisältö voidaan poistaa tai pääsy siihen voidaan estää tunnin kuluessa poistamismääräyksen vastaanottamisesta, säilytyspalvelun tarjoajien olisi varmistettava, että yhteyspiste on käytettävissä vuorokauden ympäri jokaisena viikonpäivänä. Yhteyspistettä koskevista tiedoista olisi käytävä ilmi, millä kielellä yhteyspiste palvelee. Säilytyspalvelun tarjoajien ja toimivaltaisten viranomaisten välisen viestinnän helpottamiseksi säilytyspalvelun tarjoajia kannustetaan hyväksymään viestintäkieleksi yksi unionin virallisista kielistä, jolla myös niiden ehdot ja edellytykset ovat saatavilla.

(34)Koska palveluntarjoajilla ei ole yleistä velvoitetta fyysiseen läsnäoloon unionin alueella, on tarpeen selkeyttää, minkä jäsenvaltion lainkäyttövallan alaisuuteen unionissa palvelujaan tarjoava säilytyspalvelun tarjoaja kuuluu. Yleensä säilytyspalvelun tarjoaja kuuluu sen jäsenvaltion lainkäyttövaltaan, jossa sen päätoimipaikka tai sen nimeämä laillinen edustaja sijaitsee. Jos jokin muu jäsenvaltio antaa poistamismääräyksen, kyseisen jäsenvaltion viranomaisilla pitäisi olla oikeus panna määräyksensä täytäntöön ei-rankaisevilla pakkotoimenpiteillä, kuten uhkasakoilla. Sellaisten säilytyspalvelun tarjoajien osalta, joilla ei ole toimipaikkaa unionissa eikä nimettyä laillista edustajaa, minkä tahansa jäsenvaltion pitäisi kuitenkin voida määrätä seuraamuksia edellyttäen, että ne bis in idem -periaatetta noudatetaan.

(35)Unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden säilytyspalvelun tarjoajien olisi kirjallisesti nimettävä itselleen laillinen edustaja, jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen noudattaminen ja tästä asetuksesta johtuvien velvoitteiden täytäntöönpano.

(36)Laillisella edustajalla pitäisi olla lailliset valtuudet toimia säilytyspalvelun tarjoajan puolesta.

(37)Tämän asetuksen soveltamiseksi kunkin jäsenvaltion olisi nimettävä toimivaltainen viranomainen. Tämä toimivaltaisen viranomaisen nimeämistä koskeva vaatimus ei välttämättä tarkoita uuden viranomaisen perustamista vaan tämän asetuksen mukaisiin tehtäviin voidaan nimetä olemassa oleva elin. Tässä asetuksessa edellytetään poistamismääräysten ja ilmoitusten antamisesta, ennakoivien toimenpiteiden valvomisesta ja seuraamusten määräämisestä vastaavien viranomaisten nimeämistä. Jäsenvaltiot voivat itse päättää, kuinka monta viranomaista ne haluavat nimetä näihin tehtäviin.

(38)Seuraamukset ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että säilytyspalvelun tarjoajat panevat tehokkaasti täytäntöön tämän asetuksen mukaiset velvoitteensa. Jäsenvaltioiden olisi laadittava seuraamuksia koskevat säännöt, mukaan lukien sakkojen antamista koskevat ohjeet soveltuvin osin. Erityisen vakavia seuraamuksia on annettava siinä tapauksessa, että säilytyspalvelun tarjoaja rikkoo järjestelmällisesti määräystä, joka koskee terroristisen sisällön poistamista tai siihen pääsyn estämistä tunnin kuluessa määräyksen vastaanottamisesta. Yksittäisissä tapauksissa noudattamatta jättämisistä voidaan antaa rangaistuksia noudattaen kuitenkin ne bis in idem -periaatetta ja suhteellisuusperiaatetta ja varmistaen samalla, että kyseisiä rangaistuksia annettaessa huomioidaan järjestelmälliset noudattamatta jättämiset. Oikeusvarmuuden takaamiseksi tässä asetuksessa olisi vahvistettava, missä määrin asiaankuuluviin velvoitteisiin voidaan kohdentaa seuraamuksia. Jäljempänä esitetyn 6 artiklan noudattamatta jättämisiä koskevia seuraamuksia olisi annettava ainoastaan 6 artiklan 2 kohdassa vahvistettua raportointipyyntöä koskevan velvoitteen osalta ja 6 artiklan 4 kohdassa vahvistetun ennakoivia lisätoimenpiteitä määräävän päätöksen osalta. Harkittaessa taloudellisia seuraamuksia olisi otettava huomioon palveluntarjoajan taloudelliset resurssit. Jäsenvaltioiden on varmistettava, ettei seuraamuksilla kannusteta muun kuin terroristisen sisällön poistamiseen.

(39)Standardoitujen mallipohjien käyttö helpottaa yhteistyötä ja tietojenvaihtoa toimivaltaisten viranomaisten ja palveluntarjoajien välillä, mikä nopeuttaa ja tehostaa viestintää. On erityisen tärkeää varmistaa, että poistamismääräyksen vastaanottamisen jälkeen toimiin ryhdytään nopeasti. Mallipohjat vähentävät käännöskustannuksia ja auttavat osaltaan varmistamaan korkean laadun. Myös vastauslomakkeiden olisi mahdollistettava vakiomuotoinen tiedonvaihto erityisesti tilanteissa, joissa palveluntarjoajat eivät pysty noudattamaan vaatimuksia. Todennetuilla lähetyskanavilla voidaan taata poistamismääräysten aitous, mukaan lukien tarkka päivämäärä ja määräyksen lähetys- ja vastaanottoajankohta.

(40)Jotta tämän asetuksen soveltamiseksi käytettävien mallipohjien sisältöä voidaan tarvittaessa muokata nopeasti, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä tämän asetuksen liitteiden I, II ja III muuttamiseksi. Jotta voidaan ottaa huomioon teknologian ja asiaankuuluvan lainsäädäntökehyksen kehitys, komissiolle olisi myös siirrettävä valta hyväksyä delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi teknisillä vaatimuksilla sähköisistä keinoista, joita toimivaltaisten viranomaisten on käytettävä poistamismääräysten lähettämisessä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa 15 vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(41)Jäsenvaltioiden olisi kerättävä tietoa lainsäädännön täytäntöönpanosta. Lainsäädännön arvioinnin tueksi olisi perustettava yksityiskohtainen ohjelma tämän asetuksen tuotosten, tulosten ja vaikutusten seurantaa varten.

(42)Täytäntöönpanokertomuksen löydösten ja päätelmien sekä seurannan tulosten perusteella komission olisi tehtävä tätä asetusta koskeva arviointi aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua sen voimaantulosta. Arvioinnin olisi perustuttava viiteen eri kriteeriin, joita ovat tehokkuus, tuloksellisuus, merkityksellisyys, johdonmukaisuus ja EU:n lisäarvo. Siinä arvioidaan tämän asetuksen mukaisten erilaisten operatiivisten ja teknisten toimenpiteiden toimintaa, mukaan lukien toimenpiteet terroristisen sisällön havaitsemisen, tunnistamisen ja poistamisen tehostamiseksi, suojatoimenpiteiden tehokkuutta sekä mahdollisia vaikutuksia kolmansien osapuolten oikeuksiin ja intresseihin, ja siinä on tarkasteltava sisällöntarjoajille tiedottamista koskevaa vaatimusta.

(43)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta, joka on digitaalisten sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistaminen estämällä terroristisen sisällön levittäminen verkossa, vaan se voidaan rajoittamisen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I JAKSO
YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla
Kohde ja soveltamisala

1.Tässä asetuksessa vahvistetaan yhdenmukaiset säännöt, joiden tarkoituksena on estää säilytyspalvelujen väärinkäyttö terroristisen sisällön levittämiseen verkossa. Siinä säädetään erityisesti seuraavista:

a)huolellisuusvelvollisuuksia koskevat säännöt, joita säilytyspalvelun tarjoajien on sovellettava estääkseen terroristisen sisällön levittämisen palvelujensa kautta ja varmistaakseen tarvittaessa tällaisen sisällön poistamisen pikaisesti;

b)toimenpiteet, jotka jäsenvaltioiden on toteutettava terroristisen sisällön tunnistamiseksi, sen pikaisen poistamisen mahdollistamiseksi ja yhteistyön helpottamiseksi muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, säilytyspalvelun tarjoajien ja tarvittaessa asiaankuuluvien unionin elinten kanssa.

2.Tätä asetusta sovelletaan säilytyspalvelun tarjoajiin, jotka tarjoavat palveluja unionissa, riippumatta siitä, missä niiden päätoimipaikka sijaitsee.

2 artikla
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1)’säilytyspalvelun tarjoajalla’ sellaisten tietoyhteiskuntapalvelujen tarjoajaa, jotka koostuvat sisällöntarjoajien tarjoamien tietojen säilytyksestä näiden pyynnöstä sekä säilytettyjen tietojen asettamisesta kolmansien osapuolien saataville;

2)’sisällöntarjoajalla’ käyttäjää, joka on tarjonnut tiedot, jotka säilytyspalvelun tarjoaja säilyttää tai on säilyttänyt käyttäjän pyynnöstä;

3)’palvelujen tarjoamisella unionissa’ sen mahdollistamista, että luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa voivat käyttää sellaisen säilytyspalvelun tarjoajan palveluja, jolla on kyseiseen jäsenvaltioon tai jäsenvaltioihin olennainen yhteys, kuten:

a)säilytyspalvelun tarjoajan sijoittautuminen unioniin;

b)merkittävä määrä käyttäjiä yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa;

c)toimintojen kohdentaminen yhteen tai useampaan jäsenvaltioon;

4)’terrorismirikoksilla’ direktiivin (EU) 2017/541 3 artiklan 1 kohdassa määriteltyjä rikoksia;

5)’terroristisella sisällöllä’ yhtä tai useampaa tiedoista, joilla

a)yllytetään terrorismirikoksiin tai ylistetään terrorismirikoksia, myös ihannoimalla, ja siten aiheutetaan terroritekojen toteuttamisen vaara;

b)kannustetaan osallistumaan terrorismirikoksiin;

c)edistetään terroristiryhmän toimintaa, erityisesti kannustamalla osallistumaan direktiivin (EU) 2017/541 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun terroristiryhmään tai tukemaan tällaista ryhmää;

d)annetaan ohjeita menetelmistä tai tekniikoista terrorismirikosten toteuttamiseksi;

6)’terroristisen sisällön levittämisellä’ terroristisen sisällön asettamista kolmansien osapuolien saataville säilytyspalvelun tarjoajien palveluissa;

7)’ehdoilla ja edellytyksillä’ kaikkia ehtoja, edellytyksiä ja lausekkeita, niiden nimityksestä tai muodosta riippumatta, joita sovelletaan säilytyspalvelun tarjoajan ja tällaisten palvelujen käyttäjien väliseen sopimussuhteeseen;

8)’sisältöä koskevalla ilmoituksella’ toimivaltaisen viranomaisen tai tarvittaessa asiaankuuluvan unionin elimen säilytyspalvelun tarjoajalle tekemää ilmoitusta tiedoista, joita voidaan pitää terroristisena sisältönä, jotta palveluntarjoaja voi vapaaehtoisesti tarkistaa yhteensopivuuden niiden omien ehtojensa ja edellytystensä kanssa, joiden tarkoituksena on estää terroristisen sisällön levittäminen;

9)’päätoimipaikalla’ pääkonttoria tai sääntömääräistä kotipaikkaa, jossa harjoitetaan keskeisiä taloudellisia toimintoja ja toiminnan määräämisvaltaa.

II JAKSO
Toimenpiteet, joilla estettään terroristisen sisällön levittäminen verkossa

3 artikla
Huolellisuusvelvollisuudet

1.Säilytyspalvelun tarjoajien on toteutettava tämän asetuksen mukaiset aiheelliset, kohtuulliset ja oikeasuhteiset toimet terroristisen sisällön levittämisen torjumiseksi ja käyttäjien suojelemiseksi terroristiselta sisällöltä. Näin tehdessään niiden on toimittava huolellisesti, oikeasuhteisesti ja syrjimättömästi sekä ottaen asianmukaisesti huomioon käyttäjien perusoikeudet ja sananvapauden ja tiedonvälityksen vapauden perustavanlaatuinen merkitys avoimessa ja demokraattisessa yhteiskunnassa.

2.Säilytyspalvelun tarjoajien on sisällytettävä ehtoihinsa ja edellytyksiinsä määräykset terroristisen sisällön levittämisen estämiseksi ja sovellettava niitä.

4 artikla
Poistamismääräykset

1.Toimivaltaisella viranomaisella on oltava valtuudet tehdä päätös, jolla velvoitetaan säilytyspalvelun tarjoaja poistamaan terroristinen sisältö tai estämään pääsy siihen.

2.Säilytyspalvelun tarjoajien on poistettava terroristinen sisältö tai estettävä pääsy siihen tunnin kuluessa poistamismääräysten vastaanottamisesta.

3.Poistamismääräyksissä on oltava seuraavat tiedot liitteessä I olevan mallin mukaisesti:

a)tiedot poistamismääräyksen antaneesta toimivaltaisesta viranomaisesta ja toimivaltaisen viranomaisen suorittama poistamismääräyksen todentaminen;

b)selvitys perusteluista sille, miksi kyseessä olevaa sisältöä pidetään terroristisena sisältönä, vähintään viittaamalla 2 artiklan 5 kohdassa lueteltuihin terroristisen sisällön tyyppeihin;

c)URL-osoite ja tarvittaessa lisätietoja, jotka mahdollistavat kyseessä olevan sisällön tunnistamisen;

d)viittaus tähän asetukseen poistamismääräyksen oikeusperustana;

e)määräyksen antamisen päivämäärä ja aikaleima;

f)tiedot säilytyspalvelun tarjoajan ja sisällöntarjoajan käytettävissä olevista muutoksenhakukeinoista;

g)tapauksen mukaan 11 artiklassa tarkoitettu päätös olla antamatta tietoja terroristisen sisällön poistamisesta tai siihen pääsyn estämisestä.

4.Toimivaltaisen viranomaisen on säilytyspalvelun tarjoajan tai sisällöntarjoajan pyynnöstä annettava yksityiskohtainen selvitys perusteluista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta säilytyspalvelun tarjoajan velvollisuutta noudattaa poistamismääräystä 2 kohdassa säädetyssä määräajassa.

5.Toimivaltaisten viranomaisten on osoitettava poistamismääräykset säilytyspalvelun tarjoajan päätoimipaikkaan tai säilytyspalvelun tarjoajan 16 artiklan mukaisesti nimeämälle lailliselle edustajalle ja toimitettava ne 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun yhteyspisteeseen. Määräykset on lähetettävä sähköisesti tavalla, josta voi jäädä kirjallinen todiste edellytyksillä, jotka mahdollistavat lähettäjän todentamisen, myös määräyksen lähettämisen ja vastaanottamisen päivämäärän ja ajankohdan oikeellisuuden.

6.Säilytyspalvelun tarjoajien on kuitattava vastaanottaminen ja ilman aiheetonta viivästystä ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle terroristisen sisällön poistamisesta tai siihen pääsyn estämisestä ja erityisesti ilmoitettava toteutusajankohta käyttäen liitteessä II olevaa mallia.

7.Jos säilytyspalvelun tarjoaja ei voi noudattaa poistamismääräystä ylivoimaisen esteen tai säilytyspalvelun tarjoajasta johtumattoman tosiasiallisen mahdottomuuden vuoksi, sen on ilmoitettava asiasta ilman aiheetonta viivästystä toimivaltaiselle viranomaiselle ja täsmennettävä syyt tähän käyttäen liitteessä III olevaa mallia. Edellä 2 kohdassa säädettyä määräaikaa sovelletaan heti, kun esitetyt syyt eivät enää päde.

8.Jos säilytyspalvelun tarjoaja ei voi noudattaa poistamismääräystä, koska siinä on selviä virheitä tai siinä ei ole riittävästi tietoa määräyksen noudattamiseksi, sen on ilmoitettava asiasta toimivaltaiselle viranomaiselle ilman aiheetonta viivästystä sekä pyydettävä tarvittavia selvennyksiä käyttäen liitteessä III olevaa mallia. Edellä 2 kohdassa säädettyä määräaikaa sovelletaan heti, kun selvennykset on annettu.

9.Poistamismääräyksen antaneen toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava 17 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetulle ennakoivien toimenpiteiden toteuttamista valvovalle toimivaltaiselle viranomaiselle, kun poistamismääräyksestä tulee lopullinen. Poistamismääräyksestä tulee lopullinen, kun siihen ei ole haettu muutosta sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisessa määräajassa tai kun se on vahvistettu muutoksenhaun jälkeen.

5 artikla
Sisältöä koskevat ilmoitukset

1.Toimivaltainen viranomainen tai asiaankuuluva unionin elin voi lähettää säilytyspalvelun tarjoajalle sisältöä koskevan ilmoituksen.

2.Säilytyspalvelun tarjoajien on toteutettava toiminnalliset ja tekniset toimenpiteet, joilla helpotetaan toimivaltaisten viranomaisten tai tarvittaessa unionin elinten palveluntarjoajalle vapaaehtoisesti tarkasteltavaksi ilmoittaman sisällön pikaista arviointia.

3.Sisältöä koskeva ilmoitus on osoitettava säilytyspalvelun tarjoajan päätoimipaikkaan tai palveluntarjoajan 16 artiklan mukaisesti nimeämälle lailliselle edustajalle ja toimitettava 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle yhteyspisteelle. Sisältöä koskevat ilmoitukset on lähetettävä sähköisesti.

4.Sisältöä koskevassa ilmoituksessa on oltava riittävän yksityiskohtaiset tiedot, mukaan lukien perustelut sille, miksi sisältöä pidetään terroristisena, URL-osoite ja tarvittaessa lisätietoja, jotka mahdollistavat ilmoitettavan terroristisen sisällön tunnistamisen.

5.Säilytyspalvelun tarjoajan on ensisijaisesti arvioitava sisältöä koskevassa ilmoituksessa yksilöity sisältö suhteessa omiin ehtoihinsa ja edellytyksiinsä sekä päätettävä, poistetaanko kyseinen sisältö tai estetäänkö siihen pääsy.

6.Säilytyspalvelun tarjoajan on pikaisesti ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle tai asiaankuuluvalle unionin elimelle arvioinnin tulos ja sisältöä koskevan ilmoituksen johdosta toteutettavien toimien ajankohta.

7.Jos säilytyspalvelun tarjoaja katsoo, että sisältöä koskevassa ilmoituksessa ei ole riittävästi tietoja ilmoitetun sisällön arvioimiseksi, sen on ilmoitettava asiasta viipymättä toimivaltaisille viranomaisille tai asiaankuuluvalle unionin elimelle ja täsmennettävä, mitä lisätietoja tai selvennyksiä tarvitaan.

6 artikla
Ennakoivat toimenpiteet

1.Säilytyspalvelun tarjoajien on tarvittaessa toteutettava ennakoivia toimenpiteitä palvelujensa suojaamiseksi terroristisen sisällön levittämiseltä. Näiden toimenpiteiden on oltava tehokkaita ja oikeasuhteisia ja niissä on otettava huomioon terroristiselle sisällölle altistumisen riski ja taso, käyttäjien perusoikeudet ja sananvapauden ja tiedonvälityksen vapauden perustavanlaatuinen merkitys avoimessa ja demokraattisessa yhteiskunnassa.

2.Kun 17 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetulle toimivaltaisele viranomaiselle on ilmoitettu 4 artiklan 9 kohdan mukaisesti, se pyytää säilytyspalvelun tarjoajaa toimittamaan kolmen kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta ja sen jälkeen vähintään vuosittain selvityksen niistä erityisistä ennakoivista toimenpiteistä, joita tämä on toteuttanut, myös automaattisia välineitä käyttäen, seuraavien varmistamiseksi:

a)sellaisen sisällön uudelleenlataamisen estäminen, joka on jo poistettu tai johon pääsy on jo estetty siksi, että sitä pidetään terroristisena sisältönä;

b)terroristisen sisällön havaitseminen, tunnistaminen ja nopea poistaminen tai siihen pääsyn estäminen.

Tällainen pyyntö on lähetettävä säilytyspalvelun tarjoajan päätoimipaikkaan tai säilytyspalvelun tarjoajan nimeämälle lailliselle edustajalle.

Selvityksissä on oltava kaikki asiaa koskevat tiedot, joiden perusteella 17 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen voi arvioida, ovatko ennakoivat toimenpiteet tehokkaita ja oikeasuhteisia, mukaan lukien mahdollisesti käytettävien automaattisten välineiden ja käytettävien ihmisen suorittaman valvonnan ja tarkistusten mekanismien toiminta.

3.Jos 17 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen katsoo, että 2 kohdan mukaisesti toteutetut ja raportoidut toimenpiteet eivät ole riittäviä lieventämään ja hallitsemaan altistumisen riskiä ja tasoa, se voi pyytää säilytyspalvelun tarjoajaa toteuttamaan erityisiä ennakoivia lisätoimenpiteitä. Tässä tarkoituksessa säilytyspalvelun tarjoajan on tehtävä yhteistyötä 17 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen kanssa niiden erityisten toimenpiteiden, joita säilytyspalvelun tarjoajan on toteutettava, sekä keskeisten tavoitteiden ja viitearvojen ja niiden toteutusaikataulujen määrittämiseksi.

4.Jos kolmen kuukauden kuluessa 3 kohdan mukaisesta pyynnöstä ei ole päästy sopimukseen, 17 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen voi tehdä päätöksen, jolla määrätään tarvittavista erityisistä lisätoimenpiteistä ja oikeasuhteisista ennakoivista toimenpiteistä. Päätöksessä on otettava huomioon erityisesti säilytyspalvelun tarjoajan taloudelliset valmiudet ja toimenpiteiden vaikutus käyttäjien perusoikeuksiin ja sananvapauden ja tiedonvälityksen vapauden perustavanlaatuiseen merkitykseen. Tällainen päätös on lähetettävä säilytyspalvelun tarjoajan päätoimipaikkaan tai säilytyspalvelun tarjoajan nimeämälle lailliselle edustajalle. Säilytyspalvelun tarjoajan on raportoitava säännöllisesti tällaisten 17 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen määrittämien toimenpiteiden toteuttamisesta.

5.Säilytyspalvelun tarjoaja voi milloin tahansa pyytää 17 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettua toimivaltaista viranomaista tarkastelemaan uudelleen 2, 3 tai 4 kohdan mukaista pyyntöä tai päätöstä ja tarvittaessa peruuttamaan sen. Toimivaltaisen viranomaisen on annettava perusteltu päätös kohtuullisen ajan kuluessa säilytyspalvelun tarjoajalta saadun pyynnön vastaanottamisen jälkeen.

7 artikla
Sisällön ja siihen liittyvän datan säilyttäminen

1.Säilytyspalvelun tarjoajien on säilytettävä terroristinen sisältö, joka on poistettu tai johon pääsy on estetty poistamismääräyksen, sisältöä koskevan ilmoituksen tai 4, 5 ja 6 kohdan mukaisten ennakoivien toimenpiteiden seurauksena, sekä asiaan liittyvä data, joka on poistettu terroristisen sisällön poistamisen vuoksi ja jota tarvitaan

a)hallinnollisissa tai oikeudellisissa menettelyissä,

b)terrorismirikosten ehkäisemisessä, havaitsemisessa, tutkinnassa ja niistä syyttämisessä.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettu terroristinen sisältö ja siihen liittyvä data on säilytettävä kuuden kuukauden ajan. Toimivaltaisen viranomaisen tai tuomioistuimen pyynnöstä terroristinen sisältö on säilytettävä pitempään, jos se on tarpeen ja niin kauan kuin se on tarpeen 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuissa hallinnollisissa tai oikeudellisissa menettelyissä.

3.Säilytyspalvelun tarjoajien on varmistettava, että 1 ja 2 kohdan mukaisesti säilytettyyn terroristiseen sisältöön ja siihen liittyvään dataan sovelletaan asianmukaisia teknisiä ja organisatorisia suojatoimia.

Näillä teknisillä ja organisatorisilla suojatoimilla on varmistettava, että säilytettyyn terroristiseen sisältöön ja siihen liittyvään dataan on pääsy ja sitä saa käsitellä ainoastaan 1 kohdassa tarkoitetuissa tarkoituksissa, sekä turvattava asiaan liittyvien henkilötietojen korkeatasoinen suoja. Säilytyspalvelun tarjoajien on tarkistettava ja päivitettävä kyseisiä suojatoimia tarvittaessa.

III JAKSO
SUOJATOIMET JA VASTUUVELVOLLISUUS

8 artikla
Avoimuusvelvoitteet

1.Säilytyspalvelun tarjoajien on esitettävä ehdoissaan ja edellytyksissään toimintaperiaatteensa terroristisen sisällön levittämisen estämiseksi, mukaan lukien tarvittaessa mielekäs selitys ennakoivien toimenpiteiden ja myös automaattisten välineiden toiminnasta.

2.Säilytyspalvelun tarjoajien on julkaistava vuosittain avoimuusselostukset terroristisen sisällön levittämisen torjumiseksi toteutetuista toimista.

3.Avoimuusselostuksissa on oltava vähintään seuraavat tiedot:

a)tiedot säilytyspalvelun tarjoajan toimenpiteistä terroristisen sisällön havaitsemiseksi, tunnistamiseksi ja poistamiseksi;

b)tiedot säilytyspalvelun tarjoajan toimenpiteistä sellaisen sisällön uudelleenlataamisen estämiseksi, joka on jo poistettu tai johon pääsy on jo estetty siksi, että sitä pidetään terroristisena sisältönä;

c)terrorististen sisältöjen lukumäärä, jotka on poistettu tai joihin pääsy on estetty poistamismääräyksen, sisältöä koskevan ilmoituksen tai ennakoivien toimenpiteiden seurauksena;

d)yleiskatsaus valitusmenettelyistä ja niiden tulokset.

9 artikla
Ennakoivien toimenpiteiden käyttöä ja toteuttamista koskevat suojatoimet

1.Jos säilytyspalvelun tarjoajat käyttävät säilyttämänsä sisällön osalta tämän asetuksen mukaisia automaattisia välineitä, niiden on otettava käyttöön tehokkaita ja aiheellisia suojatoimia, joilla varmistetaan, että kyseistä sisältöä koskevat päätökset, ja erityisesti päätökset terroristisena pidetyn sisällön poistamisesta tai siihen pääsyn estämisestä, ovat täsmällisiä ja perusteltuja.

2.Suojatoimiin on kuuluttava erityisesti ihmisen suorittamia valvonta- ja tarkistustoimia, jos se on tarpeen, ja joka tapauksessa jos tarvitaan yksityiskohtainen arviointi sen määrittämiseksi, onko sisältöä pidettävä terroristisena.

10 artikla
Valitusmekanismit

1.Säilytyspalvelun tarjoajien on toteutettava tehokkaat ja saatavilla olevat mekanismit, joiden avulla sisällöntarjoajat, joiden sisältö on poistettu tai johon pääsy on estetty 5 artiklan mukaisen sisältöä koskevan ilmoituksen tai 6 artiklan mukaisten ennakoivien toimenpiteiden seurauksena, voivat tehdä säilytyspalvelun tarjoajan toteuttamista toimista valituksen, jossa ne vaativat sisällön palauttamista.

2.Säilytyspalvelun tarjoajien on tutkittava jokainen vastaanottamansa valitus ripeästi ja palautettava sisältö viipymättä, jos sen poistaminen tai siihen pääsyn estäminen ei ole ollut perusteltua. Niiden on ilmoitettava valituksen tekijälle tutkinnan tuloksesta.

11 artikla
Sisällöntarjoajille annettavat tiedot

1.Kun säilytyspalvelun tarjoajat poistavat terroristista sisältöä tai estävät pääsyn siihen, niiden on annettava sisällöntarjoajalle tiedot terroristisen sisällön poistamisesta tai siihen pääsyn estämisestä.

2.Säilytyspalvelun tarjoajan on sisällöntarjoajan pyynnöstä annettava tälle tiedot poistamisen tai pääsyn estämisen syistä ja mahdollisuuksista vastustaa päätöstä.

3.Edellä olevan 1 ja 2 kohdan mukaista velvoitetta ei sovelleta, jos toimivaltainen viranomainen päättää, että syitä on oltava paljastamatta yleiseen turvallisuuteen liittyvistä syistä – esimerkiksi terrorismirikosten ehkäisemisen, tutkinnan, havaitsemisen ja niistä syyttämisen vuoksi – niin pitkään kuin on tarpeen, mutta enintään [neljä] viikkoa päätöksestä. Tällaisessa tapauksessa säilytyspalvelun tarjoaja ei saa paljastaa mitään tietoja terroristisen sisällön poistamisesta tai siihen pääsyn estämisestä.

IV JAKSO
Toimivaltaisten viranomaisten, unionin elinten ja säilytyspalvelun tarjoajien välinen yhteistyö

12 artikla
Toimivaltaisten viranomaisten valmiudet

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden toimivaltaisilla viranomaisilla on tarvittavat valmiudet ja riittävät resurssit tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja tämän asetuksen mukaisten velvoitteidensa täyttämiseksi.

13 artikla
Säilytyspalvelun tarjoajien, toimivaltaisten viranomaisten ja tarvittaessa asiaankuuluvien unionin elinten välinen yhteistyö

1.Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on vaihdettava tietoja, koordinoitava ja tehtävä yhteistyötä keskenään ja tarvittaessa asiaankuuluvien unionin elinten, kuten Europolin, kanssa poistamismääräysten ja sisältöä koskevien ilmoitusten osalta, jotta voidaan välttää päällekkäisyydet, parantaa koordinointia ja välttää eri jäsenvaltioiden tutkintoihin puuttuminen.

2.Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on vaihdettava tietoja, koordinoitava ja tehtävä yhteistyötä 17 artiklan 1 kohdan c ja d alakohdassa tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen kanssa 6 artiklan nojalla toteutetuista toimenpiteistä ja 18 artiklan nojalla toteutetuista täytäntöönpanotoimista. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 17 artiklan 1 kohdan c ja d alakohdassa tarkoitetulla toimivaltaisella viranomaisella on kaikki asiaankuuluvat tiedot. Tätä tarkoitusta varten jäsenvaltioiden annettava käyttöön asianmukaiset viestintäkanavat tai -mekanismit, joilla varmistetaan, että asiaankuuluvien tietojen vaihtaminen on oikea-aikaista.

3.Jäsenvaltiot ja säilytyspalvelun tarjoajat voivat halutessaan hyödyntää seuraavissa toimissa erityisiä välineitä, joihin voi tarvittaessa sisältyä asiaankuuluvien unionin elinten, kuten Europolin, perustamia välineitä:

a)4 artiklassa tarkoitettuihin poistamismääräyksiin liittyvät käsittely ja palaute;

b)5 artiklassa tarkoitettuihin sisältöä koskeviin ilmoituksiin liittyvät käsittely ja palaute;

c)6 artiklassa tarkoitettujen ennakoivien toimien määrittämiseen ja täytäntöönpanoon johtava yhteistyö.

4.Jos säilytyspalvelun tarjoajien tietoon tulee todisteita terrorismirikoksista, niiden on viipymättä ilmoitettava kyseisessä jäsenvaltiossa rikosten tutkinnasta ja syytetoimista vastaaville toimivaltaisille viranomaisille tai siinä jäsenvaltiossa sijaitsevalle 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulle yhteyspisteelle, jossa säilytyspalvelun tarjoajan päätoimipaikka tai laillinen edustaja sijaitsee. Säilytyspalvelun tarjoajat voivat epävarmoissa tapauksissa toimittaa kyseiset tiedot Europolille asianmukaisia jatkotoimia varten.

14 artikla
Yhteyspisteet

1.Säilytyspalvelun tarjoajien on perustettava yhteyspiste, joka ottaa vastaan poistamismääräykset ja sisältöä koskevat ilmoitukset sähköisesti ja varmistaa poistamismääräysten ja sisältöä koskevien ilmoitusten nopean käsittelyn 4 ja 5 artiklan mukaisesti. Säilytyspalvelun tarjoajien on varmistettava, että kyseiset tiedot saatetaan julkisesti saataville.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa tiedoissa on ilmoitettava unionin virallinen kieli tai kielet, sellaisena kuin niihin viitataan asetuksessa N:o 1/58, jo(i)lla yhteyspisteeseen voidaan olla yhteydessä ja jo(i)lla 4 ja 5 artiklassa tarkoitettuihin poistamismääräyksiin ja sisältöä koskeviin ilmoituksiin liittyvät tietojenvaihdot tapahtuvat. Näihin kieliin on kuuluttava vähintään yksi sen jäsenvaltion virallisista kielistä, jossa säilytyspalvelun tarjoajan päätoimipaikka tai 16 artiklassa tarkoitetun laillisen edustajan koti- tai sijoittautumispaikka on.

3.Jäsenvaltioiden on perustettava yhteyspiste, jonka tehtävänä on käsitellä jäsenvaltioiden antamiin poistamismääräyksiin ja sisältöä koskeviin ilmoituksiin liittyvät selvennyspyynnöt ja palautteet. Yhteyspistettä koskevat tiedot on asetettava julkisesti saataville.

V JAKSO
TÄYTÄNTÖÖNPANO JA TÄYTÄNTÖÖNPANON VALVONTA

15 artikla
Lainkäyttövalta

1.Jäsenvaltiolla, jossa säilytyspalvelun tarjoajan päätoimipaikka sijaitsee, on lainkäyttövalta 6, 18 ja 21 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa. Säilytyspalvelun tarjoajan, jonka päätoimipaikka ei sijaitse EU:n jäsenvaltiossa, katsotaan kuuluvan sen jäsenvaltion lainkäyttövallan alaisuuteen, jossa 16 artiklassa tarkoitetun laillisen edustajan koti- tai sijoittautumispaikka on.

2.Jos säilytyspalvelun tarjoaja ei nimeä itselleen laillista edustajaa, lainkäyttövalta on kaikilla jäsenvaltioilla.

3.Jos toisen jäsenvaltion viranomainen on antanut poistamismääräyksen 4 artiklan 1 nojalla, kyseisellä jäsenvaltiolla on lainkäyttövalta turvautua pakkokeinoihin kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti pannakseen poistamismääräyksen täytäntöön.

16 artikla
Laillinen edustaja

1.Säilytyspalvelun tarjoajan, jolla ei ole toimipaikkaa unionissa mutta joka tarjoaa palvelujaan unionissa, on nimettävä kirjallisesti luonnollinen tai oikeushenkilö unionissa toimivaksi lailliseksi edustajakseen, joka on vastuussa toimivaltaisten viranomaisten tämän asetuksen perusteella antamien poistamismääräysten, sisältöä koskevien ilmoitusten, pyyntöjen ja päätösten vastaanottamisesta, noudattamisesta ja täytäntöönpanosta. Laillisen edustajan koti- tai sijoittautumispaikan on oltava jokin niistä jäsenvaltioista, jossa säilytyspalvelun tarjoaja tarjoaa palvelujaan.

2.Säilytyspalvelun tarjoajan on siirrettävä laillisen edustajansa vastuulle 1 kohdassa tarkoitettujen poistamismääräysten, sisältöä koskevien ilmoitusten, pyyntöjen ja päätösten vastaanotto, noudattaminen ja täytäntöönpano. Säilytyspalvelun tarjoajan on annettava lailliselle edustajalleen tarvittavat valtuudet ja resurssit, jotta tämä voi tehdä yhteistyötä toimivaltaisen viranomaisen kanssa ja noudattaa mainittuja päätöksiä ja määräyksiä.

3.Nimettyä laillista edustajaa voidaan pitää vastuussa tämän asetusten vaatimusten noudattamatta jättämisistä rajoittamatta kuitenkaan vastuita ja oikeudellisia toimia, joihin voidaan ryhtyä säilytyspalvelun tarjoajaa vastaan.

4.Säilytyspalvelun tarjoajan on ilmoitettava nimeämisestä 17 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetulle toimivaltaiselle viranomaiselle siinä jäsenvaltiossa, jossa laillisen edustajan koti- tai sijoittautumispaikka on. Laillista edustajaa koskevat tiedot on asetettava julkisesti saataville.

VI JAKSO
LOPPUSÄÄNNÖKSET

17 artikla
Toimivaltaisten viranomaisten nimeäminen

1.Kunkin jäsenvaltion on nimettävä viranomainen (viranomaiset), jonka (joiden) toimivaltaan kuuluu

a)4 artiklassa tarkoitettujen poistamismääräysten antaminen;

b)terroristisen sisällön havaitseminen ja tunnistaminen sekä terroristisesta sisällöstä ilmoittaminen säilytyspalvelun tarjoajille 5 artiklan nojalla;

c)6 artiklassa tarkoitettujen ennakoivien toimenpiteiden toteuttamisen valvonta;

d)tästä asetuksesta johtuvien velvoitteiden täytäntöönpanon valvonta 18 artiklassa tarkoitettujen seuraamusten avulla.

2.Jäsenvaltioiden on viimeistään [kuuden kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] ilmoitettava komissiolle 1 kohdassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten nimet. Komissio julkaisee kyseisen ilmoituksen ja siihen mahdollisesti tehtävät muutokset Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

18 artikla
Seuraamukset

1.Jäsenvaltioiden on säädettävä säännöistä, jotka koskevat tästä asetuksesta johtuvia säilytyspalvelun tarjoajien velvoitteita koskeviin rikkomuksiin sovellettavia seuraamuksia, ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että seuraamukset pannaan täytäntöön. Tällaiset seuraamukset on rajoitettava koskemaan rikkomuksia, jotka koskevat seuraavista säännöksistä johtuvia velvoitteita:

a)3 artiklan 2 kohta (säilytyspalvelun tarjoajien ehdot ja edellytykset);

b)4 artiklan 2 ja 6 kohta (poistamismääräysten täytäntöönpano ja niitä koskeva palaute);

c)5 artiklan 5 ja 6 kohta (sisältöä koskevien ilmoitusten arviointi ja niitä koskeva palaute);

d)6 artiklan 2 ja 4 kohta (ennakoivista toimenpiteistä raportointi ja tiettyjä ennakoivia toimenpiteitä määräävistä päätöksistä johtuvien toimenpiteiden toteuttaminen);

e)7 artikla (datan säilyttäminen);

f)8 artikla (avoimuus);

g)9 artikla (ennakoiviin toimenpiteisiin liittyvät suojatoimet);

h)10 artikla (valitusmenettelyt);

i)11 artikla (säilytyspalvelun tarjoajille toimitettavat tiedot);

j)13 artiklan 4 kohta (tiedot terrorismirikoksia koskevista todisteista);

k)14 artiklan 1 kohta (yhteyspisteet);

l)16 artikla (laillisen edustajan nimeäminen).

2.Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on viimeistään [kuuden kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] ilmoitettava komissiolle kyseiset säännöt ja toimenpiteet, ja jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikki kyseisiä sääntöjä ja toimenpiteitä koskevat myöhemmät muutokset viipymättä.

3.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset ottavat seuraamuksien tyyppiä ja tasoa määrittäessään huomioon kaikki olennaiset olosuhteet, kuten

a)rikkomuksen luonne, vakavuus ja kesto;

b)rikkomuksen tahallisuus tai tuottamuksellisuus;

c)vastuussa olevaksi todetun oikeushenkilön aiemmat rikkomukset:

d)vastuussa olevaksi todetun oikeushenkilön talouden vakaus;

e)säilytyspalvelun tarjoajan toimivaltaisten viranomaisten kanssa tekemän yhteistyön taso.

4.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 4 artiklan 2 kohdan mukaisten velvoitteiden systemaattisesta noudattamatta jättämisestä määrätään taloudellisia seuraamuksia, joiden määrä on enintään 4 prosenttia säilytyspalvelun tarjoajan edellisen vuoden kokonaisliikevaihdosta.

19 artikla
Tekniset vaatimukset ja poistamismääräysten mallipohjaa koskevat muutokset

1.Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 20 artiklan mukaisesti tämän asetuksen täydentämiseksi teknisillä vaatimuksilla sähköisistä keinoista, joita toimivaltaisten viranomaisten on käytettävä poistamismääräysten lähettämisessä.

2.Siirretään komissiolle valta antaa tällaisia delegoituja säädöksiä liitteiden I, II ja III muuttamiseksi, jotta voidaan käsitellä tehokkaasti mahdollista tarvetta kehittää poistamismääräyslomakkeiden sisältöä ja poistamismääräysten täytäntöönpanon mahdottomuutta koskevien tietojen toimittamiseen käytettävien lomakkeiden sisältöä.

20 artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.Siirretään komissiolle [tämän asetuksen soveltamispäivämäärästä] määräämättömäksi ajaksi 19 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 19 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.Edellä olevan 19 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

21 artikla
Seuranta

1.Jäsenvaltioiden on kerättävä toimivaltaisilta viranomaisiltaan ja lainkäyttövaltaansa kuuluvilta säilytyspalvelun tarjoajilta tiedot näiden tämän asetuksen nojalla toteuttamista toimista ja lähetettävä ne komissiolle viimeistään kunkin vuoden [31 päivänä maaliskuuta]. Näihin tietoihin on kuuluttava

a)tiedot annettujen poistamismääräysten ja sisältöä koskevien ilmoitusten lukumäärästä, sellaisten terrorististen sisältöjen lukumäärästä, jotka on poistettu tai joihin pääsy on estetty, sekä 4 ja 5 artiklan mukaisista vastaavista määräajoista;

b)tiedot 6 artiklan nojalla toteutetuista ennakoivista toimista sekä sellaisten terrorististen sisältöjen määrästä, jotka on poistettu tai joihin pääsy on estetty, ja vastaavista määräajoista;

c)tiedot säilytyspalvelun tarjoajien 10 artiklan nojalla käynnistämien valitusmenettelyjen ja toteuttamien toimien lukumäärästä;

d)tiedot toimivaltaisen viranomaisen kansallisen lainsäädäntönsä nojalla käynnistämien muutoksenhakumenettelyjen ja tekemien päätösten lukumäärästä.

2.Komissio laatii [yhden vuoden kuluttua tämän asetuksen soveltamispäivästä] yksityiskohtaisen ohjelman tämän asetuksen tuotosten, tulosten ja vaikutusten seurantaa varten. Seurantaohjelmassa on vahvistettava indikaattorit, keinot ja aikavälit tietojen ja muiden tarvittavien todisteiden keräämiseksi. Seurantaohjelmassa on määritettävä toimet, joihin komission ja jäsenvaltioiden on ryhdyttävä tietojen ja muiden todisteiden keräämiseksi ja analysoimiseksi tämän asetuksen edistymisen seurantaa ja arviointia varten 23 artiklan mukaisesti.

22 artikla
Täytäntöönpanokertomus

Komissio antaa viimeistään [kahden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta. Komission kertomuksessa on otettava huomioon 21 artiklassa tarkoitettua seurantaa koskevat tiedot sekä 8 artiklassa tarkoitetuista avoimuusvelvoitteista johtuvat tiedot. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kertomuksen laatimista varten tarvittavat tiedot.

23 artikla
Arviointi

Komissio tekee aikaisintaan [kolmen vuoden kuluttua tämän asetuksen soveltamispäivästä] arvioinnin tästä asetuksesta ja toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän asetuksen soveltamista koskevan kertomuksen, jossa käsitellään myös suojatoimien vaikuttavuutta. Kertomukseen on tarvittaessa liitettävä säädösehdotus. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kertomuksen laatimista varten tarvittavat tiedot.

24 artikla
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan [kuuden kuukauden kuluttua sen voimaantulosta].

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

(1)    Tiedonanto (COM(2017) 555 final) laitonta verkkosisältöä vastaan.

(2)    Suositus (C(2018)1177 final), annettu 1. maaliskuuta 2018, toimenpiteistä laittoman verkkosisällön torjumiseksi.

(3)    Suositus (C(2018)1177 final), annettu 1. maaliskuuta 2018, toimenpiteistä laittoman verkkosisällön torjumiseksi.

(4)    Eurobarometri 469, laiton sisältö verkossa, kesäkuu 2018.

(5)    Linkki sääntelyntarkastelulautakunnan lausuntoon asiakirjarekisterissä (RegDoc).

(6)    EUVL C […], […], s. […].

(7)    Komission suositus (EU) 2018/334, annettu 1 päivänä maaliskuuta 2018, toimenpiteistä laittoman verkkosisällön torjumiseksi (EUVL L 63, 6.3.2018, s. 50).

(8)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/31/EY, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2000, tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista (direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä) (EYVL L 178, 17.7.2000, s. 1).

(9)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/541, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2017, terrorismin torjumisesta sekä neuvoston puitepäätöksen 2002/475/YOS korvaamisesta sekä neuvoston päätöksen 2005/671/YOS muuttamisesta (EUVL L 88, 31.3.2017, s. 6).

(10)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1215/2012, annettu 12 päivänä joulukuuta 2012, tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla (EUVL L 351, 20.12.2012, s. 1).

(11)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/302, annettu 28 päivänä helmikuuta 2018, perusteettomien maarajoitusten ja muiden asiakkaiden kansallisuuteen tai asuin- tai sijoittautumispaikkaan perustuvien syrjinnän muotojen torjumisesta sisämarkkinoilla ja asetusten (EY) N:o 2006/2004 ja (EU) 2017/2394 sekä direktiivin 2009/22/EY muuttamisesta (EUVL L 601, 2.3.2018, s. 1).

(12)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 910/2014, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla ja direktiivin 1999/93/EY kumoamisesta (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 73).

(13)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/794, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastosta (Europol) sekä neuvoston päätösten 2009/371/YOS, 2009/934/YOS, 2009/935/YOS, 2009/936/YOS ja 2009/968/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta (EUVL L 135, 24.5.2016, s. 53).

(14)    COM(2018)225 final.

(15)    EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 12.9.2018

COM(2018) 640 final

LIITTEET

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

verkossa tapahtuvan terroristisen sisällön levittämisen estämisestä

{SEC(2018) 397 final} - {SWD(2018) 408 final} - {SWD(2018) 409 final}

LIITE I

TERRORISTISEN SISÄLLÖN POISTAMISMÄÄRÄYS (asetuksen (EU) xxx 4 artikla)

LIITE II

TERRORISTISEN SISÄLLÖN POISTAMISEEN TAI SIIHEN PÄÄSYN ESTÄMISEEN LIITTYVÄ PALAUTELOMAKE (asetuksen (EU) xxx 4 artiklan 5 kohta)

LIITE III

TIEDOT POISTAMISMÄÄRÄYKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANON MAHDOTTOMUUDESTA (asetuksen (EU) xxx 4 artiklan 6 ja 7 kohta)

(1)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus verkossa tapahtuvan terroristisen sisällön levittämisen estämisestä (EUVL L...).

(2)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus verkossa tapahtuvan terroristisen sisällön levittämisen estämisestä (EUVL L...).

(3)    Allekirjoitus ei ole välttämätön, jos poistamismääräys lähetetään todennettua lähetyskanavaa pitkin.