Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR)”

(COM(2018) 380 final)

(2019/C 110/16)

Esittelijä:	Vladimír NOVOTNÝ
Toinen esittelijä:	Pierre GENDRE

Lausuntopyyntö	Euroopan parlamentti, 11.6.2018 neuvosto, 22.6.2018
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 175 artiklan kolmas kohta ja 304 artikla
Vastaava elin	neuvoa-antava valiokunta ”teollisuuden muutokset” (CCMI)
Hyväksyminen CCMI:ssä	22.11.2018
Hyväksyminen täysistunnossa	12.12.2018
Täysistunnon nro	539
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	201/1/3

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen, jolla mahdollistetaan Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) toiminnan jatkuminen 31. joulukuuta 2020 jälkeen. Komitea suosittaa, että rahaston soveltamisalassa, jota on laajennettu kattamaan paitsi talouden vakavan häiriötilan myös mahdollisten uusien maailmanlaajuisten rahoitus- ja talouskriisien aiheuttamat työpaikkojen menetykset, otettaisiin huomioon esimerkiksi digitalisaation ja tekoälyn kehittymisestä, vähähiiliseen talouteen siirtymisestä ja mahdollisesta maailmankaupan supistumisesta johtuvat merkittävät työllisyysmuutokset. EGR:stä olisi näin ollen tultava pysyvä väline, jonka avulla voidaan lieventää 2000-luvun haasteista työmarkkinoille koituvia kielteisiä vaikutuksia.

1.2

Komitea toteaa, että EU:n erilaisten rahastojen roolista on jonkin verran epäselvyyttä, ja suosittaa siksi, että kaikille sidosryhmille tiedotetaan selkeästi ja yksinkertaisessa muodossa siitä, mihin eri rahastoja käytetään ja miten ne mahdollisesti täydentävät toisiaan. ETSK muistuttaa, että EGR:n ei ole tarkoitus korvata kansallisia oikeudellisia säännöksiä tai työehtosopimuksista juontuvia määräyksiä vaan tarvittaessa täydentää niitä.

1.3

Komitea kehottaa jäsenvaltioiden hallituksia luomaan yhteistyössä komission kanssa jäsenvaltiotason mekanismeja hallinnollisten valmiuksien kehittämiseksi, jotta EGR-toimien pyytämisestä voidaan tehdä helpompaa pienten ja keskisuurten yritysten osalta ja jotta voidaan tehostaa tällaisten hakemusten laadintaa sekä avun tarjoamista työpaikkansa menettäneille työntekijöille.

1.4

ETSK toistaa kehotuksensa siitä, että työmarkkinaosapuolten ja muiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tulee voida osallistua rahoituksen hakuprosessiin alusta lähtien ja EGR-tukihakemusten käsittelyn kaikissa vaiheissa sekä yritys- että alue-, jäsenvaltio- ja EU-tasolla.

1.5

Komitea kannattaa komission ehdotusta siitä, että irtisanottujen työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien, joiden työskentely on loppunut, olisi voitava hyödyntää rahastoa tasapuolisesti työsopimuksen tai -suhteen tyypistä riippumatta.

1.6

Komitea kehottaa jäsenvaltioita ja EGR:n päätöksentekoprosessiin osallistuvia unionin toimielimiä pyrkimään kaikin keinoin lyhentämään käsittelyaikaa ja yksinkertaistamaan menettelyjä, jotta varmistetaan rahaston varojen käyttöönottamista koskevien päätösten nopea ja sujuva hyväksyminen.

1.7

ETSK kehottaa jäsenvaltioita kiinnittämään erityistä huomiota heikossa asemassa oleviin väestöryhmiin, mm. nuoriin ja ikääntyneisiin työttömiin ja köyhyysvaarassa oleviin, koska näillä ryhmillä on erityisiä vaikeuksia päästä takaisin vakituiseen työhön.

1.8

Komitea tähdentää, että tukea olisi edunsaajien edun vuoksi tarjottava mahdollisimman pian ja tehokkaasti.

2.   Lausunnon tausta ja aiheesta annettu säädösehdotus

2.1   Euroopan globalisaatiorahaston synty ja kehitys

2.1.1

Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) perustettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1927/2006 (1) ohjelmakauden 2007–2013 ajaksi, jotta voidaan helpottaa työntekijöiden paluuta työelämään toimialoilla, sektoreilla, alueilla tai työmarkkinoilla, joihin kohdistuu äkillinen vakava talouden häiriötila. Rahastosta annetaan tukea henkilöille mutta ei vaikeuksiin joutuneille yrityksille.

2.1.2

Koska rahoitus- ja talouskriisi eteni, komissio teki vuonna 2008 tarkistuksen, jonka myötä EGR:n soveltamisalaa laajennettiin 1. toukokuuta 2009 ja 30. joulukuuta 2011 väliseksi ajaksi ja rahaston yhteisrahoitusosuutta nostettiin 50 prosentista 65 prosenttiin jäsenvaltioille aiheutuvan taakan keventämiseksi.

2.1.3

Rahaston soveltamisalaa laajennettiin vuonna 2009 siten, että sen piiriin otettiin myös sellaiset työntekijät, jotka ovat jääneet työttömiksi suoraan maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin seurauksena.

2.1.4

EGR:n soveltamisalaa laajennettiin jälleen monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 ajaksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1309/2013 (2). Siihen sisällytettiin työpaikkojen menetysten syynä maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten lisäksi mikä tahansa uusi maailmanlaajuinen rahoitus- ja talouskriisi.

2.1.5

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio antoivat 17. marraskuuta 2017 yhteisen julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista. Siihen sisältyvät periaatteet toimivat Euroopan globalisaatiorahaston yleisenä ohjenuorana.

2.2   Uusi EGR-ehdotus vuoden 2020 jälkeistä aikaa varten

2.2.1

Uuden ehdotuksen päätarkoituksena on varmistaa, että Euroopan globalisaatiorahaston toiminta jatkuu 31. joulukuuta 2020 jälkeen ilman aikarajoituksia. Rahasto on erityisväline, joka toimii monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettujen määrärahojen enimmäismäärien ulkopuolella.

2.2.2

EGR voi tarjota tukea myös silloin, kun ennakoimaton kriisi aiheuttaa vakavia paikallisen, alueellisen tai kansallisen talouden häiriöitä. Tällaisia ennakoimattomia kriisejä voivat olla voimakas taantuma merkittävien kauppakumppanien taloudessa tai rahoitusjärjestelmän romahdus.

2.2.3

Työntekijät voivat saada EGR-tukea riippumatta työsopimuksensa tai -suhteensa luonteesta. Toimet voivat kattaa paitsi työntekijät, joilla on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus, myös määräaikaisella sopimuksella työskentelevät työntekijät, vuokratyöntekijät, mikroyritysten omistaja-johtajat sekä itsenäiset ammatinharjoittajat.

2.2.4

Työntekijöille myönnettävää EGR-tukea koskeva hakemus voidaan esittää, kun vähennettyjen työntekijöiden määrä saavuttaa tietyn vähimmäismäärän. Asetettu 250 irtisanotun työntekijän kynnysarvo on alempi kuin ohjelmakaudella 2014–2020. Monissa jäsenvaltioissa suurin osa työntekijöistä työskentelee pk-yrityksissä.

2.2.5

EGR keskittyy aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, joilla pyritään tuomaan irtisanotut työntekijät nopeasti takaisin vakituiseen työsuhteeseen. Rahastosta ei voida rahoittaa passiivisia toimenpiteitä. Avustukset voivat tulla kyseeseen vain siinä tapauksessa, että ne on suunniteltu kannustimiksi, joilla helpotetaan irtisanottujen työntekijöiden osallistumista aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Avustusten osuudelle koordinoidussa aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden paketissa on asetettu yläraja.

2.2.6

Jäsenvaltiot pyytävät rahaston varojen käyttöönottoa vain todellisissa hätätilanteissa. EGR ei voi korvata toimenpiteitä, jotka jo katetaan niistä unionin rahastoista ja ohjelmista, jotka kuuluvat monivuotisen rahoituskehyksen piiriin, eikä kansallisia toimenpiteitä tai toimenpiteitä, jotka kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten perusteella kuuluvat irtisanovien yritysten vastuulle.

2.2.7

Tukihakemus pitäisi voida esittää, kun merkittävästä rakenneuudistuksesta aiheutuu huomattavia vaikutuksia paikalliseen tai alueelliseen talouteen.

2.2.8

Nykyisen asetuksen jälkiarviointi on tehtävä 31. joulukuuta 2021 mennessä.

3.   Yleistä

3.1

ETSK suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen, jolla mahdollistetaan EGR:n toiminnan jatkuminen 31. joulukuuta 2020 jälkeen. Komitea on antanut useita Euroopan globalisaatiorahastoa käsitteleviä lausuntoja, joissa se on ilmaissut tukensa rahastolle. Se pitää kyseisiä lausuntoja edelleen ajankohtaisina (3), (4) (5) (6).„

3.2

Komitea korostaa, että EGR:llä on edelleen tärkeä rooli rahastona, josta voidaan tukea joustavasti laajamittaisissa rakenneuudistuksissa työttömäksi jääneitä työntekijöitä ja auttaa heitä löytämään mahdollisimman pian uusi työpaikka. Se kehottaa kiinnittämään huomiota sellaisten työntekijöiden tilanteeseen, joiden työaikaa lyhennetään pysyvästi ilman palkan vähennysten kompensoimista.

3.3

Komitea katsoo, että olisi hyödyllistä kerätä tarkempia seurantatietoja erityisesti siitä, mihin ryhmään kuuluvista työntekijöistä on kyse, millainen koulutus, ammatillinen kokemus ja työmarkkina-asema heillä on ja millaista työtä he ovat löytäneet. Koska tällaiset toimet ovat todennäköisesti hallinnollisesti monimutkaisia ja työläitä, komitea kannattaa vaihtoehtona kyseisten tietojen keräämistä edunsaajille suunnatun verkkokyselyn avulla, kuten komissio ehdottaa.

3.4

Komitea kannattaa komission ehdotusta siitä, että irtisanottujen työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien, joiden pääasiallinen työskentely on loppunut, olisi voitava hyödyntää rahastoa tasapuolisesti työsopimuksen tai -suhteen tyypistä riippumatta.

3.5

ETSK katsoo, että EGR:n rahoitustuki olisi keskitettävä ensisijaisesti aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, joiden tavoitteena on integroida edunsaajat nopeasti ja pysyvästi takaisin työelämään. Lisäksi olisi edistettävä työntekijöiden ammatillista ja maantieteellistä liikkuvuutta, jotta heidän on helpompi siirtyä uusiin tehtäviin.

3.6

ETSK panee merkille, että rahaston vuotuinen enimmäismääräraha kaudella 2021–2027 on 225 miljoonaa euroa, ja pitää tällaista rahoitusta riittävänä EU:n nykyisessä taloudellisessa tilanteessa. Komitea huomauttaa kuitenkin, että kyseinen rahoitusmäärä ei ehkä riitä, jos kriisi jälleen syvenee tai jos teknologian muutos ja energiasiirtymä kiihtyvät.

3.7

Komitea suosittaa, että monivuotisen rahoituskehyksen soveltamisen puolivälissä arvioidaan Euroopan globalisaatiorahastoa niin rahoitusvarojen käyttöasteen kuin 250 irtisanotun työntekijän kynnysarvon suhteen, ja kehottaa komissiota tarkistamaan EGR:n rahoitusta tämän perusteella yhteistyössä unionin budjettivallan käyttäjän kanssa.

3.8

Komission olisi tässä yhteydessä harkittava mahdollisuutta lisätä rahoitusvaroja noin 1 miljardiin euroon. Koska EGR on tarkoitettu hätärahastoksi, on niin ikään varmistettava, että määrärahojen lisäämistä koskevat päätöksentekomenettelyt hoidetaan mahdollisimman ripeästi.

3.9

ETSK kehottaa jäsenvaltioita kiinnittämään erityistä huomiota heikossa asemassa oleviin väestöryhmiin, mm. nuoriin ja ikääntyneisiin työttömiin ja köyhyysvaarassa oleviin, koska näillä ryhmillä on erityisiä vaikeuksia päästä takaisin vakituiseen työhön.

3.10

Jäsenvaltioiden ja EGR:n päätöksentekoprosessiin osallistuvien unionin toimielinten olisi pyrittävä kaikin keinoin lyhentämään käsittelyaikaa ja yksinkertaistamaan menettelyjä, jotta varmistetaan rahaston varojen käyttöönottamista koskevien päätösten nopea ja sujuva hyväksyminen. Komitea tähdentää, että tukea olisi edunsaajien edun vuoksi tarjottava mahdollisimman pian ja tehokkaasti.

3.11

ETSK on tyytyväinen siihen, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteet toimivat EGR:n yleisenä ohjenuorana ja unioni voi rahaston avulla toteuttaa käytännössä näitä periaatteita merkittävien rakenneuudistusten yhteydessä. Koska nimenomaista irtisanomisiin johtanutta tekijää on vaikea määrittää, komitea suosittaa, että rahaston varojen käyttöönotto perustuisi tulevaisuudessa ensisijaisesti rakenneuudistuksen vaikutusten merkittävyyttä koskevaan kriteeriin. Taustalla voi olla globalisaatio tai etenkin prosesseja, jotka liittyvät muihin merkittäviin muutoksiin, kuten hiilestä irtautumiseen, digitalisaatioon, neljänteen teolliseen vallankumoukseen ja siitä johtuviin teknologian muutoksiin ja muutosprosesseihin sekä monista eri syistä – esim. laajat uudelleensijoittamiset tai irtisanomiset, rahoitus- tai talouskriisi – tapahtuviin muihin muutoksiin. ETSK kannattaa tätä taustaa vasten nimenomaisesti EGR:n soveltamisalan laajentamista siten, että sen piiriin kuuluvat myös digitalisaation ja hiilestä irtautumisen aiheuttamista rakennemuutoksista johtuvat työmarkkinariskit.

3.12

ETSK on vakuuttunut siitä, että EGR olisi sovitettava paremmin yhteen EU:n muiden toimintapolitiikkojen kanssa ja että sen yhteisvaikutukset ja vuorovaikutus muiden rahastojen ja ohjelmien (esim. FEAD, ESR, EaSI, EU:n terveysalan toimintaohjelma) kanssa tulee määritellä yksityiskohtaisemmin.

3.13

Kun otetaan huomioon rahaston nykyisen nimen muoto ja rahastolle asetettujen tavoitteiden keskinäinen ristiriitaisuus ja myös intressi säilyttää englanninkielinen lyhenne EGF, komitea ehdottaa Euroopan globalisaatiorahasto -nimen korvaamista ”Euroopan sopeutumis- ja globalisaatiorahastolla” tai muulla vastaavalla, EGF-lyhenteen kanssa yhteensopivalla nimellä.

3.14

Komitean mielestä tulevalla kaudella olisi hyödyllistä lisätä EGR:n soveltamisalaan jäsenvaltioissa kehitettyjen, lyhennetyn työajan tekemistä (Kurzarbeit, short-time) koskevien ohjelmien tukeminen.

4.   Pienet ja keskisuuret yritykset

4.1

Noin 80 % EU:n työpaikoista on pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Samaan aikaan pk-yritykset ovat kriisin sattuessa tai siirtymäprosesseissa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa. Komitea kehottaa siksi jäsenvaltioiden hallituksia luomaan yhteistyössä komission kanssa jäsenvaltiotason mekanismeja ja kehittämään hallinnollisia valmiuksia, jotta EGR-toimien pyytämisestä voidaan tehdä helpompaa pienten ja keskisuurten yritysten osalta ja jotta voidaan tehostaa tällaisten hakemusten laadintaa sekä avun tarjoamista työpaikkansa menettäneille työntekijöille.

4.2

ETSK kannattaa sitä, että työsuhteisille työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille ehdotetaan tasa-arvoisia oikeuksia (7 artikla) sillä ehdolla, ettei sama henkilö työskentele sekä itsenäisenä ammatinharjoittajana että työsuhteessa ja että pääasiallinen työskentely on loppunut.

4.3

Komitea kannattaa sitä, että suojellaan hyvin pienten yritysten omistajia, jotka voivat menettää työpaikkansa talous- tai rahoituskriisin tai teknologisten muutosten takia, sekä sitä, että nämä henkilöt voivat saada EGR-tukea. Tämä ei saa kuitenkaan tarkoittaa sitä, että itsenäinen ammatinharjoittaja määritellään ”henkilöksi, joka työllistää vähemmän kuin 10 työntekijää”, kuten komission ehdottaman asetuksen 4 artiklassa. Tällainen määritelmä aiheuttaisi EU:n lainsäädännössä runsaasti erilaisia heijastusvaikutuksia, koska sen alle niputettaisiin monia eri ammatinharjoittamisen ja taloudellisen toiminnan muotoja. ETSK pyytää komissiota etsimään muunlaisen ratkaisun komitean kannattaman hyvin pienten yritysten omistajien suojelemista koskevan tavoitteen saavuttamiseksi.

4.4

ETSK ehdottaa, että komissio parantaisi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa EGR:n tuloksellisuutta järjestämällä mm. pk-yrityksille suunnatun tiedotuskampanjan, jonka tarkoituksena on tehdä rahaston tarjoamien tukimahdollisuuksien hyödyntämisestä helpompaa tällaisten yritysten työntekijöille.

4.5

ETSK kannattaa ehdotettuja uusia toimintakriteereitä (5 artikla), joissa kiinnitetään erityishuomiota valtaosan työpaikoista tarjoavien pk-yritysten tilanteeseen. Erityisen tärkeää on ottaa 250 työntekijän rajasta huolimatta huomioon yritysryhmät tai aluekokonaisuudet tai molemmat, jos useampi saman konsernin yritys, jossa työpaikkoja häviää, ei yksittäin saavuta kyseistä rajaa.

5.   Erityistä

5.1

ETSK kehottaa joustavoittamaan irtisanomis- ja työskentelyn loppumistapausten määrän laskemista (6 artikla) sekä tukeen oikeutettujen edunsaajien (7 artikla) ja tukikelpoisten toimenpiteiden (8 artikla) määrittelyä, jotta asianomaiset työntekijät voivat saada apua mahdollisimman nopeasti.

5.2

Komitea suosittaa myös, että tuen hakemiseen (9 artikla) liittyvistä hallinnollisista menettelyistä tehdään mahdollisimman yksinkertaisia, mikä nopeuttaa koko prosessia. Asiakirjojen yksinkertaistaminen ja teknisen avun tarjoaminen jäsenvaltioille niiden sitä tarvitessa ovat omiaan laajentamaan rahastotoimien kattavuutta.

5.3

Komitea on vakuuttunut, että hallinnollisia toimenpiteitä (ehdotetun asetuksen liitteen 2 kohta) on yksinkertaistettava. Tämä koskee erityisesti seuranta- ja raportointisääntöjä, hallinnointi- ja valvontajärjestelmiä sekä petosten ja sääntöjenvastaisuuksien torjuntatoimenpiteitä.

5.4

ETSK kannattaa ehdotetun asetuksen 8 artiklan 2 kohdan b alakohdassa esitettyä rajoitusta mahdollisuuksiin saada EGR:n rahoitustukea. Kyseisessä kohdassa selostetaan, että EGR-tuki ei saa korvata vastuuta, joka yrityksellä on kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten mukaan. Tällä säännöksellä ei pidä sulkea työehtosopimuksiin perustuvia markkinatoimenpiteitä yleisesti pois EGR-tuen mahdollisesta soveltamisalasta.

5.5

Komitea odottaa komission kiinnittävän EGR:n tulevassa jälkiarvioinnissa runsaasti huomiota sen analysoimiseen, miksi rahastoa on käytetty EU:n jäsenvaltioissa epätasaisesti ja miksi sitä on hyödynnetty vain vähän tai ei ollenkaan seuraavissa maissa: Bulgaria, Kroatia, Kypros, Latvia, Luxemburg, Malta, Slovakia, Tšekki, Unkari, Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta.

5.6

ETSK toistaa kehotuksensa siitä, että työmarkkinaosapuolten ja muiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tulee voida osallistua rahoituksen hakuprosessiin alusta lähtien ja EGR-tukihakemusten käsittelyn kaikissa vaiheissa sekä yritys- että alue-, jäsenvaltio- ja EU-tasolla. Myös aluehallintoelimillä ja kunnilla voi olla tässä merkittävä rooli, sillä ne tuntevat tarkasti paikallisen tilanteen ja erityispiirteet.

5.7

Komitea kehottaa komissiota täsmentämään asetuksessa, että työntekijällä viitataan myös palkattuina työntekijöinä toimiviin osuuskuntien jäseniin.

---

(1)  EUVL L 406, 30.12.2006, s. 1.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1309/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 855).

(3)  EUVL C 318, 23.12.2006, s. 38.

(4)  EUVL C 228, 22.9.2009, s. 141.

(5)  EUVL C 376, 22.12.2011, s. 92.

(6)  EUVL C 143, 22.5.2012, s. 17.