29.9.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 252/326

—

ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston (nykyään Euroopan raja- ja merivartiovirasto) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2015,

—

ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 12/2016 ”Erillisvirastot eivät käytä avustuksia aina tarkoituksenmukaisesti tai ilmeisen vaikuttavalla tavalla”,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen IV,

—

ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon (A8-0137/2017),

A.

toteaa, että Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston (nykyään Euroopan raja- ja merivartiovirasto) tilinpäätöksen mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2015 oli 143 000 000 euroa, mikä merkitsee 46,31 prosentin lisäystä vuoteen 2014 verrattuna; ottaa huomioon, että lisäys johtui pääasiassa Välimerellä toteutettavia merkittäviä operaatioita varten tehdystä kahdesta muutoksesta, jotka olivat suuruudeltaan 28 000 000 euroa;

B.

toteaa, että viraston tilinpäätöksen mukaan unionin kokonaisrahoitusosuus sen talousarviosta varainhoitovuodeksi 2015 oli 133 528 000 euroa, mikä merkitsee 53,82 prosentin lisäystä vuoteen 2014 verrattuna;

C.

ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin totesi kertomuksessaan Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2015 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston tilien perustana olevat toimet ovat lailliset ja sääntöjenmukaiset;

1.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin on antanut varauman sisältävän lausunnon tilien luotettavuudesta; toteaa, että varauman sisältävää lausuntoa perusteltiin sillä, että virasto arvioi 1 723 336 euroa liian alhaisiksi vuonna 2015 aiheutuneet kulut, joita ei ollut vielä laskutettu ja jotka aiheutuivat merivalvontaan liittyvistä ennakkoon rahoitetuista palveluista; toteaa lisäksi, että tämä virhelaskelma vaikutti siirtovelkoihin ja aiheutti olennaisen virheellisyyden viraston taseeseen ja tuloslaskelmaan; huomauttaa kuitenkin, että virhelaskelma ei johtanut sääntöjenvastaisiin tai laittomiin toimiin ja että varoja ei käytetty väärin;

2.

pitää valitettavana, että tilinpitäjä teki arvion kertyvistä kuluista sellaisen raportin pohjalta, josta puuttui osa siirrettävää ennakkorahoitusta; on huolissaan siitä, ettei tilinpitäjä havainnut tätä puutetta ajoissa eikä kuullut vastapuoltaan kumppanivirastossa; panee merkille, että tämän seurauksena osaa mahdollisesti kertyvistä kuluista ei otettu huomioon tilinpäätöstä valmisteltaessa;

3.

antaa tunnustusta siitä, että virasto on jo ryhtynyt korjaaviin toimenpiteisiin, jotta vastaavaa ei tapahtuisi tulevaisuudessa; toteaa eritoten, että suoritteiden oikeasta arvioinnista vastaava viraston tilinpitäjä perustaa jatkossa arviot kaikkiin relevantteihin saatavilla oleviin tietoihin, myös niiltä kumppanivirastoilta saataviin tietoihin, joita suoritteet koskevat; pitää hyväksyttävänä, että viraston tulojen ja menojen hyväksyjä lisää osaltaan toimia sen varmistamiseksi, että tällaiset puutteet eivät toistu, tarkistamalla saatavilla olevat tiedot ristiin ja tekemällä tiiviimpää yhteistyötä tilinpitäjän kanssa;

4.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin katsoo, että aiheutuneiden mutta vielä laskuttamattomien kulujen määrän aliarviointiin liittyvien seikkojen vaikutuksia lukuun ottamatta viraston taloudellinen asema 31 päivänä joulukuuta 2015 sekä sen toimien tulokset ja rahavirrat mainittuna päivänä päättyneeltä varainhoitovuodelta on esitetty tilinpäätöksessä kaikilta olennaisilta osiltaan oikein viraston varainhoitoa koskevien säännösten ja komission tilinpitäjän vahvistamien kirjanpitosääntöjen mukaisesti;

5.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan virasto toimitti vuonna 2015 Islannissa jälkitarkastuksen ja havaitsi sääntöjenvastaisia maksuja, jotka liittyivät seitsemään yhteisoperaatioon vuosina 2011–2015 osallistuneen aluksen poistoon ja joiden määrä oli 1 400 000 euroa; panee erityisesti merkille, että Islannin rannikkovartiosto oli hakenut korvausta aluksen poistoon, koska se oli jo ylittänyt viraston ohjeissa mainitun käyttöiän;

6.

toteaa, että viraston varainhoitosäännösten täytäntöönpanosäännöissä määrätään, että tulojen ja menojen hyväksyjä voi luopua vahvistetun saamisen perinnästä, kun periminen on vastoin suhteellisuusperiaatetta; toteaa myös, että tämän periaatteen mukaisesti ja saatuaan ulkopuolisia oikeudellisia neuvoja tulojen ja menojen hyväksyjä ilmoitti perittävän määrän olevan 600 000 euroa, mikä kattaa vuodesta 2014 myönnetyt avustukset; panee merkille, että samasta syystä tulojen ja menojen hyväksyjä ilmoitti, että vuonna 2016 erääntyvää 200 000 euron määrää ei korvata; katsoo, että viraston tekemien jälkitarkastusten aloittamisesta lähtien ja avoimuuden periaatteen noudattamiseksi ja viraston edunsaajien, jotka ovat rajavalvonnasta ja maahanmuuttokysymyksistä vastaavia jäsenvaltioiden viranomaisia, yhtäläisen kohtelun takaamiseksi tulojen ja menojen hyväksyjä toimi sääntöjenvastaisten maksujen perimistä koskevien viraston parhaiden käytäntöjen mukaisesti ja kohdisti toimet kahteen viimeiseen yhteistyövuoteen;

7.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan on olemassa sisäisen turvallisuuden rahastoon liittyvä päällekkäisen rahoituksen riski, johon ei ole puututtu; palauttaa mieliin, että sisäisen turvallisuuden rahasto perustettiin kaudeksi 2014–2020, se muodostuu ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineestä sekä poliisiyhteistyön rahoitusvälineestä ja sen toimien rahoittamiseen on käytettävissä 3 800 000 000 euroa; muistuttaa lisäksi, että komissio korvaa ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen avulla jäsenvaltioille laitehankintoja, kuten ajoneuvo- tai alushankintoja, sekä juoksevia kuluja, kuten polttoaine- tai ylläpitokuluja; huomauttaa, että virasto korvaa tällaisia kuluja myös yhteisoperaatioihin osallistuville; antaa tunnustusta siitä, että virasto otti yhteistyössä komission muuttoliike- ja sisäasioiden pääosaston kanssa käyttöön riskiä lieventäviä toimenpiteitä; panee eritoten merkille, että näihin toimenpiteisiin kuuluvat pääsy sisäisen turvallisuuden rahaston tietokantaan, jossa on saatavilla kaikki edunsaajien suunnitelmat ja raportit, koulutus rahastojen yhteishallinnointijärjestelmän toiminnoista sekä tositteiden etukäteis- ja jälkitarkastukset ja asiaa koskevan tiedon levittäminen samanaikaisesti edunsaajien keskuudessa;

8.

panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuonna 2015 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 99,86 prosenttia, mikä merkitsee 1,21 prosentin lisäystä vuoteen 2014 verrattuna; panee lisäksi merkille, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 69,50 prosenttia, mikä merkitsee 0,71 prosentin vähennystä vuoteen 2014 verrattuna;

9.

panee merkille, että osastossa 2 (hallintomenot) seuraavalle varainhoitovuodelle siirrettyjen sidottujen määrärahojen määrä oli 3 200 000 euroa (38 prosenttia sidotuista määrärahoista), kun se vuonna 2014 oli 4 500 000 euroa (36 prosenttia); panee lisäksi merkille, että osastossa 3 (toimintamenot) seuraavalle varainhoitovuodelle siirrettyjen määrärahojen määrä oli 40 200 000 euroa (35 prosenttia), kun se vuonna 2014 oli 28 400 000 euroa (44 prosenttia); panee merkille, että osastossa 2 siirrot liittyivät lähinnä yli vuoden lopun jatkuviin tietotekniikkasopimuksiin ja että osastossa 3 siirrot johtuivat viraston operaatioiden monivuotisesta luonteesta; antaa tunnustusta myös siitä, että virasto aikoo pyrkiä tulevaisuudessakin vähentämään siirtoja noudattamalla paremmin vuotuisuuden periaatetta;

10.

toteaa, että määrärahasiirrot seuraavalle varainhoitovuodelle voivat usein olla osittain tai täysin perusteltuja virastojen toimenpideohjelmien monivuotisen luonteen vuoksi eivätkä ne välttämättä ole osoitus talousarvion suunnittelun ja toteuttamisen heikkouksista eivätkä myöskään aina ole vastoin talousarvion vuotuisuuden periaatetta etenkään, jos ne suunnitellaan etukäteen ja niistä ilmoitetaan tilintarkastustuomioistuimelle;

11.

panee merkille, että vuonna 2015 virasto käynnisti 34 palvelukseenottomenettelyä, joista 14 oli tarkoitus saattaa loppuun vuonna 2016; panee merkille myös, että vuonna 2015 virasto otti palvelukseen 47 uutta henkilöstön jäsentä;

12.

antaa tunnustusta siitä, että varmistaakseen julkisia hankintoja koskevien menettelyjensä avoimuuden virasto julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä sopimukset, jotka ylittivät vaaditut kynnysarvot, ja että kynnysarvojen alapuolelle jääneet sopimukset julkaistiin viraston verkkosivustolla;

13.

pitää arvossa sitä, että virasto julkaisi verkkosivustollaan pääjohtajansa ja varapääjohtajansa ilmoitukset eturistiriidattomuudesta; panee myös merkille, että harvat jäljellä olevat julkaisemattomat hallintoneuvoston jäsenten ilmoitukset eturistiriidattomuudesta johtuivat viimeaikaisista muutoksista hallintoneuvoston jäsenyyksissä; antaa arvoa sille, että virasto aikoo julkaista nämä ilmoitukset verkkosivustollaan, kun ne on saatu;

14.

panee merkille viraston parhaillaan tekemän avoimuutta koskevan työn; panee merkille edistymisen tarpeen ja arviointikomiteoiden perustamisen;

15.

toteaa, että viraston menettelyohjeet kattavat kaikki eturistiriitoihin liittyvät kysymykset ja niitä sovelletaan koko henkilöstöön; panee tyytyväisenä merkille, että virasto päivitti vuonna 2016 henkilöstön jäsenille tarkoitetut sisäiset ohjeensa eturistiriidan käsitteen ymmärtämisestä; panee huolestuneena merkille, että virasto ei tarkastanut eturistiriidattomuutta koskevien ilmoitusten paikkansapitävyyttä eikä sillä ole menettelyä ilmoitusten päivittämiseksi;

16.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan Frontex ei riittävällä tavalla käsitellyt eturistiriitojen mahdollisuutta perustaessaan yhteisiä operaatioita koskevia avustuksia hallinnoivia neuvotteluryhmiä; kehottaa virastoa toteuttamaan toimenpiteitä ja ottamaan käyttöön asianmukaiset toimintaperiaatteet avoimuuden periaatteiden turvaamiseksi sekä varmistamaan neuvotteluryhmien eturistiriidattomuuden;

17.

toteaa, että virasto viimeistelee parhaillaan sisäisiä sääntöjään väärinkäytösten paljastamisesta; pyytää virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle näiden sääntöjen antamisesta ja täytäntöönpanosta;

18.

pitää valitettavana Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessaan nro 12/2016 tekemää johtopäätöstä, jonka mukaan virastolla ei ole asianmukaisia toimintaperiaatteita kahdenvälisiin neuvotteluryhmiin osallistuvien henkilöstön jäsenten eturistiriitojen varalta; kehottaa virastoa ottamaan käyttöön viralliset toimintaperiaatteet eturistiriitojen varalta ulkopuolisia asiantuntijoita, viraston omaa henkilöstöä ja avustusten valinta- ja myöntämisprosessiin osallistuvia hallintoneuvoston jäseniä varten ja kehottaa ottamaan kyseisissä toimintaperiaatteissa huomioon useiden pienehköjen eturistiriitojen yhteisvaikutuksen ja määrittelemään tehokkaita hillitseviä toimenpiteitä;

19.

toteaa, että virasto ilmoitti arvioineensa sisäisen valvonnan järjestelmänsä tehokkuutta vuoden 2015 lopulla; toteaa myös, että arvioinnin mukaan sisäisen valvonnan standardit oli pantu täytäntöön ja ne toimivat; huomauttaa kuitenkin, että viraston määrärahojen huomattavan kasvun vuoksi sisäisen valvonnan järjestelmään kohdistuu lisää paineita ja sitä olisi parannettava edelleen; toteaa, että virasto löysi parannettavaa kahdeksassa sisäisen valvonnan standardissa ja laati strategian heikkouksiin puuttumiseksi; odottaa viraston seuraavaa vuosikertomusta ja lisää yksityiskohtia sen sisäisen valvonnan järjestelmän parannuksista;

20.

panee merkille, että vuonna 2015 komission sisäisen tarkastuksen osasto (sisäinen tarkastus) suoritti julkisia hankintoja ja varainhoitoa koskevan tarkastuksen, jonka johdosta annettiin neljä tärkeäksi luokiteltua suositusta; antaa tunnustusta virastolle siitä, että se laati toimintasuunnitelman näiden suositusten toteuttamiseksi;

21.

panee merkille sisäisen tarkastuksen päätelmät, joiden mukaan yhtään kriittiseksi luokiteltua suositusta ei ollut avoinna 1. tammikuuta 2016; toteaa kuitenkin, että kahta suositusta, jotka koskivat henkilöstöresurssien hallintoa (erittäin tärkeä) ja tietotekniikkahankkeiden hallintoa (tärkeä), ei ollut pantu täytäntöön toimintasuunnitelmassa annettujen määräaikojen puitteissa; toteaa, että täytäntöönpano myöhästyi väliaikaisen ja sopimussuhteisen henkilöstön palkkaamista koskevien uusien täytäntöönpanosääntöjen hyväksymisen viivästymisen vuoksi sekä sen vuoksi, että virasto päätti panna täytäntöön tieto- ja viestintätekniikan hallinnoinnin ennen tieto- ja viestintätekniikkastrategiansa täytäntöönpanoa, jotta täytäntöönpano on johdonmukaista ja kestävää;

22.

muistuttaa, että avustussopimusten määrä on edellisvuosina ollut suuri ja kasvaa jatkuvasti ja että viraston on varmennettava niiden osalta suuri määrä menoja, ja toteaa, että viraston operatiivisen toiminnan rahoittamiseen voitaisiin käyttää tehokkaampia ja kustannustehokkaampia vaihtoehtoisia rahoitusmekanismeja; panee merkille, että viraston uudessa perustamisasetuksessa ei käytetä sanaa ”avustus” sopimusvälineenä viraston ja jäsenvaltioiden välisessä operatiivisessa toiminnassa; toivoo, että tämä muutos antaa virastolle mahdollisuuden yksinkertaistaa operatiivisen toimintansa varainhoitoa; pyytää virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tulevasta kehityksestä tässä asiassa;

23.

on tyytyväinen, että virasto on ollut mukana pelastamassa yli 250 000 ihmisen henkeä merellä vuonna 2015; panee tyytyväisenä merkille, että viraston etsintä- ja pelastusvalmiuksia on parannettu kevään 2015 traagisten tapahtumien seurauksena;

24.

kehottaa tehostamaan tiedonvaihtoa Frontexin, unionin oikeus- ja sisäasioista vastaavien virastojen ja jäsenvaltioiden välillä noudattaen täysimääräisesti tietosuojasääntöjä ja erityisesti käyttötarkoituksen rajoittamisen periaatetta, jotta parannetaan avustuksilla rahoitettujen Frontexin yhteisten operaatioiden tehokkuutta; pitää valitettavana, että yhteisten operaatioiden todellista vaikutusta on vaikea arvioida;

25.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan suurimmassa osassa Frontexin toimenpideohjelmista ei ole määrällisiä tavoitteita tai yhteisten operaatioiden erityisiä tavoitearvoja; panee huolestuneena merkille, että yhdessä yhteistyöhön osallistuvista maista saatavan dokumentaation riittämättömyyden kanssa tämä saattaa pitkällä aikavälillä haitata yhteisten operaatioiden vaikuttavuuden jälkikäteisarviointia; kehottaa Frontexia parantamaan strategista ohjelmasuunnitteluaan, asettamaan avustustoiminnalleen relevantit strategiset tavoitteet ja perustamaan vaikuttavan tulosperusteisen seuranta- ja raportointijärjestelmän, johon sisältyy merkityksellisiä ja mitattavissa olevia keskeisiä tulosindikaattoreita;

26.

toteaa, että rajaoperaatioihin osallistuvat valtiot ilmoittivat aiheutuneet kulut kuluilmoituksilla, joihin sisältyvät ”kiinteät kulut” (poistot ja ylläpito), ”muuttuvat kulut” (lähinnä polttoainekulut) ja ”virkamatkakulut” (lähinnä korvaukset ja muut miehistökulut); toteaa myös, että kulut ilmoitettiin todellisten arvojen perusteella ja niiden osalta noudatettiin kansallisia standardeja, joten toimintatavat vaihtelivat osallistujavaltioiden välillä, minkä vuoksi järjestelmä on siis erittäin työläs kaikille osapuolille; kannustaa virastoa käyttämään aina kun mahdollista yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja, jotta vältytään tällaiselta tehottomuudelta;

27.

palauttaa mieliin, että asetuksen (EU) 2016/1624 57 artiklan 2 kohdan mukaisesti viraston toimipaikkaa koskeva sopimus tehdään sen jälkeen, kun hallintoneuvosto on hyväksynyt asian, ja viimeistään 7. huhtikuuta 2017; panee tyytyväisenä merkille, että virasto ja Puolan hallitus parafoivat luonnoksen toimipaikkaa koskevaksi sopimukseksi 23. tammikuuta 2017; toteaa lisäksi, että sopimus oli tarkoitus esittää viraston hallintoneuvostolle helmikuussa 2017, minkä jälkeen hallintoneuvoston olisi siinä tapauksessa, että se hyväksytään, annettava viraston pääjohtajalle lupa allekirjoittaa sopimus yhdessä Puolan hallituksen kanssa, jotta Puolan parlamentti voisi tämän jälkeen ratifioida sen;

28.

panee huolestuneena merkille huomattavan epätasapainon viraston hallintoneuvoston sukupuolijakaumassa (93 ja seitsemän prosenttia); panee myös merkille, että viraston ylemmän johtoryhmän molemmat jäsenet ovat samaa sukupuolta;

29.

muistuttaa, että viraston olisi annettava perusoikeusvaltuutetulle riittävästi määrärahoja ja henkilöstöä valitusmekanismin perustamista sekä viraston strategian edelleen kehittämistä ja täytäntöönpanoa varten, jotta perusoikeuksien suojelun valvonta ja varmistaminen olisi mahdollista;

30.

on tyytyväinen jäsenvaltioiden viranomaisille hotspot-alueilla annettuun tukeen näiden tunnistaessa ja rekisteröidessä muuttajia, palauttamiseen liittyvissä toimissa ja unionin sisäiseen turvallisuuteen liittyvässä toiminnassa; panee tyytyväisenä merkille operatiivisen yhteistyösopimuksen allekirjoittamisen Europolin kanssa, jotta estettäisiin rajat ylittävä rikollisuus ja muuttajien salakuljetus; kehottaa tekemään enemmän ja tehokkaampaa yhteistyötä Europolin ja muiden oikeus- ja sisäasioiden alalla toimivien virastojen kanssa;

31.

viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 27. huhtikuuta 2017 (1) antamaansa päätöslauselmaan.