(-1)

Tämän direktiivin tavoitteena on säätää toimenpiteistä, joilla suojellaan ympäristöä ja ihmisten terveyttä ehkäisemällä tai vähentämällä jätteen syntymisen ja jätehuollon aiheuttamia haittavaikutuksia, vähentämällä materiaalien käytöstä aiheutuvia kokonaisvaikutuksia ja parantamalla tällaisen käytön tehokkuutta sekä varmistamalla, että jäte katsotaan kiertotaloutta unionissa edistäväksi resurssiksi.

(-1 a)

Koska unioni on riippuvainen raaka-aineiden tuonnista ja koska huomattava määrä luonnonvaroja on nopeasti ehtymässä lyhyellä aikavälillä, keskeisenä haasteena on ottaa talteen mahdollisimman paljon resursseja unionissa ja tehostaa siirtymistä kohti kiertotaloutta.

(-1 b)

(-1 c)

Jätehuolto olisi muutettava kestäväksi materiaalien hallinnaksi. Direktiivin 2008/98/EY tarkistaminen tarjoaa siihen mahdollisuuden.

(-1 d)

Jotta siirtyminen kiertotalouteen on menestyksekäs, jätedirektiivien tarkistamisen ja täysimääräisen täytäntöönpanon lisäksi myös komission tiedonanto ”Kierto kuntoon – Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma” olisi pantava täysimääräisesti täytäntöön. Toimintasuunnitelmalla olisi myös lisättävä kiertotalouden sekä energia-, ilmasto-, maatalous-, teollisuus- ja tutkimuspolitiikan välistä johdonmukaisuutta, yhtenäisyyttä ja synergiaa.

(-1 e)

Euroopan parlamentti hyväksyi 9 päivänä heinäkuuta 2015 resurssitehokkuutta ja kiertotalouteen siirtymistä koskevan päätöslauselman  (1 a) , jossa se korosti erityisesti tarvetta asettaa jätteiden vähentämistä koskevia sitovia tavoitteita, kehittää jätteiden syntymistä ehkäiseviä toimia ja esittää selvät ja yksiselitteiset määritelmät.

(1)

Unionin jätehuoltoa olisi parannettava ympäristön suojelemiseksi ja säilyttämiseksi sekä sen laadun parantamiseksi, ihmisten terveyden suojelemiseksi sekä luonnonvarojen harkitun ja järkevän käytön varmistamiseksi sekä kiertotalouden edistämiseksi.

(1)

Unionin jätehuoltoa olisi parannettava ympäristön suojelemiseksi ja säilyttämiseksi sekä sen laadun parantamiseksi, ihmisten terveyden suojelemiseksi sekä luonnonvarojen harkitun ja tehokkaan käytön varmistamiseksi, kiertotalouden periaatteiden edistämiseksi , uusiutuviin energialähteisiin perustuvan energian jakelun tehostamiseksi, energiatehokkuuden parantamiseksi, unionin tuontiresurssiriippuvuuden vähentämiseksi, uusien taloudellisten mahdollisuuksien luomiseksi ja pitkän aikavälin kilpailukyvystä huolehtimiseksi. Todellisen kiertotalouden aikaansaamiseksi on toteutettava kestävää tuotantoa ja kulutusta koskevia lisätoimenpiteitä, joissa keskitytään tuotteiden koko elinkaareen siten, että voidaan säästää resursseja ja tehdä kierrosta suljettu. Resurssien tehokkaamman käytön parantaminen tuottaisi myös tuntuvia nettosäästöjä unionin yrityksille, viranomaisille ja kuluttajille, samalla kun vähennettäisiin vuosittaisia kasvihuonekaasupäästöjä .

(1 a)

Pyrkiminen entistä tehokkaammin kiertotalouteen siirtymiseen voisi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 2–4 prosenttia vuosittain, mikä on selkeä kannustin kiertotalouteen investoimiselle. Resurssituottavuuden lisääminen tehokkuutta parantamalla ja resurssihävikkiä vähentämällä saattaa alentaa merkittävästi sekä resurssien kulutusta että kasvihuonekaasupäästöjä. Siksi kiertotalouden olisi oltava ilmastopolitiikan olennainen osa, koska kiertotalous luo synergiaa, kuten luonnonvarojen kestävää hallintaa edistävän kansainvälisen paneelin raporteissa korostetaan.

(1 b)

Kiertotaloudessa olisi otettava huomioon seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman nimenomaiset vaatimukset, joiden mukaan on kehitettävä myrkyttömien materiaalien kiertoa niin, että kierrätettyä jätettä voidaan käyttää tärkeänä ja luotettavana raaka-ainelähteenä unionissa.

(2)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2008/98/EY (14) jätteen uudelleenkäytön valmistelulle ja kierrätykselle asetettuja tavoitteita olisi muutettava , jotta voidaan paremmin ilmentää unionin halua siirtyä kiertotalouteen.

(2)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2008/98/EY (14) jätteen valmistelulle uudelleenkäyttöön ja kierrätykselle asetettuja tavoitteita olisi lisättävä , jotta voidaan paremmin ilmentää unionin halua siirtyä resurssitehokkaaseen kiertotalouteen , toteuttamalla tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että jätettä voidaan pitää hyödyllisenä resurssina .

(3)

Useat jäsenvaltiot eivät ole vielä saaneet tarvittavaa jätehuoltoinfrastruktuuria täysin valmiiksi. Tästä syystä on tarpeen asettaa pitkän aikavälin toimintapoliittisia tavoitteita toimenpiteiden ja investointien ohjaamiseksi erityisesti sen estämiseksi, että jäännösjätteen käsittelyyn syntyy rakenteellista ylikapasiteettia ja että kierrätysmateriaalit jäävät alimmaksi jätehierarkiassa.

(3)

Useat jäsenvaltiot eivät ole vielä saaneet tarvittavaa jätehuoltoinfrastruktuuria täysin valmiiksi. Tästä syystä on tarpeen asettaa pitkän aikavälin toimintapoliittisia tavoitteita ja antaa taloudellista ja poliittista tukea toimenpiteiden ja investointien ohjaamiseksi erityisesti sen estämiseksi, että jäännösjätteen käsittelyyn syntyy rakenteellista ylikapasiteettia ja että kierrätysmateriaalit jäävät alemmille tasoille jätehierarkiassa. Tässä yhteydessä on myös erittäin tärkeää käyttää Euroopan rakenne- ja investointirahastoja siihen, että rahoitetaan jätteiden syntymisen ehkäisemiseen, uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen tarvittavan jätehuoltoinfrastruktuurin kehittämistä, jotta asiaa koskevat tavoitteet voidaan saavuttaa. On myös olennaista, että jäsenvaltiot tarkistavat nykyisiä jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevia ohjelmiaan tämän direktiivin mukaisesti ja mukauttavat investointejaan vastaavasti.

(4)

Yhdyskuntajätteen osuus unionissa syntyvän jätteen kokonaismäärästä on 7–10 prosenttia; Tämä jätevirta on kuitenkin yksi hankalimmista käsitellä ja sen käsittelytapa antaakin yleensä selkeän kuvan maan jätehuoltojärjestelmän laadusta kokonaisuudessaan. Yhdyskuntajätehuollon haasteet johtuvat yhdyskuntajätteen monimutkaisesta ja sekalaisesta koostumuksesta, syntyvän jätteen sijainnista lähellä kansalaisia sekä suuresta julkisesta näkyvyydestä. Tämän seurauksena sen käsittely edellyttää erittäin monimuotoista jätehuoltojärjestelmää ja tehokasta keräysjärjestelmää, kansalaisten ja yritysten aktiivista osallistumista, erityisjätteen koostumukseen mukautettua infrastruktuuria sekä yksityiskohtaista rahoitusjärjestelmää. Maat, jotka ovat kehittäneet tehokkaita yhdyskuntajätehuoltojärjestelmiä, hoitavat yleensä paremmin koko jätehuoltonsa.

(4)

Yhdyskuntajätteen osuus unionissa syntyvän jätteen kokonaismäärästä on 7–10 prosenttia; Tämä jätevirta on kuitenkin yksi hankalimmista käsitellä ja sen käsittelytapa antaakin yleensä selkeän kuvan maan jätehuoltojärjestelmän laadusta kokonaisuudessaan. Yhdyskuntajätehuollon haasteet johtuvat yhdyskuntajätteen monimutkaisesta ja sekalaisesta koostumuksesta, syntyvän jätteen sijainnista lähellä kansalaisia, suuresta julkisesta näkyvyydestä sekä ympäristöön ja ihmisten terveyteen kohdistuvista vaikutuksista . Tämän seurauksena sen käsittely edellyttää erittäin monimuotoista jätehuoltojärjestelmää ja tehokasta keräysjärjestelmää, vaikuttavaa lajittelujärjestelmää, jätevirtojen asianmukaista jäljittämistä, kansalaisten ja yritysten aktiivista osallistumista, erityisjätteen koostumukseen mukautettua infrastruktuuria sekä yksityiskohtaista rahoitusjärjestelmää. Maat, jotka ovat kehittäneet tehokkaita yhdyskuntajätehuoltojärjestelmiä, hoitavat yleensä paremmin koko jätehuoltonsa , mukaan lukien kierrätystavoitteiden saavuttaminen . Asianmukainen yhdyskuntajätehuolto ei kuitenkaan riitä vauhdittamaan siirtymistä kiertotalouteen, jossa jätettä pidetään resurssina. Tämän siirtymisen käynnistämiseksi tarvitaan myös elinkaariajattelun soveltamista tuotteisiin ja jätteeseen.

(4 a)

Kokemus on osoittanut, että sekä julkiset että yksityiset järjestelmät voivat auttaa kiertotalouden aikaansaamisessa, ja päätökseen tietyn järjestelmän käyttämisestä vaikuttavat usein maantieteelliset ja rakenteelliset olosuhteet. Tässä direktiivissä esitetyt säännökset mahdollistavat sekä järjestelmän, jossa päävastuu yhdyskuntajätteen keruusta on kunnalla, että järjestelmän, jossa tällaiset palvelut hankitaan yksityisiltä toimijoilta. Järjestelmästä toiseen siirtymistä koskevan valinnan olisi kuuluttava jäsenvaltioiden vastuulle.

(5)

Direktiiviin 2008/98/EY on sisällytettävä yhdyskuntajätteen, rakennus- ja purkujätteen, lopullisen kierrätysprosessin sekä maantäyttötoimien määritelmät, jotta näiden käsitteiden soveltamisalaa voidaan selventää.

(5)

Direktiiviin 2008/98/EY on sisällytettävä yhdyskuntajätteen, kaupan ja teollisuuden jätteen, rakennus- ja purkujätteen, uudelleenkäyttöön valmistelevan toiminnanharjoittajan, orgaanisen kierrätyksen, lopullisen kierrätysprosessin, maantäyttötoimien , lajittelun, roskien ja elintarvikejätteen määritelmät, jotta näiden käsitteiden soveltamisalaa voidaan selventää.

(5 a)

Komission olisi jäsenvaltioiden ilmoitusten ja Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä tapahtuneen kehityksen perusteella tarkasteltava säännöllisesti uudelleen ohjeita, jotka koskevat direktiivin 2008/98/EY keskeisten säännösten tulkintaa, jotta jätteen ja sivutuotteiden käsitteitä voidaan parantaa, mukauttaa ja yhdenmukaistaa kaikissa jäsenvaltioissa.

(5 b)

Direktiivin 2008/98/EY ja tähän liittyvien unionin säädösten, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/28/EY  (1 a) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006  (1 b) , välinen johdonmukaisuus olisi varmistettava. Näillä säädöksillä olisi varmistettava erityisesti ”jätteen”, ”jätehierarkian” ja ”sivutuotteen” määritelmien johdonmukainen tulkinta ja soveltaminen.

(5 c)

Vaarallinen ja vaaraton jäte olisi yksilöitävä komission päätöksen 2014/955/EU  (1 a) ja komission asetuksen (EU) N:o 1357/2014  (1 b) mukaisesti.

(6)

Jotta voidaan varmistaa, että kierrätystavoitteet perustuvat luotettaviin ja vertailukelpoisiin tietoihin, ja jotta mahdollistettaisiin näiden tavoitteiden saavuttamisessa tapahtuneen edistymisen tehokkaampi seuranta, olisi direktiivissä 2008/98/EY vahvistettavan yhdyskuntajätteen määritelmän oltava yhdenmukainen Euroopan tilastotoimiston (Eurostat) ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) tilastotarkoituksissa käyttämän määritelmän kanssa, koska jäsenvaltiot ovat jo useiden vuosien ajan toimittaneet tilastotietoja tähän määritelmään perustuen. Tässä direktiivissä vahvistettavassa yhdyskuntajätteen määritelmässä ei oteta kantaa siihen, onko jätehuoltotoimija yksityinen vai julkinen taho.

(6)

Jotta voidaan varmistaa, että kierrätystavoitteet perustuvat luotettaviin ja vertailukelpoisiin tietoihin, ja jotta mahdollistettaisiin näiden tavoitteiden saavuttamisessa tapahtuneen edistymisen tehokkaampi seuranta, olisi direktiivissä 2008/98/EY yhdyskuntajätteen määritelmä yhdenmukaistettava Euroopan tilastotoimiston (Eurostat) ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) tilastotarkoituksissa käyttämän määritelmän kanssa, koska jäsenvaltiot ovat jo useiden vuosien ajan toimittaneet tilastotietoja tähän määritelmään perustuen. Tässä direktiivissä vahvistettavassa yhdyskuntajätteen määritelmässä ei oteta kantaa siihen, onko jätehuoltotoimija yksityinen vai julkinen taho.

(7)

Jäsenvaltioiden olisi luotava riittävät kannustimet jätehierarkian noudattamiseen, erityisesti taloudellisilla kannustimilla, joilla pyritään edistämään tässä direktiivissä vahvistettujen jätteen syntymisen ehkäisemistä ja kierrätystä koskevien tavoitteiden saavuttamista. Näitä taloudellisia kannustimia ovat kaatopaikka- ja jätteenpolttomaksut, ”maksa itse omat jätekustannuksesi” -järjestelmät, laajennettua tuottajan vastuuta koskevat järjestelmät ja paikallisviranomaisille suunnatut kannustimet.

(7)

Jäsenvaltioiden olisi luotava riittävät kannustimet jätehierarkian noudattamiseen, erityisesti rahoituksellisilla kannustimilla ja talous- ja sääntelykannustimilla , joilla pyritään edistämään tässä direktiivissä vahvistettujen jätteen syntymisen ehkäisemistä ja kierrätystä koskevien tavoitteiden saavuttamista. Näitä taloudellisia kannustimia ovat kaatopaikka- ja jätteenpolttomaksut, ”maksa itse omat jätekustannuksesi” -järjestelmät, laajennettua tuottajan vastuuta koskevat järjestelmät , elintarvikkeiden lahjoittamisen helpottaminen ja paikallisviranomaisille suunnatut kannustimet. Jäsenvaltioiden olisi tässä direktiivissä asetettujen tavoitteiden saavuttamista edistääkseen voitava soveltaa tämän direktiivin ohjeellisessa liitteessä tarkoitettuja taloudellisia välineitä tai muita toimenpiteitä. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimenpiteitä, joiden avulla saadaan korkealaatuisia lajiteltuja materiaaleja.

(7 a)

Jätehierarkian asianmukaisen täytäntöönpanon helpottamiseksi jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön toimenpiteitä sellaisten tuotteiden kehittämisen, tuotannon ja markkinoinnin edistämiseksi, jotka ovat monikäyttöisiä, teknisesti kestäviä ja helposti korjattavissa ja jotka jätteeksi muututtuaan ja valmistelun uudelleenkäyttöön jälkeen soveltuvat uudelleen markkinoille saatettaviksi. Kyseisissä toimenpiteissä on otettava huomioon tuotteiden vaikutus koko niiden elinkaaren ajan sekä jätehierarkia.

(8)

Jotta voitaisiin tarjota uusioraaka-ainemarkkinoilla toimiville toiminnanharjoittajille varmempaa tietoa siitä, ovatko aineet tai esineet jätettä tai muuta kuin jätettä, ja edistää yhdenvertaisia toimintaolosuhteita, on tärkeää vahvistaa unionin tasolla yhdenmukaiset edellytykset , joiden perusteella aineet tai esineet määritellään sivutuotteiksi ja joiden perusteella hyödynnetyn jätteen voidaan katsoa lakanneen olemasta jätettä. Sisämarkkinoiden asianmukaisen toiminnan tai unionin ympäristönsuojelun korkean tason varmistamiseksi komissiolle olisi annettava valtuudet hyväksyä delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan yksityiskohtaiset perusteet, joiden mukaan tällaisia yhdenmukaisia edellytyksiä sovelletaan tiettyihin jätteisiin, mukaan lukien käyttö erityiseen tarkoitukseen.

(8)

Jotta voitaisiin tarjota uusioraaka-ainemarkkinoilla toimiville toiminnanharjoittajille varmempaa tietoa siitä, ovatko aineet tai esineet jätettä tai muuta kuin jätettä, ja edistää yhdenvertaisia toimintaolosuhteita, on tärkeää vahvistaa selkeät säännöt , joiden perusteella aineet tai esineet määritellään sivutuotteiksi ja joiden perusteella hyödynnetyn jätteen voidaan katsoa lakanneen olemasta jätettä.

(8 a)

Aineita ja esineitä, jotka ovat syntyneet tuotantoprosessissa, jonka ensisijaisena tarkoituksena ei ole ollut kyseisen aineen tai esineen tuottaminen, olisi yleisesti ottaen pidettävä tiettyjen yhdenmukaistettujen edellytysten täyttyessä ja ympäristönsuojelun ja ihmisten terveyden korkea taso unionissa varmistaen sivutuotteina, jotta voidaan varmistaa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta. Komissiolle olisi siirrettävä valta antaa delegoituja säädöksiä, jotta voidaan vahvistaa yksityiskohtaisia perusteita sivutuotteen aseman soveltamiselle siten, että etusijalle asetetaan kyseisen teollisen toiminnan ja maatalouden symbioosin olemassa ja toisinnettavissa olevat käytännöt. Ellei tällaisia perusteita ole, jäsenvaltioiden olisi tapauskohtaisesti voitava vahvistaa yksityiskohtaisia perusteita sivutuotteen aseman soveltamiselle.

(8 b)

Komissiolle olisi yleisesti ottaen siirrettävä valta antaa delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan yhdenmukaisia säännöksiä jätteeksi luokittelun päättymistä koskevan aseman myöntämiseksi tietyntyyppisille jätteille, jotta voidaan varmistaa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja ympäristönsuojelun ja ihmisten terveyden suojelun korkea taso koko unionissa. Jätteeksi luokittelun päättymistä koskevia erityisperusteita olisi harkittava ainakin kiviainekselle, paperille, lasille, metallille, renkaille ja tekstiileille. Kun perusteita ei ole laadittu unionin tasolla, jäsenvaltioiden olisi tiettyjen unionin tasolla asetettujen edellytysten mukaisesti voitava vahvistaa kansallisella tasolla jätteeksi luokittelun päättymisen yksityiskohtaiset perusteet tietyille jätteille. Kun tällaisia yksityiskohtaisia perusteita ei ole vahvistettu myöskään kansallisella tasolla, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että hyödynnetyn jätteen katsotaan lakanneen olemasta jätettä, jos se täyttää unionin tason erityisehdot, jotka jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen olisi varmennettava tapauskohtaisesti. Komissiolle olisi siirrettävä valta antaa tämän direktiivin täydentämiseksi delegoituja säädöksiä ottamalla käyttöön yleisiä vaatimuksia, joita jäsenvaltioiden on noudatettava, kun ne hyväksyvät 6 artiklan mukaisia teknisiä määräyksiä.

(8 c)

Kierrätetyn materiaalin on täytettävä kaikki unionin kemikaalilainsäädännön vaatimukset sen jälkeen, kun se palautetaan taloudelliseen käyttöön sen perusteella, että sitä ei enää luokitella jätteeksi, joko siksi, että se täyttää tietyt jätteeksi luokittelun päättymistä koskevat vaatimukset, tai siksi, että se sisällytetään osaksi uutta tuotetta.

(8 d)

Siirtymisessä kiertotalouteen olisi hyödynnettävä laaja-alaisesti digitaalisia innovaatioita. Tätä varten olisi kehitettävä sähköisiä välineitä, kuten verkkopohjainen foorumi uutena resurssina myytävän jätteen kauppaan, jotta helpotetaan kauppaan liittyviä toimia ja vähennetään toimijoiden hallinnollista rasitusta ja lisätään näin teollista symbioosia.

(8 e)

Tässä direktiivissä olevilla laajennettua tuottajan vastuuta koskevilla säännöksillä pyritään tukemaan sellaisten tavaroiden suunnittelua ja tuotantoa, joissa otetaan täysin huomioon materiaalien tehokas käyttö tuotteiden koko elinkaaren ajan ja helpotetaan sitä, mukaan lukien tavaroiden korjaaminen, uudelleenkäyttö, purkaminen ja kierrätys, aiheuttamatta kuitenkaan haittaa tavaroiden vapaalle liikkumiselle sisämarkkinoilla. Laajennettu tuottajan vastuu merkitsee henkilökohtaista velvoitetta tuottajille, joiden olisi katsottava olevan vastuussa markkinoille saattamiensa tuotteiden käsittelystä käyttöiän lopussa. Tuottajien olisi kuitenkin voitava huolehtia vastuustaan erikseen tai yhdessä. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava laajennettua tuottajan vastuuta koskevien järjestelmien käyttöön ottaminen ainakin pakkauksia, sähkö- ja elektroniikkalaitteita, paristoja ja akkuja ja romuajoneuvoja varten.

(8 f)

Laajennettua tuottajan vastuuta koskevat järjestelmät olisi miellettävä jäsenvaltioiden käyttöön ottamiksi säännöiksi, joilla varmistetaan, että tuotteiden tuottajilla on taloudellinen ja/tai toiminnallinen vastuu tuotteen elinkaaren kuluttajan jälkeisestä vaiheesta. Nämä säännöt eivät saisi estää tuottajia täyttämästä näitä velvoitteita joko erikseen tai yhdessä.

(9)

Laajennettua tuottajan vastuuta koskevat järjestelmät ovat oleellinen osa tehokasta jätehuoltoa, mutta niiden tehokkuus ja toimivuus vaihtelevat merkittävästi jäsenvaltioittain. Näin ollen on tarpeen vahvistaa laajennettua tuottajan vastuuta koskevat vähimmäisedellytykset. Näillä vaatimuksilla olisi alennettava kustannuksia ja parannettava toimivuutta sekä varmistettava yhdenvertaiset toimintaolosuhteet, myös pienille ja keskisuurille yrityksille, sekä vältettävä esteiden muodostumista sisämarkkinoiden asianmukaiselle toiminnalle. Niillä olisi myös edistettävä käyttöiän loppumisen kustannusten sisällyttämistä hintoihin ja kannustettava tuottajia ottamaan suunnittelussa paremmin huomioon tuotteiden kierrätettävyys ja uudelleenkäytettävyys . Näitä vaatimuksia olisi sovellettava sekä uusiin että olemassa oleviin laajennettua tuottajan vastuuta koskeviin järjestelmiin. Olemassa oleville laajennettua tuottajan vastuuta koskeville järjestelmille on kuitenkin tarpeen myöntää siirtymäaika, jotta ne voisivat mukauttaa rakenteensa ja menetelmänsä uusiin vaatimuksiin.

(9)

Laajennettua tuottajan vastuuta koskevat järjestelmät ovat oleellinen osa tehokasta jätehuoltoa, mutta niiden tehokkuus ja toimivuus vaihtelevat merkittävästi jäsenvaltioittain. Näin ollen on tarpeen vahvistaa laajennettua tuottajan vastuuta koskevien järjestelmien vähimmäisedellytykset riippumatta siitä, onko kyse erillisestä vai yhteisestä vastuusta . On erotettava toisistaan vähimmäisvaatimukset, joita sovelletaan kaikkiin järjestelmiin, ja vähimmäisvaatimukset, joita sovelletaan ainoastaan yhteisiin järjestelmiin. Kaikilla näillä vaatimuksilla olisi kuitenkin alennettava kustannuksia ja parannettava toimivuutta toteuttamalla toimenpiteitä, joilla esimerkiksi edistetään erilliskeräyksen ja lajittelun toteutuksen parantamista, varmistetaan kierrätyksen laadun parantaminen, autetaan varmistamaan uusioraaka-aineiden kustannustehokas saanti ja varmistetaan yhdenvertaiset toimintaolosuhteet, myös pienille ja keskisuurille yrityksille ja sähköistä kauppaa käyville yrityksille , sekä vältetään esteiden muodostumista sisämarkkinoiden asianmukaiselle toiminnalle. Näillä vaatimuksilla olisi myös edistettävä käyttöiän loppumisen kustannusten sisällyttämistä hintoihin ja kannustettava tuottajia kehittämään älykkäitä liiketoimintamalleja ja ottamaan tuotteidensa suunnittelussa huomioon jätehierarkia edistämällä kestävyyttä, kierrätettävyyttä, uudelleenkäytettävyyttä ja korjattavuutta. Niillä olisi kannustettava vaiheittain korvaamaan asetuksen (EY) N:o 1907/2006 57 artiklassa tarkoitetut erityistä huolta aiheuttavat aineet, jos on olemassa soveltuvia vaihtoehtoisia aineita ja menetelmiä, jotka ovat taloudellisesti ja teknisesti käyttökelpoisia. Riippumattomien viranomaisten olisi valvottava laajennettua tuottajan vastuuta koskevien vähimmäisvaatimusten täyttämistä, josta ei saisi aiheutua suhteetonta taloudellista tai hallinnollista rasitusta julkisille elimille, talouden toimijoille eikä kuluttajille. Näitä vaatimuksia olisi sovellettava sekä uusiin että olemassa oleviin laajennettua tuottajan vastuuta koskeviin järjestelmiin. Olemassa oleville laajennettua tuottajan vastuuta koskeville järjestelmille on kuitenkin tarpeen myöntää siirtymäaika, jotta ne voisivat mukauttaa rakenteensa ja menetelmänsä uusiin vaatimuksiin.

(9 a)

Tässä direktiivissä olevia tuottajan laajennettua vastuuta koskevia säännöksiä olisi sovellettava rajoittamatta muissa unionin säädöksissä olevien tuottajan laajennettua vastuuta koskevien säännösten soveltamista, etenkin kun on kyse erityisiä jätevirtoja koskevista säännöksistä.

(9 b)

Komission olisi viipymättä hyväksyttävä suuntaviivoja, jotka koskevat tuottajien osallistumista laajennettua tuottajan vastuuta koskevien järjestelmien mukauttamiseen, jotta jäsenvaltioita voidaan auttaa tämän direktiivin täytäntöönpanossa sisämarkkinoiden edistämiseksi. Komission olisi sisämarkkinoiden yhtenäisyyden varmistamiseksi hyväksyttävä tähän tarkoitukseen soveltuvat yhdenmukaistetut perusteet delegoiduilla säädöksillä.

(9 c)

Kun otetaan käyttöön laajennetun tuottajan vastuun yhteisen täytäntöönpanon järjestelmiä, jäsenvaltioiden olisi toteutettava turvatoimia, joilla estetään sopimuspuolten ja laajennettua tuottajan vastuuta käsittelevien organisaatioiden väliset eturistiriidat.

(10)

Jätteen syntymisen ehkäiseminen on tehokkain tapa parantaa resurssitehokkuutta ja vähentää jätteiden ympäristövaikutuksia. Näin ollen on tärkeää, että jäsenvaltiot toteuttavat asianmukaisia toimenpiteitä jätteen syntymisen ehkäisemiseksi ja seuraamiseksi ja arvioivat tällaisten toimenpiteiden täytäntöönpanon edistymistä. Jotta voidaan varmistaa, että jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevien toimenpiteiden edistymistä mitataan yhdenmukaisesti, olisi vahvistettava yhteisiä indikaattoreita.

(10)

Jätteen syntymisen ehkäiseminen on tehokkain tapa parantaa resurssitehokkuutta, vähentää jätteiden ympäristövaikutuksia , edistää kestäviä, kierrätettäviä ja uudelleenkäytettäviä korkealaatuisia materiaaleja sekä vähentää riippuvuutta yhä harvinaisemmiksi käyvien raaka-aineiden tuonnista. Tässä innovatiivisten liiketoimintamallien kehittäminen on keskeisessä asemassa. Näin ollen on tärkeää, että jäsenvaltiot asettavat ehkäisemistä koskevia tavoitteita ja toteuttavat asianmukaisia toimenpiteitä jätteen syntymisen ja roskaamisen ehkäisemiseksi , mukaan lukien taloudellisten välineiden käyttö ja muut toimenpiteet, joilla korvataan vaiheittain asetuksen (EY) N:o 1907/2006 57 artiklassa tarkoitetut erityistä huolta aiheuttavat aineet, jos on olemassa soveltuvia vaihtoehtoisia aineita tai menetelmiä, jotka ovat taloudellisesti ja teknisesti käyttökelpoisia, torjutaan käyttöiän tarkoituksellista päättymistä ja lisätään kuluttajan vaikutusmahdollisuuksia parantamalla tuotteita koskevaa tiedottamista ja edistetään jätteiden syntymisen ehkäisemistä koskevia tiedotuskampanjoita. Jäsenvaltioiden olisi myös seurattava ja arvioitava tällaisten toimenpiteiden täytäntöönpanon sekä jätteen syntymisen vähentämisen edistymistä ja pyrittävä irrottamaan jätteen syntyminen talouskasvusta . Jotta voidaan varmistaa, että jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevien toimenpiteiden edistymistä mitataan yhdenmukaisesti, olisi vahvistettava yhteisiä indikaattoreita ja menetelmiä .

(10 a)

Kestävyyden edistäminen tuotannossa ja kulutuksessa voi merkittävästi ehkäistä jätteen syntymistä. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimenpiteitä, joilla parannetaan kuluttajien tietoisuutta jätteen syntymisen ehkäisemisestä ja kannustetaan heitä parantamaan resurssitehokkuutta entistä aktiivisemmin.

(10 b)

Jätteen alkuperäinen tuottaja on keskeisessä asemassa jätteen syntymisen ehkäisemisessä ja lajittelun ensimmäisessä vaiheessa.

(11 a)

Ruuan hävikin vähentämiseksi ja elintarvikejätteen syntymisen ehkäisemiseksi koko toimitusketjussa olisi otettava käyttöön elintarvikejätehierarkia 4 a artiklassa esitetyllä tavalla.

(12)

Jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimenpiteitä elintarvikejätteen syntymisen ehkäisemiseksi Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa 25 päivänä syyskuuta 2015 hyväksytyn vuoteen 2030 ulottuvan kestävän kehityksen toimintasuunnitelman ja erityisesti sen tavoitteen mukaisesti, joka koskee elintarvikejätteen määrän puolittamista vuoteen 2030 mennessä. Näiden toimenpiteiden tavoitteena olisi oltava elintarvikejätteen syntymisen ehkäiseminen primäärituotannossa, jalostus- ja valmistusteollisuudessa, vähittäismyynnissä ja muussa elintarvikkeiden jakelutoiminnassa , ravintoloissa ja ravitsemistoiminnassa sekä kotitalouksissa . Elintarvikejätteen syntymisen ehkäisemisen ympäristö- ja taloudelliset hyödyt huomioon ottaen jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön erityisiä elintarvikejätteen syntymisen ehkäisemistä koskevia toimenpiteitä ja mitattava elintarvikejätteen määrän vähentämisessä saavutettua edistymistä. Hyvien käytäntöjen vaihtamisen helpottamiseksi EU:ssa sekä jäsenvaltioiden välillä että elintarvikealan toimijoiden välillä olisi vahvistettava yhdenmukaisia menetelmiä tällaisia mittauksia varten. Elintarvikejätteen määristä olisi toimitettava tietoja joka toinen vuosi .

(12)

Jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimenpiteitä elintarvikejätteen syntymisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa 25 päivänä syyskuuta 2015 hyväksytyn vuoteen 2030 ulottuvan kestävän kehityksen toimintasuunnitelman ja erityisesti sen tavoitteen mukaisesti, joka koskee elintarvikejätteen määrän vähentämistä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Näiden toimenpiteiden tavoitteena olisi oltava kaiken elintarvikejätteen syntymisen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä elintarvikehävikin ehkäiseminen koko toimitusketjussa, mukaan lukien alkutuotannossa , kuljetuksen aikana sekä varastoinnin aikana syntyvä hävikki . Elintarvikejätteen syntymisen ehkäisemisen ympäristöhyödyt ja sosiaaliset ja taloudelliset hyödyt huomioon ottaen jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön erityisiä elintarvikejätteen syntymisen ehkäisemistä koskevia toimenpiteitä , mukaan lukien tiedottamiskampanjat, jotka koskevat elintarvikejätteen syntymisen ehkäisemistä. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä näillä toimenpiteillä siihen, että koko unionin tasolla kyetään vähentämään elintarvikejätteen syntymisen ehkäisemistä 30 prosentilla vuoteen 2025 mennessä ja 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Jäsenvaltioiden olisi myös mitattava elintarvikejätteen ja elintarvikehävikin määrän vähentämisessä saavutettua edistymistä. Tämän edistymisen mittaamiseksi ja hyvien käytäntöjen vaihtamisen helpottamiseksi EU:ssa sekä jäsenvaltioiden välillä että elintarvikealan toimijoiden välillä olisi vahvistettava yhteinen menetelmä tällaisia mittauksia varten. Elintarvikejätteen määristä olisi toimitettava tietoja vuosittain .

(12 a)

(13)

Teollisuusjäte, osa kaupallisesta jätteestä ja kaivosjäte ovat koostumukseltaan ja määrältään äärimmäisen vaihtelevia ja myös hyvin erilaisia riippuen jäsenvaltion taloudellisesta rakenteesta, jätettä aiheuttavan teollisuuden tai kaupan alan rakenteesta ja teollisen tai kaupallisen toiminnan määrästä tietyllä maantieteellisellä alueella. Näin ollen suurimmalle osalle teollisuus- ja kaivosjätettä sopivin ratkaisu olisi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevia vertailuasiakirjoja (BREF) hyödyntävä teollisuussuuntautunut lähestymistapa tietyn tyyppisten jätteiden käsittelyyn liittyvien erityiskysymysten käsittelemiseksi16. Teollisuusjätteen ja kaupallisen pakkausjätteen olisi kuitenkin edelleen kuuluttava direktiivien 94/62/EY ja direktiivin 2008/98/EY , sellaisina kuin ne ovat muutettuina, soveltamisalaan.

(13)

Teollisuusjäte, osa kaupallisesta jätteestä ja kaivosjäte ovat koostumukseltaan ja määrältään äärimmäisen vaihtelevia ja myös hyvin erilaisia riippuen jäsenvaltion taloudellisesta rakenteesta, jätettä aiheuttavan teollisuuden tai kaupan alan rakenteesta ja teollisen tai kaupallisen toiminnan määrästä tietyllä maantieteellisellä alueella. Suurimmalle osalle teollisuus- ja kaivosjätettä väliaikainen ratkaisu kiertotalouden tavoitteiden saavuttamiseksi olisi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevia vertailuasiakirjoja (BREF) hyödyntävä teollisuussuuntautunut lähestymistapa tietyn tyyppisten jätteiden käsittelyyn liittyvien erityiskysymysten käsittelemiseksi16. Koska teollisuusjäte ja kaupallinen pakkausjäte kuuluvat direktiivin 94/62/EY ja direktiivin 2008/98/EY soveltamisalaan, komission olisi harkittava sitä, että 31 päivään joulukuuta 2018 mennessä laaditaan kaupallisen jätteen ja vaarattoman teollisuusjätteen uudelleenkäyttöä ja kierrätystä koskevat tavoitteet , jotka on tavoitettava vuoteen 2025 ja 2030 mennessä .

(13 a)

Komission olisi edistettävä aktiivisesti jakamistalouden alustoja kiertotalouden liiketoimintamallina. Sen olisi yhdennettävä nykyistä vahvemmin kiertotaloutta koskeva unionin toimintasuunnitelma ja yhteisötaloutta koskevat suuntaviivat ja tutkittava kaikkia mahdollisia toimenpiteitä, joilla sille voidaan tarjota kannustimia.

(13 b)

Kiertotalouteen siirtymisessä pyritään saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategian mukaiset älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun tavoitteet ottamalla huomioon erityisesti ympäristönsuojeluun, puhtaisiin energialähteisiin siirtymiseen, alueiden kestävään kehitykseen sekä jäsenvaltioiden työllisyyden kasvuun liittyvät tavoitteet. Kiertotalouden kehittämisessä olisi näin ollen edistettävä myös tähän liittyvien tahojen, kuten pienten ja keskisuurten yritysten, yhteisötalouden yritysten, voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen sekä jätehuollon parissa alue- ja paikallistasolla toimivien tahojen, osallisuutta globaalin jätehuollon parantamiseksi, prosessien ja tuotteiden innovoinnin edistämiseksi sekä työllisyyden kehittämiseksi asiaankuuluvilla alueilla.

(14)

Yhdyskuntajätteen valmistelua uudelleenkäyttöön ja kierrätystä koskevia tavoitteita olisi tiukennettava merkittävien ympäristöön liittyvien, taloudellisten ja sosiaalisten hyötyjen saamiseksi.

(14)

Yhdyskuntajätteen valmistelua uudelleenkäyttöön ja kierrätystä koskevia tavoitteita olisi tiukennettava vähintään 60 prosenttiin vuoden 2025 osalta ja vähintään 70 prosenttiin vuoden 2030 osalta merkittävien ympäristöön liittyvien, taloudellisten ja sosiaalisten hyötyjen saamiseksi ja kiertotalouteen siirtymisen nopeuttamiseksi .

(14 a)

Jäsenvaltioiden olisi tuettava sellaisten järjestelmien perustamista, joilla edistetään uudelleenkäyttötoimintoja ja tuotteiden elinkaaren pidentämistä, edellyttäen että tällä ei vaaranneta tuotteiden laatua eikä turvallisuutta. Tällaisia järjestelmiä olisi otettava käyttöön erityisesti sähkö- ja elektroniikkalaitteille, tekstiileille, huonekaluille, rakennusmateriaaleille, renkaille ja direktiivin 94/62/EY 5 artiklassa tarkoitetuille pakkauksille.

(14 b)

Jäsenvaltioiden olisi uudelleenkäytön edistämiseksi voitava asettaa laadullisia tavoitteita ja toteuttaa tarvittavat tuottajia koskevat toimenpiteet, jotta uudelleenkäytön alan toimijat saavat helposti käyttöönsä tuotteiden uudelleenkäytössä tarvittavia käyttöoppaita, varaosia ja teknisiä tietoja.

(14 c)

(14 d)

Kiertotalouteen siirtymisessä on monia myönteisiä näkökulmia, sekä taloudellisia (kuten raaka-ainevarojen käytön optimointi), ympäristöön liittyviä (kuten ympäristönsuojelu ja jätteestä aiheutuvan pilaantumisen väheneminen) ja sosiaalisia (kuten sosiaalisesti osallistavien työpaikkojen luomismahdollisuudet ja sosiaalisten yhteyksien kehittäminen). Kiertotalous on yhteisötalouden ja yhteisvastuullisuuteen perustuvan talouden ajatusmaailman mukaista, ja sen täytäntöönpanolla olisi ensisijaisesti luotava ympäristöön liittyviä ja sosiaalisia etuja.

(14 e)

Yhteisötalouden ja yhteisvastuullisuuteen perustuvan talouden toimijoiden olisi edistettävä toiminnallaan, mukaan lukien valmistelu uudelleenkäyttöön ja itse uudelleenkäyttö, yhteisötaloutta ja yhteisvastuullisuuteen perustuvaa taloutta. Näiden toimintojen jatkuvuus olisi varmistettava unionissa.

(15)

Tiukentamalla vaiheittain tavoitteita, jotka koskevat yhdyskuntajätteen valmistelua uudelleenkäyttöön ja kierrätystä, olisi varmistettava, että talouden kannalta tärkeät jätemateriaalit käytetään uudelleen ja kierrätetään tehokkaasti ja että jätteen sisältämät arvokkaat materiaalit kanavoidaan takaisiin Euroopan talouteen ja edistetään näin raaka-ainealoitteen (17) täytäntöönpanoa ja kiertotalouden muodostumista.

(15)

Tiukentamalla vaiheittain tavoitteita, jotka koskevat yhdyskuntajätteen valmistelua uudelleenkäyttöön ja kierrätystä, olisi varmistettava, että talouden kannalta tärkeät jätemateriaalit valmistellaan uudelleenkäyttöön ja kierrätetään tehokkaasti huolehtien samalla ihmisten terveyden ja ympäristön korkeatasoisesta suojelemisesta ja että jätteen sisältämät arvokkaat materiaalit kanavoidaan takaisin Euroopan talouteen ja edistetään näin raaka-ainealoitteen (17) täytäntöönpanoa ja kiertotalouden muodostumista.

(16)

Jäsenvaltioiden jätehuoltotoimien välillä on suuria eroja, erityisesti yhdyskuntajätteen kierrätyksen osalta. Näiden erojen huomioon ottamiseksi olisi niille jäsenvaltioille, jotka Eurostatin tietojen mukaan kierrättivät vuonna 2013 alle 20 prosenttia yhdyskuntajätteestään, annettava lisäaikaa, jotta ne voivat noudattaa vuodelle 2025 ja 2030 asetettuja tavoitteita valmistelusta uudelleenkäyttöön ja kierrätyksestä. Kun otetaan huomioon jäsenvaltioissa viimeisen 15 vuoden aikana tapahtunut keskimääräinen vuosittainen edistyminen, olisi näiden jäsenvaltioiden nämä tavoitteet saavuttaakseen lisättävä kierrätyskapasiteettiaan tasoille, jotka ovat huomattavasti paremmat kuin aikaisemmat keskiarvot. Jotta voidaan varmistaa tasainen edistyminen tavoitteiden saavuttamisessa ja jotta täytäntöönpanossa havaittavat aukot paikataan ajoissa, olisi niiden jäsenvaltioiden, joille annetaan lisäaikaa, saavutettava välitavoitteita ja laadittava täytäntöönpanosuunnitelma .

(16)

Jäsenvaltioiden jätehuoltotoimien välillä on suuria eroja, erityisesti yhdyskuntajätteen kierrätyksen osalta. Näiden erojen huomioon ottamiseksi olisi niille jäsenvaltioille, jotka Eurostatin tietojen mukaan kierrättivät vuonna 2013 alle 20 prosenttia yhdyskuntajätteestään ja joiden ei katsottu olevan vaarassa jäädä jälkeen tavoitteesta, jonka mukaan vuoteen 2025 mennessä vähintään 50 prosenttia yhdyskuntajätteestä on valmisteltava uudelleenkäyttöön ja kierrätettävä , annettava lisäaikaa, jotta ne voivat noudattaa vuodelle 2025 asetettuja tavoitteita valmistelusta uudelleenkäyttöön ja kierrätyksestä . Näille jäsenvaltioille olisi myös annettava lisäaikaa vuodelle 2030 asetettujen, valmistelua uudelleenkäyttöön ja kierrätystä koskevien tavoitteiden saavuttamiseen, jos niiden ei katsota olevan vaarassa jäädä jälkeen tavoitteesta, jonka mukaan vuoteen 2030 mennessä vähintään 60 prosenttia yhdyskuntajätteestä on valmisteltava uudelleenkäyttöön ja kierrätettävä . Kun otetaan huomioon jäsenvaltioissa viimeisen 15 vuoden aikana tapahtunut keskimääräinen vuosittainen edistyminen, olisi näiden jäsenvaltioiden nämä tavoitteet saavuttaakseen lisättävä kierrätyskapasiteettiaan tasoille, jotka ovat huomattavasti paremmat kuin aikaisemmat keskiarvot. Jotta voidaan varmistaa tasainen edistyminen tavoitteiden saavuttamisessa ja jotta täytäntöönpanossa havaittavat aukot paikataan ajoissa, olisi niiden jäsenvaltioiden, joille annetaan lisäaikaa, saavutettava välitavoitteita ja laadittava täytäntöönpanosuunnitelmia, joiden vaikuttavuutta komission olisi arvioitava määriteltyjen perusteiden pohjalta .

(16 a)

Lopullisessa kierrätysprosessissa olisi sovellettava laatustandardeja, jotta voidaan varmistaa laadukkaiden uusioraaka-aineiden talteenotto. Komission olisi pyydettävä eurooppalaisia standardointijärjestöjä kehittämään standardeja sekä lopulliseen kierrätysprosessiin saapuvia jätemateriaaleja että uusioraaka-aineita, etenkin muoveja, varten markkinoilla sovellettavien parhaiden tuotantokäytänteiden mukaisesti.

(17)

Uudelleenkäyttöön valmistelua koskevien tietojen luotettavuuden varmistamiseksi on oleellista vahvistaa raportointia koskeva yhteiset säännöt. Vastaavasti on tärkeää säätää tarkemmin säännöistä, joiden mukaisesti jäsenvaltioiden olisi raportoitava siitä, mitä on tosiasiallisesti kierrätetty ja mitä voidaan ottaa huomioon tavoitteen saavuttamisessa. Tästä syystä kierrätystavoitteiden saavuttamista koskevan raportoinnin olisi yleensä perustuttava lopulliseen kierrätysprosessiin sijoitettavaan jätteen määrään. Jäsenvaltioille aiheutuvan hallinnollisen taakan rajoittamiseksi jäsenvaltioiden olisi voitava, tiukkoja ehtoja soveltaen, raportoida kierrätysasteet lajittelulaitosten tuloksen perusteella. Kierrätetyksi jätteeksi ilmoitetun jätteen painosta ei vähennetä painohävikkiä, joka aiheutuu materiaalin tai aineen lopulliseen kierrätysprosessiin sisältyvissä mekaanisissa ja/tai kemiallisissa muuntamisprosesseissa.

(17)

Uudelleenkäyttöön valmistelua koskevien tietojen luotettavuuden varmistamiseksi on oleellista vahvistaa raportointia koskeva yhteiset säännöt ja ottaa huomioon, että on vältettävä liiallisen hallinnollisen rasituksen sälyttämistä pienille ja keskisuurille toimijoille . Vastaavasti on tärkeää säätää tarkemmin säännöistä, joiden mukaisesti jäsenvaltioiden olisi raportoitava siitä, mitä on tosiasiallisesti kierrätetty ja mitä voidaan ottaa huomioon tavoitteen saavuttamisessa. Kierrätettyä yhdyskuntajätettä koskevien laskelmien olisi perustuttava yhteen yhdenmukaistettuun menetelmään, jolla estetään jäsenvaltioita ilmoittamasta käytöstä poistettua jätettä kierrätetyksi jätteeksi. Tätä varten kierrätystavoitteiden saavuttamista koskevan raportoinnin olisi perustuttava lopulliseen kierrätysprosessiin sijoitettavaan jätteen määrään. Kierrätetyksi jätteeksi ilmoitetun jätteen painosta ei vähennetä painohävikkiä, joka aiheutuu materiaalin tai aineen lopulliseen kierrätysprosessiin sisältyvissä mekaanisissa ja/tai kemiallisissa muuntamisprosesseissa.

(18)

Laskettaessa sitä, onko uudelleenkäytön valmistelua ja kierrätystä koskevat tavoitteet saavutettu , olisi jäsenvaltioiden voitava ottaa huomioon tuotteet ja osat , jotka hyväksytyt uudelleenkäyttöä valmistelevat toiminnanharjoittajat ja panttijärjestelmät valmistelevat uudelleenkäyttöä varten , samoin kuin jätteenpolton yhteydessä tapahtuva metallien kierrätys . Näiden laskelmien yhdenmukaisten edellytysten varmistamiseksi komissio hyväksyy yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat hyväksyttyjen uudelleenkäyttöä valmistelevien toiminnanharjoittajien ja panttijärjestelmien nimeämistä sekä laatukriteerit, jotka koskevat tietojen keräämistä , todentamista ja toimittamista .

(18)

Valmistelua uudelleenkäyttöön ja kierrätystä koskevien tavoitteiden saavuttamista koskevien laskelmien yhdenmukaisten edellytysten varmistamiseksi komission olisi hyväksyttävä yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat hyväksyttyjen uudelleenkäyttöä valmistelevien toiminnanharjoittajien , panttijärjestelmien ja lopullisen kierrätyksen toiminnanharjoittajien määrittämistä, sekä erityissäännöt , jotka koskevat tietojen keräämistä, jäljitettävyyttä, todentamista ja toimittamista, ja laatukriteerit , jotka koskevat jätteenpolton tai rinnakkaispolton yhteydessä kierrätettyjä metalleja . Jäsenvaltioiden olisi voitava ottaa huomioon metallien kierrätys esimerkiksi energian talteenottoon perustuvan jätteenpolton tai rinnakkaispolton yhteydessä, kun ne tekevät yhdenmukaistetun laskentamenetelmän hyväksymisen jälkeen laskelmia siitä , onko valmistelua uudelleenkäyttöön ja kierrätystä koskevat tavoitteet saavutettu .

(20)

Uudelleenkäyttö- ja kierrätysasteen nostamiseksi jäsenvaltioissa on oleellista, että noudatetaan velvoitteita erilliskierrätysjärjestelmien perustamisesta paperia, metallia, muovia ja lasia varten. Myös biojäte olisi kerättävä erikseen, jotta voitaisiin lisätä valmistelua uudelleenkäyttöön ja kierrätystä sekä vähentää kuivien kierrätettävien materiaalien pilaantumista.

(20)

Uudelleenkäyttö- ja kierrätysasteen nostamiseksi jäsenvaltioissa on oleellista, että noudatetaan velvoitteita erilliskierrätysjärjestelmien perustamisesta paperia, metallia, muovia, lasia , tekstiilejä ja biojätettä varten. Myös biojäte olisi kerättävä erikseen ja kierrätettävä , jotta voitaisiin lisätä valmistelua uudelleenkäyttöön ja kierrätystä sekä vähentää kuivien kierrätettävien materiaalien pilaantumista ja niiden polttoa ja sijoittamista kaatopaikalle. Lisäksi olisi kannustettava ja tehostettava mahdollisia keräys- ja kierrätysjärjestelmiä koskevaa tutkimusta muiden virtojen ja uusien materiaalien osalta.

(20 a)

Biotalous on ratkaisevassa asemassa raaka-aineiden saatavuuden varmistamisessa koko unionissa. Yhdyskuntajätteen tehokkaampi käyttö voisi luoda merkittävän kannustimen biotalouden toimitusketjua varten. Kestävä biojätehuolto mahdollistaa erityisesti fossiilisiin polttoaineisiin perustuvien raaka-aineiden korvaamisen uusiutuvilla lähteillä materiaalien ja hyödykkeiden tuotannossa.

(20 b)

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että biojäte kerätään erikseen ja että se kierrätetään orgaanisesti huolehtien ympäristönsuojelun korkeasta tasosta ja asiaa koskevien tiukkojen laatustandardien noudattamisesta, jotta voidaan välttää resursseja jätehierarkian alemmilla tasoilla nielevä jätteenkäsittely, mahdollistaa laadukas kierrätys ja tehostaa laadukkaiden uusioraaka-aineiden talteenottoa.

(20 c)

Erilliskeräyksestä huolimatta paljon kierrätettävää jätettä päätyy edelleen sekajätteeseen. Laadukkaalla lajittelulla, erityisesti optisella lajittelulla, voidaan lajitella huomattava materiaalimäärä jäännösjätteestä ja sen jälkeen kierrättää ja käsitellä uudelleen uusioraaka-aineiksi. Jäsenvaltioiden olisi siksi toteutettava toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että myös jäte, jota ei kerätä erikseen, kuitenkin lajitellaan.

(20 d)

Jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön erilliskeräys kotitalouksista peräisin olevaa vaarallista jätettä varten, jotta voidaan välttää se, että yhdyskuntajätteeseen päätyy vaarallisia jätteitä, jotka saattavat heikentää kierrätyksen laatua ja haitata siten uusioraaka-aineiden talteenottoa.

(21)

Vaarallisen jätteen asianmukainen käsittely on edelleen ongelma unionissa, ja sitä koskevia tietoja puuttuu osittain. Näin ollen on tarpeen vahvistaa tietojen kirjaamista ja jäljitettävyysmekanismeja perustamalla jäsenvaltioihin sähköisiä vaarallisen jätteen rekisterejä. Sähköinen tiedonkeruu olisi tarvittaessa ulotettava muihin jätevirtoihin yritysten ja viranomaisten tietojen kirjaamisen yksinkertaistamiseksi ja jätevirtojen seurannan parantamiseksi unionissa.

(21)

Vaarallisen jätteen asianmukainen käsittely on edelleen ongelma unionissa, ja sitä koskevia tietoja puuttuu osittain. Näin ollen on tarpeen vahvistaa tietojen kirjaamista ja jäljitettävyysmekanismeja perustamalla jäsenvaltioihin sähköisiä vaarallisen jätteen rekisterejä. Sähköinen tiedonkeruu olisi ulotettava muihin jätevirtoihin yritysten ja viranomaisten tietojen kirjaamisen yksinkertaistamiseksi ja jätevirtojen seurannan parantamiseksi unionissa.

(21 a)

Jäteöljyjen erilliskeräyksellä ja uusiokäytöllä on huomattavia talous- ja ympäristöhyötyjä, muun muassa toimitusvarmuuden osalta. On perustettava erilliskeräys ja laadittava tavoitteet jäteöljyjen uusiokäytölle.

(22)

Tässä direktiivissä vahvistetaan unionin jätehuollon pitkän aikavälin tavoitteet ja annetaan talouden toimijoille ja jäsenvaltioille selkeä suunta tämän direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavia investointeja varten. Kun jäsenvaltiot kehittävät kansallisia jätehuoltostrategioitaan ja suunnittelevat investointeja jätehuoltoinfrastruktuuriin, olisi niiden hyödynnettävä asianmukaisesti Euroopan rakenne- ja investointirahastoja jätehierarkian mukaisesti edistämällä jätteen syntymisen ehkäisemistä, uudelleenkäyttöä ja kierrätystä.

(22)

Tässä direktiivissä vahvistetaan unionin jätehuollon pitkän aikavälin tavoitteet ja annetaan talouden toimijoille ja jäsenvaltioille selkeä suunta tämän direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavia investointeja varten. Kun jäsenvaltiot kehittävät kansallisia jätehuoltostrategioitaan ja suunnittelevat investointeja jätehuoltoinfrastruktuuriin ja kiertotalouteen, olisi niiden hyödynnettävä asianmukaisesti Euroopan rakenne- ja investointirahastoja jätehierarkian mukaisesti edistämällä ensisijaisesti jätteen syntymisen ehkäisemistä ja uudelleenkäyttöä ja vasta tämän jälkeen kierrätystä. Komission olisi jätehierarkian mukaisesti sallittava Horisontti 2020 -ohjelman ja Euroopan rakenne- ja investointirahastojen hyödyntäminen, jotta voidaan kehittää tehokas rahoituskehys, joka auttaa paikallisviranomaisia panemaan täytäntöön tämän direktiivin vaatimukset ja josta voidaan rahoittaa innovatiivisten tekniikoiden ja jätehuollon käyttöönottoa.

(23)

Tietyt raaka-aineet ovat erittäin tärkeitä unionin taloudelle ja niiden tarjontaan liittyy korkea riski. Näiden raaka-aineiden toimitusvarmuuden vuoksi ja raaka-aineita koskevan aloitteen sekä raaka-aineiden eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden tavoitteiden mukaisesti jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimia, jotta saavutetaan paras mahdollinen jätehuollon taso jätteille, jotka sisältävät näitä raaka-aineita merkittäviä määriä , ottaen huomioon toteutettavuus talouden ja teknologian kannalta sekä ympäristöhyödyt . Komissio on laatinut luettelon EU:n kriittisistä raaka-aineista (18). Komissio tarkistaa tämän luettelon säännöllisesti.

(23)

Tietyt raaka-aineet ovat erittäin tärkeitä unionin taloudelle ja niiden tarjontaan liittyy korkea riski. Näiden raaka-aineiden toimitusvarmuuden vuoksi ja raaka-aineita koskevan aloitteen sekä raaka-aineiden eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden tavoitteiden mukaisesti jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimia, jotta edistetään tuotteiden uudelleenkäyttöä ja kriittisiä raaka-aineita merkittäviä määriä sisältävien jätteiden kierrätystä ja varmistetaan, että niitä käsitellään tehokkaasti , ottaen huomioon toteutettavuus talouden ja teknologian kannalta sekä ympäristö- ja terveyshyödyt . Komissio on laatinut luettelon EU:n kriittisistä raaka-aineista (18). Komissio tarkistaa tämän luettelon säännöllisesti.

(24)

Raaka-ainealoitteen tehokkaan täytäntöönpanon tukemiseksi edelleen jäsenvaltioiden olisi myös edistettävä sellaisten tuotteiden uudelleenkäyttöä, jotka ovat raaka-aineiden tärkeimpiä lähteitä. Niiden olisi myös sisällytettävä jätehuoltosuunnitelmiinsa asianmukaisia toimenpiteitä, jotka koskevat näitä raaka-aineita merkittäviä määriä sisältävän jätteen keräystä ja hyödyntämistä. Toimenpiteet olisi sisällytettävä jätehuoltosuunnitelmiin, kun niitä päivitetään ensimmäisen kerran tämän direktiivin voimaantulon jälkeen. Komissio antaa tietoja asiaankuuluvista tuoteryhmistä ja jätevirroista EU:n tasolla. Tällä ei suljeta pois sitä, että jäsenvaltiot toteuttavat niiden kansalliselle taloudelle tärkeäksi katsomiaan muita raaka-aineita koskevia toimenpiteitä.

(24)

Raaka-ainealoitteen tehokkaan täytäntöönpanon tukemiseksi edelleen jäsenvaltioiden olisi myös sisällytettävä jätehuoltosuunnitelmiinsa asianmukaisia toimenpiteitä, jotka koskevat näitä raaka-aineita merkittäviä määriä sisältävän jätteen keräystä , lajittelua ja hyödyntämistä. Toimenpiteet olisi sisällytettävä jätehuoltosuunnitelmiin, kun niitä päivitetään ensimmäisen kerran tämän direktiivin voimaantulon jälkeen. Komissio antaa tietoja asiaankuuluvista tuoteryhmistä ja jätevirroista EU:n tasolla. Tällä ei suljeta pois sitä, että jäsenvaltiot toteuttavat niiden kansalliselle taloudelle tärkeäksi katsomiaan muita raaka-aineita koskevia toimenpiteitä.

(25)

Roskaamisella on suoria haitallisia vaikutuksia ympäristöön ja ihmisten hyvinvointiin. Lisäksi korkeat puhdistuskustannukset ovat tarpeeton taloudellinen taakka yhteiskunnalle. Jätehuoltosuunnitelmiin sisällytettävillä erityistoimenpiteillä ja toimivaltaisten viranomaisten suorittamalla asianmukaisen täytäntöönpanon valvonnalla olisi edistettävä tämän ongelman poistamista.

(25)

Roskaamisella on suoria ja epäsuoria haitallisia vaikutuksia ympäristöön, ihmisten hyvinvointiin ja talouteen. Korkeat puhdistuskustannukset ovat tarpeeton taloudellinen taakka yhteiskunnalle. Jätehuoltosuunnitelmiin sisällytettävillä erityistoimenpiteillä ja toimivaltaisten viranomaisten suorittamalla asianmukaisen täytäntöönpanon valvonnalla olisi edistettävä tämän ongelman poistamista. Roskaamisen ehkäiseminen asetetaan etusijalle puhdistamiseen nähden. Roskaamisen ennaltaehkäisyn pitäisi kuulua yhteisesti toimivaltaisille viranomaisille, tuottajille ja kuluttajille. Siksi on olennaista muuttaa kuluttajien huonoja tottumuksia, jotta voidaan vähentää roskaamista. Tuottajien, joiden tuotteista todennäköisesti tulee roskaa, olisi edistettävä tuotteidensa kestävää käyttöä roskaamisen ehkäisemiseksi. Myös opetuksella ja valistuksella on ratkaisevan tärkeä osa tottumusten muutoksen nopeuttamisessa.

(25 a)

Ympäristötavoitteita arvioitaessa, seurattaessa ja asetettaessa unionin tason sitovana oikeudellisena välineenä sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2008/56/EY  (1 a) , jotta merien roskaantumisen suhteen saavutetaan hyvä ympäristön tila. Merien roskaantumisen tärkeimpiä syitä ovat kuitenkin maalla tapahtuvat toiminnat, jotka aiheutuvat kiinteän jätteen käsittelyn kehnoista käytänteistä, infrastruktuuria koskevista puutteista ja yleisestä tiedon puutteesta. Jäsenvaltioiden olisi siksi hyväksyttävä toimenpiteitä vähentääkseen merelliseen ympäristöön todennäköisesti päätyviä maalla syntyviä roskia Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa 25 päivänä syyskuuta 2015 hyväksytyn vuoteen 2030 ulottuvan kestävän kehityksen toimintasuunnitelman mukaisesti ja erityisesti pyrkien unionin tavoitteeseen, joka koskee merien roskaantumisen vähentämistä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä unionin tasolla. Merien roskaamisen ehkäisemisen ympäristö- ja taloudelliset hyödyt huomioon ottaen jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön erityisiä merien roskaamisen ehkäisemistä koskevia toimenpiteitä. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä näillä toimenpiteillä siihen, että koko unionin tasolla kyetään vähentämään merien roskaamista 30 prosentilla vuoteen 2025 mennessä ja 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Näiden tavoitteiden saavuttamisessa edistymisen mittaamiseksi ja hyvien käytäntöjen vaihtamisen helpottamiseksi jäsenvaltioiden välillä koko unionissa olisi vahvistettava yhdenmukaisia menetelmiä tällaista mittaamista varten. Merien roskaantumisen tasosta olisi raportoitava vuosittain.

(25 b)

Jätteen epäasianmukainen hävittäminen roskaamalla ja jätevettä ja kiinteää jätettä, kuten muovia, levittämällä vaikuttaa haitallisesti meriympäristöön ja ihmisten terveyteen, ja lisäksi siitä aiheutuu huomattavia taloudellisia ja yhteiskunnallisia kustannuksia. Tällainen jäte myös horjuttaa jätehierarkian ensisijaisuusjärjestystä, erityisesti estämällä valmistelun uudelleenkäyttöön, kierrätyksen ja muun talteenoton ennen hävittämistä. Merien roskaamisen rajatylittävän luonteen vuoksi ja toimenpiteiden yhdenmukaistamisen takaamiseksi jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimenpiteitä vähennystavoitteidensa saavuttamiseksi käyttämällä direktiivin 2008/56/EY 11 artiklassa tarkoitettuja valvontakäytäntöjä.

(25 c)

Poishuuhdeltavissa kosmeettisissa tuotteissa ja henkilökohtaisen hygienian tuotteissa, jotka joutuvat kotitalouksien, yritysten tai teollisuuden jäteveden käsittelyjärjestelmiin, olevat mikrohiukkaset ovat yksi helpoimmin torjuttavista muovisten mikrohiukkasten aiheuttaman pilaantumisen lähteistä. Jäsenvaltioiden olisi tässä direktiivissä asetettujen tavoitteiden saavuttamista edistääkseen toteutettava toimia mikrohiukkasaineosien ja muovisten mikrohiukkasten päätymistä jätevesien käsittelyjärjestelmiin ja niiden laskemista meriympäristöön.

(27)

Jäsenvaltioiden joka kolmas vuosi laatimat täytäntöönpanokertomukset eivät ole osoittautuneet tehokkaaksi välineeksi säännösten noudattamisen todentamisessa ja hyvän täytäntöönpanon varmistamisessa, vaan ne aiheuttavat tarpeettomia hallinnollisia toimia. Näin ollen on asianmukaista kumota säännökset, jotka velvoittavat jäsenvaltiot laatimaan tällaisia raportteja. Säännösten noudattamisen valvonnan olisi perustuttava ainoastaan tilastotietoihin, jotka jäsenvaltiot toimittavat vuosittain komissiolle.

(27)

Jäsenvaltioiden joka kolmas vuosi laatimat täytäntöönpanokertomukset eivät ole osoittautuneet tehokkaaksi välineeksi säännösten noudattamisen todentamisessa ja hyvän täytäntöönpanon varmistamisessa, vaan ne aiheuttavat tarpeettomia hallinnollisia toimia. Näin ollen on asianmukaista kumota säännökset, jotka velvoittavat jäsenvaltiot laatimaan tällaisia raportteja. Säännösten noudattamisen valvonnan olisi perustuttava tilastotietoihin, jotka jäsenvaltiot toimittavat vuosittain komissiolle. Jäsenvaltioiden olisi kuitenkin toimitettava pyydettäessä viipymättä komissiolle kaikki sen tarvitsemat tiedot, jotta se voi arvioida tämän direktiivin täytäntöönpanoa kokonaisuutena sekä sen vaikutuksia ympäristöön ja ihmisten terveyteen.

(28)

Jäsenvaltioiden toimittamat tilastotiedot ovat oleellinen osa komission suorittamaa jätelainsäädännön noudattamisen arviointia kaikissa jäsenvaltioissa. Tilastojen laatua, luotettavuutta ja vertailtavuutta olisi parannettava ottamalla käyttöön yksi vastaanottopiste jätetiedolle, poistamalla tarpeettomat raportointivaatimukset, vertaamalla kansallisia raportointimenetelmiä sekä ottamalla käyttöön tiedon laadun tarkastuksia koskeva raportointi. Tästä syystä jäsenvaltioiden olisi jätelainsäädännössä vahvistettujen tavoitteiden saavuttamista koskevia kertomuksia toimittaessaan käytettävä uusinta komission ja kansallisten tilastotoimistojen kehittämää menetelmää.

(28)

Jäsenvaltioiden toimittamat tiedot ovat oleellinen osa komission suorittamaa jätelainsäädännön noudattamisen arviointia kaikissa jäsenvaltioissa. Ilmoitettujen tietojen laatua, luotettavuutta ja vertailtavuutta olisi parannettava ottamalla käyttöön yhteinen menetelmä luotettaviin lähteisiin perustuvan tiedon keräämistä ja käsittelemistä varten sekä yksi vastaanottopiste jätetiedolle, poistamalla tarpeettomat raportointivaatimukset, vertaamalla kansallisia raportointimenetelmiä sekä ottamalla käyttöön tiedon laadun tarkastuksia koskeva raportointi. Tästä syystä jäsenvaltioiden olisi jätelainsäädännössä vahvistettujen tavoitteiden saavuttamista koskevia kertomuksia toimittaessaan käytettävä komission yhteistyössä kansallisten tilastotoimistojen sekä jätehuollosta vastaavien kansallisten viranomaisten ja alue- ja paikallisviranomaisten kanssa kehittämää yhteistä menetelmää.

(28 a)

Komission olisi julkaistava kolmen vuoden välein jäsenvaltioiden toimittamiin tietoihin perustuva kertomus raportoidakseen Euroopan parlamentille ja neuvostolle kierrätystavoitteiden saavuttamisen edistymisestä sekä tässä direktiivissä asetettujen uusien velvoitteiden täytäntöönpanosta. Kolmen vuoden välein annettavissa kertomuksissa olisi myös arvioitava koko direktiivin 2008/98/EY vaikutuksia ympäristöön ja ihmisten terveyteen kokonaisuudessaan sekä sitä, onko direktiiviin 2008/98/EY tehtävä muutoksia, jotta se soveltuisi tarkoitukseensa, kun otetaan huomioon kiertotalouden tavoitteet.

(28 b)

Komission olisi otettava käyttöön foorumi, jolla se ja jäsenvaltiot vaihtavat keskenään tietoja ja parhaita käytäntöjä tämän direktiivin soveltamisesta käytännössä, jotta voidaan edistää asianmukaista hallinnointia, täytäntöönpanoa, rajatylittävää yhteistyötä ja jätealan parhaiden käytäntöjen ja innovointien levittämistä sekä saavuttaa määrätietoisesti ja johdonmukaisesti direktiivissä 2008/98/EY asetetut tavoitteet. Foorumin toiminnan tulokset olisi asetettava julkisesti saataville.

(28 c)

Kiertotalouteen siirtymisen ja energiatehokkuuden lisäämisen taloudelliset mahdollisuudet ja ympäristöedut ovat hyvin selkeitä. Kierron kattamiseksi tarvittavia toimenpiteitä esitetään monissa eri poliittisissa asiakirjoissa ja ehdotuksissa, muun muassa 17 päivänä joulukuuta 2012 julkaistussa Euroopan resurssitehokkuusfoorumin julkilausumassa ja Euroopan resurssitehokkuuden lisäämistä koskevissa suosituksissa ja tämän jälkeen annetuissa poliittisissa suosituksissa sekä 25 päivänä kesäkuuta 2015 annetussa Euroopan parlamentin valiokunta-aloitteisessa mietinnössä siirtymisestä kiertotalouteen ja lisäksi 2 päivänä joulukuuta 2015 julkaistussa komission toimintasuunnitelmassa kiertotaloudesta. Niissä kaikissa esitetään muitakin kuin jätettä koskevia toimenpiteitä, jotka kattavat koko elinkaaren, ja niiden olisi oltava ohjenuorana unionin jätelainsäädännön tavoitetasolle, ja niillä olisi lisäksi varmistettava, että koko kierron kattamiseksi toteutetaan kunnianhimoisia toimenpiteitä.

(28 d)

Tutkimus ja innovointi sekä resurssitehokkuuteen perustuvien älykkäiden liiketoimintamallien käyttöön ottaminen ovat olennaisia tuettaessa unionin siirtymistä kiertotalouteen, jossa jätettä pidetään uutena resurssina. Horisontti 2020 -puiteohjelmassa on tämän tavoitteen saavuttamiseksi edistettävä tutkimus- ja innovointihankkeita, joissa voidaan osoittaa kiertotalouden taloudellinen ja ekologinen kestävyys ja testata sitä kenttäoloissa. Jos samalla omaksutaan järjestelmällinen lähestymistapa, nämä hankkeet voivat samalla helpottaa innovointia edistävän ja helposti täytäntöönpantavan lainsäädännön laatimista tunnistamalla mahdolliset sääntelyyn liittyvät epävarmuustekijät, esteet ja puutteet, jotka vaikeuttavat resurssitehokkuuteen perustuvien liiketoimintamallien kehittämistä.

(28 e)

Komissio esitti 2 päivänä joulukuuta 2015 kiertotaloutta koskevan unionin toimintasuunnitelman, jolla edistetään Euroopan siirtymistä kiertotalouteen. Koska komissio on laatinut konkreettisen ja kunnianhimoisen toimintasuunnitelman, johon sisältyy koko syklin kattavia toimenpiteitä, siirtymisen nopeuttamiseksi tarvitaan täydentäviä toimenpiteitä.

(28 f)

Resurssien käytön parantaminen saattaisi tuottaa tuntuvia nettosäästöjä unionin yrityksille, julkisille viranomaisille ja kuluttajille, samalla kun vähennettäisiin vuosittaisia kasvihuonekaasupäästöjä. Komission olisi sen vuoksi ehdotettava vuoden 2018 loppuun mennessä resurssitehokkuutta koskevaa pääindikaattoria ja alaindikaattoreita, jotta voidaan seurata, miten edistytään pyrittäessä tavoitteeseen, jonka mukaan resurssitehokkuutta parannetaan unionin tasolla vuoteen 2030 mennessä 30 prosenttia verrattuna vuoden 2014 tasoon.

(29)

Direktiivin 2008/98/EY täydentämiseksi tai muuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti valta antaa 5 artiklan 2 kohtaa, 6 artiklan 2 kohtaa, 7 artiklan 1 kohtaa, 11 a artiklan 2 kohtaa, 11 a artiklan 6 kohtaa, 26 artiklaa, 27 artiklan 1 kohtaa, 27 artiklan 4 kohtaa, 38 artiklan 1 kohtaa, 38 artiklan 2 kohtaa ja 38 artiklan 3 kohtaa koskevia säädöksiä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(29)

Direktiivin 2008/98/EY täydentämiseksi tai muuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti valta antaa säädöksiä, jotka koskevat seuraavia seikkoja:

—

yksityiskohtaiset perusteet sellaisten ehtojen soveltamiselle, joiden mukaisesti aineita tai esineitä pidetään sivutuotteina tai niiden katsotaan lakanneen olemasta jätettä;

—

yleiset vaatimukset, joita jäsenvaltioiden on noudatettava hyväksyessään jätteeksi luokittelun päättymistä koskevia teknisiä vaatimuksia;

—

jäteluettelon laatiminen;

—

yhdenmukaistetut perusteet, joita on noudatettava määritettäessä tuottajien laajennetun vastuun mukaisia tuottajien maksuosuuksia tuotteiden käyttöiän loppuessa aiheutuvien todellisten kustannusten mukaisesti;

—

indikaattorit, joilla mitataan edistymistä jätteen syntymisen vähentämisessä ja jätteen syntymistä ehkäisevien toimenpiteiden täytäntöönpanossa;

—

yhteinen menetelmä, mukaan lukien vähimmäislaatuvaatimukset, elintarvikejätteen tasojen yhdenmukaista mittaamista varten;

—

yhteinen menetelmä, mukaan lukien vähimmäislaatuvaatimukset, maalla syntyvien ja mereen päätyvien roskien yhdenmukaista mittaamista varten;

—

laatua ja toimintaa koskevat vähimmäisvaatimukset hyväksyttyjen uudelleenkäyttöä valmistelevien toiminnanharjoittajien, panttijärjestelmien ja lopullisen kierrätyksen toiminnanharjoittajien määrittämistä varten, mukaan lukien tietojen keräämistä, jäljitettävyyttä, todentamista ja raportointia koskevat erityissäännöt;

—

yhteinen menetelmä jätteenpolton tai rinnakkaispolton yhteydessä kierrätettyjen metallien painon laskemiseksi, mukaan lukien kierrätettyjä metalleja koskevat laatuperusteet;

—

direktiivin 2008/98/EY liitteessä I tarkoitettuja loppukäsittelytoimia D2, D3, D4, D6, D7 ja D12 koskevat tekniset perusteet ja toimintamenetelmät ja tarvittaessa kyseisten toimien kieltäminen, jos ne eivät täytä tiettyjä ihmisten terveyden ja ympäristön suojeluun liittyviä perusteita;

—

tekniset vähimmäisstandardit käsittelylle, joka edellyttää direktiivin 2008/98/EY mukaista lupaa, kun on näyttöä siitä, että tällaiset standardit tuottaisivat ihmisten terveyden ja ympäristön suojelua koskevia etuja;

—

tekniset vähimmäisstandardit käsittelylle, joka edellyttää direktiivin 2008/98/EY mukaista rekisteröintiä, kun on näyttöä siitä, että tällaiset standardit tuottaisivat ihmisten terveyden ja ympäristön suojelua koskevia etuja tai auttaisivat välttämään sisämarkkinoiden häiriöitä;

—

eritelmä direktiivin 2008/98/EY liitteessä II olevassa R1 kohdassa tarkoitetun kaavan soveltamisesta polttolaitoksia varten;

—

tietojen keräämistä ja käsittelyä kerätyn tiedon ja tietolähteiden organisointia koskeva menetelmä sekä tapa, jolla jäsenvaltiot esittävät komissiolle tiedot elintarvikejätteen ja merien roskien vähentämistä, valmistelua uudelleenkäyttöön, kierrätystä ja maantäyttöä ja jäteöljyjä koskevien tavoitteiden saavuttamisesta, ja

—

direktiivin 2008/98/EY I–V liitteen mukauttaminen tieteelliseen ja tekniseen kehitykseen.

(30)

Jotta voidaan varmistaa direktiivin 2008/98/ EC yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa 9 artiklan 4 kohdan, 9 artiklan 5 kohdan, 33 artiklan 2 kohdan, 35 artiklan 5 kohdan ja 37 artiklan 6 kohdan osalta. Täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (19) mukaisesti.

(30)

Jotta voidaan varmistaa direktiivin 2008/98/ EY yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa seuraavien seikkojen suhteen :

—

tapa, jolla esitetään tiedot jätehuoltosuunnitelmien ja jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevien ohjelmien hyväksymisestä ja niihin tehtävistä merkittävistä tarkistuksista, ja

—

vähimmäisehdot vaarallista jätettä koskevien sähköisten rekistereiden ylläpidolle.

(33)

Koska jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitteita, jotka ovat unionin jätehuollon parantaminen ja sen myötä ympäristön suojelu, säilyttäminen ja sen laadun parantuminen, merien terveys ja kala- ja äyriäistuotteiden turvallisuus merien roskaantumista vähentämällä sekä luonnonvarojen harkittu ja järkevä käyttö unionin alueella, vaan ne voidaan niiden laajuuden tai vaikutusten takia saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

(33)

Koska jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitteita, jotka ovat unionin jätehuollon parantaminen ja sen myötä ympäristön suojelu, säilyttäminen ja sen laadun parantuminen, merien terveys ja kala- ja äyriäistuotteiden turvallisuus merien roskaantumista vähentämällä sekä luonnonvarojen harkittu , vähennetty ja järkevä käyttö unionin alueella, vaan ne voidaan niiden laajuuden tai vaikutusten takia saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

(33 a)

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava korkean tason työterveys ja työturvallisuus tuotannon, kierrätyksen, korjaamisen ja valmistelun uudelleenkäyttöön alalla ja jätealalla ottaen huomioon näiden alojen työntekijöihin kohdistuvat erityiset riskit. Jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava, että alaa koskeva voimassa oleva unionin lainsäädäntö pannaan asianmukaisesti täytäntöön ja että täytäntöönpanoa valvotaan asianmukaisesti.

(33 b)

Tämä direktiivi on hyväksytty ottaen huomioon paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa annetut sitoumukset, ja se olisi pantava täytäntöön ja sitä olisi sovellettava kyseisen sopimuksen sisältämien ohjeiden mukaisesti.

-1)

”Tässä direktiivissä säädetään toimenpiteistä, joilla suojellaan ympäristöä ja ihmisten terveyttä ehkäisemällä tai vähentämällä jätteen syntymistä, jätteen syntymisen ja jätehuollon aiheuttamia haittavaikutuksia sekä vähentämällä materiaalien käytöstä aiheutuvia kokonaisvaikutuksia ja parantamalla tällaisen käytön tehokkuutta , jotka ovat ratkaisevia siirtymisessä kiertotalouteen ja unionin kilpailukyvyn säilyttämisessä pitkällä ajanjaksolla .”

1 a.

”yhdyskuntajätteellä”

1 a.

”yhdyskuntajätteellä”

(a)

kotitalouksien sekajätettä ja erilliskerättyä jätettä, mukaan lukien:

(a)

kotitalouksien sekajätettä ja erilliskerättyä jätettä, mukaan lukien:

(b)

muista lähteistä peräisin oleva sekajäte ja erilliskerätty jäte, joka on luonteeltaan, koostumukseltaan ja määrältään verrattavissa kotitalousjätteeseen ;

(b)

pienyrityksistä, toimistorakennuksista ja koulujen, sairaaloiden ja hallintorakennusten kaltaisista laitoksista peräisin oleva sekajäte ja erilliskerätty jäte, joka vastaa luonteeltaan ja koostumukseltaan kotitalousjätettä ;

(c)

torialueiden puhdistusjäte ja katujen puhdistuspalvelusta syntyvä jäte, mukaan lukien kadunlakaisujäte, roskasäiliöiden sisältö sekä puistojen ja puutarhojen ylläpidosta kertyvä jäte.

(c)

torialueiden puhdistusjäte ja katujen puhdistuspalvelusta syntyvä jäte, mukaan lukien kadunlakaisujäte, roskasäiliöiden sisältö sekä puistojen ja puutarhojen ylläpidosta kertyvä jäte.

a a)

lisätään kohta seuraavasti:

2 a)

” tavanomaisella jätteellä” jätettä, jolla ei ole liitteessä III lueteltuja vaarallisia ominaisuuksia ;

2 a)

” vaarattomalla jätteellä” jätettä, joka ei kuulu tämän artiklan 2 kohdan soveltamisalaan ;

4.

”biojätteellä” biohajoavaa puutarha- ja puistojätettä, kotitalouksista, ravintoloista, catering-palveluista ja vähittäisliikkeistä peräisin olevaa elintarvike- ja keittiöjätettä sekä elintarviketehtaista peräisin olevaa vastaavaa jätettä ja muuta jätettä, jolla on vastaavat biohajoavuusominaisuudet ja joka on luonteeltaan, koostumukseltaan ja määrältään verrattavissa biojätteeseen;

4.

”biojätteellä” biohajoavaa puutarha- ja puistojätettä, kotitalouksista, ravintoloista, catering-palveluista ja vähittäisliikkeistä peräisin olevaa elintarvike- ja keittiöjätettä sekä elintarviketehtaista peräisin olevaa vastaavaa jätettä ja muuta jätettä, jolla on vastaavat biohajoavuus- ja kompostoitavuusominaisuudet ;

d a)

korvataan 9 kohta seuraavasti:

9.

”jätehuollolla” jätteen keräystä, kuljetusta, hyödyntämistä ja loppukäsittelyä, mukaan lukien tällaisten toimintojen valvonta ja loppusijoituspaikkojen jälkihoito sekä kauppiaana tai välittäjänä toteutetut toimet;

d b)

korvataan 11 kohta seuraavasti:

11.

”erilliskeräyksellä” keräystä, jossa erityyppiset ja ominaisuuksiltaan erilaiset jätevirrat pidetään erillään erityiskäsittelyn helpottamiseksi;

”11.

’erilliskeräyksellä’ keräystä, jossa erityyppiset ja ominaisuuksiltaan erilaiset jätevirrat pidetään erillään erityiskäsittelyn helpottamiseksi erityisesti valmistelussa uudelleenkäyttöön ja kierrätyksessä;” ;

16.

”valmistelulla uudelleenkäyttöön” tarkistamis-, puhdistamis- tai korjaamistarkoituksessa toteutettavia hyödyntämistoimia, joiden avulla jäte, tuotteet tai tuotteiden osat, jotka hyväksytty uudelleenkäyttöön valmisteleva toiminnanharjoittaja tai panttijärjestelmä on kerännyt, valmistellaan siten, että niitä voidaan käyttää uudelleen ilman mitään muuta esikäsittelyä;

16.

”valmistelulla uudelleenkäyttöön” tarkistamis-, puhdistamis- tai korjaamistarkoituksessa toteutettavia hyödyntämistoimia, joiden avulla tuotteet tai tuotteiden osat, joista on tullut jätettä ja jotka hyväksytty uudelleenkäyttöön valmisteleva toiminnanharjoittaja on kerännyt, valmistellaan siten, että niitä voidaan käyttää uudelleen ilman mitään muuta esikäsittelyä;

e a)

lisätään kohta seuraavasti:

e b)

lisätään kohta seuraavasti:

e c)

korvataan 17 kohta seuraavasti:

17.

”kierrätyksellä” hyödyntämistointa, jossa jätemateriaalit käsitellään uudelleen tuotteiksi, materiaaleiksi tai aineiksi joko alkuperäiseen tarkoitukseen tai muihin tarkoituksiin. Siihen sisältyy eloperäisen aineksen uudelleenkäsittely , mutta ei energian hyödyntäminen eikä uudelleenkäsittely materiaaleiksi, joita käytetään polttoaineina tai maantäyttötoimiin;

”17.

’kierrätyksellä’ hyödyntämistointa, jossa jätemateriaalit käsitellään uudelleen tuotteiksi, materiaaleiksi tai aineiksi joko alkuperäiseen tarkoitukseen tai muihin tarkoituksiin. Siihen sisältyy orgaaninen kierrätys , mutta ei energian hyödyntäminen eikä uudelleenkäsittely materiaaleiksi, joita käytetään polttoaineina tai maantäyttötoimiin;”

e d)

lisätään kohta seuraavasti:

17 a.

”lopullisella kierrätysprosessilla” kierrätysprosessia, joka alkaa, kun muuta mekaanista lajittelutoimintoa ei enää tarvita ja jätemateriaalit siirretään tuotantoprosessiin ja ne uudelleenkäsitellään tehokkaasti tuotteiksi, materiaaleiksi tai aineiksi;

17 a.

”lopullisella kierrätysprosessilla” kierrätysprosessia, joka alkaa, kun muuta lajittelutoimintoa ei enää tarvita ja jätemateriaalit uudelleenkäsitellään tehokkaasti tuotteiksi, materiaaleiksi tai aineiksi;

17 b.

”maantäyttötoimella” hyödyntämistoimea, jossa sopivaa jätettä käytetään maantäyttötarkoituksessa louhituilla alueilla taikka maisemointi- tai rakentamistarkoituksessa sellaisten muuta kuin jätettä olevien materiaalien sijaan, joita olisi muussa tapauksessa käytetty näihin tarkoituksiin;

17 b.

”maantäyttötoimella” hyödyntämistoimea, joka ei ole kierrätystä ja jossa sopivaa vaaratonta pysyvää jätettä tai muuta vaaratonta jätettä käytetään maantäyttötarkoituksessa louhituilla alueilla taikka maisemointi- tai rakentamistarkoituksessa sellaisten muuta kuin jätettä olevien materiaalien sijaan, joita olisi muussa tapauksessa käytetty näihin tarkoituksiin ja joita käytetään vain sellaisina määrinä, jotka ovat ehdottomasti tarpeen uusiokäyttöä tai maantäyttöä varten ;

f a)

lisätään kohta seuraavasti:

f b)

lisätään kohta seuraavasti:

f c)

lisätään kohta seuraavasti:

f d)

lisätään kohta seuraavasti:

f e)

lisätään kohta seuraavasti:

f f)

lisätään kohta seuraavasti:

”20 e.

2 a)

3 a)

3 b)

3 c)

a)

jätteen syntymisen ehkäiseminen;

b)

syötäväksi kelpaavien elintarvikkeiden talteenotto asettaen ihmisravinnoksi kelpaavat elintarvikkeet etusijalle eläinten rehuun ja sellaiseen uudelleenkäsittelyyn nähden, jossa tuotetaan muita kuin elintarvikkeita;

c)

orgaaninen kierrätys;

d)

energian talteenotto;

e)

loppukäsittely.

b a)

lisätään kohta seuraavasti:

a a)

korvataan 4 kohta seuraavasti:

-a)

a a)

korvataan 2 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

b a)

lisätään kohta seuraavasti:

b b)

korvataan 4 kohta seuraavasti:

—

määritellään selkeästi unionin markkinoille tavaroita saattavien tuotteiden tuottajien, heidän puolestaan laajennettua tuottajan vastuuta täytäntöönpanevien organisaatioiden, yksityisten tai julkisten jätealan toiminnanahrjoittajien , paikallisten viranomaisten ja tarvittaessa hyväksyttyjen uudelleenkäyttöön valmistelevien toiminnanharjoittajien roolit ja vastuut;

—

määritellään selkeästi kaikkien asianosaisten toimijoiden, kuten unionin markkinoille tavaroita saattavien tuotteiden tuottajien, heidän puolestaan laajennettua tuottajan vastuuta yhteisissä järjestelmissä täytäntöönpanevien organisaatioiden, yksityisten tai julkisten jätealan toiminnanharjoittajien , jakelijoiden, alue- ja paikallisviranomaisten ja tarvittaessa uudelleenkäyttö- ja korjausverkostojen, yhteisötalouden yritysten ja hyväksyttyjen uudelleenkäyttöön valmistelevien toiminnanharjoittajien roolit ja vastuut;

—

määritellään mitattavissa olevat jätehierarkian mukaiset jätehuoltotavoitteet, joiden tavoitteena on saavuttaa vähintään järjestelmää koskevat määrälliset tavoitteet, joista on säädetty tässä direktiivissä, direktiivissä 94/62/EY, direktiivissä 2000/53/EY, direktiivissä 2006/66/EY ja direktiivissä 2012/19/EU;

—

määritellään mitattavissa olevat jätehierarkian mukaiset jätteenvähennys- ja jätehuoltotavoitteet, joiden tavoitteena on saavuttaa vähintään järjestelmää koskevat määrälliset tavoitteet, joista on säädetty tässä direktiivissä, direktiivissä 94/62/EY, direktiivissä 2000/53/EY, direktiivissä 2006/66/EY ja direktiivissä 2012/19/EU;

—

otetaan käyttöön raportointijärjestelmä tietojen keräämiseksi tuotteista, jotka laajennetun tuottajan vastuun soveltamisalaan kuuluvat tuottajat saattavat unionin markkinoille. Raportointijärjestelmällä on varmistettava, että kun näistä tuotteista tulee jätettä, niiden keräämisestä ja käsittelystä kerätään tietoja, joissa yksilöidään tarvittaessa jätemateriaalivirrat;

—

otetaan käyttöön raportointijärjestelmä luotettavien ja paikkansapitävien tietojen keräämiseksi tuotteista, jotka laajennetun tuottajan vastuun soveltamisalaan kuuluvat tuottajat saattavat unionin markkinoille. Raportointijärjestelmällä on varmistettava, että kun näistä tuotteista tulee jätettä, niiden keräämisestä ja käsittelystä kerätään luotettavia ja paikkansapitäviä tietoja, joissa yksilöidään tarvittaessa jätemateriaalivirrat;

—

varmistetaan tuotteiden tuottajien sekä pienten ja keskisuurten yritysten tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu.

—

varmistetaan tuotteiden tuottajien , keräämis-, kuljetus- ja käsittelypalvelujen tarjoajien sekä pienten ja keskisuurten yritysten tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu.

a)

organisaatioiden maantieteellinen kattavuus sekä tuote- ja materiaalivalikoima on selkeästi määritelty;

a)

organisaatioiden maantieteellinen kattavuus sekä tuote- ja materiaalivalikoima on selkeästi määritelty myyntialueen perusteella ja rajoittamatta näitä alueita sellaisiin alueisiin, joilla jätteen kerääminen ja jätehuolto ovat kannattavia ;

b)

organisaatioilla on tarvittavat toiminnalliset ja taloudelliset keinot täyttää laajennettua tuottajan vastuuta koskevat velvollisuutensa;

b)

organisaatioilla on tarvittavat toiminnalliset ja /tai taloudelliset keinot täyttää laajennettua tuottajan vastuuta koskevat velvollisuutensa;

—

tuottajien maksamat rahoitusosuudet;

—

tuottajien yhteisissä järjestelmissä maksamat rahoitusosuudet myytyä yksikköä tai tonneina ilmoitettua markkinoille saatettujen tuotteiden määrää kohti ;

—

jätehuoltotoimijoiden valintamenettely.

—

jätehuoltotoimijoiden valintamenettely yhteisissä järjestelmissä .

—

edellä 1 kohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetut jätteen syntymisen vähentämistä koskevat tavoitteet ja jätehuoltotavoitteet ja niiden saavuttaminen.

a)

kattavat sen unionin markkinoille saattamien tuotteiden koko jätehuollon , mukaan lukien seuraavat:

a)

kattavat sen unionin markkinoille saattamien tuotteiden jätehuollon seuraavat kustannukset :

b)

perustuvat todellisiin yksittäisen tuotteiden tai toisiaan vastaavien tuotteiden ryhmien todellisiin käyttöiän loppuessa aiheutuviin kustannuksiin ottaen erityisesti huomioon tuotteiden uudelleenkäyttö- ja kierrätysmahdollisuudet;

b)

perustuvat yhteisissä järjestelmissä todellisiin yksittäisten tuotteiden tai toisiaan vastaavien tuotteiden ryhmien käyttöiän loppuessa aiheutuviin kustannuksiin ottaen erityisesti huomioon tuotteiden kestävyys-, korjattavuus-, uudelleenkäyttö- ja kierrätysmahdollisuudet sekä elinkaariajattelun ja asiaa koskevaan unionin lainsäädäntöön mukautettujen ja saatavilla olevien yhdenmukaisten kriteerien mukaan määriteltyjen vaarallisten aineiden ilmenemisen sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi ;

c)

perustuvat tarjottujen palvelujen optimoituihin kustannuksiin tapauksissa, joissa julkiset jätehuoltotoimijat ovat vastuussa toiminnallisten tehtävien suorittamisesta laajennettua tuottajan vastuuta koskevan järjestelmän puolesta.

c)

perustuvat tarjottujen palvelujen optimoituihin kustannuksiin tapauksissa, joissa julkiset jätehuoltotoimijat ovat vastuussa toiminnallisten tehtävien suorittamisesta laajennettua tuottajan vastuuta koskevan järjestelmän puolesta. Palvelun optimoitujen kustannusten on oltava avoimia ja vastattava jätehuoltoalan julkisille toimijoille aiheutuvia kustannuksia, kun ne hoitavat toiminnallisia tehtäviä laajennettua tuottajan vastuuta koskevien järjestelmien puolesta.

a)

jätteen syntymisen merkittävä vähentäminen;

b)

jätteen syntymisen irrottaminen talouskasvusta;

c)

asetuksen (EY) N:o 1907/2006 57 artiklassa tarkoitettujen erityistä huolta aiheuttavien aineiden vaiheittainen korvaaminen, jos on olemassa soveltuvia vaihtoehtoisia aineita ja menetelmiä, jotka ovat taloudellisesti ja teknisesti käyttökelpoisia;

d)

unionin elintarvikejätteen vähentäminen 30 prosentilla vuoteen 2025 mennessä ja 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, kun perustaso pohjautuu vuoteen 2014;

e)

unionin merien roskaamisen vähentäminen 30 prosentilla vuoteen 2025 mennessä ja 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, kun perustaso pohjautuu vuoteen 2014.